Lukuunottamatta Cloud/Infraa, TietoEvry lyö Siilit ja Vincitit kannattauudessa heittämällä. Pienemmät nakuttavat toki kasvua, mutta senkin tekeminen vaikeutuu jatkuvasti, mitä suuremmaksi kasvetaan.
20 tykkäystä
No joo. Mutta suurin tarjoama Cloud & Infra sulaa. Toki hyvää on se että hieman paremmin kannattavat alueet kasvavat, mutta aika hissukseen. Kilpailu tuolla infra-puolella on todella kovaa. Ja todellisuudessa Nordcloud, Sulava yms vievät cloudia ja kasvavat siellä. Uumoilet että tuo Tiedon “cloud” on lähinnä virtuaalikapasiteettia (hostausta), eikä niinkään todellista cloud-liiketoimintaa?
Voi olla hyvä case, toki, mutta itse näin liian paljon samankaltaisuutta IBM:n tilanteen kanssa muutama vuosi sitten.
1 tykkäys
Mahtaako TIetoEVRY:n pilvi&infrapuolelta puuttua innovatiivinen riittävästi teknistä ymmärrystä omaava johto ?
Aikanaan kun IT-palveluja ostin asiakkaalle, ei Tiedolta tahtonut saada ketään teknistä päättäjää paikalle vaan asiantuntijoiden lisäksi lähinnä myyntimiehiä.
Itsellä kun oli vahvaa arkkitehtitaustaa ennen päällikön hommia, olisi mielellään halunnut ymmärtää laajemmin sen, mitä Tietoa olisi tarjonnut.
Pilvi&Infra voi hyvinkin tarjota tulevaisuudessa kannattavaa liiketoimintaa, koska kaikki asiakkaat eivät hakua julkipilveen (mm. tietosuojasta/-turvasta johtuen).
Varmaan Tieto konsultoi julkipilviä ja tarjoaa omien palvelinten päälle virtuaapalvelimia sekä tarjoaa Hybrid-palveluja.
En tiedä käyttävätkö omassa salissa serverless arkkitehtuuria (käsittääkseni IBM Cloud functions ja useat open source platformit tämän mahdollistaisivat)
Serverless käyttää alla olevaa rautaa kuitenkin tehokkaammin ja mahdollistaa paremman skaalautuvuuden ja vikasietoisuuden
Julkipiven ja tiedon serverless + virtuaalisointi alustan päälle tehokkaat Management-palvelut, ITIL/ITSM, DevOps-prosessit sekä koko höskä tukemaan Tiedon tarjoamaan ketterää kehitystä tai projektitoimituksia.
Kokonaisuutta sitomaan standardoidut dokumentaatiomallit (Conflu, Jira, Arkkitehtuurin eri tasot…).
Kokonaisuus tuotteistettu siten, että eri tarkoituksiin on helppo poimia koestetut ratkaisut
Mutta toki vaatisi varsinaisen teknisen johdon. Myyntitykit, hallinnollinen johto sekä asiantuntijat eivät hahmota kokonaisuutta
9 tykkäystä
Eikös tämä pari kuukautta sitten tänne linkkaamani juttu juuri kerro, että pilvipalvelujen osaajia koulutetaan yhtiössä läpi organisaation vai onko kyse kokonaan eri asiasta, itse en millään tavoin ole IT-alan asiantuntija vaan näen TietoEVRYn turvallisena valintana ilman spesifiä ymmärrystä kaikista hienouksista: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tietoevry-kouluttaa-tuhansia-tyontekijoitaan-pilviosaajiksi-se-on-investointi-mutta-eihan-irtisanominenkaan-ole-ilmaista/bf202ded-3cf7-4f07-97f3-acfc32f0ed8a
Lisäys: Juttu siis on referoituitu ketjussa 18.6 päivätyssä viestissäni, jos maksumuuri estää lukemisen.
5 tykkäystä
Tieto oletettavasti kouluttaa osaajia ja he lopulta suorittavat jonkin sertifikaatin (Arkkitehti, Kehittäjä, DevOps, AI/ML, Operointi…) yhdestä tai useammasta pilvestä (Azure, AWS, Google…)
Sen suunnittelu ja innovointi, millaista kokonaispalvelua tuotetaan (jossa nämä koulutetut osaajat työskentelevät), vaatii teknisiä johtajia, joilla on riittävää teknistä käsitystä johtamisen ja liiketoiminnan lisäksi.
