Stockmann Group - Yksinäisenä majakkana tuomiovuoren huipulla

@Rauli_Juva millä rivillä olet huomioinut Stokkan alivuokraustulot, muistelisin että ennen kiinteistöjen myyntiä 30% Stadin kiinteistöstä oli vuokrattu ulkopuolisille? Onko EBITissä vai sen jälkeen?

3 tykkäystä

Ei ne kertaluonteisia ole, tossa menee mun mielestä asiat sekaisin kun lisätään poistojen vaikutus. Silloin pitäisi vähentää mielestäni investoinnit jotka ovat oma palkki. Mutta se ei enää vastaa siihen mitä hait, jota ei siis tästä kuvasta saa nähdäkseni irti. Muutenkin kvartaalitasolla luvut voi heilua ja rullaava 12 kk luvuissa on vielä osin mukana kiinteistöjen myyntiä edeltäviä kvartaaleja niin sekään ei tällä hetkellä ole täysin kuvaava.

Juu, lupaan kertoa jos näin oleellinen oletus muuttuu.

@Staysmart ja @Seinakadun_Keisari alivuokratulot ovat liikevaihtoa ja siten ebitissäkin.

5 tykkäystä

Stocka Helsinki Benchmark -indeksiin…
:+1: Pitäisi indeksiin liittyessä nostaa osakkeen kysyntää…

https://view.news.eu.nasdaq.com/view?id=b0978642d9f1d85d31d36fef13b0193fb&lang=fi

6 tykkäystä

Uutisia 21.7.2022

Syntyneitä ennätyksellisen vähän alkuvuodesta 2022

Tilastokeskuksen kesäkuun ennakkotilaston mukaan Suomessa syntyi tammi-kesäkuun 2022 aikana 22 180 lasta. Lapsia syntyi 2 453 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Ennakkotilaston mukaan tammi-kesäkuussa syntyneiden määrä oli mittaushistorian alhaisin. Syntyneiden kuukausittainen aikasarja alkaa vuodesta 1900.

Syntyvyyttä tarkastellaan syntyvyysluvuilla, kuten kokonaishedelmällisyysluvulla, joka huomioi syntyneiden lasten määrän suhteessa synnytysikäisiin naisiin.

”Ennakkotietojen mukaan syntyvyys on tammi-kesäkuussa laskenut edellisvuodesta. Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,38, kun kalenterivuoden 2021 aikana luku oli 1,46”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola.

“Kokonaishedelmällisyysluku oli alimmillaan vuonna 2019 (1,35), minkä jälkeen se on noussut kahtena peräkkäisenä vuotena. Alkuvuoden lukujen perusteella pari vuotta kestänyt syntyvyyden elpyminen ei kuitenkaan näytä enää jatkuvan”, Toivola lisää

Lainaus tilastokeskus. En tiedä, mitä tarkoitat, mutta "elpyminen ei näytä jatkuvan "
Mutta jos Lindexistä puhutaan, niin kannattaa suunnata katseet länteen.Siellä ne markkinat luuraa.

1 tykkäys

Samaa mieltä. Vaikea nähdä metropoleja ilman kaupallisia palveluja tai kaupunkeja ylipäänsä kuvitelmassa, jossa “kaikki siirtyy verkkoon”. Meillä pitäisi olla täysin uusi kaupunkimalli ja sitä ei ole pariin tuhanteen vuoteen nähty. 5-10% liikevoitto verkkokauppaan integroidusta laadukkaasta “kivijalasta” on vanhana toimialana realismia tappion sijaan. Kivijalka on tässä kohtaa väärä määritelmä kun niitä “kivijalkoja”, joissa Stocka voi toimia on korkeintaan 1 kpl kaupungissa ja Suomessa 1-3 kaupunkia, joissa toiminta liikenteen ja kaupunkielämän, turismin ytimessä on mahdollista. Kultakaivosta tuskin nähdään mutta siitähän tässä tavaratalohaasteessa ei ole kysymys vaan yhden liiketoiminta alueen pikaisesta saattamisesta pois yrityssaneerauksesta. Toki paremmin hoidetulla verkkokaupalla em. prosenttia voi nostaa merkittävästikin.

