Reilun 6€ kurssitasolla yhtiön arvostukseen ei sisälly kovin paljoa kasvuodotuksia. Olisikohan Terveystalo tällä arvostuksella jollekin pääomasijoittajalle jo kiinnostava ostokohde? Viime viikolla Caverionista tehtiin ostotarjous, tänään ilmoitettiin Reka kaapelin myynnistä. Lisää varmaan luvassa kun tulevaisuus hieman selkenee.
7 tykkäystä
Vaikea kuvitella, että olisi erityisen kiinnostava ostokohde, kun SOTE-uudistus on meneillään ja sen vaikutukset terveydenhuoltoon ovat epäselviä.
Niin siis asiaan ja toimialaan vihkiytyneelle sijoittajalle nämä ovat mielenkiintoisia ostopaikkoja. Hyvinvointialueiden aloittaessa julkinen terveydenhuolto on enemmän solmussa, kuin on ollut kenties koskaan. Mielestäni on selvää, että yksityisen rooli tulee enemminkin korostumaan ja kasvamaan kuin vähenemään tai muuttumaan epävarmemmaksi. Lisäksi sijoittajan kannalta kassavirrat (kun niitä tehdään) = liikevaihto ovat pitkälti pohjinmiltaan julkisesti rahoitettuja, mutta yksityisesti tuotettuja. + digitaaliset kyvykkyydet ja laajentuminen ulkomaille. Eli todellakin on potentiaalisia ostokohteita sekä Pihlis että TT.
12 tykkäystä
Pari pvää sitten Mediuutisissa juttu Terveystalon kompuroinnista digiaskelten ottamisessa “Terveystalo on pitkään pyrkinyt uudistamaan perustietojärjestelmiään. Myös potilastietojärjestelmän uusimisen sisältänyt projekti ei ole kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan.” Eli siis merkillepantavaa että kyse ei ole pelkästään perustietojärjestelmästä, vaan hankkeessa on mukana myös potilastietojärjestelmää - miltä osin, se jää arvailtavaksi. Mutta kuten Apotti-tivoli on osoittanut on potilastietojärjestelmän kehittäminen tavattoman kimurantti prosessi, joka vaikeudessaan voidaan rinnastaa (anteeksi alatyyli) vaativuudeltaan piereskelyyn ripulitaudissa.
Eli nähdäkseni sangen huolestuttava kompastelu on kysessä koska digi on Terveystalolle(kin) kaikki kaikessa ja menestyksen ytimessä.
2 tykkäystä
Myyntipaine jatkuu edelleen kovana, viikko- ja kuukausitasolla ylimyydyssä tilassa, sinänsä ymmärrettävää, että ainakin aika moni rahasto tätä tyhjentää loppuvuotta kohden, sen verran ruma miinusrivi kyseessä(vuoden alussa kurssi 11,94 e): TTALO Technical Analysis (TTALO) - Investing.com
Toimitusjohtajien lähtöilmoituksia on tullut tällä viikolla runsaasti(Harvia, Kamux, Rapala), milloinkahan on Ville Ihon vuoro. Pieni pelko tässä on kyllä itselläkin, kuinka sekaisin pakka on talossa ja nähdäänkö esimerkiksi vielä lisää alaskirjauksia yms. Viime vuodenkin hyvä tulos taitaa selittyä paljolti noilla hyväkatteisilla koronajohdannaisilla eli sitä ei voi pitää normaalina tulostasona.
2 tykkäystä
Eiköhän tämä Ville Iho ole jo nähty. Hänen vahtivuorollaan bisnes on ajettu seinään kannattavuusmielessä. Siihen nähden hän on aivan liian konfidentti ja rentoutunut korjaavien toimien osalta jotka tuntuvat hyvin triviaaleilta. Paljon hehkutettu IT-transformaatio osoittautui paperitiikeriksi. Sujuva ulosanti ja tyylikäs pukeutuminen ei vain aina riitä ja nyt olisi etsiä TJ joka osaa toimeenpanon.