Esimerkkejä USA:sta eri IT-firmojen teknisen johdon osaamista voisi laittaa paljonkin. Mutta yhtenä vaikka AWS:n CTO Werner Vogels, joka johtaa käytännössä koko AWS:n teknistä kehitystä. Kokemusta on laajasti softasta, arkkitehtuurista, liiketoiminnasta jne.
Itse en koskaan onnistunut tapaamaan osaamiseltaan yhtään varsinaista teknistä johtajaa/päällikköä Tiedolta. Siis sellaista, jolta olisi voinut kysyä tyyliin “Miten Tieto on integroimassa ITIL/ITSM:n ja DevOps:n, Miten Tieto näkee kokonaisarkkitehtuurin osana ketterän kehityksen prosessia jne.”
Jos myyntitykki ei osannut vastata, paikalle usutettiin jokin yksittäisen alueen asiantuntija
7 tykkäystä
Tämähän on varmaan ikuisuusaihe ja TietoEVRYn kaltaisessa 24 000 ihmisen jättiorganisaatiossa on varmaan omat ongelmansa. Mitenkään väheksymättä yksittäisen ihmisen huonoa kokemusta, en kuitenkaan ole sen perusteella ikinä sijoituspäätöksiä tehnyt. Näille henkilökohtaisille kokemuksille olisi aina hyvä antaa joku aikajakso, jollei sitten oletusarvona ole, ettei organisaatio itse tee yhtään mitään vuosien saatossa iskukykyä parantaakseen. Selvää toki on, että aina löytyy myös tyytymättömiä asiakkaita ja työntekijöitä. Taisivat Juha ja Sauli mallisalkkukatsauksessaan juurikin puhua yhtenä riskinä TietoEvRYn kilpailukyvystä työnantajana, jos muistini minua oikein palvelee 
TietoEvry on kuitenkin saattanut asiakkaansa monen teknologiamurroksen läpi vuosikymmenten saatossa ja asiakkaita löytyy laidasta laitaan kuten myös liiketoimintayksiköitä. Tukijalkoja siis riittää.
Myös pienissä IT-taloissa on omat ongelmansa, liiketoiminta voi perustua omaan ohjelmistotoimintaan, joka joutuu joka päivä osoittamaan kilpailukykynsä kilpailevia, uusia teknologioita vastaan. Lisäksi riippuvuus muutamasta isommasta asiakkaasta on myös usein iso riski.
Itselläni ei tähän keskusteluun lisää annettavaa ole
18 tykkäystä
Tarkennetaan hieman. Itse siis alunperin kommentoin Tiedon Cloud&Infra osa-alueen mahdollisia pullonkauloja en sijoittamisen kriteerejä.
Oma kokemus pohjautuu työskentelyssä lukuissa IT-firmoissa (Arkkitehti, CTO…) sekä äskettäin joitakin vuosia eräällä erittäin suurella asiakkaalla vastaten mm. pilvi&infrasta (sekä arkkitehtuurista ja prosesseista). Tähän kuului IT:n transitio mm. Tiedon infrasta julkipilveen kokonaisarkkitehtuureineen.
Tunnen Tiedolta paljon porukkaa ja siellä on startupin kaltaisia kokeiluja mm. IoT ja lohkoketjujen osalta. Näistä tunnen erittäin päteviä kavereita.
Näkemykseni tiedon infrapuolelta perustuu omaan kokemukseen.
Nämä IT-jutut ovat vaikeita asioita ymmärtää jos ei ole alalta kokemusta, kommentoi helposti asian vierestä ja asioita menee sekaisin, joten niistä kannata sijoittajapalstalla sen enempää keskustella
17 tykkäystä
“Arvokkaimman Red Dot -palkinnon voittaminen meille todella tärkeästä aiheesta merkitsee tietysti paljon. On upeaa, että maailman arvostetuin muotoilupalkinto voitetaan ehkäisemällä lasten ja nuorten verkkokiusaamista”, TietoEvryn viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kia Haring kertoo tiedotteessa.
28 tykkäystä
Juttu on maksumuurin takana, mutta tässä oleellisimmat. Ei saa säikähtää otsikkoa. 
"Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri eli Hus kilpailutti vuodenvaihteessa Oracle Enterprise Performance Management -tuoteperheen (EPM) kehittämispalvelut.
Hankinnan lopullinen arvo riippuu toteutettavien muutosten ja kehitystehtävien määrästä, mutta kyseessä on kilpailutus. Tästä kertoo se, että toteutusten ennakoitu arvo on noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Hankinnan laskennallinen arvo nousee neljän vuoden aikana kahdeksaan miljoonaan euroon.
