Toivottavasti! Jos hommat toimii, niin kyllä kannattavuutta voitaisiin parantaa merkittävästi tuota nopeammin. Jälleen tämä on kuitenkin taas kannattavuuden ja kasvun yhdistelmä, ja kasvu taas tuppaa aina maksamaan jonkin verran.
Minulla on suhteellisen kovat kasvuennusteet sekä Ruotsissa että Espanjassa tuossa rinnalla, ja Ruotsissa se on ennusteissa puhtaasti orgaanista. Silloin kannattavuuden skaalautuminen jäänee osin kasvavien kasvupanostuksien alle. Mutta jos “vanhoissa toimistoissa” nähdään se kannattavuuden paraneminen, niin mikäpä siinä on kasvaessa.
Joo, se näyttää tuossa pienessä graafissa vähän siltä, mutta on siinä eroja kuitenkin. Ruotsissa kannattavuuskäyrän maksimi on merkittävästi korkeammalla mitä Espanjassa nykyisellä strategialla. Mielestäni olisi kuitenkin aika villiä ennustaa esimerkiksi 2x toimialan kannattavuutta, kun siitä ei vielä ole mitään näyttöjä Ruotsissa. Jos näyttöjä tulee niin arvioidaan uudelleen. Lisäksi kannattaa huomioida tuo kannattavuuden ja kasvun kombinaatio.
Espanjassa dynamiikka on suoraviivaisempi. Ellen nyt ole ihan väärin ymmärtänyt, Espanjassa toimialan kannattavuus on itse asiassa parempi (kilpailutilanne helpompi). Eli yksittäinen tilitoimisto tekee hyvää kannattavuutta ilman sen suurempia ohjelmistostrategioita. Talenomin Espanjan kannattavuus on tällä hetkellä kuitenkin surkea, kun siellä on alustan ja maaorganisaation suuret kiinteät kulut sisällä. Eli tätä kautta kannattavuuden pitäisi käytännössä skaalautua aika pitkälle volyymin mukana, ja Espanjassa voi odottaa myös jonkinlaista epäorgaanista kasvua.
Jälleen mallintaminen ja ennustaminen kuitenkin poikkeavat reaalimaailmasta: Jos Ruotsi onnistuu, Espanjassa tullaan jossain vaiheessa ottamaan käyttöön omat ohjelmistot. Sitten tulee kannattavuuteen kuoppa, ja sitten taas pystytään keskipitkällä aikavälillä edelleen parantamaan. Tämähän ei ennusteissa näy millään tavalla, kun ajankohta on arvoitus ja Ruotsissakin peli on pahasti kesken. Lopputulos on sitten tuollainen loivasti skaalautuva käyrä.
Voisihan sinne tehdä erilaisia oletuksia ja sitä kautta “realistisempia” skenaarioita. Mutta jos olen jotain tässä analyytikkouran aikana oppinut, niin yksinkertainen on parempi erityisesti pitkän aikavälin ennustamisessa. Monimutkaiset mallit ei vaan tuppaa kestämään ensimmäistäkään kosketusta reaalimaailman kanssa, joten se on vähän sama kuin Mike Tysonin kommentti: "Everyone has a plan until they get punched in the mouth”. Kokemusta on, ja lisäksi niiden kommunikointi on vielä vaikeampaa. Tärkeämpää on mielestäni ymmärtää, minkälainen skenaario on isossa kuvassa realistinen ja mitä markkinat kollektiivisesti odottaa (eli voiko sillä näkemyksellä tehdä rahaa).
Tätä tässä on varmaan jokainen sijoittaja pyöritellyt jo pidemmän aikaan Toimitusjohtaja sanoo, että mitään esteitä ei ole että tämä ei onnistuisi niinkuin Suomessa. @Juha_Kinnunen on myös tästä omissa analyyseissaan puhunut eikä käsittääkseni ole myöskään keksinyt mitään erityisempiä syitä.
Enkä ole oikeastaan nähnyt Talenom-bearienkaan suunnalta yhtään argumenttia joka kielisi siitä että Ruotsi on tuomittu epäonnistumaan.
Tästä huolimatta riskejä käyttöönoton onnistumiseen liittyen varmasti on, vaikka en niitä osaa analyyttisesti eritellä. Toimitusjohtajahan on myöntänyt, että esim. intergraatio Ruotsissa ei ole mennyt ihan niinkuin Strömssössä ja täten Espanjaanhan lähdettiin eri strategialla virheistä oppineena. Omat ohjelmistot ovat varmasti paljon kannattavempia kun asiat tehdään niinkuin on sovittu, mutta jos miettii liiketoimintadynamiikkaa ihan ruohonjuuri -tasolla, niin ratkaisevaahan tässä on se, että miten Talenomin Ruotsin yksiköt ja työntekijät hommaan sitoutuu ja innostuu joka päiväisessä työssä. Onko esim. sisäistä vastarintaa ja ns. “konservatiiveja” vaikuttavissa tehtävissä? Ulkopuolinen ei tätä puolta pääse näkemään, vaan joudutaan elämään epävarmuuden kanssa.
