Minua nyppii jonkinkin verran, että kun firmalla menee huonosti, aletaan jaaritella kaikenmaailman vertailukelpoisilla tuloksilla, tai kuten esimerkiksi Nokia teki yli vuosikymmenen ei-IFRS-tuloksella. Kirjanpidollinen tulos sitten yritetään kätkeä jonnekin liitetiedostojen syövereihin pienellä fontilla tms.
Jostain mystisestä syystä se tuppaa keskimäärin olemaan niin, että kun näihin hämääviin ilmaisutapoihin mennään, niin kyse ei yleensä ole kertaluonteisista kuluista, joita muka oikaistaisiin, vaan pikemminkin useana vuonna peräkkäin tapahtuvista ongelmista, joita selitellään.
Eli viime kädessä kysymys kuuluu: mikä Tokmannissa oikeasti mättää?
(Nimimerkillä: Juu, menetin rahaa, onneksi en paljoa)
Vertailukelpoinen liikevoitto oli -5,1 milj. euroa (-2,2), -1,5 % liikevaihdosta (-0,9 %)
• Liiketoiminnan rahavirta oli -40,0 milj. euroa (-12,9)
• Laimennettu osakekohtainen tulos oli -0,20 euroa (-0,07)
Omavaraisuusasteen heikkenemisen (26,9% → 18,6%) nielen kyllä sen DollarStore-kaupan puolesta, mutta eikös sen kaupan pitänyt tuoda lisää massia osakkeenomistajille eikä suinkaan vähemmän?
Ei Tokmannilla sen huonommin mene kuin Keskolla, toki tätä kausiluonteisuutta voisi jotenkin yrittää tasoittaa. Vuodet 2020-21 olivat kaupan alalla hullut vuodet, kävihän Keskonkin osake melkein 38 eurossa. Talous- ja korkoympäristö on nyt vain tyystin erilainen. Kuluttajaluottamus on ollut heikko ja ostovoima koetuksella, mutta tulosta on tehty ihan hyvin myös vuosina 2022 ja 2023. Uskon, että tästäkin vuodesta tulee ihan hyvä. Talous on elpymässä ja koronlaskut ainakin Euroopassa alkavat, kuluttaja kiittää. Olihan Tokmannilla lisäksi aika paljon vastatuulta juuri Q1:llä. Aiemmin jo mainitut yhtiöstä riippumattomat logistiikkaongelmat, poliittiset lakot ja sitten säidenkään jumalat eivät olleet puolella.
Kasvua on rutkasti luvassa tulevina vuosina Dollarstoren myötä, tuo huono kasvunäkymä Suomessa oli aiemmin ongelma eikä sallinut kovin korkeita arvostuskertoimia Tokmannille. Toki yrityskauppoihin aina riskejä sisältyy, siksi onkin osakkeenomistajana tavallista tarkemmin seurattava synergioiden saavuttamista, hyvinhän niitä jo tähän mennessä on löytynyt. Väittäisin, että H2:llä päästään kunnolla vauhtiin, kevätsesonkia pilaa vielä surkea huhtikuu.
Velkaantuneisuus voi markkinoita hieman häiritä, mutta on vallan erinomaista, että Tokmanni alkoi ilmoittamaan velkaluvut myös ilman vuokravastuita. Korkotaso veloille on muistaakseni hyvin kohtuullinen, tuottaahan liiketoiminta hyvää kassavirtaa(paitsi näköjään ei Q1:llä🙂). @Thomas_Westerholm voinee paremmin kertoa arvionsa Tokmannin velkojen korkotasosta.
Tämä oli tällainen nopea sepustus, mutta eipä sinunkaan valitusvirtesi paljon tarttumapintaa tarjonnut @WanhaRadio
Heikko Q1, mikä ei sinäänsä tullut yllätyksenä. Kurssireaktio sentään yllätti, -9%. Kurssi on nyt samalla tasolla kuin ennen koronaa ja hullut vuodet. Liikevaihto on tässä välissä kasvanut noin +55%. Liikevoitto toki huomattavasti maltillisemmin, mutta silti sentimentti on aika synkkä tällä hetkellä.
