Mulla on jotenkin semmonen fiilis että sieltä ei monetkaan lähde lounastauolla kävelemään kun esim. linkediniä seuraa. Alla pari esimerkkiä. Alimman kuvan mukaan siellä on 10 henkeä ollut jo 5 vuotta töissä.
Ja kuten aiemmin laitoin historia ei ole tae tulevasta, mutta tämän vuoden Q1 aikana noille uusille sivuille tuli 20 paikkaa auki ja henkilöstö kasvoi 20 kappaleella.
Linkedinin mukaan Tecnon työntekijät on keskimäärin olleet talossa todella pitkään. Toki tuo “7,1” on kaiketi talossa olevat. Ei siis kaikkien työsuhteiden pituus.
Linkedinin mukaan Tecnon työntekijät on keskimäärin olleet talossa todella pitkään. Toki tuo “7,1” on kaiketi talossa olevat
Eikö tässä toimi “selviytymisharha” suht isosti? Lyhyen aikaa tecnolla viihtyneet eivät ole siellä enää–> eivät näy linkkarissakaan + ne joita ei muualle edes oteta nostavat keskiarvoa.
Tämä toimii juuri näin ainakin mun nykyisessä työpaikassa. Ja olen itsekin ollut siellä suht kauan 
Eli katsotaan se nuppilukutilanne osarista, onko kasvussa vai ei ja kuunnellaan myös johdon kommentit. Kasvava hakumäärä työpaikoissa voi olla todella bullish tai sitten juuri päinvastoin jos vene vuotaa ja ehkä team Inderes voisi tästäkin haastiksessa kysellä???
70-80% ohjelmistokehityksen kustannuksista syntyy virheen korjauksesta ja ylläpidosta, ei kehittämisestä.
Virheetöntä koodia ei ole, mutta on isosti väliä onko perusta kunnossa. Lisäksi täydellisesti virheettömään koodiin nostaa isosti kustannuksia.
Verkossa tapaa hyviä, teknisesti loistavia intialaisia.
Viisi vuotta intialaisten kanssa teknisesti yhteistyötä tehneenä: muutamia arkkitehtejä lukuunottamatta peruskehittäjät ovat heikkotasoisia.
Tosin perussuomalainen ohjelmistokehittäjä on laiska, enenmän liukuhihnatyyppi, joka tekee samaa vuodesta toiseen annetun mallin mukaisesti. Syntyy tasalaatua, innovatiivisyys ei moista.
En ole vielä viiteen vuoteen nähnyt Intiassa tuotettua hyvää ohjelmistokoodia. Valitse Intia jos ohjelmiston heikko laatu ja sinne jääneet bugit ei haittaa.
Koodi on kirjoitettu yksittäisen kehittäjän näkökulmasta, kunhan saa toimimaan työasemassa. Ei ymmärrä, että Enterprise maailmassa on satoja, jopa tuhansia yhtäaikaista käyttäjiä. Logituksessa esim ei kerrota kenelle ongelma tapahtui. Kun ohjelmiston ongelmia selvitellään, aluksi parannetaan juuri logiikkaa.
Muistin käytöstä ei mitään hajua, yhtäaikaisesti yleensä hajoaa heti, muistiin ladataan kaikki, mikä onnistuu helposti työasemassa, mutta kun käyttäjiä on tuhansia, palvelimen muisti loppuu. Välimuistin käytöstä ei hajuakaan, ei edes arkkitehdeille, joten mikroservice-arkkitehtuurissa voidaan sama tieto hakea apin avulla uudestaan ja uudestaan. Kunnes infra ei yksinkertaisesti jaksa palvella. Toisaalta pilvessä käytönmukaisessa veloituksesta, tuosta järjettömyydestä maksetaan turhaan.
Ohjelmistotestaus lapsenkengissä.
Määrittelyt ja dokumentaatio, myös palaverit suomalaisten ja intialaisten kärsivät tiki-talk. Itse en edes enää teeskentelee jos en ymmärrä välillä jonkun intialaisten puhetta, kysyn ymmärsikö joku, yleensä ei kukaan mukaan…
Puhumattakaan, että työvoima jatkuvasti vaihtuu.
Voisin jatkaa loputtomasti.
On varmasti onnistuneitakin projekteja. Tai ainakin niitä, jotka on lopulta saatu toimimaan jossain vaiheessa.
