Fiktiivinen esimerkki:
Maaseudulla kaukolämpöverkon ulkopuolella asuva viisi lapsinen yrittäjä. Eli asunto pakkomyyntiin koska sähkölaskut kasvaneet kymmenkertaisiksi? Jossain ihmisten on pakkoasua ja monet suosivat jopa lämmitettyjä ratkaisuja.
16 tykkäystä
Kirjoitin monikossa, koska olet minun viestiini olet yo. tavalla viitannut asiantuntemattomana. Samaa olet tosiaan tehnyt P/Ekalle. Syntyi vaikutelma, että kaikkia erimielisiä kutsut asiantuntemattomaksi.
5 tykkäystä
Jos olisin itse tehnyt tällaisen ratkaisun kun fiktiivisessä esimerkissä on mainittu, kokisin kyllä että on minun omalla vastuullani ratkaista taloudellinen yhtälö. Jos lapsiperheellä olisi vaikkapa sellainen hyvin pienikin puskuri kuin kotitalouden kahden kuukauden menot sukan varressa pahan päivän varalle, pitäisi niillä kai talvesta selvitä. Ja samalla olisi syytä miettiä, voiko omistusta säilyttää pidemmällä aikavälillä, vai onko se myytävä vai kenties vuokrattava jollekin muulle. Niin tai näin, itse kokisin että on minun vastuullani pitää huolta, että teen ratkaisuja, joita talouteni kestää. Niin kuin olen sanonut, minulla ei ole ollut varaa tuohon, mutta minua huomattavasti pienituloisemmilla on. Ja sitten kun rahat eivät riitäkään, niin yhteiskunta auttaa. En inhimillistä kärsimystä toivo kenellekään, mutta tämä valtava sosialismin pyrskäys, jossa yksilöllä ei ole vastuuta omista valinnoistaan ei minua miellytä.
9 tykkäystä
Kulutus on ollut viime päivinä maksimissaan n. 11500 MW. Fingrid on laskenut sähkön riittävän Suomessa vielä n. 14000MW kulutuslukemissa varauksin, jotka liittyvät lähinnä tuontisähköön. Tässä lukemassa ei ole huomioitu OL3:a ja mukaan oli laskettu n. 200MW tuulivoimaa.
Erimielisyys ei ole asiantuntematonta, mutta väite, että sähkön riittävyys olisi näillä kulutuslukemilla ongelma on asiantuntematon.
Taas siirrät maalitolppia ja yrität laittaa minun suuhun sanoja, joita en ole sanonut. Voisitko lopettaa tämän? Olen sanonut, että toivoisin Suomessa tuotettavan enemmän sähköä.
4 tykkäystä
En siirtele maalitolppia tai laita sanoja suuhusi. Kommentoin ainoastaan tätä väitettä, joka ei ole edes täysin väärä.
Poikkeuksellisissa tehopiikeissä sähköjärjestelmän maksimiteho voidaan ylittää, mutta se vaatii, että joko sähkön siirrossa tai kotimaisessa tuotannossa on merkittävä ongelma pitkään kestäneen korkean kulutusjakson aikana.
Huomaan, että tätä keskustelua ei kannata jatkaa. Hermostuit mielestäni turhaan kommenteistani. Pahoittelut.
4 tykkäystä
Väännätkö @OldFeki rautalangasta miksi @Pohjolan_Eka on väärässä kuvaamassaan ongelmassa mitä tule sähkömarkkinaan:
Iso kiitos!
2 tykkäystä
Se että tarjontaan on puututtu kun kysyntäpuoli on suht joustamaton. Idästä ei saa ostaa edullista sähköä. Pätee oikeastaan kaikkiin kuuteen kohtaan
Noin puolessa miljoonassa omakotitalossa tulisijaa käytetään lähes päivittäin marras – maaliskuun aikana täydentävänä lämmitysmuotona. Tulisijan aktiivisella käytöllä kotitaloudet pystyvät säästämään sähkölaskustaan 1 500–5 500 euroa vuodessa. Omakotitaloasukkailta on jäänyt laajasti huomaamatta tulisijojen kehittyminen vuosien saatossa. Nykyisillä tulisijoilla voidaan parantaa tulisijojen energiatehokkuutta 20–50 prosenttia. Energiatehokkuuden parantamisella voidaan säästää sähkölaskussa lisää 500–2 500 euroa vuodessa. Esimerkiksi 1980-luvulla rakennetun 140 neliön sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuinen sähkönkulutus on keskimäärin 25 000–30 000 kilowattituntia (kWh) vuodessa. Lämmityksen osuus sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisesta sähkönkulutuksesta on noin kaksi kolmasosaa, eli 16 000–20 000 kWh. Säännöllisellä tulisijojen käytöllä marras-maaliskuun aikana lämmitykseen käytetty sähkönkulutus voidaan puolittaa.