Q1/2020 Liikevoitto oli plussalla ennen Koronaa, ja nyt vertailukelpoinen rumasti miinuksella, kurssitaso voisi siksi olla alempikin. Melko paljon osakkeeseen leivottu parannusta loppuvuodelle, mutta Q2 on jo yli puolivälissä että kait Q2 osalta näkevät jo ettei annettu ohjeistus aiheuta negaria.
Tappiollisuus asettaa kuitenkin koko konseptin toimivuuden ainakin jossain määrin kyseenalaiseksi, vrt vaikka Puuilo jossa siitä ei ole merkkejä.
Tokmanni sai pitkään peuhata rauhassa omassa hiekkalaatikossaan, Kesko premium, Prisma muut, ja Tokmannin halpakauppana köyhille, Halpahallit maaseututaajamiin, Puuilo palveli raksaäijät tulematta Tokmannin tontille. Nyt tilanne on oleellisesti muuttunut, Rustat Normalit Julat ja Puuilon laajentuminen on ajanut Tokmannin nurkkaan. Se on koettanut keksiä erilaisia kosmetiikka ja kenkämyynti konsepteja joille on yhteistä että ne kaikki on flopanneet. Ei jäänyt muuta vaihtoehtoa oli pakko mennä ulkomaille ja hätäratkaisuna ostaa Dollarstore, ja epäonnistuu sekin. Puheet lakoista ja Suezista ei kokenutta hämää, ongelma on syvempi ja rakenteellinen, Q2 osarissa reivataan tavoitteet reilusti alas ja osake alle kymppiin.
Toivon, että olet oikeassa ja että kyseessä on todellakin vain kerta eikä ilmiö. En ole aiemmin kiinnittänyt huomiota Tokmannin syklisyyteen, vaikka niinhän se kyllä rapsassa lukee, että Q1 on tavallisestikin heikoin kvartaali. Eihän sitä tietysti muuten koko vuodelle voittoa saisikaan kasattua, jollei sitä profittia tehtäisi Q2-Q4. Mutta näin äkkipäätä valittaen se on kuitenkin sillä lailla aika tylyä, että tappion kasvu on tappion kasvua.
Kesko ei ehkä tähän ketjuun kuulu, mutta jos nyt vertailumielessä sentään sen saa heittää, että Keskolla on parempi oman pääoman tuotto (20,5% vs. 18,7%), mutta kai se on close enough, kun Tokmannilla on suhteessa enemmän velkaa. Ja ehkäpä se Tokmannin isompi velkaantuneisuus tosiaan kääntyy vielä hyväksi tai ainakin ajaa näitä firmoja lähemmäs toisiaan laatumielessä, jos korot laskevat ennustetusti.
Tilinpäätös:
Vuoden 2023 lopussa Tokmanni-konsernilla oli korollista velkaa yhteensä 864,1 milj. euroa (392,4), josta pitkäaikaisia rahoituslaitoslainoja on 245,0 milj. euroa (100,0) ilman emissiokulujen jaksotusta ja lyhytaikaisia rahoituslaitoslainoja ja yritystodistuksia 55,0 milj. euroa (10,0).
Ja Q1:
Maaliskuun 2024 lopussa Tokmanni-konsernilla oli korollista velkaa yhteensä 826,3 milj. euroa (441,2), josta pitkäaikaisia rahoituslaitoslainoja on 220,0 milj. euroa (100,4) ilman emissiokulujen jaksotusta ja lyhytaikaisia rahoituslaitoslainoja ja yritystodistuksia 35,0 milj. euroa (51,4)
Eli 300m 2023, ja Q1 nyt 255m. Se kyllä kiinnostaa kuulla että mikä komponentti vaikuttaa nettovelkaan. Käteisen määrä? Onko tuosta vuoden 2023 käteispotista sitten vähennetty osinko (n. 22 miljoonaa) ja velanlyhennyskin?
