Huomaa, että Terveystalo osti Attendolta vain terveydenhuoltoliiketoiminnan ja Attendolle (Tukholman pörssissä listattu) jäi edelleen myös Suomen hoivapalvelut.
3 tykkäystä
Hehku poistuu. Olo saapuu.
Hallitus eroaa ja sote kaatuu. Olli kommentoi.
2 tykkäystä
“Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijat tulevat arviomme mukaan edelleen ottamaan julkisen sektorin kustannuspaineiden takia alati isomman osan julkisesti rahoitetusta markkinasta itselleen.”
Mihin tää petustuu. Miksi kustannuspaineet itsessään ajaisivat kuntia ulkoistamaan palveluita? Jos näin tosiaan tapahtuisi ilman soteakin, niin eikö sotesta saatavia säästöjä ole liioiteltu. Palveluiden ostaminen yksityiseltä sektorilta tarkoittaa, että siellä tuotetaan palvelua halvemmalla, joten kustannukset laskee suuhteessa nykyiseen tasoon joka tapauksessa. Vai?
On muuten todella jännä, että terveydenhoitoalalla on erilaiset työehtosopimukset julkisella ja yksityisellä puolella. Yksityisellä puolella hoitojatasolla maksetaan huomattavasti vähemmän kuin julkisella puolella. Eikö jo puhtaasti tämä tarkoita sitä, että yksityiselle puolelle hakeutuu ne epäpätevimmät hoitajat ja julkisen puolen varmempiin parempipalkkasiin töihin ne pätevimmät hoitajat. Varmasti tälläkin vaikutusta hoidon tasoon.
Julkisella puolella olisi yksi todella helppo ratkaisu, jolla saataisiin pidemmällä aikavälillä kustannuksia melko helposti alaspäin: lisäämällä lääkärikoulutusta. Mikään muu ammattijärjestö ei ole onnistunut lobbauksessan niin hyvin kuin lääkäriliitto. Hatusta vedettynä alotuspaikat voitaisiin vaikka tuplata.
Naulan kantaan.
1 tykkäys
Päinvastoin, enemmän lääkäreitä tarkoittaa melkein aina lisäkustannuksia. Lääkärit usein aiheuttavat kustannuksia tutkimalla ja tilaamalla erilaisia tutkimuksia. Esim. Yhdysvallat vs Intia. Koulutuspaikat ovat käytännössä lisääntyneet merkittävästi viime vuosina, koska iso osa tulevista suomalaisista lääkäreistä opiskelee ulkomailla. Sillä tavalla hyvä homma, koska 6 vuoden peruskoulutus maksaa heittämällä yli 100 k per naama.
p.s. ongelman ratkaisu olisi 1) yksi suuri erva alue a la NHS (nykyinen tilanne: yli 300 kuntaa) ja 2) väestön TFR kasvu yli 2.1 lasta/nainen.
1 tykkäys
Eli vähennetään lääkiksen opiskelupaikkoja, niin päästään halvemmalla.
Tässä logiikassa ei nyt ole yhtään mitään järkeä. Kysymys on siitä millasia palveluita tarjotaan. Jos lääkäreiden määrää lisätään julkisen palveluiden alaisissa toiminnoissa ja potilaskäynnit lisääntyvät lisääntyvän tarjonnan takia, niin tottakai se maksaa enemmän. Ei julkisen puolen tarvi tarjota yhtään enempää lääkäripalveluita kuin nytkään. Lääkärien tarjonann lisääntyessä niiden hinta olisi kuitenkin matalampi ja lisääntynyt kilpailu laskisi myös yksityisen palvenun hintaa, jolloin suurempi osa voisi käyttää omarahoitteisesti niitä.
Niin tämähän sisältään myös kiinteät kulut. Opiskelupaikkojen lisääminen ei nosta samassa määrin kustannuksia.
Näistä samaa mieltä.
