Jos sallitaan tällainen omakohtainen kokemus, niin Redin parkkihallissa on 3 tuntia ilmaista pysäköintiä, kohtuuhintainen 15 snt / kWh sähköauton lataus ja paikkoja on pitkä rivi (oliko jopa 230 paikkaa kokonaisuudessaan!). Sähköauton lataus on ihan kunnon ongelma sellaisen kantakaupungissa omistamalle kuten meikäläiselle. Kun kävin joskus Stockan hallissa niin siellä oli pari hassua latauspaikkaa ja ihan älytön ryöstöhinta pysäköinnistä tyyliin 4 euroa / 30 min
Tiedän että autoilijoiden valitusta ei haluta kuunnella, mutta tarjoamalla kohtuuhintaista latausta saa sen autoilijan “niitattua” siihen ympäristöön moneksi tunniksi kerralla, koska ne laturit eivät ole mitään tehomalleja. Vielä joku mukava ostokannuste kylkeen niin voisi olla ihan hyvä ajatus. Nyt siellä on joku hikinen tunnin pysäköintietu tarjolla.¨
Ja jos joku ihmetteli täällä miksi Sokos Emotion pärjää, niin se on se vihreän kortin taika. Stockan kanta-asiakasedut ovat aika mitäänsanomattomia.
Sähköautoiluun en ota kantaa, mutta Stokkan kanta-asiakkuus tarjosi pitkään tunnin ilmaisen pysäköinnin keskellä keskustaa ja tämä oli pitkään suuri houkutin keskittää pysäköinti/asiointi juuri stokkalle. Tämä muutettiin valitettavasti siihen malliin, että kunhan ostat stokkalta riittävästi, niin saat edun pysäköintikustannuksen osittaiseksi kattamiseksi, kunhan muistat pyytää kassalta lippulapun. Kun muutos toteutettiin, itse ainakin siirsin stokka vierailuni Itikseen, jossa ilmainen pysäköinti ja asioin keskustassa vain julkisilla. Kellon alla olen sen jälkeen vieraillut kovin harvoin.
Kanta-asiakkuusohjelman muutokset ovat yksi suurin syy Stokkan epäonnistumiseen ja pahoin pelkään, että etujen muutos kuluttajaystävällisempään muotoon on myöhäistä.
Olli kirjoitti lyhyen kommentin Suomen kaupan lokakuun luvuista. Stockan(kin) kannalta luvut ovat varsin heikkoja, käyttötavaramyynnin laskiessa 4 % viime vuodesta. Me olemme odottaneet koronasta palautumisen tukevan vielä tavaratalojen myyntiä ja ennustamme Q4:lle 5 % kasvua. Siten lokakuun kaltaisen kehityksen jatkuminen joulukaupan aikana johtaisi oleellisesti odotuksiamme heikompaan Q4 myyntiin.
Lindexille tärkeästä Ruotsin vaatemarkkinasta saadaan lukuja vähän lyhyemmällä viivellä ja marraskuun luvut julkaistaan jo vajaan parin viikon päästä. Lokakuussa markkina oli viime vuoden tasolla. Lindexin osalta odotamme pientä liikevaihdon laskua Q4, lähinnä valuuttamuutoksista johtuen.
EQ:n rahasto lisännyt omistustaan noin 20 prossalla ja noussut 7.suurimmaksi omistajaksi. Coueskaan ei ole pelästynyt Inderesin analyysia, vaan lisännyt omistustaan nimellisen määrän.
Marimekko on jatkanut myös holdaamistaan (kuten Ihamuotilakin). Jospa siis se Ihamuotila voisi neuvotella Marimekon ottamaan Retailin haltuun ja muuttamaan tavaratalot isoiksi Marimekko-myymälöiksi?
Pari irrallista huomioita marras- ja joulukuulta ovat se, että ruotsin verkkokaupassa Black Week on ollut -9.5% viime vuodesta (Prisjakt ja Svea Bank). Suomessa Klarnan tilastot kertovat, että Black Week olisi noin +10% viime vuodesta.