Mun oma mutukäsitys Talenomista on tällä hetkellä se, että markkinat ovat vain kärsimättömiä, kun Ruotsissa on tätä kannattavuusparannusta odotettu jo niin pitkään kuin kuuta nousevaa. Markkinat ei yksinkertaisesti vain jaksa enää uskoa tähän isosti. Minun mielestäni syyt kannattavuuspettymyksien taustalla ovat toistaiseksi olleet uskottavia ja on loogiset ja hyvin perustellut syyt olettaa että homma muuttuu.
Tietysti eihän tässä viime aikoina hommia ihan 5/5 olla suoritettukaan (ja siten kurssilaskukin ainakin osittain perusteltu): tase vähän turhan vivutettu tähän markkinaan ja onhan tuo osinkopolitiikka näillä velkatasoilla ihan helvetin typerää mutta minkäs teet kun pääomistajat haluaa rahaa ulos.
Onnistumisella ei varmastikkaan ole mitään sellaista teknistä ongelmaa, mitä ei saataisiin ratkaistua. Ongelma taitaa olla ennemminkin asiakaspoistuman määrässä, mikä voi olla tilitoimistossa pahimmillaan luokkaa 80%. Näin Talenomilla oli kai käynyt jossakin vaiheessa Suomen valloitusmatkalla Tahkolan haastattelua muistellessani. Uuden ohjelmiston opettelu voi kuitenkin olla aika kallista ja yrityksillä voi olla parempiakin mielenkiinnonkohteita, kuin opetella uutta järjestelmää.
Kaipaisin Talenomilta panostamista asiakaskokemuksen mittaamiseen ja varsinkin tulosten julkaisemiseen yhtiön raportoinnissa. Nyt on kuva, että mittaamista ehkä tehdään, mutta vasemmalla kädellä. Kun samalla julkaistaisiin henkilökunnan tyytyväisyysmittauksen tulokset, a’vot! Kun ne kulkevat käsi kädessä, hyvää tulee.
Esimerkkiä voisi ottaa esim. Valmetin ja LapWallin toimareiden yhtiökokousten tyytyväisyysraportoinnin. “Sitä saa, mitä mittaa”!
Talenom mittaa asiakastyytyväisyyttä. Taitaa kerran vuodessa ulkopuolinen taho soitella (tuskin kaikkia) asiakkaat läpi ja kysellä palautetta. Tämä ainakin oma kokemus, kun yhtiön asiakas olen.
Viittasin Valmetin ja LapWallin asiakastyytyväisyysraportointiin. Ne tekee ulkopuolinen taho jonkin sertifioidun (?) järjestelmän mukaisesti. En ole perehtynyt järjestelmään, mutta itse tehty soittelu (vertaa terveyskeskusten jne naamanäpyttelyt) ei vastaa ammattilaisten tekemää mittausta.
Tämän läpimeno pääsi yllättämään itseni täysin. Kävin tarkastamassa tilanteen perjantaina noin kello 18.25, ja markkinahinta oli vielä kohtuu kaukana pilkistäni. Ennen nukkumaanmenoani sitten huomasin, että tätä oli myyty vitosella joitakin kymmeniä tuhansia kappaleita aivan viimeisten minuuttien aikana.
Joku paremmin tietävä taho menettänyt luottamuksensa Talenomiin, ja minä menin ostamaan?! Siinäpä mukava yrittää saada päivän päätteeksi unen päästä kiinni!
Talenomin miinukset ja uhat minulle
Suomen talouskehitys huolestuttaa itseäni, ei ei vaan tahdo nousta.
Entä jos rämpiviä Ruotsin-toimintoja ei edelleenkään saada säädyllisessä ajassa kuntoon?
Yhtiön velkaantuneisuuden kasvu.
Talenomin plussat ja mahdollisuudet minulle:
Huomion kääntäminen kannattavuuteen oli oikea strategiamuutos.
EKP:n ohjauskoron lasku ensi viikon kokouksessa on kirkossa kuulutettu, vai mitä? Mutta että trendinä on koronlaskut, mikä hyödyttäisi velkaantunutta Talenomia sekä sen asiakkaita.