1 tykkäys
Menee nyt vähän aiheesta ohi, mutta äskettäin muutama vuosi taaksepäin nostettiin +25% lääketieteen aloituspaikkoja. Lisäksi ulkomaisissa tiedekunnissa opiskelevia on sellainen 15-20% lääketieteen opiskelijakannasta, mitä moni ei välttämättä tiedä.
Mielestäni olisi hyvä ensiksi arvioida mitä vaikutuksia y.m. tulee olemaan. Kestää kuitenkin sen 6 vuotta (nykyhetkestä muutama vuosi), että alkaa tuloksia näkymään.
Kannustan lisääntynyttä kilpailua alalla, tosin en ole varma onko liialliseen populismiin ja aloituspaikkojen tuplaamisella kuitenkin suotuisa vaikutus sekä hoidon kustannuksiin että laatuun Suomessa.
Verrattuna muihin OECD maihin, mielestäni lääkäreiden palkkataso on varsin maltillinen, mikä on myös reilua huomioiden opiskelijalle ilmainen koulutus.
Ehkä totuus kuitenkin löytyy jostain Lääkäriliiton sekä lääkärien palkkatason äänekkäimpien vastustajien välistä. Ehkä ennen kaikkea maltti on valttia, jos joku politiikko esim. vaalien alla nyt ehdottaisi koulutuspaikkojen tuplaamista ennenkuin ollaan nähty edellisen lisäyksen vaikutuksia, en ottaisi tämän muitakaan todennäköisesti populistisia lausahduksia kovin suurella vakavuudella.
Niin siis 6 vuotta on se aika, kun lääkärit valmistuu. Tähän päälle vielä mahdolliset erikoistumiset ja täydellinen vaikutus saavutetaan vasta yli 10 vuoden päästä. Jos siis ajatellaan lääkispaikkojen alotuspaikkojen optimointiprosessia ja sen alkaneen muutama vuosi takaperin, koko prosessiin menee lähemmäs 20 vuotta enennen kuin prosessin vaikutukset näkyvät täysimääräisinä. Kyllä niitä päätöksiä pitää pystyä tekemään niillä tiedoilla, joita nyt on.
Sama ongelma on mm. poliitikkojen metsänhakkuutavotteissa. Monet puolueet haluavat odottaa niin kauan, että tiedeyhteisö saavuttaa täydellisen konsensuksen asiasta ja sitten vasta tehtäisiin poliittiset päätökset kestävästä hakkuutasosta. Ongelma on siinä, ettei aina voida vain odottaa, vaan pitää toimia niillä tiedoilla mitä kulloinkin on ja tehdä paras päätös.
Lääkäreistä on selkeää kysyntää ja koulutuspaikkoja voidaan lisätämarkkinaehtoisesti. Samalla kun suuret ikäluokat vanhenevat, niin lääkäreiden kysyntä kasvaa jyrkästi. Tähän ei pystytä vastaamaan millään, jos alotuspaikkoja ei ajoissa lisätä.
En näkisi mitään haittaa siitä, että alotuspaikkoja lisättäisiin reilusti. Nytkin koulutetaan paljon turhia taidehuuhaata, joista tulee läjäpäin työttömiä rasittamaan valtion taloutta. Enemmin siirretään koulutksen painopistettä siellä missä on todellista kysyntää ja missä tuotetaan osaajia, jotka tuottavat reilusti lisäarvoa. Jos lääkäreitä koulutetaan liikaa, niin he kyllä löytävät työmarkkinoilta paikkansa muualta. Voivat vaikka muuntokouluttautua kemisteiksi tms. Itseasiassa monet lääkisläiset ovat alottaneet opintonsa kemialla, kun ovet eivät heti avautuneet lääkikseen. Muuntokoulutus lääkäriksi on taas huomattavasti vaikeampaa.
