Tässä on hyvää sekin, että viimeistä maata kohden tulee painetta myös naton sisältä aina pääsihteeristä lähtien. Tässähän on pelissä NATOn maine jne. Uskon, että päästään Natoon melko sutjakkaasti. Eduskunta ratifioi jouluksi? Mikä sen parempi Suomelle, kuin suuri varmuus rauhan tilasta omien lastenlasten elinaikana jne.
Sitä odotellessa NAFO on myös sangen mukava porukka, suosittelen tutustumaan
Pitääkin laittaa hihapatchi tilaukseen omaan TST-paitaan
Melko erilaiset käsitykset meillä, omasta mielestäni Suomen ripustautuminen Ruotsin omien tietoisten päätösten vuoksi todennäköisesti vuosiksi, tai edes yhdeksi, odottamaan jäsenyyttä, on täysin järjetöntä.
Suomen oma Nato jäsenyyshän ei kiellä Suomen ja Ruotsin puolustusten yhteistyötä millään tavalla.
Kaverin joutuu jättämään jos kaveri on itse tietoisesti omista ideologisista syistä päättänyt olla noudattamatta jäsenyyteen johtavia sääntöjä.
Toisekseen, historiassa Ruotsi on nimenomaan tietoisesti välttänyt tiiviimpää sotilaallista liittoutumista ja integroitumista Suomen kanssa. Nato aikana se sitten jää nähtäväksi miten käy…epäilen että edetään USA/Nato kautta eikä keskinäinen yhteistyö välttämättä kovin paljoa tiivisty.
NATO tarjoaa mahdollisuutta luoda Pohjoismaihin koko Euroopan tiiveimmän ja vahvimman puolustuksen. Sitä ei kannata millään typerällä säntäilyllä riskeerata – eikä niin tule myöskään tapahtumaan.
Jos katsoo Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyön tiivistämisen historiaa ruotsalaisnäkökulmasta ymmärtää melko nopeasti, miksi tiivis puolustusyhteistyö ainoastaan Suomen kanssa ei ollut Ruotsille kovin houkutteleva vaihtoehto. Mutta NATOn kumppaneita molemmat ovat olleet jo pitkään, tilanne on jo muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana, ja täysjäsenyys muuttaa tilanteen lopullisesti.
Ei Suomi hyötyisi millään muotoa hötkyilystä tässä asiassa. Hakemukset jätettiin yhdessä Ruotsin kanssa ja ne on jokaisessa maassa hyväksytty yhdellä kertaa. Tämä on tavoiteltava tila loppuun saakka. Mielestäni todella hienoa, että Ruotsi ja Suomi ovat näin tiiviisti ja yhdessä asiassa edenneet.
Myös asian PR-puoli on Suomelle edullinen. Ruotsi on Suomea tunnetumpi kaikkialla maailmassa ja sitä pidetään edelleen jonkinlaisena länsimaisena malliyhteiskuntana (viime vuosien kehityksestä huolimatta). Tiedän omasta kokemuksesta, että Suomea ei maailmalla tunneta samalla tavalla. Ruotsin ja Suomen yhteistyö on saanut paljon huomiota ja maineen puolesta siitä on ollut enemmän hyötyä Suomelle. Ikäisteni keskuudessa Suomi laitetaan tai laitettiin ulkomailla, YYA-sopimuksen ja suomettumisen ansiosta, eri laatikkoon kuin Ruotsi. Suomi on hyvässä seurassa Ruotsin kanssa. Ei osa Itä-Eurooppaa vaan osa Pohjoismaita ja länttä.
Jos Turkki hyväksyy vain Suomen, Suomi liittyköön heti Natoon. Sen jälkeen Ruotsi voikin liittyä osaksi Suomea, jolloin saadaan sekin Natoon. Tämän jälkeen sitten sovitaan kummallekin liki täydellinen itsehallinto… 
-Itse kannattaisin hötkyilyä, pahimmassa tapauksessa Nato juna menee kokonaan ohi jostain muusta syytä, Ruotsia mahdollisesti jopa vuosikausia odotellessa. Esim Ukrainan sota eskaloituu, jonkinasteinen sekasorto Euroopassa, jopa ydinaseita, ja Nato laittaa oven kiinni toistaiseksi.