Eilen (3.11) Helsingin Stockmannilla oli vilkasta jokaisella osastolla ja kun kysyin kassalla mikä on joulun vilkkain viikonloppu niin vastaus oli kaikki
Kassalla kertoivat myös, että tuorein kanta-asiakas kampanja (voucherit kanta-asiakaslehdessä ja appissa) on selvästi saanut asiakkaat liikkeelle.
Mihin tuohon liittymällä piensijoittaja tai suuri sijoittaja voi vaikuttaa ?
Enemmän markkinoinnin väline.
Ainakin itsellä on vaikeaa mennä johtoa neuvomaan strategioissa ja tulevaisuuden visioissa etenkin kun Lindexin vahvat alueet ovat muualla kuin Suomessa.Ne kuitenkin pitkälti ratkaisevat Stokkan menestyksen tai menestymättömyyden tulevaisuudessa.
Tietysti asiakaspalaute on tärkeää toimintojen kehittämisen kannalta. Uskon Stokkankin tekevän nykymenon mukaisesti markkinointitutkimuksia ja seuraavan tilastoja myynnistä ja sen jakautumisesta.
Johtaja Latvanen sanoi Viisas Raha lehdessä.“Stockmannin yksi kehityskohde on monikanavainen viestintä.Yhtiön on onnistuttava tavoittamaan asiakkaansa digitaalisissa kanavissa.Tätä kautta syntyy myös näkemys asiakkaiden tarpeista.”
Eli Stokka haluaa saada asiakkaat “digitaaliseen verkkoon”.Siellä on helpompi markkinoida.Mainosta alkaa pukata sähköpostiin.
Noho Partnersilta posari. Vähän ristiriidassa sen kanssa että ihmisillä ei kuulemma riitä rahat kuin hernekeittoon inflaation takia. Luulisi että Stockakin hyötyy kun ei siellä raflassa kai verkkareissa pyöritä
Stockmannin ja Pirkanmaan Osuuskaupan väliseen oikeudenkäyntiin koskien vahingonkorvausta Tampereen tavaratalossa sijaitsevan liikehuoneiston vuokrasuhteen päättymisestä on tänään saatu Korkeimman oikeuden päätös. Korkein oikeus on päätöksessään hylännyt Pirkanmaan Osuuskaupan valituksen ja katsonut, että Pirkanmaan Osuuskaupan alivuokrasuhteen ennenaikaiseen päättämiseen perustuva vahingonkorvaussaatava on yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaista saneerausvelkaa, mikä oli myös Helsingin käräjäoikeuden, Helsingin hovioikeuden ja valvojan, asianajaja Jyrki Tähtisen kanta.
Tässä tapauksessahan oli kyse vain siitä teknisestä asiasta, onko vahingonkorvaus saneerausvelkaa vai ei. Korvaussumma on sovittu/päätetty jo aiemmin, eikä tällä päätöksellä siten ole vaikutusta vahingonkorvausten määrään. Summa on muutenkin pieni verrattuna pariin muuhun juttuun, vain 1,5 MEUR. Päätöksellä ei siis ole merkittävää vaikutusta yhtiöön eikä meidän oletuksiin.
Prosessin kestosta voi sen sijaan katsoa vähän viitettä muiden tapausten kannalta: Tässä tapauksessa valitettiin helmikuussa 2021 tehdystä käräjäoikeuden päätöksestä (saneerausohjelman hyväksyminen), joka käsiteltiin hovioikeudessa marraskuussa 2021 (9 kk) ja nyt siis korkeimmassa oikeudessa (13 kk). Kaikki jutut ei toki saa valituslupaa korkeimpaan, jolloin aika voi siltä osin olla lyhyempi. Useita Stockan vuokrariitoja on käsitelty välimiesoikeuksissa, mutta myös käräjäoikeuden puolella on prosesseja menossa.
Itse oletan niin, ettei kyse ole vain teknisestä asiasta. Jos Pirkanmaan Osuuskauppa olisi menestynyt oikeudessa, Stockmannin velka olisikin ollut ”yrityssaneerauslain 32 §:n mukaista saneerausmenettelyhakemuksen vireilletulon jälkeen syntynyttä velkaa”, ja Stockmann olisi joutunut maksamaan 1,5 miljoonan sijasta 5,9 miljoonaa eli koko alkuperäisen velan.