2 tykkäystä
5 tykkäystä

@Isa_Hudd ja @Rauli_Juva juttelivat englanniksi Stockmannista Inderes Nordic-kanavalla.

Stockmann: in its glory days, the Harrods of the north, now in corporate restructuring after years of struggles. The value creation rests primarily on fashion chain Lindex’s shoulders. Analyst Rauli Juva summarizes the initiation of coverage research- 40+pages of a deep dive into the case, including recommendation and target price.

Contents:
00:00 Start
00:10 The Group: Stockmann and Lindex
01:08 Business model
04:57 Stockmann’s role and synergies
07:33 Corporate restructuring program
12:28 Lindex
15:30 The effect of a strong dollar
17:30 Real estate and IFRS 16
24:05 Investor’s point of view on IFRS 16
26:06 Risks
30:25 Valuation and recommendation


Kannattaa laittaa Inderes Nordic -kanava tilaukseen:
https://www.youtube.com/@inderesnordic2821

15 tykkäystä

Tämä on tällainen fiilispohjan kommentti, mutta vähän erikoiselta tuntuu tämä jatkuva lasku. Kun kävin viikonloppuna parissa kauppakeskuksessa, niin ei siellä mitään ihmeempää asiakaskatoa ollut. Tulee mieleen, että onkohan sijoittajapiireissä jonkinlaista ylireagointia kuluttajakaupan kehittymiseen, kun täällä on otettu sijoituksissa isolla todennäköisyydellä takkiin ihan huolella tänä vuonna?

Lisäksi ölkän hinta on mukavassa laskussa, joka ajaa inflaatiota ja korkoja alas pitkässä juoksussa.

6 tykkäystä

Eiköhän tämä ole lähinnä Inderesin analyysin jälkijäristyksiä. Stockassa oli välittäjädatasta päätellen paljon puhdasta spekulanttirahaa, joka joko ei ollut ihan ymmärtänyt yhtiön lukuja (ei sillä että yhtiö itsekään tässä varsinaisesti auttaa) ja/tai piti Lindexin suhteen tehtäviä järjestelyjä paljon todennäköisempänä/nopeammin toteutettavina kuin Rauli. En ihmettelisi vaikka valuttaisiin vuoden pohjiin joulukuun aikana, jostain tarvittaisiin positiivisia ajureita osakkeelle. Esimerkiksi posaria tuskin enää on tulossa.

6 tykkäystä

Eikö se riitä, että yhtiö pääsee siihen tärkeimpään eli joulusesonkiin kahden vuoden tauon jälkeen ilman koronarajoituksia? Alkuvuonna nähtiin vielä isona riskinä, että näin ei välttämättä ole. Korona oli kuitenkin se joka yhtiön saneeraukseen vei, niin on se kumma kun sen ”poistuminen” ei muuta näkymiä.

4 tykkäystä

Tässä lienee kaksi isoa ajuria. Yksi on koronan jääminen taakse, mikä tukee joulusesonkia. Mutta toinen on sähkönhinnan noususta aiheutuvat ylimääräiset menot, minkä takia on ennustettavissa, että tänä jouluna käytetään normaalivuotta vähemmän rahaa ostoksiin. Onko lopputulos sitten plus vai miinus, en yhtään osaa arvata.

1 tykkäys

Nyt kun on käyty vilkasta, hyvää ja faktoihin perustuvaa keskustelua Inderesin analyysiin vauhdittamana niin olisi mielenkiintoista hetkeksi spekuloida mitä uusia avauksia Stockmann voisi tehdä seuraavan 1-5 vuoden tähtäimellä?

Minusta johto on viimeisen parin vuoden aikana välillä kommunikoinut, että kun Stockalla on pahin takana niin on aika siirtyä kasvumoodiin. Lindexin logistiikka ja tavaratalojen kehittäminen ovat tietenkin investointeja kasvuun, mutta jos hetkeksi unohdetaan nämä jo tiedossa olevat ja spekuloidaan uusista potentiaalisista avauksista.

