Tulin täältä hakemaan ymmärrystä, mikä Terveystaloa laskee, mutta tuntuu olevan yhtä epäseksikäs firma kuin TietoEvry (en kyllä ymmärrä, miksi). Mielenkiintoista ihan yleisestikin, miten vähän pöhinää tietyt toimialat ja firmat luovatkaan.
Noh, lisäilin tätä hieman, sillä hyvä suorittaminen + pitkän aikavälin näkymät + jatkuva kurssin lasku ilman selkeitä perusteita on kaikin puolin houkutteleva kombo.
Hyvä kysymys. Omaa spekulaatiota:
Terveystalon koko pörssitaival on ollut alavireinen kurssikehityksen osalta, vaikka itse yrityksen kehitys on mielestäni mennyt ollut selvästi positiivista. Tähän päällimmäinen syy on mielestäni ollut liian kova listautumishinta 
Hinta yleisöannissa 10/2017 oli 9,76e/osake eli sieltä ostaneet ovat edelleen tappiolla (ilman osinkoja) yli 3 vuoden sijoituksen jälkeen. Tämän osalta tulee vähän mieleen Kamuxin kurssikehitys listautumisen jälkeen, toivottavasti Terveystalon osalta jatko noudattelisi myös Kamuxin viimeaikaista menoa…
Vuonna 2017 terveyspalveluyritykset olivat kovassa huudossa ja esim. Pihlajalinnan kurssi ATH-lukemissa. Sittemmin on kaatunut isona asiana ainakin soten valinnanvapaus ja poliittinen ympäristö (esim. suhtautuminen ulkoistuksiin) on muuttunut paljon. Tämän myötä kysyntä on enemmän yksityis- ja työterveysasiakkaiden varassa ja nyt ehkä hinnoitellaan edelleen tällä toimialalla jonkinlaista taantumaa, vaikka muut toimialat ovat kursseissa tehneet V-muotoisen toipumisen?
Terveysteknologiayhtiöt ovat kovassa muodissa ja sama väestön ikääntymisen ja hyvinvointiin panostamisen megatrendi vaikuttaa lopulta mielestäni Terveystaloon, vaikka “pöhinää” ei nyt olekaan. Itse uskon, että suuruuden ekonomia vie tällä toimialalla voiton mm. lisääntyvän digitaalisuuden vuoksi ja Mehiläinen+Terveystalo jakavat Suomen yksityisen terveydenhuollon markkinan hyvällä menestyksellä kuten ruokakaupassa on Kesko+S-Ryhmä osalta käynyt. Itse omistajana toki toivoisin, että Terveystalosta tulisi yksin tämän toimialan “winner takes it all”-yhtiö, mutta sitä ei taida Kilpailu- ja kuluttajavirasto puoltaa 
Onhan tähän edelleen hinnoiteltu kasvuodotuksia. Nyt taidetaan vaan olla hiukkasen varpaillaan sen suhteen. Tarpeeksi pitkällä pinnalla varustettua sijoittajaa mörnimisen ei pitäisi kuitenkaan häiritä, aika tekee työtä yhtiön hyväksi koko ajan.
Tällä tarkoitan lyhyellä aikavälillä hurjaksi paisuvaa hoitovelkaa ja vähän eteenpäin tästä hurjasti kasvavaa jatkuvaa hoidon tarvetta väestön ikääntymisen vuoksi.
Vai uskooko joku että julkinen pystyy hoitamaan? Toivotaan että Terveystalo pärjää kilpaillussa kentässä hyvin, siitähän se menestys jatkossa vain on kiinni.
Riskinä yhtiön oman sössimisen lisäksi voisi lähinnä nähdä sääntelyn kun kyse on aika herkästä asiasta verrattuna vaikkapa sähkönsiirtohinnoitteluun.
Aika kovaa tahtia kasvavat testimäärät. Tämän viikon (49) ensimmäisen parin päivän aikana jo reippaasti päälle 4000 testiä. 
Terveystalo taitaa olla tylsä sijoituskohde, joka ei herätä suurta innostusta. Omalla kohdalla arponut myy - pidä akselilla, kun nousua ei tunnu tapshtuvsn, vsikka muut osakkert nousee.
Inderes yhtiöraportti valoi uskoa, että pitkällä tähtäimellä potentiaalia löytyy.
En ole keksinyt keksinyt syytä myyntisormen heiluttamiseen, päivän osakekurssi kun ei ole sellainen…Tänään pukkasi tällaisen tiedotteen.