Ennemmin siis koulutetaan lääkäreitä ylimäärin, kun opiskelijoistakaan ei pulaa olisi. Nyt monella menee hukkaan monia vuosia, kun hakee lääkikseen. Tuskin niistä lääkäriopiskelijoista työttömiä tulisi vaikka ei varsinaista lääkäritehtävää löytyisikään. Kyllä niillä on kysyntää lääketeollisuudessa ja myös muualla. Voivat hyvin tehdä töitä rajapinnassa, joita nyt tekevät muun koulutuksen saaneet.
2 tykkäystä
Sama pätee melkein missä tahansa korkeakoulutusta vaativissa ammateissa. Helsingissä lääkärien palkkataso on vissiin pysynytkin ihan kohtuullisissa rajoissa. Ongelmaa on tullut enemmän syrjäseuduilla, joissa joudutaan maksaa huomattavaa lisähintaa, jotta saadaan lääkäreitä sinne töihin. Koska lääkäreistä on pulaa, niin eivät joudu työmarkkinoilla hakeutumaan sinne, missä on töitä vaan voivat käytännössä valita työskentelypaikkansa. Selkeesti siis alitarjontaa lääkäreistä.
Uskoisin, että monet lääkärit ovat kuitenkin melko kunniahimosia ja niillä ei tosiaankiaan oo halua mennä syrjäseuduilla hoitamaan vanhuksia vaan halauavat vaativampia tehtäviä. Kun tilanne on se mikä on, niin lääkärit hakeutuvat mukaviin töihin. Millään muulla alalla tällanen ei olisi mahdollista vaan aina löytyy porukkaa, joilla sopiva koulutus. Miksi lääkäreitä pitää kouluttaa alimäärä ja mitä huuhaampaa opiskellaan, niin sen enemmän ylikoulutetaan porukkaa. Tässä ei ole järjen hiventäkään.
1 tykkäys
Tuossa videolla on hyvin kerrottu haja-asutusalueen kunnan näkökulmasta tilannetta: https://www.terveystalo.com/fi/julkiset-palvelut/referenssit/Rantasalmi/
Julkisissa hankinnoissa kunta kilpailuttaa ulkoistettavan palvelut kiinteällä hinnalla ja palveluntuottajalle jää karkeasti voittona, se miten pystyy tuottamaan kunnallista toimijaa tehokkaammin palvelut. Kuntalaisen näkökulmasta palveluihin pääsy yleensä nopeutuu, sillä isoilla organisaatioille on helpompi hallita asiakaskysyntää ja palvelun tuotantoa.
2 tykkäystä
Ja palvelut yleensä tuotetaan kunnan tiloissa, jolloin ei vaadi yhtiöiltä investointeja
1 tykkäys
Mihin sote-uudistusta siis varsinaisesti tarvitaan, jos palvelut saadaan tuotettua halvemmalla muutenkin. Erikoissairaanhoito on jo melko keskittynyttä ja sitä voidaan keskittää edelleen, jos tarvetta on. Sote-uudistusta on kuitenkin perusteltu sillä, että tuottaja/hankinta-alueet olisivat suurempia. Eikai sote-uudistuksessakaan pyrittäisi kilpailuttamaan nykyisiä laajempia kokonaisuuksia. Ajatuksena tietysti hyvä, mutta jos sote-uudistuksella ei pyritäkkään palvelujen vähentämiseen pienissä ja harvaanasutuissa kunnissa, niin mistä se säästö silloin edes tulee verrattuna ulkoistukseen?
Yksityisille terveysalan toimijoille siis pidemmällä aikavälillä melkein sama toteutuuko sote-uudistus vai ei. Tai ilman sote-uudistusta voi olla jopa parempi, jos pienet järjestämisvastuun omaavat kunnat ulkoistaa palvelunsa hanakammin, kun ei ole suurempaa yksikköä hoitamassa asiaa.
Hienoa, että saatiin tämä seurantaan. Odotan mielenkiinnolla ostopaikkoja.
6 tykkäystä
Haalea nosto ylös.