6 tykkäystä
Oikeastaan kuvasin ongelmat tiivistetysti viestissäni ylempänä. Kommentoin P/Ekan viestiä myös kahvihuoneessa tuoden esille pari virheellistä väittämää.
Täysin väärässä P/Eka ei tietenkään ollut, sillä onhan tässä vaiheessa kaikille jo päivänselvää, että erityisesti kotimaisen kysynnän ja tarjonnan suhteessa on ongelma täällä Suomessa. Ongelma, jota Venäjän tilanne on merkittävästi pahentanut.
Kysynnän ja tarjonnan tasapaino ei kuitenkaan ole yhtä iso ongelma Euroopan maissa, kuin ongelma sähkön hinnan määräytymisessä, jonka myötä Venäjän sodan vaikutus näkyy Pohjoismaisilla markkinoilla asti.
Sähkön tuotantoyhtiöt eivät ole menneet nurin kymmeniin vuosiin ellei jotain ensivaiheen tuulivoimalaräpellyksiä lasketa – eivätkä tule menemään. Nyt ne keräävät jättivoitot ja huonossakin suhdanteessa kelpovoitot. Sähkön myyntiyhtiöitä voi mennä nurin, sillä pörssi futuureineen on ollut myös niille vaikea. Tilalle tulee uusia, jos markkina toimii niin hyvin, kuin moni on kertonut.
Kriisillä rahastaminen ei ole sähkön tuottajille “hyvä vuosi”. Se on kriisillä rahastamista. Kaikki tuotantoyhtiöt eivät ole tähän edes lähteneet. Suomessa on tehty ja tehdään jatkossakin jätti-investointeja energiatuotantoon. Niiden suuntautumiseen eri tuotantomuotoihin on vaikuttanut eniten hallituksen harjoittama energiapolitiikka, jota ei tehdä vuoden tai parin aikajänteellä.
Tätä enempää en tänään kommentoi. Tässä oli jo ihan muuta mielessä.
6 tykkäystä
Ei tuo kyllä tosiaan mikään ratkaisu ole tuo hallituksen miljardien tuki. Kun kuluttajahinta laskee, kulutus nousee ja pörssihinta nousee. Ja sitten kärsii yrittäjät entistä enemmän.
Nyt pitäisi hetki rauhoittua tässä paniikissa ja tehdä kaikki mahdolliset toimet, joilla puututaan juurisyihin. Eli vähennetään kulutusta ja nostetaan tuotantoa. Kaikki turha pois. Kaikki uimahallit kiinni, kaikki taloyhtiöiden saunavuorot kielletään. Katuvalaistusta alas jne jne. Ja ehdottamani alv nollaan ja sähköveroa ylös: lisää kannustimia halvan sopparin omaaville.
Ja nyt sitä kivihiiltä ragtaamaan vaikka ausseista asti kallilla ja päästöoikeuksia lisää. Näin niitä chp-laitoksia uskallettaisiin ajaa sähköpainotteisedti aina, kun lämmitys antaa myöden. Kylmimmilläkin keleillä voisi aamun jabiltapäivän kulutuspiikkien tunnit ajaa maksimaalisella sähköntuotannolla, vaikka kaukolämpöverkossa vähän lämmöt laskisivatkin.