Voisiko Stockmannin kasvustrategia sisältää kokonaan uusia avauksia? Ei välttämättä liity kasvustrategiaan, mutta ainakin keväällä 2023 pilotoidaan uutta konseptia Itiksessä. Mielenkiintoista nähdä mitä se on.

Jos haluaa spekuloida mitä myymälöitä, uusia ketjuja jne Stockmann Oyj voisi avata niin todennäköisesti ne liittyisi muotiin, sisustamiseen tai kosmetiikkaan?

Esim Sokos Emotion myymälöitä taitaa olla Suomessa yli 40 ja Life myymälöitä noin 70. Kosmetiikan markkina on kiinnostava noin miljardin euron kokoinen.

Myös kodin ja sisustamisen markkina on iso ja Stockmannin suoria kilpailijoita ovat useat verkkokaupat, mutta myymäläpuolella ei ole oikeastaan muuta ketjua kuin Vepsäläinen? Muut kilpailijat ovat yksittäiset liikkeet. Sitten on Ikeaa, Maskua, Indooria jne, mutta Stockan positiohan on enemmän designissa (high end). Voisko tällä puolella tehdä avauksia ja saada kasvua?

Mitä muita ajatuksia tai spekulointia?

6 tykkäystä

Sokoksia ja Emotioneita on jo yli 60 kpl:tta Suomessa ja uusia Emotioneita on avattu pari per vuosi viime vuosien aikana.
Mietin itsekin hetki sitten, että mitä jos Stocka avaisi Emotionin tyylisiä pienempiä kosmetiikkaliikkeitä. Kilpailijoina olisi Emotionin lisäksi Kicks + kaikki kosmetiikka verkkokaupat, jotka voivat yleensä myydä kaikkea halvemmalla ja pitää laajempaa valikoimaa. Sitten kuitenkin tuli mieleen nämä K-ketjun ja Oriolan yrittämät Hehku liikkeet. Niiden konsepti oli tosin vähän erikoinen…

Tavoitteena oli tosin 100 liikkeen ketju, eli ei mitään ihan pientä yritetty, mutta nopeasti annettiin periksi.

1 tykkäys

Stockmannihan yritti tätä Stockmann Beautyn kanssa vuosina 2002-2015 ja liiketoiminta ajettiin lopulta alas.
image
Tämän jälkeen verkkokauppa on entisestään vahvistunut ja ihmettelen miten Sokos Emotioneissakaan saadaan volyymeja sille tasolle että niiden pyörittäminen kannattaa.
Tämän jälkeen tältä markkinalta on poistunut Anttila ja tilalle on tullut Tokmanni joka pystyy oman nettikauppansa kautta myymään tuotteita huomattavasti Stockmannia halvemmalla.

Aili joskus kirjoitteli pitkät pätkät siitä kuinka erilaiset yritysostot ovat olleet Stockmannin DNA:ssa ja näitä on historiassa nähty, yritysostot voisivat olla taas saneerauksen jälkeen mahdollsiia kun tase on puhdas ja pankkilainaa on taas saatavilla kilpailukykyisemmillä ehdoilla.
Mitä Stockmann sitten voisi kenties ostaa onkin huomattavasti hankalampi kysymys ja miten tätä ostosta voitaisiin perustella meille osakkeenomistajille, herkkujen takaisin ostaminen oliis hyvä pr-liike mutta sitä tuskin nähdään kun s-ryhmä on tätä herkku brändiä alkanut viemään jokaiseen prismaan ja muualle mm. valmisruokien ja kastikkeiden muodossa.

Stockmannin brändihän on edelleen vahva ja sitä voisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää erilaisissa tuoteryhmissä erilaisten tuotteiden mudossa, esimerkiksi viinit tai eksoottiset juustot mutta tämmöinen toiminta olisi pilkun väärällä puolella eikä olisi minkäänlainen ratkaisu.