160 miljoonan sotaa ja tappamista ihannoivan ihmisolennon naapurissa, parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
Ymmärrän kantasi hyvin. Olen itsekin mahdollisimman nopean liittymisen kannalla, mutta hyvinhän tässä on pärjätty ihan omillaankin kaikki vuosikymmenet ja varauduttu kaikki ne vuodet itänaapurin kutsumattomaan vierailuun. Eli ei tässä mitään hätää ole.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta on kirjoittanut eilen julkaistussa Policy Briefissä aika karun tulevaisuusskenaarion:
Turkin varauksellinen suhtautuminen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin tulee nähdä osana sen määrätietoista pyrkimystä kohti strategista autonomiaa, aiempaa suurempaa liikkumavaraa ja ideologista irtautumista lännestä.
Turkin strategiset intressit ovat enenevässä määrin eriytyneet muun liittouman intresseistä, mikä todennäköisesti johtaa tulevina vuosina siihen, että Turkilla on entistä pysyvämpi oppositioasema liittouman sisällä. Tähän liittyvät myös käynnissä olevat kolmenväliset neuvottelut Turkin, Suomen ja Ruotsin välillä.
“Nato-optio” oli naurettava ajatus ulko- ja puolustuspolitiikan kannalta – suoranainen vitsi – mutta suomettuneisuuden jälkilöylyissä sille oli laaja kannatus.
Hyvä kirjoitus. →
Ukrainalla ei ollut Nato-optiota ja he “halusivat” sen ja nyt ruskipoika rynnii rajoilla ja hieman rajojen sisälläkin (vielä).
En ole kenenkään nähnyt miettivän olisiko Suomen Nato-jäsenyyden haku ilman Nato-optiota ollut yhtä sujuvaa kuin se oli .
Nato-optio mahdollisti myös helpomman integroitumisen Naton yhteisharjoituksiin sekä kalusto-, komento- yms. järjestelmien sovittamisen.
Ei ne toimaritkaan turhaan optioita ota :).
Nato-optio oli pelkkää politiikojen tyhjänpäiväistä jauhantaa, eikä sillä ollut mitään käytännön merkitystä hakuprosessissa. Ruotsilla ei ollut tällaista. Nato-optiohan ei suonut Suomelle yhtään mitään, yhtään missään asiassa. Suomen yhteistoimita Natomaiden kanssa ja mm. rauhankumppanuusohjelmat ja osallistuminen erilaisiin harjoituksiin ja oikeisiin toimintoihin mm. Kosovossa, Irakissa ja Afganistanissa helpotti synergiaa. Suomen käyttämä Nato-optio sanana tarkoitti sitä että Suomi piti avonaisena vaihtoehdon hakea Natojäsenyyttä, sellainen vaihtoehto on olemassa jokaisella itsenäisellä valtiolla.
Nyt kun on optioita laitettu lunastukseen, niin laitettiin sitten myös pienet treenit pystyyn jenkkien merijalkaväen kanssa. Ei tainneet olla kalenterissa vuoden alussa? Treenataankin sitten oikein ajan kanssa Joulukuulle asti.
Mainiota tekemistä, ei selvästikään nukuta. Oltaisiinkohan me sitten näitten treenien lopussa jo jäseniä?
Nato-optiolle näyttää olevan yhtä monta määritelmää kuin siitä puhuvia. Mun mielestä Nato-option tarkoitti:
Nato-optio huipentui äärimmäisen nopeaan Nato-prosessiin, jonka seurauksena olemme 3 jäsenmaan hyväksyntää vaille jäseniä ennätysajassa.
Musta Nato-optio osoitti tehonsa.
Nato-optio oli luonteeltaan vastaava kuin jokaisella lukiolaisella on lääkärioptio, juristioptio ja KTM-optio, optiota voi vahvistaa valitsemalla aineita, jotka helpottavat pääsyä ko. opintoihin. Kuitenkaan nuo valinnat eivät millään muotoa varmista pääsyä opiskelemaan ja lunastamaan tuota optiota.
Kiinnostava tiivistys Nato-retoriikasta Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa aihetta väitöskirjassakin (2019) tutkineelta Iro Särkältä Maanpuolustus-lehdessä.
En huomannut, että olisi vielä ollut täällä, vaikka Nato-optiokeskustelua on täällä käyty. Poistan, jos kuitenkin on jo ollut.