Suomen uusmyynnissä onnistuminen viime kvarttaalin vaikeassa suhdanteessa loi uskoa.
Ruotsin talous vaikuttaisi menevän parempaan suuntaan, ja jos tämä trendi säilyy, niin se satanee myös Talenom Swedenin kassaan.
Yhtiö säilytti koko vuoden ohjeistuksensa Q1:n jälkeen.
Yhtiö on tehnyt virheitä, mutta uskoakseni niistä on myös otettu opiksi.
Talenom elää erityisen mielenkiintoisessa vaiheessa. Potentiaali on olemassa onnistua rajojemme ulkopuolella siinä missä yhtiö onnistui Suomessa. Aionkin olla kyydissä seuraamassa, toteutuuko yhtiön käänne. Mutta totean myös sen, että jos yhtiö antaa uuden tulosvaroituksen vuoden sisällä, niin myyn kyllä osuuteni pois vaikka tappiolla.
Ruotsin osalta siirtyminen Talenomin omiin järjestelmiin on ollut hidasta. Mietin voisiko tätä vauhdittaa muuttamalla kirjanpitäjien palkkausta kannustavampaan suuntaan?
Herätellään ketjua, kun mm. laajassa raportissa Talenomin kanssa toimialamurroksen voittajiin luettu yritys tekee mahdollisesti isohkoja liikkeitä liiketoimintansa suhteen.
Accountor ilmoitti myyvänsä “ulkoistusliiketoimintansa” Aspialle. (“Kaupan toteutumiselle on tiettyjä ehtoja, joiden odotetaan täyttyvän lähiaikoina.”)
Alla olevassa kuvassa listattuna Accounttorin sivuilta heidän ulkoistuspalvelut.
Accountor on talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistoratkaisuihin sekä ulkoistuspalveluihin erikoistunut konserni, jonka palveluksessa on noin 2300 ammattilaista 6 maassa.
Tällä hetkellä tiimissämme työskentelee noin 250 henkilöä pääsääntöisesti Espoossa, Tampereella, Jyväskylässä ja Turussa, tehden meistä yhden Suomen suurimmista ohjelmistotaloista.
Mielenkiintoista, kiitokset @Gwertheney ! Oma tulkintani: 1. Accountor myöntää ettei pysty tarjoamaan ulkoistettua taloushallintoa riittävän kannattavasti (koska automaatiolla ei voida ratkaista kaikkea vaan tarvitaan edelleen ihmisten osaamista) ja 2, automatisoitu kirjanpito ja taloushallinto ovat kuitenkin eri asioita.
Eli Talenomin malli josta asiakas saa kirjanpidon sekä halutessaan konsultointia, taloushallintoa sekä esim. pankkipalvelut voi olla toimivin konsepti - ja lukujen valossa se on sitä ainakin Suomessa.
Ensin pahoittelut viipyneestä vastauksesta, oltiin perheen kanssa reissussa ja jätin jopa koneen kotia. Raahattavaa oli muutenkin ja tekemistähän piisaa, kun on lapsi mukana.
Mutta ei tämä nyt minussa ihmeellisiä ajatuksia herätä. Accountor on jo vuosia sitten linjannut ohjelmistoliiketoiminnan ytimeen - ainakin noin epävirallisesti. Olen ainakin itse tulkinnut, että kaikki muu on myynnissä, jos hinnasta sovitaan. Pitkä aika sitten Accountorin tilitoimistojakin kaupiteltiin, mutta ei tullut kauppoja, kun kukaan ei suostunut maksamaan tarpeeksi. Tämä nyt on sellainen “toimialan julkinen salaisuus”, jonka olen kuullut useammasta lähteestä. Toki tästä on aikaa, ja sen jälkeen on linjaukset voineet muuttua. Accountorin kohdalla olen kuitenkin ainakin itse olettanut, että ohjelmistoilla se tulos tehdään.
Aspia on sitten yksi noista Ruotsin suurista toimijoista. Tämähän voi olla ihan mielenkiintoinen mahdollisuus käynnistellä myös Suomessa, mutta en nyt ainakaan näillä tiedoilla usko, että oleellisesti vaikuttaisi esimerkiksi toimialan kilpailutilanteeseen. Mutta jäädään seuraamaan tuleeko enemmänkin liikettä.
Nopea kysymys, miten olette mallintaneet yrityskauppoja tulevaisuudessa?