Ravintolapuolella voisi ehkä olla jotain mahdollisuuksia, mutta miksi Stockmannin pitäisi tänne puolelle lähteä ja mikä olisi Stockmannin kilpailuetu tällä kentällä?
Vaikea nähdä mitään selkeitä markkinoita johon Stockmann voisi lähteä, mutta katsotaan mitä Jari ja hallitus saavat ideoitua saneerauksen jälkeisessä maailmassa.

14 tykkäystä

Joo… Oon juu koittanut mahdollisimman paljon välttää itseni toistamista.

Nyt silti tosiaan on mainio paikka katsoa tulevaan ja pohtia, mitkä asiat ovat Stockmannin vahvuuksia.

Vahva Stockmann -brändi

Nyt, kun kiinteistöt on myyty ja niistä on päästy eroon, on aika heittää nappulat täysin uudestaan ilmaan.

Tavaratalon kiinteistöillä on omistaja ja niillä on rajattu kaavoitusten toimesta, mitä niillä voi tehdä. Tampereen vanhan Anttilan tavaratalon tiloissa ei ole vieläkään oikein mitään toimintaa. Sokosta tuskin saadaan sinne muuttamaan. Tavaratalot eivät ole olleet huudossa ja vuokranmaksajiksi on vain hyppynen brändejä maailmalla. Hyviä liiketila vaihtoehtojakin alkaa olemaan enemmän, kun yritykset ovat menneet nettiin.

Totesiko analyytikkomme Rauli JNivalalle, että itse tavaratalot taitavat tehdä tulosta, itse retail-konserni tappiota.

Sanoisin, että Stockmannin vuokranantajat tarvitsevat enemmän Stockmannia kuin Stockmann heitä.

Stockmannin ei ole pakko majailla nykyisissä kiinteistössä sopimusajan jälkeen, mikäli sen liiketoiminta ei ole tarpeeksi kannattavaa. Ihmisten liikkuvuuteen kannustavat kauppapaikat tuovat kaupungille tuloja.

On siis monien intresseissä, että Stockmann haluaa jatkaa nykyisillä kauppapaikoilla. Toisin kuin jotkut väittävät, sanoisin, että Stockmannilla on tästä eteenpäin huomattavasti paremmat edellytykset astua neuvottelupöytään, kun se ei ole seiniensä vanki. :blush:

Stockmannilla on neuvotteluvoimaa, eikä pakkoa.

Brändejä ja tuotteita, joissa ei tarvitse kilpailla hinnalla

Tavaratalo keskeisellä markkinapaikalla joutuu verkkokauppa aikana kiinnittämään huomiota sisäänostoon.

Helsingin tavaratalossa on myyty kaikenlaista aina ruuveista, pakettimatkoista, autoihin ja lentolippuihin. Stockmannin juttu on ollut keskeinen markkinapaikka. Kun esimerkiksi Helsingin keskustan rakentaminen siirtyi muualle, rakennustarvikkeiden myyntikin sai mennä. Nyt saisi siis kannattamattomat tuotteet taas mennä.

Keskustan tiloissa pitäisi siis myydä tuptteita, joilla ei ole alennusmyyntejä. Oletteko kuulleet uusimman Apple puhelimen alennus myynneistä tai ovatko Hugo Bossin mallistot alennuksessa? Joskus joku pikkuinen rekki, mutta ei niihin yleensä tarjouskoodit pure.

Stockmannilla ei ole järkeä myydä Iittalan Kastehelmi-kippoja kilpaa Citymarketin kanssa tai telkkaria kilpaa Verkkokauppa.comin kanssa. Tuotteet olisi hyvä olla sellaisia, että ne ovat markkinahintaisia ja kuluttaja voi luottaa siihen, ettei maksa liikaa. Tuotteet ovat joko eksklusiivisia, samanhintaisia kaikkialla, kuluttajalle uusia tuttavuuksia tai alivuokralaisen nimillä.

Hyvä siihen vielä, että tuotteet olisi korkean katteen tuotteita.