Eniten Suomen turvallisuuspoliittisessa linjassa on haluttu korostaa Naton globaalia roolia ja Suomen ja Naton välistä rauhankumppanuutta. Ulkopoliittisesti Suomi halusi asemoitua oikeaan identiteettipoliittiseen viiteryhmään, mutta samalla säilyttää myös mahdollisuuden hakea jäsenyyttä sotilasliitto Natossa – niin kutsuttu Suomen Nato-optio.
Retorisista näkökulmista syntyy pohja turvallisuuspoliittisen keskustelun jännitteille ja Nato-retoriikalle, joita eri Nato-puhujatyypit edustavat: 1) Natoon varauksettomasti suhtautuvat ja Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavat puolestapuhujat, 2) Nato-yhteistyön hyötyjä korostavat pragmaatikot, 3) Natoon varauksellisesti suhtautuvat skeptikot ja 4) Natoon avoimen kielteisesti suhtautuvat vastustajat.
Keväällä 2022 tapahtui kuitenkin yllättävä muutos: suurin osa Natoon kriittisesti tai avoimen kielteisesti suhtaututuvista kansanedustajista siirtyi Nato-jäsenyyden kannattajiksi – Natoon kielteisesti suhtautuvat ajautuivat marginaaliin. Nato-keskustelun polarisaatio oikeisto-vasemmistoakselilla katosi.
Helmikuussa 2022 Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa muutti tilanteen radikaalisti. Nato-kortti nostettiin pöydälle peruuttamattomasti. Oli aika lunastaa jokseenkin mystiseksi muodostunut Nato-optio.
Lehtijutun mukaan vahvasti olisi Suomen NATO jäsenyys menossa syksylle 2023, jos ei lisää kiristyksiä tule ja aikataulu tuostakin siirry.
Tavallaan tuo artikkeli ja NATO-jäsenyyden panttaaminen on järkeenkäypää. Erdo rakentaa jo ensi vuoden presidentinvaalikampanjaansa ja yksi isoista teemoista on terrorismin vastustaminen ja siinä kohtaa voisi julkistaa kampanjassaan Suomen ja Ruotsin myönnytykset asiassa, sekä oman ponnistelunsa, jotta Turkin etu toteutuu. Erdolla on mahtava valttikortti pantata Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyttä ja saada asiaan liittyvillä tiukoilla terrorismineuvotteluilla lisää aineksia vaalikampanjaansa. Erdo saa jatkuvasti jopa kansainvälistä palstatilaa ja PR:ää NATO neuvotteluiden myötä. Tekee hyvää kampanjalle, kun presidentti on noin vaikutusvaltainen myös maailmalla, jopa USA kuuntelee ja Venäjä.
Erdolla ei ole kiire, vain oma kampanja kiinnostaa ja jatkopesti Turkin presidenttinä. Sitten jos/kun Erdo tulee uudelleen valituksi, niin malttaako hukata näin hienoa valttikorttiaan, vaan jatkaako sillä pelaamista. Jää nähtäväksi.
-Erittäin paha juttu jos noin käy. Kuten nähdään, maailma ja turvallisuustilanteet muuttuu näinä aikoina valon nopeudella vuosi on tässä tilanteessa yhtä kuin sata valovuotta. Natolla on tiettyjä force major esteitä uuden jäsenen liittymiselle, ja sellaisen seikan ilmestyminen vuoden periodilla on enemmän kuin todennäköistä, huomioiden että itärajan takana niitä juonia kehitellään varmasti, liikekannallepano on yksi potentiaalinen esimerkki joka realistisesti voi estää suomen jäsenyyden.
Presidenttimme tavallaan lupasi luovia Suomen Natoon, niiltä tiimoilta tapasi Turkin edustajia viime päivinä YK kokouksessa. Mutta nyt jäsenyys näyttää hyvin epätodennäköiseltä, toivottavasti olen väärässä.
Joka tapauksessa kyse on 2-3 kuukaudesta että aikaikkuna jäsenyydelle on mahdollinen sen jälkeen ei enää ole. Olen hyvin pettynyt siihen että kytkettiin Ruotsin jäsenyyteen, äärimmäinen virhe. Toivottavasti Saulilla on presidenttinä tarpeeksi itsetuntoa irrottaa napanuora siirtomaaisännistä vihdoinkin ja maan seisoa omin jaloin omin päätöksin omista asioista.
Suomi on käytännössä sisällä, sanoo entinen sotilas asiantuntija Arto Räty. Eiköhän asia ole taputeltu käytännössä turkista riippumatta.