Noniin 
Sorry, mutta Sinun “muutaman henkilön” kuplasi perusteella on aivan turha tehdä päätelmiä koko yli miljardin henkilön Intiasta 
Lisäksi voisin kuvitella, että kun Tecnotreen johto toimitusjohtajaa myöten on intialainen, niin tietävät aika tarkkaan mitä tekevät ja mistä hakevat ja ketä rekryävät ja miten johtavat työntekijöitään Intiassa. Ja vaikka Intiassa olisikin prosentuaalisesti kokonaismäärästä pienempi prosentti osaajia kuin vaikka Suomessa, niin kappalemäärällisesti osaajia löytyy kyllä vähän hiton paljon enemmän…
Eihän tästä nyt ole kulunut aikaa kuin parisen viikkoa kun kuunneltiin viimeksi Tecnotreen toimitusjohtajan ja talousjohtajan kommentit. He ovat myös TT:n suurimpia omistajia.
Kyseinen haastattelu huokuu luottamusta, jonka myös teot ja lähihistoria osoittavat oikeaksi luottamukseksi.
Haastattelusta poimittua:
Laitan tämän nyt vaan tähän: Tecnotree: Suunnatun annin taustat
Q2 osari tulee olemaan mielenkiintoinen. Tecnotree ei ole antanut ohjeistusta pitkään aikaan ja jos nyt annettaisiin ohjeistus ja julkaistaan uuden strategian mukaiset kunnianhimoiset tavoitteet niin yrityksen tarinaan tulisi lisää vauhtia. Itse ainakin tykkäisin tästä ja voisin hyväksyä suurempia kertoimia.
Tämän hetkinen kurssi ja markkina-arvo ei vielä ole kasvavien tecnologiayhtiöiden kategoriassa vaikka nyt ollaankin otettu etunojaa. Toisaalta Tecnotreella on historiansa takia vielä paljon todistettavaa, että kasvu ja kannattavuus on jatkuvaa ja pysyvää.
Inderesin kasvuennuste tälle vuodelle on 16,5% ja vuosille 22 ja 23 on 11% ja 7%. Näissä saattaisi olla säätämisen varaa, mutta tietenkin riippuu millaista kasvua Tecnotree nyt lähtee tavoittelemaan ja mitä se “surge” vaihe tarkoittaakaan.
Tasaisen kurssinousun kyydissä olisi helpoin pysyä, mutta uskon tällä hetkellä firmaan, joten uskallan istua kyydissä vaikka kurssi seilaakin ja hakee sopivia arvostuskertoimia.
Noista 78 avoimesta paikasta on vain 3 myynnillisiin tehtäviin (sales, consulting). Ylläpitotehtehtäviä on avoinna 6 (operations, training, customer service). Loput 68 ovat tuotekehtiyksen luontoisiin tehtäviin (engineering, IT).
Siten näyttäisi, ettei lähiaikoina olla panostamassa myyntiin vaan tuotekehitykseen. Laajentuminen uusille maantieteellisille alueille ei ehkä vielä ole käynnissä myynnin puolella. Avoimet paikat haiskatavat minun nenään integraatioihin liittyviltä.
Joo. Tarina on hieno ja kohdillaan nyt. Silti kyseessä on firma, jossa on paljon potentiaalia, mutta selviä riskejä historian ja asiakkaiden suhteen.
Silti Tecnotree on yksi mielenkiintoisimmista ja erikoisimmista yhtiöistä Helsingin pörssissä juuri nyt. Jonkinlainen hype on nyt ympärillä. Miten se vielä kiihtyy vai ehtiikö ennen todellista nousua vielä lässähtää. Epävarmuuksia on, mutta ohjeistus on varmaankin aika hyvä. Mutta riittääkö enää hyvä?
Tilauskanta pullisteli all time high -ennätyksiä, varmaan osa pesteistä on näiden voitettujen diilien toteutukseenkin.
Tämän hetkinen 80 paikkaa 
Pörssien suunta ketjusta pomittua GMO:n markkinakatsaus on melko karhuista luettavaa, mutta he näkevät tuottopotentiaalia pitkällä tähtäimellä emerging markets alueella. Tecnotree on listattuna Helsingin pörssiin, mutta käytännössä tekee bisnestä juurikin näissä emerging ja/tai developing markets alueilla. Kuinka usein löytää tällaisen yhtiön, josta saa vielä kotimaisella laadukasta analyysiä Inderesiltä 
On tämä melkoinen kombo.
“Yhtiön hallitus ehdottaa, että 30.7.2021 järjestettävä ylimääräinen yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään edellä mainitusta suunnatusta osakeannista”
Voisi olettaa viimeistään Q2 tuloksen yhteydessä julkaistavan jonkinlainen ohjeistus loppuvuodelle, tai peräti laajempi strateginen päivitys esim. viiden vuoden päähän. Uutisessa toimitusjohtaja kommentoi " Yhtiö on asettanut tavoitteensa kunnianhimoiselle kasvupolulle, ja uskon, että tällainen sijoittajien kiinnostus motivoi meitä edelleen saavuttamaan tavoitteet.”