3 tykkäystä
Olisiko kuitenkin helpompi sopia yksittäisten teollisuusyksiköiden alasajosta ja kompensoida tämä. Onhan Fingridillä sopimuksia noista, mutta muuten en tiedä mitä lainsäädäntö tai viranomaiset sanovat tästä
Jatkuvat vaatimukset kotitalouksien energiansäästöstä ylittävät kiusaamisen rajan tietyn rajan jälkeen, kun muutama teollisuuslaitos kuluttaa kohta toistakymmentä pinnaa koko maan käyttämästä sähköstä. Tosin näillä hinnoilla nekin menevät kyllä kohta säppiin
3 tykkäystä
Täällä on sen verta pingailtu, että lienee reilua vastata 
Olit aivan oikeassa, että tekstini oli ‘mutkat suoriksi’ -kuvaus, minulle tyypilliseen tapaan. Tässä ei mielestäni ole mitään vikaa, koska onhan kyseessä kuitenkin sijoitusfoorumi, jota lukevat hyvinkin monenlaista taustaa omaavat ihmiset. Vaikka tuo politiikkaa ja taloutta yhdistävä yleisluontoinen mallini toimisi toki paremmin esimerkiksi viljan tai jonkun muun hyödykkeen kanssa, varsinaisia perustavanlaatuisia virheitä en sähkömarkkinaankaan sitä sovellettaessa kuitenkaan suoralta kädeltä myönnä. Puhutaan korkeintaan epätarkkuuksista.
Mutta jos tässä virheitä kerran oiotaan, niin muutaman väärinkäsityksen voisin toki korjata. Sähkön tuottajat eivät päätä tai voi kovinkaan paljoa edes vaikuttaa sähkön myyntihintaan ja saamiinsa voittoihin, vaan myyntihinta määräytyy sähköpörssissä suljetussa huutokaupassa tai sähköfutuurimarkkinoilla. Sähkön tuottajat toki pyrkivät optimoimaan saamansa hinnan, mutta populaarikulttuurissa esiintyvää ‘hintamanipulaatiota’ ei oikein pystytä tekemään. Jopa ydinvoimaloidenkin vuosihuollot on etukäteen koordinoitu, niin ettei sähkön hinta karkaa taivaisiin ja ne vuosihuollot tehdään joka vuosi samoihin aikoihin, huolehtien etteivät reaktorit ole poissa päältä samanaikaisesti. Useimmilla tuotantoyhtiöillä on toki sähkön vähittäismyyntitoimintaa, joiden kautta voitaisiin päättää että myydään sähköä kuluttajille alle markkinahinnan, mutta kyseessä on silloin julkisen vallan markkinahäiriköintiä kilpailullisilla markkinoilla. Yksityisen puolen sähkön vähittäismyyjän on aika hankalaa kyllä kilpailla asiakkaista, jos kunta myy omille asukkailleen sähköä tappiolla.
Venäjän sodalla on ollut epäsuorien vaikutusten lisäksi myös suora vaikutus meidän sähkömarkkinoillemme, koska Venäjältä tuotu sähkö on ollut osaltaan mahdollistamassa Suomen poikkeuksellisen alhaisia sähkön hintoja. Esimerkiksi viime vuonna Venäjältä tuotiin noin 10% käyttämästämme sähköstä, mutta tuo prosenttiluku ei täysin avaa kuinka raju vaikutus tällä tuonnilla on ollut sähkön hintoihin. Kaikesta energiapoliittisesta sekoilusta huolimatta Suomesta tulee onneksi sähkön suhteen omavarainen joskus ensi vuoden aikana tai viimeistään vuonna 2024. Se ei kuitenkaan itsessään takaa etteikö myöhemminkin olisi mahdollista tulla lyhyempiä jaksoja, jolloin sähkön hinta nousee poikkeuksellisen korkealle.
Sähköpörssin toiminnasta on tullut nähtyä paljon todella ihmeellistä puhetta vaikka sähköpörssi on toiminut erinomaisesti kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisessa ja tähän mennessä aina taannut että kuluttajalla on ollut sähköä saatavilla. Nyt kun sähkön tuotannosta on ollut jossain määrin pulaa ja talvipakkaset ovat jopa uhanneet verkon kestävyyttä, on hinta noussut tarpeeksi korkealle tasolle onnistuen kannustamaan kuluttajia merkittäviin kulutussäästöihin, varmistaen koko järjestelmän pysymisen pystyssä. Ymmärrän että on mälsää karsia sähkönkulutusta ja laskea omaa elintasoaan väliaikaisesti, mutta se on tässä tilanteessa välttämätöntä ja vaihtoehtoiset ratkaisut sisältävät paljon merkittäviä sudenkuoppia, jotka voivat olla huomattavasti vakavampia, kuin hetkellisesti noussut sähkölasku.