Nato huolehtii, että Turkki ei pidä muuta liittoumaa “panttivankinaan”.
Oma arvaukseni on edelleen että valitettavasti tämä kivi pysyy kengässä. Ei ole oikein riittävää intressiä ukolla tässä asiassa joustaa. Diktaattorit on kivoja, eikö?
Peruscase on minusta siis se, että suomi ja ruotsi eivät ole naton jäseniä ainakaan ennen kuin valta turkissa vaihtuu. Ilman isompaa kriisiä tähän menee helposti parikymmentä vuotta.
Tämä on hinta jonka maksamme viime vuosikymmeninä vallinneesta kansan ja poliitikkojen typeryydestä, sokeasta ideologiasta ja hitaudesta.
Toivon sekä omasta että Ukrainan puolesta, että länsiapu Ukrainalle lopulta alkaisi oikeasti eli pari kertaluokkaa tulisi lisää. Sitä kautta venäjä heikkenisi, eikä ehkä suomessa tarvitsisi maksaa sitä kovinta hintaa vuosikymmenten Nato jahkailusta.
Edit: typot
Suomen historiasta tuskin löytyy päivämäärää jolloin sen turvallisuus olisi ollut yhtä betoninen kuin tänään. Venäjän armeija tekee Ukrainassa haaksirikkoa, josta sitä ei erinäisten pakotteiden vuoksi parsita lähivuosina, josko edes lähi vuosikymmeninä kasaan. Lisäksi Suomella on käytännössä turvatakuut Yhdysvalloilta ja Britannialta. Mikään ei mene USA:n senaatissa läpi äänin 95-1. Se oli käsittämättömän vahva tuenilmaus Suomelle ja Ruotsille. Lukema tarkoittaa sitä että tuki ei ole kiinni sisäpoliittisista virtauksista. Demokraatit, trumpilaiset, klassiset McConnell-republikaanit, kaikki haluavat olla liittosuhteessa kanssamme. Luuleeko täällä joku että jos Erdogan ei ratifioi sopimusta ja Venäjä aloittaa aggressiot Suomea vastaan, USA toteaa, että joo, kun nyt Turkki ei sitä ratifioinut, niin ei me oikeastaan vastata kovalla voimalla tuohon, mitä nyt siinä senaatin istunnossa kehuttiin kaikki Natoon haluavaa Suomea maasta taivaisiin.
Erdoganin kiristys-vipuvarsi on kaikista näistä syistä löystynyt, toki hän siitä epätoivoisesti haluaisi pitää kiinni, on tietysti peloissaan asemastaan tuhottuaan Turkin talouden.
Joten vähennetään panikointia Suomen turvallisuuden suhteen. Kukaan ei tule kiduttamaan ja murhaamaan suomalaisia. Vaikka Putin haluaisi ensi vuonna ottaa sen rinnakkaisagendalle Ukrainan ohella, ihan fysiikan lait alkavat tulla vastaan toteutuksessa. Mistä kalusto? Mistä sotilaat? Entä hyöty-haitta-suhde Putinin papereissa
Olkaamme huolissamme ukrainalaisista ihmisistä eikä itsestämme.
Edit: Unohtui mainita tuo HexaPexan viittaama kohta eli Suomen puolustusvoimat on paremmassa kunnossa kuin koskaan.
Talvisodassa Suomella oli mukana 346 500 sotilasta ja Neuvostoliitolla 1 000 000 sotilasta.
Lentokoneita Suomella oli 114 ja Neuvostoliitolla 3 800
Tankkeja Suomella oli 32 ja Neuvostoliitolla 3 000
Suomalaisia kuoli 25 904 ja Neuvostoliittolaisia 126 875
Suomalaisia haavoittui 43 557 ja Neuvostoliittolaisia 188 671
Ei Suomella hätää ole. Ei Natoon ole varsinaisesti kiire. Ei nykysuomelle ole Venäjän miljoonan miehen lapioarmeijasta uhkaa pitkään aikaan. Nyt kalustoetu, maastoetu, strateginen etu muutamia mainitakseni ovat Suomella ja isot pojat antaneet turvatakuunsa, että jos tarvitsette jotakin, niin kilautelkaa. Silloin oltiin ihan yksin ja kalustossa täysin alivoimassa ja pärjättiin silloin, joten pärjätään nytkin, kävi mitä tahansa.