Muistaakseni koronaan liittyvän epävarmuuden vuoksi ohjeistusta ei vielä Q1 ohessa annettu, mutta nyt tilanteen luulisi olevan riittävän selkeä siihen, että jotain konkreettista osataan sanoa siitä mitä tuleman pitää.
Oma näkemykseni muodostuu 30 vuoden alalla olosta, viiden vuoden yhteistyöstä intialaisten kanssa, yli 40 intialaisesta (joista kaksi arkkitehtia osaajia, yksi kehittäjä kohtalainen).
Lisäksi tietysti kavereideni kokemuksista vastaavasta.
Käsitys “bussipysäkillä” rekroitavista resurssista on harhaanjohtava. Kokenut, erittäin hyvä osaaja tuottaa 2-4 kertaa enemmän koodia päivässä ja huom! erittäin paljon vähemmän virheitä. Kaikki tuottaa virheitä, mutta kuinka paljon, se on se point.
Jos laadulla ei olisi väliä, ajaisimme kaikki kiinalaisella sähköautolla tai Dustinilla.
P.S. Yksi naurettavin trendi on ns. Full Stack Developer.
Eli kehittäjän tulisi osata toteuttaa käyttöliittymä, backend ja tietokantakerros.
En tunne ainuttakaan, joka olisi edes hyvä osaaja jokaisessa noissa kerroksessa, joissain kyllä, jopa kahdessa. Mutta kun yksi osa ontuu, usein UI, syntyy keskinkertaista koodia johonkin osaan…
Puhumattakaan, että tuo laajan kirjon osaaja osaisi pitää osaamisensa yllä noissa kaikissa, jossa esim käyttöliittymässä noin kolmen vuoden sisällä trendit vaihtuu…
Ite oon tehny intialaisten koodareiden kanssa duunia viitisen vuotta ja pelkkiä hyviä kokemuksia pienempien it-firmojen intiatoimintojen kanssa työskentelystä. Yleensä nuo huonot kokemukset on parista isosta it-talosta (en mainitse nimiä, mut kaikki tietää kyllä mistä).
Aikalailla nollatason keskustelua kylläkin vääntely siitä, osaako intialaiset tehdä hyvää koodia vai ei.
Jättimäisen iso populaatio, joten väistämättäkin huonoa laatua mahtuu sekaan, ihan kuten suomessakin.
Onhan tuo rekrytahti ainakin avointen paikkojen valossa jäätävä. Ihan hyvä toki miettiä onko tuossa riskejäkin. Onko esim. Intiaa kovasti ruoskinut korona jättänyt jäljen?
Mielestäni yksi tärkeä pointti puhuttaessa intialaisesta työvoimasta on Tecnotreen organisaatio kokonaisuudessaan. Eri kulttuureiden ymmärtäminen ja niiden kesken yhteistyö on aina haaste johtamiselle. Tecnotreen vahvuus on se, että myös johto on intialaista ja ymmärtää hyvin sen maan kuviot, mistä valtaosa työntekijöistäkin.
Olen samaa mieltä kanssasi. Ihan kevyin perustein ja mututuntumalla ei kannata näitä kommentteja tänne heitellä, niillä voi olla vaikutuksia muiden osto- ja myyntipäätöksiin. Mulla on kokemusta parin IT sofan hankintaan liittyen. Molemmat ovat suomalaisia yrityksiä. Toinen teki loistavaa jälkeä ja testaukset tuotti vain vähän bugeja, jotka korjattiin ripeästi. Toinenkin sovellus saatii kyllä virheettömäksi, mutta virheitä oli 1000 kertaa enemmän ja hermot meinas mennä PP:n roolissa. On eri asia haluaako tehdä hyvää koodia ja mikä on osaaminen. Osa IT toimijoista rakentaa sovelluksen tahallaan “vähän heiveröiseksi”, jotta lisämyynti on taattua jatkossa.
Pitää myös muistaa, että sielä missä Tecnotree toimii, niin korona on ihan eri vaiheessa. Afrikassa ollaan rokotusten osalta keskimäärin alle 10% ja tartuntojen kasvu huomattavasti esim. Eurooppaa suurempi.
Intiassa rokotuskattavuus jossain 25% paikkeilla.
Toisaalta koronan kanssa on opittu jo paremmin elämään. Toivon myös, että tavoitteet julkaistaisiin ja strategiastakin kerrottaisiin lisää.