Tuo korvaussumma on jo aiemmin välimiesoikeuden toimesta päätetty joten en itse näe että se olisi tällä päätöksellä muuttunut. Kerro toki, jos on perusteita tulkita tätä toisin, en väitä että olisin juridiikassa erityisen hyvä.
Tässä kaikki aiemmatkin asteet olivat samaa mieltä joten odotettu päätös joka tapauksessa.
Kiinteistönomistajat vaativat yli 50 miljoonan korvauksia Stockmannilta – ”He kiistävät käräjäoikeuden saneerauspäätöksen”
30.4.2021
Lainaus Kauppalehti otsikkotaso .Kai kyse on ja oli edelleen tästä.Eli kiinteistönomistajat eivät tyytyneet saneerauspäätökseen, vaan vaativat lisää otsikon mukaan.Korkeimman oikeuden ratkaisu oletettavasti viitoittaa muita vastaavia vaatimuksia.Aiheesta on selvittäjä Tähtinen myös jossain lausunut.En sitä nyt löytänyt.Stockmann on tiedotteissaan pitänyt vaatimuksia perusteettomina ja varannut saneerausohjelman mukaisen euromäärän korvauksia varten. Eli kyllä nyt saadulla päätöksellä on muutakin kuin tekninen merkitys.
Ei ole kyse tästä. Tämä oli alivuokralaisen vahingonkorvausvaatimus, ei kiinteistön omistajan. Vuokranantajat eivät ole riitauttaneet oikeudessa sitä onko korvaukset saneerausvelkaa vai ei, joka oli tämän jutun sisältö.
Ensin korjaus: ossuuskaupan peräämä summa oli 5,354 miljoonaa. Kirjoitin 5,9 miljoonaa ulkomuistista.
Muuten pitäydyn alkuperäisessä käsityksessäni. Korkeimman oikeuden sivuilta pääsee lukemaan koko stoorin ja yrityssaneerauslain 32. pykälä valaisee asiaa lisää. Lisäksi huomioitava se, ettei Pirkanmaa olisi vienyt asiaa korkeimpaan oikeuteen ilman, että se olisi hakenut sieltä taloudellista voittoa.
Olet väärässä, tämä on tsekattu yhtiöltä. Rahallista merkitystä tällä casella ei ollut, kyse oli vain siitä onko tuo 1.5me saneerausvelkaa vai saneerauksen ulkopuolista velkaa.
Helsingin käräjäoikeuden päätös 9.2.2021 nro 21/7375
Selvittäjä pyysi käräjäoikeutta vahvistamaan B Oyj:n saneerausohjelman ja määräämään riitaisiksi jääneet saneerausvelat ratkaistavaksi yrityksen saneerauksesta annetun lain (yrityssaneerauslaki) 75 §:n nojalla eri oikeudenkäynnissä.
Osuuskauppa vaati saneerausmenettelyn aikana B Oyj:ltä vahingonkorvausta osuuskaupan toiminnan lopettamiseen liittyvistä kustannuksista sekä liikearvon menetyksenä tai kauppahinnan palautuksena yhteensä 5 354 000 euroa. Osuuskauppa katsoi ensisijaisesti, että korvaus oli suoritettava saneeraushakemuksen vireilletulon jälkeen syntyneenä velkana ja toissijaisesti, että se oli sisällytettävä saneerausvelkana maksuohjelmaan. Selvittäjä ja B Oyj pitivät osuuskaupan vahingonkorvausvaatimusta riitaisena ja osana sopimuskokonaisuutta, joka tulisi siirtää ratkaistavaksi erilliseen riitaprosessiin. Selvittäjä esitti, että saatava huomioidaan saneerausohjelmassa saneerausvelkana määrältään nolla euroa
Lainaus oikeuden päätöksestä.Tuosta ilmenee, että kyllä Osuuskauppa vaati vahingonkorvausta tuon 5354000 euroa ja käräjäoikeuden päätöksestä valitettiin ylöspäin. Eli jos Osuuskaupan vaatimus olisi voittanut, niin korvattava summa olisi toinen.