Hus sai määräaikaan mennessä tarjoukset BearingPoint Finlandilta sekä TietoEvryltä.
Sairaanhoitopiirin mukaan BearingPointin hinnoittelu vaikutti kuitenkin poikkeuksellisen alhaiselta.
HUS arvioi, että hankinnan toteuttamiseen BearingPointin hinnoittelumallin mukaisesti liittyisi merkittävä sopimuksellinen ja taloudellinen riski. Koska hyväksyttyjä tarjouksia oli vain yksi, sairaanhoitopiirillä oli helppo työ valita TietoEvry voittajaksi. Solmittava sopimus on voimassa määräaikaisena yhden vuoden, minkä jälkeen se on voimassa toistaiseksi."
59 tykkäystä
Jakaantuu 6 vuodelle, mutta positiivinen uutinen kuitenkin!
46 tykkäystä
Pieniä on erot tarjouksissa. 
Erinomaisen hieno juttu, että nämä tiukat skabat käännetään voitoksi.
"Tivin saamista hankinta-asiakirjoista käy ilmi, että määräaikaan mennessä alustavan tarjouksen jätti viisi yritystä: Accenture, CGI Suomi, Cybercom Finland, TietoEvry ja Visma Consulting, jotka kaikki kutsuttiin mukaan neuvotteluihin.
“Niistä kuitenkin vain kaksi, eli Accenture ja TietoEvry, jätti lopullisen tarjouksen. Hankinnassa hinnan painoarvo oli 65 prosenttia ja laadun painoarvo 35 prosenttia.”"
“Lopulta näiden kahden yrityksen välillä käytiin harvinaisen tiukka kisa tarjouskilpailussa.”
“TietoEvry voitti lopulta kilpailutuksen kuitenkin juuri 0,3 pisteen erolla Accentureen ja valittiin järjestelmän ylläpitopalveluiden toimittajaksi. Ylläpitopalvelut sisältävät muun muassa palvelunhallinnan, sovellusylläpidon, arkkitehtuurin tuen ja toiminnan integraation sekä ylläpitopalvelun käynnistämisen palvelut.”
30 tykkäystä
Apax myy 9,1 miljoonaa TietoEvryn osaketta. Määrä on 7,7 prosenttia TietoEvryn kaikista osakkeista. Bloombergin mukaan Morgan Stanleyn järjestämässä tarjousmenettelyssä osakkeille on löytynyt jo ostajia, ja osakkeet myydään 29,12 euron kappalehintaan.
37 tykkäystä
Tiedon ja Evryn yhdistymisen jälkeen Apaxilla oli 10.12.2019 julkaistun tiedotteen mukaan 24,3 miljoonaa TietoEvryn osaketta. TietoEVRY: Apax Guernsey (Holdco) PCC Limited:n omistusosuus yli 20 % | Tietoevry
Näiden neljän kaupan yhteismääräksi tulee 24,3 miljoonaa osaketta. Osakepotin myynti on Apaxilta edennyt nousevalla hintakehityksellä.
- 23.12.2019: Solidium osti Apaxilta 4,4 miljoonaa osaketta noin 122,6 miljoonalla eurolla. (Linkki Solidiumin tiedotteeseen)
- 11.3.2021: Apax myi 7,3 miljoonaa osaketta 25,50 euron kappalehinnalla (Kauppalehden jutusssa mainittiin kauppahinnaksi 25,50)
- 26.07.2021: Apax myi 3,5 miljoonaa osaketta 27,88 euron kappalehinnalla
- tänään: Apax myi 9,1 miljoonaa osaketta 29,12 euron kappalehintaan
Tänään Apax-rahastot myös tiedotti uudesta kaupasta. Apax ja Warburg Pincus LLC ostavat hollantilaisen T-Mobilen Deutsche Telekomilta ja Tele2:lta 5,1 miljardilla eurolla.
T-Mobile-kaupassa Morgan Stanley oli myös mukana Deutsche Telekomin neuvonantajana.
Apaxin ja EVRY:n yhteisen ajan pituus oli lopulta seitsemän ja puoli vuotta. Tämä tietysti on tuttua tarinaa Tieto seuraaville, mutta muistellaan kuitenkin hieman.
- maaliskuussa 2015 Apax tuli suurimmaksi omistajaksi ja kertoi suunnittelevansa yhtiön vetämistä pois Oslon pörssilistalta.