Rahavarat olivat 133,7 milj. euroa (9,1) vuoden 2023 lopussa Q1:
Rahavarat olivat 18,8 milj. euroa (4,2) ja konsernin rahoitusasema on vakaa
Varmaan Q1:llä myös hankintoihin sitoutuu tavallista enemmän käyttöpääomaa, jotta ollaan valmiita kevätsesonkiin. Mutta joo, tosiaan taisin aamulla katsoa huolimattomasti, enkä ottanut huomioon kassavaroja. Parempi antaa koko sotku tosiaan @Thomas_Westerholm :lle, kun kerran tuuraa Arttua
@Zizzler ja @WanhaRadio , ei tuota Q1:n tappiollisuutta tosiaan voi pitää minään merkkinä liiketoiminnan joustavuudesta, jotakin sille olisi minunkin mielestäni tehtävä. Q1/2020 taisikin olla tähän mennessä ainoa kerta, kun päästiin plussalle vuoden alussa. Nyt lähdetään ikään kuin aina takamatkalta loppuvuoteen, kun valmiiksi negatiivinen kvartteri plakkarissa. Riittääkö Q1:n tappiollisuuden syyksi varastotasot, rahavirtaan kai lähinnä vaikuttaa!? Miten kilpailijat pystyvät parempaan tulokseen hiljaisena kvartaalina!? Oliko johto muuten puhunut aiemmin, että Dollarstoren liiketoiminta ei olisi niin kausiluonteista, mutta nyt näyttääkin näin käyneen!? Minulla jää tuo Webcastin perkaaminen viikonlopulle, siellä ehkä olisi ollut jotakin mainintaa asiasta.
Oliko johto muuten puhunut aiemmin, että Dollarstoren liiketoiminta ei olisi niin kausiluonteista, mutta nyt näyttääkin näin käyneen!?
Muistaakseni johto sanoi niin, ja jos tulkitsin oikein niin Dollarstoresta ei ollut kausidataa. Eli analyytikot vain tekivät arvioita.
Tässä omat kommenttini webcastin pohjalta:
Näyttää siltä että Tokmannille osui täydellinen myrsky.
Tulosta heikensi: poliittiset lakot, niiden johdosta vaihtoehtoiset logistiikkareitit, punaisen meren tilanne joka myös hidasti private labelien sisäänajoa, palkkakustannuksien nousu sekä hidas talvi joka nosti mm. lumen aurauksen kustannuksia. Johto totesi että hyvä että kevät tuli hitaasti, koska operatiivisesti he eivät olleet valmiita kevätsesonkiin. Oliko vielä niin että vertailukausi oli hyvä koska silloin vähennettiin inventaariota.
Nousseet konttikustannukset tullaan näkemään Q2:lla kun saapuneet tuotteet saadaan myytyä.
Positiivista oli että synergioita on saavutettu. Analyytikko vihjasi että nähtäisiinkö ennakoitua enemmän ja nopeammassa ajassa synergiahyötyjä, johon johto ei kommentoinut lisää.
Onko kurssireaktio sitten perusteltua. Nuo riskit olisi jo voinut hinnoitella kurssiin valmiiksi. Tämä pistää hieman miettimään Puuilon osalta.
Oli muuten hauskan rempseä webcast. Vähiten totisin webcast mitä olen nähnyt.