Nuorten brändit

Vaatteissa koko Stockmann konsernilla hieman puuttuu nuorten muoti. Only oli tätä joskus, mutta on nykyään niiden entisten nuorten kasvettua jo varttuneemman makuun. Nuorten muoti ei välttämättä ole konsernille siitä helpoimmasta eikä kannattavimmasta päästä. Tyypillinen kaupunkilaisnuori on kohtalaisen tiukalla budjetilla. Kuitenkin nuorena aikalailla määritellään se, mistä myöhemminkin totutaan niitä vaatteita ostamaan. Joku pieni nuorten nurkkaus olisi myös hyvä houkuttelemaan uusia asiakkaita ja kasvamaan kanta-asiakkaiksi.

Mitä uutta maailmalta?

Stockmannilla on pitkä historia trendien tuomisella maailmalta. Sen markkinapaikka oli ennen keskusta. Ehkei sen kannattaisi juuttua tähän ajatukseen vaan pikku hiljaa valloittaa muutakin. Toki Wolt ja verkkosivut on jo hyvä alku.

Niinkuin pörssistä nähdään Facebook, Google-, media jne. monikanava mainonta vaikuttaisi olevan mennyt jo. Nähdään varmasti jatkossa titaaneiltakin jotain uutta.

Ehkä Stockmann voisi tutkiskella, mitä kaikkea maailmalla on koronan aikana ehditty innovoida. En usko, että me Suomessa ollaan ainoita, jotka tehdään tätä.

Lindex on sijoittanut uusiin brändeihin. Itse tosiaan tykkään, että Lindexillä on jo oma ydinasiakaskunta. Heille vain lisää tuotteita.

Pikamuoti lainsäädännölle on Lindexillä ihan hyvät lähtökohdat. 2025 on tulossa lainsäädäntö, ettei vaatteita saa viedä kaatopaikalle vaan ne pitää kierrättää.

Siihen Lindexkin valmistautuu ennakoidusti.

Tässä nyt jotain aihioita nopeasti, mitä voisi ihsn hyvin tapahtua tulevaisuudessa.

Voihan se toki olla, että Stockmann vain jakaantuu Lindexiksi ja Stockmanniksi, kunhan velkasaneerauksesta päästään.

25 tykkäystä

Helsingin keskusta ei ole toipunut eikä välttämättä ikinä toivu sellaiseksi mitä se oli ennen Koronaa :pensive:

9 tykkäystä

Helsingin keskusta oli pahasti näivettymässä jo ennen koronaa. Liikkeitä suljettiin ja tyhjiin liiketiloihin oli vaikea saada vuokralaisia. Helsingin Stockmannin taru tavaratalona oli jo silloin vaakalaudalla. En usko, että tätä kaupan kannalta myrkyllistä kehitystä pysäyttää enää mikään. Ydinkeskustan liiketilojen vuokriakin on jo alennettu, mutta tuskin sekään auttaa. Junan tuomat jäävät mieluiten jo Pasilassa pois, jos vain mahdollista.

Helsinki on yrittänyt sulkea keskustan Helsingin keskustalaisille (ei puolue), mutta ihmiset ovat paenneet korkeita asumiskustannuksia ja hintoja kaupungin laitamille. Kaiken maailman pikkutoimistoa ja vuokratyöläiskämppää on keskusta nykyisin täynnä.

Ei tästä kehityksestä voi koronaa syyttää. Maailmaltahan löytyy jo pidemmälle edenneitä esimerkkejä Helsingin kehityksestä, joskin mekanismit näivettymiselle ja autioitumiselle ovat usein hieman toiset. Esim. USA:ssa monen suurenkin kaupungin keskustasta löytyy enää toimistoja ja muutama ravintola, jotka toimivat pääosin päivisin – ja tietenkin narkkareita, jotka ovat vallanneet ainakin yhden suuren puiston kokonaan.

4 tykkäystä

Kannattaisiko Helsingin kaupungin tarkistaa sitä strategiaansa, joka torppaa kaiken asuntorakentamisen keskustaan :face_with_diagonal_mouth:

Tarkemmin siis asunnoiksi muuttamisen, eli esim. toimistotilan muuttamiseen asunnoiksi on suhtauduttu todella nihkeästi tähän asti.