3 tykkäystä
YTD -45% ja viimeinen kuukausi -30% → markkina lienee samaa mieltä kanssasi siitä, ettei 2021 tulostaso missään nimessä ole “normaali”. Ihmetellä täytyy, miten lappu alkoi treidata laskutrendiin vasta kesän kynnyksellä, vaikka koronapalveluista johtuvan tulosbuustin hälveneminen oli yhä selvemmin korteissa. Nyt on sen verran perusteellinen huuhtelu suoritettu, että 6€ tasoilta löytyi halukkaita ottamaan miljoonakin kpl lappua reppuun.
Veromyyntiä lienee luvassa loppuvuodelle, mutta vastaavasti myös kotimaisia sote-otsikoita ennakoivia ostajia. Hyvinvointialueiden käynnistys voi liekittää paljon uutisia, joissa yksityisiä huhuillaan apuun tavalla tai toisella. Samoin “ostan eniten laskeneita vuoden vaihteeseen” -porukalle maistunee tällaiset “vähäriskiset” kohteet.
Uskon 6€ tason muodostavan hyvän ankkurin toistaiseksi, jonka nurkilta blokkien ostajat saattavat mielellään tankata lisääkin. Jos menee rajusti 6€ läpi stoppiin, teesini on väärä ja eteenpäin.
4 tykkäystä
Luulen, että Terveystalo todennäköisesti on monenkin pääomasijoittajan tarkkailussa. Näkemykseni yleisesti ottaen on, että pörssi on paikka niille yhtiöille jotka tarvitsevat rahoitusta kasvuun tai tunnettavuutta/uskottavuutta liiketoimintaan. Pääomasijoittajan omistuksessa taas puolestaan yleisesti ottaen yhtiöt pystyvät ketterämmin kehittymään tietyn strategisen keihäänkärjen osalta.
Nyt Terveystalo on kasvanut vahvasti, mutta ei kannattavasti. Näin ollen tässä voisikin olla pääomasijoittajalle mielenkiintoinen kehitysprojekti joko tehostamaan nykyisiä toimintoja, pilkkomaan niitä tai tuomaan lisäarvoa niihin hieman eri kulmalla. Plussana se, että sote-muutoksissa jollain pääomasijoittajalla saattaa olla erilaiset näkemykset ja tulokulmat liiketoiminnan mahdollisuuksien kannalta, mitä nyt ei markkina-arvossa hinnoitella.
Alla lainaus Terveystalon historiasta, missä nähdään kahden eri pääomasijoittajan roolit yhtiön kehityksessä:
Vuosina 2007-2009 Terveystalon entinen emoyhtiö, Terveystalo Healthcare Oy oli listattu Helsingin Pörssissä. Nopeasti kasvanut ja velkaantunut yritys ajautui kuitenkin globaalin finanssikriisin myötä haasteelliseen tilanteeseen. Yhtiön suunta muuttui vuonna 2009, kun englantilainen pääomasijoittaja Bridgepoint Capital osti Terveystalon pois pörssistä. Bridgepointin omistuksen aikana Terveystalo keskitti konsernipalveluitaan ja rakensi yhdenmukaisia prosesseja erilaisista yrityskaupoista muodostuneeseen yhtiöön. Vuonna 2013 Bridgepoint myi Terveystalon ruotsalaiselle EQT-pääomasijoitusyhtiölle. EQT:n aikana Terveystalo investoi erityisesti digitaalisten palvelujen kehittämiseen, kuluttajabrändäykseen, lääketieteellisten palvelujen laadun kehittämiseen, sekä valtakunnallisen verkoston rakennukseen. Pääomistajasijoittavaiheiden jälkeen uudistunut Terveystalo listattiin jälleen Helsingin pörssiin vuonna 2017. Tänään Terveystalolla on vahva ja sitoutunut suomalainen omistus.
2 tykkäystä
Huonosti on kyllä asiat hoidettu jos ei ala enempi voittoa tulemaan kun isot hinnankorotukset tuli juuri ja ammatinharjottajien vuokriakin nostettiin. Sen verran huonossa kantimissa Suomen terveydenhuolto on että ei ainakaan pulaa potilaista. Etäpalveluidenkin määrä kasvaa jatkuvasti, sillä kustannuksella että lääkärit eivät enää halua lähipalveluita tehdä.