@CoktailJet lähinnä syy liittyy siihen että kurssi tuntuu jokaisen nousun jälkeen palaavan lähtötason tai sen alle. Tuotto on jäänyt heikoksi, vaikka moni muu osake on noussut reipasta tahtia
Voisiko tällaista tilannetta ajatella ihan yhtä hyvin myös ostomahdollisuudeksi jos kurssi “ei nousekaan”? Samassa veneessä itsekin tässä ollaan, mutta muistutan ainakin itselleni, miksi ostin ja omat perusteluni ovat muualla kuin tämän tai huomisen päivän kurssissa.
Tsemppiä, otetaan rauhassa. Jos yhtiö tekee työn ja markkina kasvaa ja poliittiset riskit eivät pahasti lyö läpi, niin kyllä tämä tästä.
Alkaako mennä vasemmistolle jakeluun että julkinen ei selviä mistään yksin? Pieni hyvä uutinen:
Testauksen lisäksi rokotussavottaan
Osaisikohan joku paremmin asiaa tunteva valistaa minua. Minua jaksaa aina vaan ihmetyttää, mihin perustuvat olettamukset Terveystalon (ihan samoin myös Pihlajalinnan ja Mehiläisen) kasvu-urasta. Suomessa yksityisen puolen markkinat ovat tällä hetkellä melkolailla jaettuna ja kasvua sieltä on tiedossa lähinnä haukkaamalla osuuksia kilpakumppaneilta. Kovin rajalliseksi kasvu tuolla kuitenkin jää.
Terveyspalvelujen kysyntä kasvaa kyllä tulevina vuosina, se on varmaa. Ikääntyneempi väestönosa tosin pyrkii käyttämään isossa määrin julkisia palveluita, joten tuo kasvava kysyntä ei kanavoidu välttämättä yksityiselle sektorille. Ja nyt vallankahvassa oleva hallituskoalitio ei yksityisen sektorin asemaa ainakaan paranna. Nykyhallitukselle julkinen sektori on lähestulkoon se ainoa ja oikea tapa hoitaa asiat. Eli merkittäviä terveyspalveluiden lisäulkoistuksia kunnilta en osaa lähivuosille povata. Osaatteko asiaa paremmin tuntevat kertoa, mistä kasvu meinataan repiä? Tämä on ihan vilpitön ihmettelynaiheeni.
Siis isossa kuvassa? Kakku tosiaan kasvaa ja julkinen sektorihan on Suomessa ennestään aivan järjettömän suuri. Ja se mielletään tehottomaksi. Ulkoistukset ovat keino hallita hulluksi paisuvia sote-menoja jatkossakin, tehokas skaalautuva yhtiö tekee hommat halvemmalla.
En pelkää Marinin enkä mahdollisa tuleviakaan punikkihallituksia tässä suhteessa. Realiteettien edessä ne taipuvat.
Sotemalli mikä päätettiin jo eduskunnassa perustuu julkiseen terveydenhoitoon ja se kakku todennäköisesti pienenee mikä nyt on jaettu.
Tänään se viipale taas vähän kasvoi
ti, joulu 29, 2020 09.56 CET
Pihlajalinnan, Kristiinankaupungin ja Vaasan sairaanhoitopiirin yhteisyritys Selkämeren Terveys tuottaa Kristiinankaupungin terveyspalveluita tammikuun alusta lähtien. Yhteisyritys vastaa lääkärin ja hoitajan vastaanotoista, hammashuollosta, kuntoutusosastosta, neuvolasta ja fysioterapiasta.
En tiedä miten omistusuhteet menee mutta enemmän tuo vaikuttaa osaaskunnalta kuin bisnekseltä
Kiitos kriittisestä lähestymisestä kasvun suhteen. Vastaan omakohtaisten kokemusten perusteella ja sanoisin kasvun moottorina olevan juuri julkisen palvelutuotannon tehottomuus. Pitkät hoitojonot (eli vaivan kanssa odottaminen) saavat asiakkaita siirtymään yksityisille palveluntarjoajille mm. leikkaushoidon suhteen. Toisena esimerkkinä, käytän asuinpaikkakunnallani lapset julkisessa hammashoidossa ja itse käyn yksityisellä. Hämmästelen jokaisella käyntikerralla käytössä olevien hoitotilojen suurta määrää, mutta silti aikoja ei saa kuin kuukausien päähän. Yksityiselle pääsee normaalisti 2-5 päivän varoajalla.
Epäilemättä julkisella palveluuntuotannolla ilmenee tehottomuutta ja olen itsekin törmännyt usein isoilta vaikuttaviin toimitiloihin, jotka vaikuttavat olevan puolella käytöllä.