TT on jokseenkin kohtuullisemmissa hinnoissa, sote oli ja meni, ja nyt triggeröin aiheen noston CEO uutisilla.
Eli uuden toimarin Ihon piti aloittaa ja aloittaa helmikuun tokalla viikolla.
Yrjön piti lopettaa vasta tuolloin.
Nyt Yrjö lähtikin kuin noh olkoot…
Väliaikaiseksi siksi aikaa nostettiin CFO.
Tilanteeseen ei kummempaa perustetta saatu, joten aika epäilyttävältä tää kuullostaa. ”Tarvittaessa saatavilla”.
Terveystalolta jälleen erinomainen tulos, joka ylitti sekä meidän että konsensuksen ennusteet. Laaja-alainen kasvu jatkui ja erityiseti orgaaninen kasvu oli ilahduttavasti erinomainen (nopeiden laskemiemme mukaan noin 7 %).
5 tykkäystä
Nyt voi siis keittää Terveystalokaffet. Capmania odotellessa…
3 tykkäystä
Mahtavaa, kiitos hyvästä analyysista että uskalsi ottaa nyt syksyllä salkkuun hieman korkean tuntuisesta hinnasta huolimatta!
2 tykkäystä
Olen itse seuraillut Terveystaloa sillä silmällä listautumisesta lähtien, mutta en ole vielä lähtenyt kelkkaan mukaan. Nyt olen kuitenkin vakavasti harkitsemassa tämän lapun ostoa. Pitää kuitenkin vielä perehtyä tarkemmin ennen ostopäätöstä.
Toisessa ketjussa @Gerald_of_Rivia mainitsit olevasi alalla hommissa ja pitäväsi Terveystaloa hieman riskisenä sijoituksena. Saako udella, että minkälaisia riskejä Terveystalon kehitykseen näkemyksesi mukaan liittyy? Tai millaisena näet Terveystalon pitkän aikavälin keissinä?
1 tykkäys
Hei,
En siis pidä terveystaloa sen riskisempänä sijoituksena kuin muitakaan pörssiyhtiöitä. Viestissäkin totesin, että laatuyhtiö ja omat pelot mahdollisesti kovin epärealistisia.
Tässä jotain omia ajatuksia. Paljon on kiinni siitä miten suomen talous tulee kehittymään. Huoltosuhteen heikentymisen myötä koko terveydenhuolto tulee olemaan isossa murroksessa viimmeistään 20-30v päästä. Kokoajan enemmän hoidettavaa, odotukset hoidon laadulle kasvaa ja samalla resurssit kokoajan pienenee. Tätä rataa jos jatketaan niin ainakin julkinen terveydenhuolto ajautuu väistämättä murrokseen. En usko, että yksityisistä tuottajissa on tässä tilanteessa pelastajiksi. Perustelut tähän on hyvin monimutkaiset ja niitä en tässä kerkeä/kykene kunnolla avaamaan, ehkä joskus oksennan tänne pitkän subjektiivisen näkemykseni asiasta 
Lisäksi mahdollisessa terveydenhuollon kriisissä on populistit varmasti syyllistämässä “kaiken maailman pörriäisiä” ja poliittinen riski näin ollen iso. Yksityinen terveydenhuolto on mahdollisesti myös paljon ajateltua syklisempää vaikka tätä saattaa ajatella helposti defensiivisenä sijoituksena.
Mutta jos homma jatkuu nykyisellään niin kannattaa varmaan omistaa, olihan se itseltänikin virhe myydä. Alunperin ostin kuitenkin hyvin nopealla päätöksellä, koska herra markkina tarjosi tätä alehintaan ja mitään syvää analyysiä en firmasta tehnyt. Ei missään nimessä kannata mun subjektiivisiin näkemyksiin perustaa sitä mitä osakkeen kanssa tekee. Itse hodlailen mielummin muita lappuja.
1 tykkäys