Kyllähän niitä riskejä hinnoiteltiin, kurssi putosi 14,10 e tasoille, oltuaan alkuvuonna 16 euron tienoilla, jostakin syystä kurssi lähti hönkimään muutamaa päivää ennen tulosjulkistusta aika pienellä vaihdolla, lieneekö ollut osarilottoajia liikkeellä. Tämänpäiväinen lasku pysähtyi ainakin toistaiseksi johonkin tekniselle tasolle tuohon 13,60 tasolle, odotin kyllä, että hedgerahastot olisivat saaneet täyden 10% miinuksen tälle päivälle, mutta jostakin löytyi ostointoa viime tipassa. Maanantai on uusi päivä, ehkä vielä tuolla pikkuisen alle 13,50 tasolla käydään. Itse pidän kurssireaktiota hieman ylimitoitettuna, mutta onhan tässä taas epävarmuutta, kun johto vielä pelotteli heikolla huhtikuullakin. Maanantai-aamuun mennessä on tiedossa myös analyytikkojen reaktiot tulokseen, konsensuksellakin on oma merkityksensä. Edellä olevat kurssipohdinnat ovat täysin vastuutonta spekulointia eivätkä ole sijoitussuositus suuntaan tai toiseen
Huhtikuun lopussakin satoi vielä lunta. Mutta viime vuonnakin oli lumet maassa ja kylmä keli pitkään. Polttopuut pääsivät loppumaan niin siitä muistaa.
Tähän kausi/keli-vaihteluun voisi olla hyödyllistä tutkailla viime vuoden osarin mietteitä
Nostaako kylmä ilma kustannuksia merkittävästi jne. ja näkyikö se viime vuoden huhtikuun myynnissä.
Ehkäpä ei kannata tehdä liian suuria johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen yksittäisen kvartaalin osakekohtaisen tuloksen tai rahavirran suhteen. Jos Tokmannin operatiivista kassavirtaa tarkastelee parin viime vuoden ajalta ja vähentää tästä vuokramenot sekä investoinnit (lukuun ottamatta yrityskauppoja ja logistiikkakeskuksen investointeja) niin “vapaaksi” kassavirraksi tulee n 63 milj. Synergia etuja pitäisi tulla parin vuoden sisään 15milj ja taispa dollarstore tehdä 22 vuonna liiketulosta noin 16 miljoona. Toki poliittisten lakkojen seurauksia nähdään vielä Q2. Kuitenkin Tokmannin suomen segmentin lievää piristymistä oli nähtävissä, koska orgaaninen liikavaihto ei ainakaan laskenut. Ruotsissa korkoja taidettiin jo laskea ja suomessakin puhutaan taantuman väistymisestä, joten tämä varmasti Tokmanilla otetaan mielellään vastaan. Lievää positiivista virettä odotettavissa ja yrityksen markkina-arvo on n 800milj niin tuntuu, ettei näillä hinnoilla isoa riskiä ota rahojensa kanssa.
Millon on ollu liikaa lunta, millon aurinkoa, myöhänen kevät tai aikainen kevät, rahdin hinnat nousseet tai laivaliikenne solmussa, sähkönhinta korkeella tai lainan korot…
Kun bisnes pyörii pienellä marginaalilla niin jo kvartaalien välinen vuodenaikojen vaihtelu heiluttaa tulosta, saati sitten joku todellinen kriisi.
Suomen kuluttajaluottamusluvut olivat kehnot, tämä näkyy tuloksessa. Jos jokin on varmaa niin se, että suomalainen kuluttaja on pihi. Tiedän eräänkin kaverin peräti urheilevan halvempien kaurahiutaleiden perässä
Koronlasku Ruotsissa ja meilläkin on edessä vielä jollakin aikamääreellä.
Koronlasku tietysti povaa parempia aikoja Tokmannille.
Edit: lukusuositus vapun alla Mariannen artikkelille Luottamus kovilla neljän seinän sisällä.
Kuluttajaluottamusluvut oli kehnot…
No eikös se pitänyt olla niin, että halpakaupat hyötyy tällasessa ympäristössä. Ei tämäkään nyt mikään selitys mielestäni olle Tokmannin konttaamiselle. Ei tämä ”huono suhdanne” ole esim Puuilolla näkynyt.
