En itse lähtisi tuosta kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä vetämään, tämäntyyppinen varautuminen on kuitenkin pörssiyhtiölle tyypillistä. Ei sitä tietenkään voi poissulkea, että joku luottolimiittiä käyttäisi yrityskaupan maksamiseen. Juttelin tuossa luottolimiittien hinnoista paremmin perillä olevan kollegan kanssa, ja hänen mukaansa merkittävää eroa ei välttämättä luottolimiitin ja perinteisen pankkilainan välillä ole. Tiedotteessakin mainitut tavanomaiset kovenanttiehdot pitävät nimittäin huolen että yhtiön luottokelpoisuus ei olennaisesti heikkene limiittisopimuksen voimassaoloaikana.
Pitäisin yrityskaupan rahoittamista luottolimiitillä kuitenkin aika erikoisena, sillä samalla vaivalla sitä neuvottelisi tavanomaisen pankkilainan. Tällaisen järjestelyn toteutuessa luottolimiitti nimittäin todennäköisesti konvertoitaisiin joka tapauksessa pidempiaikaiseksi lainaksi, mikäli kauppa täytyisi velkarahalla rahoittaa.
Tuossa lyhyt kommentti. Ensi kuussa on siis ensimmäinen mahdollisuus tuo lunastaa, minkä Taaleri myös käyttää. Taustalla on se, että korko olisi noussut reilusti ensimmäisen viisivuotisen jälkeen (laina laskettu liikkeelle 2019) lainan ehtojen mukaisesti. En ihan tarkkaan tiedä mihin tuo alunperin nostettiin, mutta sen luonteesta johtuen (vakavaraisuutta parantava ns. Tier 2 -laina) liittyi aikaan, jolloin Taalerilla vielä oli varainhoitoliiketoimintaa ja viranomaisen asettamia pääomavaatimuksia.
Taaleri SolarWind III -rahasto sijoittaa 154 megawatin tuulivoimahankkeeseen Serbiassa
Čibuk 2 -tuulipuisto sijaitsee Serbiassa noin 50 kilometriä Belgradista itään. Tuulipuisto oli osa hankekehitysportfoliota, joka siirrettiin Taaleri SolarWind III -rahastoon sen ensimmäisen varainhankintakierroksen päättyessä. Rahasto ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien puhtaan energian yhtiö Masdar ovat hankkeen yhteisomistajia.
Tuulipuiston odotetaan aloittavan sähköntuotanto vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Čibuk 2 -tuulipuisto koostuu 22:sta Nordexin 7,0 megawatin voimalasta, ja se jakaa saman verkkoliityntäpisteen tuotantovaiheessa olevan Čibuk 1 -tuulipuiston kanssa. Čibuk 1 on yksi Taaleri SolarWind I -rahaston sijoituksista. Tuulipuiston vuotuinen sähköntuotanto on noin 330 gigawattituntia ja sen tuottama uusiutuva energia mahdollistaa vuosittain noin 311 200 tonnin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Tuulipuisto tuottaa valmistuttuaan uusiutuvaa energiaa 62 000 kotitaloudelle.
Masdar Taaleri Generation, joka on Masdarin ja Taaleri Energian yhteisyritys, on kehittänyt tuulipuiston yhteistyössä yhden Serbian johtavan paikallisen kehittäjän eli New Energy Solutionsin kanssa. Voimalatoimittaja Nordex vastaa tuulipuistojen kunnossapidosta 35-vuotisen sopimuksen mukaisesti.
Hankkeen velkarahoitus tulee konsortiolta, johon kuuluvat UniCredit and Erste Bank. Merkittävä osa tuulipuiston tuottamasta sähköstä suojataan euromääräisellä inflaatioon sidotulla Contract for Differences -sopimuksella Serbian valtion omistaman sähköyhtiön EPS:n kanssa.
Tämän rahaston sijoitustoiminta saa Euroopan unionin tukea InvestEU-rahastosta.
Sama vielä Masdarin sivuilta.Kaipa tämä ihan merkityksellinen uutinen on kun johtoporraskin poseeraamassa.Epäilisin lisää uutisia loppuvuodellekin,mieluummin tietenkin positiivisia.
Loistojuttu - Ammattimaista meininkiä utility-scale renewables kentässä. Aina vaan ihmetyttää kiinteistöpuolen puuhastelut tähän verrattuna, on nimittäin aivan eri kaliiberia kuin kiinteistöpuolella, johon valitettavasti edelleen tunnutaan panostavan.
Itse olin tietoinen asiasta ja käsittääkseni tämä liittyi melko vahvasti tuohon Laivue 2020 tilaukseen, koska tuolloin ( huom. pre-2020) RMC oli ainoa telakka jolle tuota projektia saattoi ajatella (Meyer Turku ei ollut kiinnostunut projektista, koska töitä oli riittävästi risteilijöiden kanssa).
Tuohan on sikäli mielenkiintoinen kuvio, että tuon projektin läpimeno on ikäänkuin taattu ja siihen tarvittiin yksityisiä tahoja osakkaiksi. Eli olisin kovin taipuvainen uskomaan että sijoituksesta tehtiin riittävän houkutteleva ja vaikka tuo nyt näyttääkin heikommalta, niin lopussa jotain tuottoa tuosta odotettavissa.
Sen verran vielä että tuon Laivue 2020 hintahan muistaakseni oli indekseihin sidottu ja siinä siiis eräänlainen inflaatiosuoja. Näistä löytyy kiinnostuneille tarkemmin tietoa silloisen hallituksen hankepäätöksen tausta dokumenteista.