Ihmettelen myös tätä fiksautumista tuotantokustannuksiin ja sitä porua että sähkön myyntihinta eroaa sähkön tuotantokustannuksista. Näinhän se toimii tietysti myös kaikissa muissakin hyödykkeissä. Jos Suomenlahdesta löytyisi ensi viikolla merkittävä öljykenttä, niin ei silloinkaan tuotantokustannuksilla olisi mitään vaikutusta myyntihintaan, vaan kaikki öljy menisi markkinoille markkinahintaan, mikäli se olisi taloudellisesti kannattavaa. Jos halutaan olla täsmällisempiä, niin lyhyellä aikavälillä pitäisi muutenkin puhua tuotantokustannusten sijaan tuotannon rajakustannuksista.
Olet oikeassa, että sähkön tuotantoyhtiöitä ei ole varsinaisesti mennyt nurin, mutta kannattamattomiksi todettuja voimalaitoksia on suljettu Suomessa viime vuosikymmenen halvan sähkön aikakaudella huomattavia määriä, erityisesti siinä vaiheessa kun voimalaitosten käyttöiän vuoksi olisi pitänyt tehdä mittavia lisäinvestointeja tuotannon jatkamiseksi. Puhtaita sähkön myyntiyhtiöitä sen sijaan on mennyt useampikin nurin ja tämä niin kutsuttu windfall-vero on julkisuuteen annettujen tietojen mukaan kohdistumassa myös näihin firmoihin, vaikka sähkön vähittäismyyjät ovat olleet hätää kärsimässä aiemmin myytyjen halpojen kiinteähintaisten sähkösopimusten vuoksi. Ei liene tarpeen todistella että vähempi määrä yrityksiä tarkoittaa pienempää määrää kilpailua ja täten korkeampia hintoja kuluttajille.
Eri voimalaitoksilla on sähköekosysteemissä erilaisia, hieman vaikeasti ymmärrettäviä rooleja ja valtio on itse toiminnallaan aiheuttanut menneisyydessä merkittäviä ongelmia tuottajille ja estänyt lisäinvestointeja Suomeen ihan miljardienkin edestä. Nyt on merkittävä riski, että jatketaan tällä samalla linjalla ja lyödään kriisiin syytöntä sähköntuottajaa, kun ne tukimiljardit pitäisi nimenomaan investoida sähköntuotannon pikaiseen kasvattamiseen tuulivoimalla ja pienillä modulaarisilla ydinvoimaloilla. Kaikista suurin este tuottajien näkökulmasta on kuitenkin liiallinen, hankkeita turhaan vuosikausia viivyttävä regulaatio ja valtion jatkuva päätön puuttuminen markkinoiden toimintaan erinäisine mielivaltaisine tukineen ja veromuutoksineen.
28 tykkäystä
Pitäisikö sähköfirmoille antaa vapaa valtakirja laskuttaa energiasta mitä haluavat, kun valtio maksaa kaiken 100 %:sti esim. 20 c/kWh jälkeen? No ei tietenkään.
Pitäisikö maksimihinnan koskea myös sähkön tukkuhintaa? Jos Suomi tarvitsee ulkopuolista sähköä maksimissaan 5 %, niin eikö olisi järkevintä laittaa kotimaiselle tuotannolle maksimihinta 20 c/kWh, jolloin kaikki sähköntuottajat saavat vain 100 - 500 % voiton, koska tuotantohinta on 3 - 10 c/kWh. Valtiontukia ei silloin tarvita muuhun, kuin subventoimaan Ruotsista tulevan sähkön hinnan painamiseen siihen 20 c/kWh-tasoon.
Helppoa ja yksinkertaista. Tulee vieläpä halvemmaksi, kuin jo nyt päätetyt toimet (900 M€).
2 tykkäystä
Hienoa, että pingailu tuotti tulosta. Aina mukava lukea hyvin jäsenneltyjä mielipiteitä. 