Tästä huolimatta silloin kun itse tai läheinen ei pääse haluamaansa leikkaukseen tai tutkimukseen haluamassaan ajassa julkisella puolella niin suosittelen kriittisesti pohtimaan, onko kyseessä julkisen puolen tehokkuus vai tehottomuus. Julkisen terveydenhuollon kuluja ei saada karsittua siten, että kiireettömiin leikkauksiin tai toimenpiteisiin pääsee selkeästi nykyistä nopeammin. Kärjistettynä erilaisten vaivojen ja sairauksen ennaltaehkäisy voi johtaa vain tehottomiin prosesseihin ja ylihoitoon. Ehkä jokin teknologinen mullistus voi muuttaa tämän tulevaisuudessa?
Älkää ymmärtäkö väärin: ennaltaehkäisy ja sairauksien oikea-aikainen hoito varmasti laskevat terveydenhuolloon kuluja. Se vain on paljon helpompi todeta foorumilla kuin toteuttaa käytännössä kustannustehokkaasti.
Yksityiset palveluntuottajat toimivat parhaiten kustannusten laskemisessa silloin, kun etukäteen on määritelty tietty hinta jonkin asiakasryhmän terveyspalveluiden järjestämisestä, muuten homma menee kermojen kuorimiseksi päältä. Terveyspalveluita eniten käyttävä kymmenys tuottaa 70-80% terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Jos yksityinen puoli ottaisi hoitakseen tämän asiakasryhmän halvemmalla kuin mitä julkinen tällä hetkellä niin ehdottomasti kuntien pitäisi ulkoistaa terveydenhuolto yksityiselle.
Terveystalon kasvun suhteen varmasti isoimpia draivereita ovat poliittiset päätökset, jotka eivät kyllä nykyhallituksen aikana ole ainakaan muuttuneet positiivisempaan suuntaan yksityisten terveyspalveluiden tuottajien kasvun suhteen.
Tästä varmaankin murusia tippuu yksityiselle puolelle. Yksityissektorin runsaampaan käyttöön julkisen korvaajana rajoitteena on isolla osalla väestöä talous. Varsinkin isompien “remppojen” hoito yksityispuolella vaatii sen verran taloudellista panostusta, että meillä merkittävällä osalla ihmisistä ei yksinkertaisesti ole varaa tuohon.
Terveysvakuutusten suosio on ollut lisääntymään päin ja tuo trendi tuonee asiakaskuntaa yksityiselle sektorille. Kovin rajalliseksi tuossakin vain kasvunäkymät jäävät, suurten massojen trendiksi en osaa tuota ajatella.
Meillähän oli ja on edelleen näitä kokeiluita, joissa ihmiset saivat valinnanvapauden kokeilla yksityistä terveysasemaa. Tästä kokeilusta ei suurta valtakunnallista menestystä ainakaan vielä ole tullut. Ns terveysaseman pyörittäminen voitollisena ei nähtävästi ole ihan yksinkertainen juttu.
Nykyhallitus ei tule ikipäivänä lisäulkoistuksia ajamaan. Päinvastoin, varsinkin Kiurun ja Marinin ajatusmaailmassa yksityisektori on pakollinen paha, jota joutuu sietämään ja jonka käyttö pyritään minimoimaan. Tämän aamun HS:ssa oli muuten hyvä Sydänsairaalaan lääkärin mielipidekirjoitus. Siinä otettiin kantaa virkalääkärivaatimukseen. Sote-uudistuksen mukaan vain virassa oleva lääkäri voi päättää erikoissairaanhoidossa hoitoon otosta. Ei tämä uudistus ainakaan vähennä julkisen sektorin merkitystä terveydenhuollon tuottajana. Eli ihmettelyni noista yksityisen sektorin kasvun ajureista vallitsevassa ympäristössä jatkuu edelleen.
Haluan vielä nostaa esille, että työterveyshuoltoa järjestetään paljon yksityisellä puolella. Itse toimenpiteiden vaativuuteen tai toteuttamiseen en osaa kantaa ottaa mitä on järkevää kunkin tahon tehdä. Mikäli olen käsittänyt oikein on yksityisellä puolella tarjontaa on ainakin ns. rutiininomaisiin leikkauksiin.
Politiikkaan en ota kantaa sen neljävuotisen tempoilun vuoksi. Terveyspalveluiden kasvun kysyntä varmasti jatkuu päätöksistä huolimatta. Tulotason jakautuminenkin jatkuu, mikäli perittyjä varoja ohjataan tuottamaan sukupolven vaihtuessa(tukea saava vrt. työväestön edustaja). Ihmiset joilla on varallisuutta tai riittävä tulotaso tulevat varmasti jatkossa lisäämään yksityisten palveluiden käyttöä. Luulen että koemme tämän ihmisryhmän koon olevan erilainen.