Toki tässä voi tulla ongelmaksi se että etäpalveluista saatava voitto on paljon huonompi verrattuna lähivastaanoton toimintaan. Saa nähä kuinka käy
“Toki tässä voi tulla ongelmaksi se että etäpalveluista saatava voitto on paljon huonompi verrattuna lähivastaanoton toimintaan. Saa nähä kuinka käy”
Miksi voitto olisi silloin huonompi ? Ei kai muidenkaan palveluiden myyntihintaan vaikuta se onko myyjä kotikonttorilla vai toimistolla ?
Veikkaan että tulee vähemmän tutkimuksia toteutettua etäpalveluiden kautta, niissä on isot rahat
7 tykkäystä
Käytännössä asiakas ei ole valmis maksamaan lääkärin puhelinsoitosta tms. yhtä paljon kuin lääkärin kliinisestä tutkimuksesta vastaanotolla, mikä on ymmärrettävää, koska etäyhteyden kautta kontakti on selvästi rajoitetumpi. Ja kuten edellä myös todettiin, jää tutkimusten teettäminen vähäisemmäksi. Esim. säteilytutkimusten tilaamiseen on aina kynnys (säteilyn käytön oikeutus), joka on esim. puh.soiton kautta arvioituna korkeampi.
3 tykkäystä
Tämä voi olla väliaikaista, jos esim. kotidiagnostiikka yleistyy. Toisaalta myynnin rakenne näyttäisi kehittyvän siten, että tämä ei ole ongelma. Esim. nopeasti kasvavassa mielenterveyspalveluiden markkinassa tilanne voi olla toisin päin - hoitoketjun pituutta voi olla jopa helpompi kasvattaa digissä.
1 tykkäys
Kotidiagnostiikan (kotitestien) yleistyminen on todennäköistä mutta ennakoin että silloin ollaan 2030 luvulla.
En tiedä onko Terveystalo mielenterveyspalveluihin panostamassa, ehkä työterveyshuollon puitteissa. Vaativampi psykiatria julkisella puolella panostanee digipalveluihin jatkossa yhä enemmän, mutta rohkenen veikata että heillä asiakaskunta rajautuu merkittävältä osin työterveyspalvelujen ulkopuolelle.
3 tykkäystä
SOTE-markkinat ovat sikäli erikoiset, että "Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista 7-10 prosenttia käyttää paljon ja usein eri palveluja. Heidän käyttämiensä sote-palvelujen kulut ovat arviolta noin 80 prosenttia kaikista kustannuksista. " Lähde: Noin joka kymmenes sote-asiakas käyttää paljon palveluja - ketkä hyötyisivät eri palvelujen yhteensovittamisesta? - Uutinen - THL
Jos 80 % kustannuksista johtuu toimenpiteistä asiakkalle, jotka edustavat korkeintaan 10 % koko asiakaskunnasta, tämä vähemmistö koostuu ns. moniongelmaisista - eli ihmisistä, joiden terveys on monin puolin heikko ja siksi vaikea hoitaa. Tilanne esimerkiksi työterveyshuollossa on havaintojeni mukaan hyvin toisenlainen: moniongelmaiset putoavat sieltä pois ja siirtyvät julkisen sektorin puolelle. Mitä vanhemmaksi ihmiset elävät, sitä moniongelmaisempia heistä yleensä tulee.
Tutustuin noin 8 vuotta sitten yhden sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintaan. Valmistelin palvelujen tuotteistamista. Yhtymä käytti itse tuotettujen palvelujen lisäksi ostopalveluja. Tuotteistamisella pyrittiin selvittämään itse tuotettujen palvelujen todellista hintaa. Jos on edullisempaa ostaa kuin tuottaa itse, ostetaan - ja päinvastoin. Silloin tuli esille myös palvelujen saajat ja se, mitä tämän vastauksen alussakin THL toteaa.