Mikä olen ymmärtänyt oikein, Talenom ostaa suhteellisen kannattavia pienempiä toimistoja (~10-15% operating margin). Yrityskaupan jälkeen kannattavuus laskee hetkellisesti integraatio kustannuksien (organisaatio + Talenomin softat) ja kasvaneiden overhead kustannuksien johdosta. Kuitenkin, näiden jälkee kannattavuus lähtee nousemaan reippaasti. Mikä on realistinen tavoite kannattavuus ostetuille yhtiöille? Miten tulkitset tuon heidän kommentin, että kannattavuutta pitäisi pystyä nostamaan 2-4x?
En ole ihan varma, mitä tarkoitat. Jos tarkoitat uusia, toteutumattomia yritystoja niin niitä on ennusteissa Espanjassa / Italiassa (Muut maat). Noilla suhteellisen pieni merkitys kuitenkin nykyään, kun yritysostojen kanssa ollaan harkitsevaisempia ja fokus on enemmän kannattavuudessa. Ennusteissa on käytännössä kasvua ja investointeja perustuen aiempiin. Mutta ei nyt kovin merkittävä tekijä kokonaisuuden kannalta.
Jos tarkoitit miten ennustamme kannattavuuden kehittyvän tehdyissä yritysostoissa, mikä vaikuttaisi todennäköisemmältä, niin maakohtaiset ennusteet kertovat aika pitkälti ennustetun skenaarion. Katsoisin erityisesti Ruotsia. Suomessa Talenom on todistanut tuon mainitsemasi kyvyn parantaa yritysostokohteiden kannattavuutta voimakkaasti omien ohjelmistojen käyttöönotolla, mutta muualla vastaavia todisteita ei ole. Ruotsissa ohjelmistojen käyttöönotto on nyt täydessä käynnissä ja tuloksia odotellaan lähivuosina. Aikajanahan tuossa on se kuuluisa kolme vuotta käyttöönotosta, mutta se vaatii toki myös orgaanisessa kasvussa onnistumista. Espanja on sitten oma tarinansa.
Näistä on juteltu aika paljon aiemmin ketjussa, kun sijoitustarina nojaa aika paljon tähän kykyyn saada “konsepti” toimimaan myös ulkomailla. Kannattaa kurkata sieltä ennustekäyrät ja vielä aiempaa kommentit eri maiden malleista. Tämä siis tietenkin jos et pääse katsomaan Premium -raportteja. Laajaan raporttiin pääset ainakin käsiksi, ja vaikka sen jälkeen on muutoksia tullut, niin peruslogiikka lienee sielläkin sama
Almanakka on kirjoittanut mainion tekstin Talenomista, jonka lukee noin viidessä minuutissa.
Tavoitteiden ei kovin kauaa tarvinnut olla voimassa, kun jo voitiin todeta, ettei niihin päästä. Liikevaihto ei kasva tavoitevauhtia ja euromääräinen liikevoitto on lähes puolittunut. Vaikka nämä edelleen ovat kai viralliset tavoitteet, on yhtiö puhunut tulospuheluissa kasvutavoitteita alas ja sanonut keskittyvänsä kannattavuuteen. Tavoitteiden varaan ei mielestäni voi laskea lainkaan, ja tämä vahvistaa kuvaa yhtiöstä, joka säntäilee vähän sinne tänne hyvien ideoiden mukana siihen suuntaan mihin nyt sattuu tuulemaan.
Tässä on hieno mahdollisuus kaikille yksinyrittäjille saada Talenomin ohjelmistot käyttöön täysimääräisesti ja Talenomin lisäpalvelut tarjolle asiakkaille. Tämä on myös hyvä mahdollisuus sellaisille kirjanpitäjille, joille on muodostunut oma asiakaskunta, jonka voisi ottaa mukaan jos haluaa aloittaa yrittäjänä. Talenom tarjoaa ohjelmistotuen ja käyttötuen sopimuksen tehneille yrittäjille ja kirjanpitoasiakkaille.
Tämmöinen tuli LinkedIn puolella vastaan. Onkohan Talenomille uusi asiakaskohderyhmä yksinyrittäjät, kuten lääkärit tai taksikuskit (luvanvaraisia ammattinimikkeitä). Varmaan esimerkiksi taksivälitysfirmat / pienet lääkäriasemat olleet asiakkaana, muttei siellä arvoketjussa elinkeinon harjoittajana olleet kuskit tai lekurit yhtä paljon. Tämä puhdasta spekulaatiota omalta puolesta.
Mitä tästä ajattelee foorumi? Strateginen yhteistyö on mielenkiintoinen kokeilu verrattuna siihen, että vain yksin kehittäisi konseptia uuten markkinaan, kuten kuopattu Tilijaska todisti.
Toimitusjohtaja sanoo, että mitään esteitä ei ole että tämä ei onnistuisi niinkuin Suomessa. 