6 tykkäystä

-Pienin muutoksin, se suurin syy:
Kannattaisiko Helsingin kaupungin tarkistaa sitä strategiaansa, joka pyrkii torppaamaan kaiken henkilöautoliikenteen keskustaan

1 tykkäys

Minussa ei riitä visiönääriä villiin ideointiin, mutta jos viitekehykseksi otetaan raha ja rajataan pohdinta ongelmapesäkkeeseen eli tavarataloihin, niin mitä uutta ikinä tekevätkin, tulisi sen pystyä:

  1. kasvattamaan liikevaihtoa siten, että kiinteinen kulujen suhteellinen osuus laskee eikä bruttomarginaali kärsi ja/tai
  2. kasvattamaan bruttomarginaalia (ilman kiinteiden kulujen suhteellista kasvua) ja/tai
  3. laskea kiinteiden kulujen suhteellista osuutta ilman, että bruttomarginaali kärsii
    (4. joku muu mikä?)

Mielestäni kohta 1. on vaikein. Joitain hajatuksia:

  1. varaston kiertonopeutta kasvatetaan karsimalla heikompia tuotteita/tuotekategorioita (matkalaukkuja, sisustus yms. tavaraa saa kätevästi netistä ilman sovitusta),
  2. tavarataloihin/verkkokauppaan pyritään saamaan enemmän trafiikkia (voisiko Hulluja Päiviä tai muita kamppiksia olla enemmän? Lisää mielenkiintoisia alivuokralaisia, jos mahtuu.) ja/tai
  3. kertaostoksen kokoa kasvatetaan (hitusen aggressiivisempaa myyntiä, Muotipalvelun parempi esiin tuonti) ja/tai
  4. Stockmann brändin lisensointi muihin luksustuotteisiin/-palveluihin, kuten edellä mainittiin (Suomi juttu, ei juurikaan liikevaihtoa, mutta kaikki lasketaan).
    Jos tätä lähdettäisiin taklaamaan täysin uudella avauksella, niin mielestäni se pitäisi toteuttaa nykyisiä seiniä ja/tai verkkokauppaa hyväksikäyttäen, jotta riski kiinteiden kulujen kasvusta olisi minimaalinen. En myöskään nää, että yritysostoilla saataisiin ratkaistua tavaratalojen kannattavuusongelmia.

Kohdat 2. ja 3. ovat mielestäni helpompia. Bruttomarginaalin noston lääkkeiksi

  1. vähemmän aleja kuten Aili totesi
  2. omien tuotteiden osuuden kasvattaminen (toimiva strategia Tokmannilla, joten miksei isoveikallakin)
  3. hankintahintojen painaminen (esim. parannetaan neuvotteluvoimaa nostomalla volyymeja parhaiden toimittajien kanssa, volyymeja nostetaan fokusoimalla tarjoomaa)
  4. korkeakatteisiin tuotteisiin panostaminen (daa)

Kiinteiden kulujen suhteellinen osuus painetaan alas tietysti:

  1. Tehostamalla tilojen käyttöä (alivuokrauksen kasvattaminen - tiedän, teknisesti nostaa liikevaihtoa eikä pienennä kuluja, mutta sama lopputulema; pienempiin tiloihin siirtyminen => Itiksen tilat puolittuu ja Latvanen mainitsi, että vain marginaalinen vaikutus liikevaihtoon)
  2. Tehostamalla hankintaa (vähemmän valikoimaa/tuotekategorioita, enemmän volyymia, tarvitaan vähemmän käsiä)
  3. Käytetään neuvotteluvoimaa vuokrien painamiseksi raukeavissa soppareissa (kuten Aili mainitsi, vuokranantajien vaikea löytää tilalle toista vuokralaista)
  4. Yhteinen hankintayhtiö Sokoksen kanssa tietyissä tuotteissa (esim. kosmetiikka, tietyt muotibrändit). Vai onko teknisesti edes mahdollista?
3 tykkäystä