- lokakuussa 2015 Evry poistui Oslon pörssilistalta. Yksityisenä yhtiönä Evryä uudistettiin paljon kuten Apaxin nettisivuilta löytyvästä case studystä käy ilmi: TietoEVRY | Apax Partners
- kesäkuussa 2017 EVRY listautui uudelleen Oslon pörssiin.
- kesäkuussa 2019 Tieto ja EVRY yhdistyivät.
33 tykkäystä
Olikos tämä myynti 29,12 jotenkin negatiivinen asia? Kaikki varmaan tiesi että ovat myymässä?
8 tykkäystä
Ei tällä yhtiökohtaista vaikutusta ole. Näin nämä blokkikaupat / kurssi vaan tuppaa näihin reagoimaan. Hyvä paikka lisätä jos siltä tuntuu.
8 tykkäystä
^ Yksittäisen lääkärin tai kirurgin näkemykseen on vaikea ottaa kantaa. Sairaanhoitopiireillä on käytössä on eri potilastietojärjestelmiä ja ratkaisut vaihtelevat myös terveydenhuollon tarpeiden mukaan (yksityinen, julkinen, toimiala, kokoluokka jne.). HUS:n käyttämä Apotti on ollut esillä usein, mutta varmasti näiden osalta tehdään töitä järjestelmien kehittämiseksi, koska järjestelmien tulee vastata muuttuviin tarpeisiin.
Potilastietojärjestelmien osalta TietoEVRY on laajalti käytetty kansallisesti. TietoEVRY tuottaa perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon Lifecare-järjestelmän, joka on saatavilla myös sosiaalihuoltoon. Lifecare on laajakokonaisuus, jossa on muun muassa omat suunterveydenhuolto-, kuvantamis- ja laboratorioratkaisut. Kyseessä on Effican pohjalle rakennettu ratkaisu, joka on yksi suurimmista Suomessa.
Yksityiselle terveydenhuollolle TietoEVRY tarjoaa DynamicHealth-potilastietojärjestelmää, joka on SaaS-mallilla toimiva. Lääkäriliiton tutkimuksessa DynamicHealth on menestynyt Lifecarea paremmin. Esimerkkejä DynamicHealth toiminnallisuuksista on DynamicHealth Sairaala ja DynamicHealth työterveys.
DynamicHealth on tehokas ja joustava työkalu yksityisen terveydenhuollon asiakasprosessien ohjaamiseen. Modulaarinen ratkaisu skaalautuu yhtä lailla pienen yksikön kuin valtakunnallisesti toimivan ketjunkin käyttöön.
Lääkäriliiton tutkimuksessa Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2021 oli mukana TietoEVRYn toimittamat potilastietojärjestelmät. Laitan alle muutaman kuvan tutkimuksesta:
TietoEVRY on myös kehittämässä eTerveyspalveluja ja digitaalisia hoitopolkuja Terveyskyla.fi palvelun kautta.
Terveyskylä on HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan koordinoima ja Suomen kaikkien yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteinen palvelukokonaisuus. Sivustoon kuuluu 32 eri terveysteemaista taloa.
Omapolku on terveyden- ja sosiaalihuollon digitaalinen palvelukanava, jonne kirjautumalla potilas löytää mm. hänelle avatut digitaaliset hoitopolut, etävastaanotot ja kaikille avoimet omahoito-ohjelmat.
16 tykkäystä
Oma henkilökohtainen mututuntuma terveydenhuollon potilastietojärjestelmistä - olen käyttänyt potilastyössä lifecarea, mediatria, apottia, pegasosta ja efficaa.
Lifecare on selvästi näistä paras, helpoin, käytännöllisin ja selkein käyttää. Eri erikoisalojen kirjaukset, potilaan lääkitys, hoitokertomukset, päivittäismittaukset, laboraatiot ja lausunnot jne. löytyvät todella helposti ja nopeasti. Järjestelmä ei juurikaan takkuile, vaan toimii luotettavasti - ja nopeasti. Sisäänkirjautuminen on nopeaa. Kaikki pikkujutut on helppo löytyää ja tehdä.
Samaa mieltä lääkäripuolisonikin. Monet järjestelmistä ovat varsin tönkköjä ja kankeita, etenkin nykyään käyttämäni Mediatri, josta on tuskallisen vaikeaa löytää tiettyjä asioita. Kiireisenä hetkenä ei hirveästi kiinnostaisi etsiä asiaa X kymmentä minuuttia, kun järjestelmä ei ensin päästä sisään ja sitten jumittaa, ja sitten pitäisi vielä löytää oikea valikko ja alavalikko ja kolmaskin namiska.