Viimeisimmän kvartaaliraportin mukaan tuon arvo taseessa on miljoona tai alle. En nyt äkkiseltään löytänyt, milloin tuota on alaskirjattu ja vieläkö sijoituksella nähdään jotain arvoa olevan. Joka tapauksessa merkitys on laskenut pieneksi.
Hyvä tietää että tuo homma on jo alaskirjattu ja Taalerin tappiot jäivät jossain määrin pieniksi.
“Taaleri Telakka on vuonna 2016 perustettu kommandiittiyhtiö, johon kerättiin sijoitussitoumuksia noin 10 miljoonaa euroa yhteensä noin 50 sijoittajalta.”
Riskisijoitus alunperinkin ollut. Ei varmasti erityisen tyytyväisiä asiakkaita, jotka ovat tuohon osallistuneet, mutta Taalerin mittakaavassa pieni asia.
Tämä on maksumuurin takana, mutta vielä vuosi sitten Taaleri Telakka oli ihan merkittävä toimija tässä
Ghostrider tuossa nosti aiemmin esiin tuon kiinteistöpuolen. Se on kyllä mielenkiintoista että siellä halutaan ‘väkisin’ olla. Onhan se iso markkina, mutta kannattaako sitä tehdä ydinliiketoiminnan ulkopuolelta? Jos ei ole minkäänlaista skaalaa, niin olisiko parempi jättää se alue muille pelureille? Finanssiyhtiöissä puhutaan usein konsolidaatiosta. Jos halutaan olla joku täyden palvelun talo, niin eikö helpompaa olisi tehdä yhteistyötä tai yhdistyä jonkun jo kiinteistöpuolella toimivan kanssa?
Tätä olemme usein johdolta haastaneet, sillä historiassa kehitys ei ole ollut kummoista ja kiinteistöliiketoiminta lienee nykyvolyymeillä tappiollista. Kiinteistövarainhoito on kuitenkin varsin etabloitunut sijoitusalue, jossa kilpailua kyllä riittää. Taaleri on kuitenkin viime aikoina uudistanut kiinteistötiimiä ja sen johtoa. Loppuvuodelle on myös suunnitteilla uusi kiinteistörahasto. Mikäli tämä lähtee hyvin liikkeelle ja tuotot ovat vahvoja, on kasvunäkymä aiempaa valoisampi. Helppoa tämä ei kuitenkaan tule olemaan. Taalerin kiinteistöpuolen myynnissä haasteena on lisäksi, että tämä on käsittääkseni täysin yhteistyökumppani Aktian harteilla. Aktialla taas usmyynti on viime vuosina takkuillut (poislukien Taalerin SolarWind 3 -rahasto, jota Aktia on myynyt varsin hyvän määrän).
Olen samaa mieltä, että skaalaa tarvitaan. Taalerihan on itsekin avoimesti liputtanut katsovansa kiinteistörahastoliiketoiminnassa kasvua myös yritysostoin. Aika näyttää, löydetäänkö markkinalta sopivia kohteita.
Taaleri-konserni kirjaa 8,3 milj. euron myyntivoiton uusiutuvan energian hankekehitysportfolion myynnistä saatavasta lisäkauppahinnasta
Taaleri ilmoitti 5.7.2023 SolarWind III -rahaston hankkineen uusiutuvan energian hankekehitysportfolion Taaleri Energialta. Kaupan kohteena olleen hankekehitysportfolion hankkeet ovat edenneet suunnitellusti, ja Taaleri katsoo kauppaan liittyvän lisäkauppahinnan realisoitumisen todennäköiseksi. Taaleri-konserni kirjaa lisäkauppahinnasta 8,3 milj. euron myyntivoiton vuoden 2024 kolmannelle neljännekselle. Lisäkauppahinta maksetaan myöhemmin, kun kaikki lisäkauppahinnan ehdot ovat täyttyneet.
Niin siis kuluttaja-asiakasmyynti on Aktialla, mutta ns. isommat instituutiosarjat luonnollisesti myös Taalerin tiimillä. Suljettu rahasto käsittääkseni asuntosektorille, kuten lukuisilla etabloituneemmilla kilpailijoilla, joidan track record toisessa sfäärissä. Kysymys myös siitä kuka luottaa tiimiin niin paljon että sijoittaa tähän rakenteeseen? Sepos Oy taseessa on myös kiinteistöihin liittyvää, eikö vain?
Minun käsitykseni mukaan valtaosa kiinteistöpuolen jakelusta hoidetaan Aktian kautta, heillä on myös myyntiä instituutiokenttään.
Sepos Oy on kiinteistökehittäjä ja -sijoittaja, joten pitää paikkansa. Valtaosa Taalerin sijoituksesta on yhtiöön on velkamuotoista, vaikka noin 680 TEUR on myös oman pääoman ehtoista. Kuten taulukosta näkyy, on pääomasijoituksen arvoon tehty vuosien varrella jonkin verran alaskirjauksia. Sepoksen hankkeista ainakin Helsinki Garden on kohdannut reippaasti haasteita.
Garantialla on osavuosikatsauksessaan vakuutusmaksuvastuisiin ja -tuloihin liittyvä olennainen muutos tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin (tulokseen 28 milj. euron vaikutus, opoon 22 milj.). Onkohan tästä ollut tietoa, mistä tuo voisi johtua? Ollaanko siirrytty esim. IFRS:n mukaiseen kirjauskäytäntöön vai mistä johtuu?
