Ok, nyt ymmärsin. Tämä on valitettavasti paljon laajempi kysymys eikä liity pelkästään yritysostoihin, vaan koko maan tukiorganisaatioon ja toimintamalliin.
Jos nyt kärjistetään ja oikaistaan mutkia suoraksi kunnolla, niin Ruotsissahan Talenom lähti alunperin ostamalla hyviä tilitoimistoja. Sitten poimittiin näistä pienistä yhtiöistä avainhenkilöitä (perustaja / toimitusjohtaja) Ruotsin “johtoryhmään” ilman sen suurempaa tukiorganisaatiota Talenomin puolelta. Varmaan tämä kuulosti paperilla ihan hyvältä ratkaisulta, ei tule ylimääräisiä kuluja ja hiljalleen tuohon rakentuisi vahva runko paikallisia osaajia?
Tässä tapahtui käytännössä kaksi asiaa: 1) yritysostokohteen johtaja poistui yhtiöstä ja 2) siirtyi suuremman konsernin “johtoryhmään”, joka ei ollut läheskään aina oikea paikka hänelle. Ne on vaan ihan erilaisia tehtäviä. Pahimmillaan yritysostokohde menetti tärkeän avainhenkilön, josta muodostui painolasti maaorganisaation puolelle.
Sitten pohdittiin milloin ja miten lähdetään tuomaan ohjelmistoja ja toimintatapoja, mutta eipä tainnut olla softa lopulta silloin siinä kunnossa, että sitä olisi voinut viedä Suomen ulkopuolelle. Kokeiltiin erilaisia juttuja, olihan se TiliJaskan kevyempi mallikin joskus menossa Ruotsiin. Lopulta tehtiin iso arkkitehtuuriuudistus, rahaa paloi ja saatiin softa uudelle alustalle. Tässähän meni vuosia ja siinä välissä annettiin yhtiöiden toiminnan jatkua samoilla vanhoilla urilla, mutta oletettavasti ilman aiempaa yrittäjähenkistä vetoa.
Kasvatettiin iso massa toimistoja. Sitten lopulta todettiin, ettei tämä näin toimi. Pitää rakentaa oikea maaorganisaatio, jos halutaan saada homma oikeasti haltuun. Kuluja sisään ja uutta maajohtajaa ulkopuolelta. Muutoksia ruvetaan oikeasti ajamaan, muutosvastarintaa ja poistumaa. Sitten ollaankin vuodessa 2024.
Todellinen tarina on tietysti moniulottaisempi, mutta sorrutaan nyt jälleen yksinkertaistamiseen.
Suomeen verrattaessa täällä oli koko ajan 1) tukiorganisaatio ja johto lähellä, 2) ohjelmistot ja toimintatavat muutettiin suoraan ja 3) yleensäkin oli koko ajan selkeät pelisäännöt ja roolit. Ja tietysti Talenom tiesi Suomessa täsmälleen mitä teki. Nämä nyt ainakin keksin, mitä ei Ruotsissa tehty eikä olisi voinutkaan tehdä samalla tavalla.
Olisiko Suomen oppeja voinut silti soveltaa? Varmaan suurilta osin, jos olisi tehty ensin pohjatyöt kunnolla. Mutta ei kuitenkaan kokonaan. Espanjassa mentiin softan kohdalla erilaista reittiä ja se näyttää toimivan. Tukiorganisaatio laitettiin heti, ja varmaan nuo roolitukset on mietitty. Ja kyllä siellä Ruotsissakin on opittu. Eiköhän ne ole valtaosin alkupään yritysostoja, joissa asiat ovat menneet lopulta pahiten pieleen. Kokemuksesta sitä ihmiset oppii.
Jos kansainvälistyminen olisi helppoa niin kaikki kai sitä tekisi - kukapa rajoittaisi itseään tänne Suomen pienille markkinoille.