Ja asiaa sivuten, en ymmärrä miksei Suomessa voisi olla yhtä kansainvälistä potilastietojärjestelmää, joka on kaikkialla käytössä. Minun mielestäni lifecare olisi ehdottomasti paras vaihtoehto tähän.
Nythän monella alueella on vähintään kaksi (sairaanhoitopiirillä oma, ja kunnalla omansa), lisäksi yksityisillä on omansa. Ja kun nämä eivät keskustele keskenään. Esimerkkinä: potilas käynyt erikoissairaanhoidossa erikoislääkärillä vaivan X takia, ja nyt hakeutuu saman vaivan takia saman kaupungin terveyskeskukseen, joka kaupungin oma. Se terkkarin hoitaja/lääkäri ei pääse näkemään kaikkia erikoissairaanhoidon kirjauksia ja määräyksiä, koska järjestelmät eivät keskustele keskenään. Mielestäni tämä on iso ongelma ja aiheuttaa ikäviä tietokatkoksia.
30 tykkäystä
Ymmärtääkseni se johtuu siitä, että jokainen sairaanhoitopiiri on oma “yrityksensä”. Samasta syystä kysyvät tietojenkäyttölupia jatkuvasti (jopa saman kunnan naapurisairaalasta), kun eivät muuten saa tietoja toiselta yritykseltä eli sairaanhoitopiiriltä. Ja tuon kaiken taustalla taitaa olla loppukädessä Sote-ministeriö, joka haluaa säästää rahaa.
Tällainen tuli vastaan pikahaulla:
Sairaala Nova | Keski-Suomen hyvinvointialue?
Miksi Suomeen ei hankita vain yhtä asiakas- ja potilastietojärjestelmää, Suomi on kuitenkin melko pieni maa?
Ensinnäkin kaikki julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalain mukaisesti. Tällä hetkellä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntien toteuttamisvastuulla, myös niiden tukemiseen tarvittava APTJ- järjestelmän hankinta on kuntien vastuulla. Jotta voitaisiin hankkia kaikille kunnille yksi yhteinen järjestelmä, tulisi kaikkien kuntien liittyä samanaikaisesti samaan hankintakonsortioon. Käytännössä kuntien erilainen tilanne huomioiden, kyseisen hankintakonsortion perustaminen on mahdotonta. Toiseksi, vaikka järjestelmä voitaisiin helposti kapasiteetin näkökulmasta toteuttaa yhdellä järjestelmällä, se ei olisi toimintamallien näkökulmasta järkevää. Suomi on laaja maa ja eri puolella Suomea on käytännön sanelemat tarpeet erilaisiin toimintamalleihin. Vaikka järjestelmä olisikin hyvin mukautettava, on kaikkien toimintamallien räätälöinti samaan järjestelmään hyvin haastavaa. Kolmanneksi monopoliasema ei ole koskaan tuottanut hyvää lopputulosta.
7 tykkäystä
Yksi “järjestelmä” voidaan toteuttaa. Ongelma lienee se, että julkisen- ja valtiotason kokonaisarkkitehtuurisuunnittelu sekä tekninen johto lienee usein heikolla tasolla. Osin tästä on itsellä kokemusta. Osasyys lienee se, että julkinen maksaa heikompaa palkkaa.
Luonnollisesti nykymaailmassa ei välttämättä tehdä yhtä isoa järjestelmää, joka pyörii jossain konesalissa
Kokonaisarkkitehtuurissa “järjestelmä” voidaan ja tulee hajauttaa. Keskeistä on sopia tietomalliin, rajapintoihin, autentikoiniin/auktorisointiin jne. asioita kokonaisarkkitehtuurin mukaan, jota taas ohjaa pitkän tähtäimen tavoitetilan toiminnalliset vaatimukset
Kokonaisuus siten, että se skaalautuu jatkossa uusiin toiminnallisuuksiin ilman, että kokonaisuuteen tehdään muutoksia.
Näin rakennetaan kokemukseni mukaan hyvin isojen yritysten “mikropalveluarkkitehtuureja”
Itse en antaisi päävastuuta tälläisessa hankkeessa Tiedolle ilman, että ensin varmistaisin, että tähän liittyvät teknisen johdon sekä kokonaisarkkitehtuurin henkilöt Tiedolta aidosti hahmottavat isoja kokonaisuuksia ja heilä on näyttöä isoista uusista hankkeista.
Kokemukseni mukaan aina Tiedon tapauksessa näin ei aina välttämättä ole. Toki sieltä löytyy myös osaamista
4 tykkäystä