Viestissäsi on paljon täyttä totta, mutta lähdet edelleen lähtökohdasta, että kyseessä olisi jotenkin “vapaa” hyödyke, josta kilpaillaan aidosti. Sehän ei pidä paikkaansa.
Sähkön tuottajat voivat, väittämäsi vastaisesti, päättää sähkön myyntihinnan. Näin on Suomessa myös tehty. Sähköä ei ole pakko myydä sähköpörssissä. Ne, joilla on tuotantokapasiteettia voivat myydä sitä halutessaan markkinahintaa halvemmalla. Suomessa, jossa tuotantokapasiteetti on keskittynyt harvojen käsiin historiallisin syin ja poliittisin päätöksin, tuotantokapasiteettia pitää tavalla tai toisella sopeuttaa kriisitilanteen vaatimuksiin. Tähän on monia keinoja, kuten Winfall-vero. Jos sähköä myy halvalla se on pois omistajilta. Suomessa valtio on merkittävä tuotantokapasiteetin omistaja mm. Fortumin kautta.
Sähköpörssillä on varmasti pieni vaikutus sähkön kulutukseen. Sähkön säästöllä on saatu kompensoitua lähes täysin Venäjän tuontisähkön osuus. Monessa yrityksessä ja kotitaloudessa ollaan kuitenkin jo sillä rajalla, mistä ei voi säästää. Lämmitystä ei voi ottaa pois päältä ja koneidenkin pitää pyöriä. Epäreilu sähkön hinta ei tuota enää mitään hyötyä kulutuksen kannalta.
Edellisestä esimerkkinä mainittakoon Kokkolan ja Seinäjoen sähkölaitosten tilanne. Nämä molemmat ovat päättäneet myydä sähköä reilusti alle markkinahinnan. Kokkolassa hinta taisi olla 16 snt/kWh. Molemmat sähkölaitokset kuitenkin kertovat, että sähkön säästössä ei ole eroa muuhun Suomeen.
Sähkön tuotantokustannuksista pitää puhua Pohjoismaisella sähkömarkkinalla, joka tuottaa jatkuvasti sähköä vientiin markkinan ulkopuolelle. Ihmisille välttämättömän perushyödykkeen, sähkön, tuotanto on rankasti säädeltyä ja kilpailu ei siten ole edes vapaata. Tuotit sitten sähköä ydinvoimalla tai vesivoimalla olet saanut etuoikeuden tuottaa sitä tilanteessa, jossa kilpailu on hyvin rajoittunutta ja tuotot taattuja. Tämä tuo sähkön tuottajille myös yhteisvastuuta, joka pitää kriisitilanteessa tulla esille.
Regulaatio on todellakin valtava ongelma. Rakennusluvista lähtien kaikki on säädeltyä viimeiseen saakka olit sitten rakentamassa mitä tahansa voimalaitosta. Fennovoima kommentoi Hanhikiven kuopatun ydinvoimalahankkeen olleen käynnissä 8 vuotta eikä edes varsinaisen voimalan rakentamista oltu aloitettu. Samalle Fennovoima kertoi, että koko hanke oli jo siinä vaiheessa n. 10 vuotta myöhässä suunnitellusta. Koko hanke oli OL3:n polulla ennen Venäjän terrorisotaa.
Jokainen sähköenergiatuotannon yliopistokurssin 5:n arvosanalla suorittava ei selvästikään ole asiantuntija. Muutenhan minäkin olisin sellainen. Koulussa tosin opetetaan, miten sähköenergiatuotanto ja -markkina toimii – ei sitä, miten se ei toimi.
11 tykkäystä
Tämä ei ole hölmömpi ajatus. Ymmärtääkseni jonkinlaista sopimusta kulutuspiikkien varalle on jo tosin tehtykin.
Etenkin ennustetussa taantumassa teollisuustuotannon väliaikaisen tai lyhytaikaisen alasajon kompensointi valtion toimesta voisi toimia. Tämä tietenkin sillä oletuksella, että kyseisille yrityksille ei aiheutuisi pidempiaikaisia ongelmia niiden omassa sektorissa. Vapaaehtoisuuteen perustuen tämä olisi varmasti ihan hyvä ratkaisu.