Pidän poliittisesti kyseenalaisena päätöstä, että yksityiset yritykset saisivat helposti hoidettavat tapaukset ja julkinen sektori joutuisi hoitamaan vaikeat tapaukset. Siksi SOTE:ssa tilanne yksityisille yrityksille on vähän samanlainen kuin tavallisille ihmisille nyt sähkösopimuksen tekeminen. Jos SOTE:n tietojärjestelmä kehitetään oikein niin, että tekoäly saadaan tukemaan päätöksiä, julkinen sektori pystyy arvioimaan tarkemin kuin yksityiset yritykset hoidettavien tapausten kustannukset. Itse kukin päältelköön, mitä se tarkoittaa yksityisen sektorin yrityksille.
6 tykkäystä
Hyvä nosto tuo sote-kustannusten “80/10-sääntö”, mikä todellakin käytännössä ohjaa yksityisiä optimoimaan potilaskantaansa. Tehokasta konsensusta tuskin on pikaisesti tulossa sen suhteen, kuka “joutuu” hoitamaan vaikeat tapaukset. Kun julkisen puolen kantokyky horjuu ja politiikan viimekätisenä tavoitteena on pitää palvelut pystyssä, yksityisten toimijoiden neuvotteluvoima vahvistuu kärjistetysti samaa vauhtia kuin esim. huoltosuhde heikkenee. Näin ollen yksityiset lopulta saavat kannattavia diilejä, koska heidän palvelutuotantonsa on em. tavoitteen kannalta välttämätöntä.
Jos julkinen puoli onnistuu saavuttamaan informaatioedun kustannusten arvioinnissa, yksityisen neuvotteluvoima heikentyisi selvästi. Pidän tässä onnistumista varsin epätodennäköisenä. Voikohan Apotti ym. hankkeita pitää näyttöinä sote-datakyvykkyyksistä…
Yksittäiset potilastietojärjestelmät (kuten Apotti ja Terveystalon “mikä linee järjestelmä”), vaan laajempaa tietojärjestemäkokonaisuutta: ICT-valmisteluryhmä | Soteuudistus Jos järjestelmäkokonaisuus on hyvin suunniteltu, se ottaa huomioon senkin, että hyvinvointialue ostaa palvelunsa yksityisen yrityksen sijasta toiselta hyvinvointialueelta tai hyvinvointialueiden yhteisesti omistamilta palveluntarjoajilta.
Huoltosuhteen heikkeneminen koskee sekä yksityistä että julkista sektoria. Huoltosuhteen heikkenemisen takia molemmilla sektoreilla tulee olemaan vaikeaa saada pätevää työvoimaa. Poliittiset päättäjät joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä tulevaisuudessa, jos kansantalouden kulku jatkaa tuttua rataa: kulutetaan enemmän kuin on varaa. Lopputulos on, että rahaa tarvitaan vieläkin enemmän lainojen takia, joiden korko on entistä korkeampi.
Kiinnostava huomio, jos näin on aika paljon menee turhaan työhön aikaa. Oletko siis itse lääkäri?
Ehkä osin tällaisten tehottomuuksien takia Dynamic Health oli Terveystalolla ajatuksena uusia kunnes potilastietojärjestelmän uudistus päätettiin peruuttaa.
Varmaan Ninchatin ostamalla sen rajapintojen parempien toiminnallisuuksien tkehittäminen Terveystalon näkökulmasta on helpompaa.
8 tykkäystä
Aihetta varovaisuuteen antaa myös talosta lähteneiden lista, sillä mikäli tietoni ovat kohdillaan, Terveystalosta pelkästään tänä vuonna lähteneitä ovat nyt:
- talousjohtaja
- digiylilääkäri
- CDO (kuten tässä ketjussakin pohdittiin, mahdollisesti ulostyönnettynä)
- viimeisimpänä julkisten palvelujen johtaja
No, siitä kukin tehköön omat johtopäätöksensä tai jättäkööt tekemättä.
2 tykkäystä