2 tykkäystä
Kun hinta olisi subventoitunakin satoja prosentteja korkeampi kuin vuosi sitten, niin tuskinpa sekään hinta kaikkia sähkölaitteita ihan lystikseen saa päälle kytkemään. Kun tällainen tilanne tulee päälle niin siitä on pyrittävä selviämään mahdollisimman pienin ja pysyvin vaurioin eri yksilöille, yrityksille ja yhteiskunnalle.
3 tykkäystä
Tästä on helppoa olla yhtä mieltä. Hallituksen ensimmäinen tukipaketti, sähkövähennys ja sähkötuki, olivat todella huonosti harkittuja ja kohdistettuja. Tällainen kikkailu maksaa paljon ja kääntyy tarkoitustaan vastaan.
Sähkön hintakatto ei poistaisi kaikkia kovan hinnannousun aiheuttamia ongelmia, mutta sentään valtaosan niistä.
6 tykkäystä
Itse myös mietin tuota vaihtoehtoa, mitä Gadus kirjoitti ja sellainen jos löytyisi, niin se auttaisi myös paljon. Mistä tahansa nyt edes kohtuullisella kustankustehokkuudella sähköä saisi säästettyä, niin pitäisi tehdä nyt.
1 tykkäys
Sekä sähkön tuotanto, että sähkön myynti on aikoinaan vapautettu kilpailulle ja ne ovat aivan aidosti kilpaillut markkinat, joihin kuka vaan pääomallinen voi perustaa uuden yrityksen. Myynnin osalta kilpailu on ollut muuten usein jopa aika veristä. Joillain sektoreilla valtiovalta on päättänyt harjoittaa raskaampaa sääntelyä, kuten vaikkapa rakennusalalla ja pankkialalla, mutta sääntelyn olemassaolo ei näilläkään markkinoilla kumoa sitä että markkinat ovat vapaat ja kilpailulliset. Tämä ei ole mikään lähtökohta vaan historiallinen totuus.
Sähkön tuottajat eivät edelleenkään päätä sähköstä saamaansa hintaa, vaan se määräytyy tarjousten perusteella suljetussa huutokaupassa tai sähköfutuurimarkkinoilla. Suomessa toki on sopimusvapaus, joten vähittäismyynnissä voidaan tehdä asiakkaan kanssa sopimus, että sähköä myydään käytännössä tappiolla. Tämä on kuitenkin suoraan pois yksityisiltä sähkömyyntiyhtiöiltä, joiden bisnesmalliin tai olemassaolon tarkoitukseen ei sovellu lähteä myymään sähköä tappiolla. Mikäli kaikki kunnalliset sähköyhtiöt noudattaisivat Kokkolan ja Seinäjoen esimerkkiä tappiolla myymisestä, ajaisi julkinen sektori lukuisat yksityisen puolen yhtiöt konkurssiin. Haluan lisäksi vielä toistaa, että tämä niin sanottu ‘windfall-vero’ on aiemmissa esityksissä kohdistettu myös yhtiöihin niihin joilla ei ole tuotantoa ja jotka ostavat sähkön markkinahintaan tuotantoyhtiöiltä ja myyvät sen asiakkaalle hyvin ohuella katteella.
Hinnoilla on markkinataloudessa merkittävää vaikutusta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen, emmekä varmasti olisi nähneet nykyisenkaltaista tilannetta missä jokainen Pihtiputaan mummokin yrittää säästää sähköstä, ellei hinta olisi niin korkea, että se tuntuu kukkarossa. Yksityisillä yrityksillä ei ole mitään yhteisvastuuta myydä sähköä alle markkinahinnan asiakkaillensa ja jos hallitus puuttuu näin rajusti elinkeinovapauden piirissä olevaan toimintaan, niin valtiovallan täytyy silloin kompensoida tappiot, mistä koituu pahimmillaan miljardien kustannukset. Suomen valtio on itse toiminnallaan hankaloittanut tai jopa estänyt tuotantoinvestointeja, joita nyt kovasti tarvitsisimme mahdollistamaan matalampi hinta sähkölle. Lääke poliitikkojen aiheuttamiin sotkuihin ei ole valtiovallan roolin kasvattaminen, vaan sen vähentäminen, erityisesti tuotantolaitosten lupamenettelyissä ja kaavoitusten valitusoikeuksissa.
14 tykkäystä