Jos tarkastelee Helsingin pörssin vähittäiskaupan toimijoiden liiketoimintaa (kesko, verkkokauppa, lindex group, musti group, puuilo ja kesko), voi todeta halpakaupan pärjänneen tässä ryhmässä paremmin. Mutta varsinaiseen väittämääsi, Puuilon q1 tulee myöhemmin, mutta q4 tuloksissa vertailukelpoinen liikevoiton kasvu puuilolla oli 1,6% edellisen vuoden 6.8% sijaan, eli lievää heikkoutta puuilollakin nähtävissä. Tokmanni konsernin LFL kasvu oli q4 1.1% ja q1 1.7%. Vastaavat luvut suomen segmentillä q4 0.6% ja q1 1.7%. Esimerkiksi q1 keskon vertailukelpoinen liikevaihto laski 5.5%, verkkokauppacomin vastaava lasku oli 11,5%. Osin varmasti Tokmannin suomen segmentin pehmeyttä selittää kategorioista pukeutuminen. Vaikka puuilo on monella tapaa paremmassa vaiheessa kuin tokmanni, on yhtiöiden kassavirta pohjaisessa hinnottelussa suuri ero. Puuilon vapaa kassavirta on noin 45milj ja markkina-arvo noin 900milj. Tokmannin konserin vapaan kassavirran voisi arvioida olevan 80+milj kun dollarstore on yhdistetty ja synergiat saatu, markkina-arvon ollessa 800milj. Puuiloa oli kiva ostella kun kurssi oli 5 pinnassa ja alle. Nykyisissä hinnoissa itse ostan mielummin Tokmannia. En ole toki puuilo vielä ruvennut myymään. Mietin vain kumpi on todennäköisempää, tokamannin pitää nykytasoa yllä ja toiteuttaa synergiat vaiko puuilon tuplata rahavirta. Kukin saa päättää. Sijoitamisessa on se hyvä puoli, että saa olla eri mieltä asioista.
Myin oman Tokmanni omistukseni pois 16e hintaan maaliskuussa. Näin jälkiviisaana on tietysti helppo olla tähän tyytyväinen.
Perustelut miksi Tokmanni lähti:
Kilpailu kiristyy halpakaupalla edelleen sekä verkossa että kivijalassa. Kuluttajaluottamus ja ostovoima ovat edelleen heikkoja eivätkä tue kysyntää.
Fokusoitumunen kivijalkamyyntiin tuo myös huomattavaa kulumassaa joka iskee nopeasti kannattavuuteen jos myynti pettää.
Ja näitä syitä miksi myynti voi pettää on mielestäni vähän liikaa. Jo mainittujen kuluttajaluottamuksen ja ostovoiman heikkouden lisäksi heikentynyt työllisyystilanne, korkeat energian hinnat, inflaatio, korkojen nousu ja rahtikulut, geopolitiikka, jne.
Ei toki Puuiloa ja Tokmannia voi suoraan verrata.
Samaa mieltä olen siitä, että Puuilon arvostus on tällä hekellä korkealla. Toki se heijastelee sitä tosiasiaa, että esim riskiprofiili on aivan erilainen ja tarina edelleen uskottava. Puuilosta en ole luopumassa vaikka odotankin pientä korjausta arvostuksessa. Puuilo myös myy selvästi enemmän välttämättömyyshyödykkeitä kuin Tokmanni joka on jo sinänsä vähäriskisempää.
Tässä nyt muutama hajanainen ajatus näin aamutuimaan. Toki Tokmanni on seurannassa ja ehkä taas salkussa kesän edetessä.
OP pitää suosituksen Lisää ennallaan sekä tavoitehinta 16 euroa pysyy myös samana. Nukuttajan ja Vernerin toiveesta esitän myös OP:n osinkoennusteen vuodelle 2024 ja se on 0,80 euroa.
Suurin poikkeama OP Q1-ennusteeseen oli Dollarstoren liikevaihto, joka oli 91 miljoonaa euroa, kun OP ennusti 97 miljoonaa euroa. Myös Dollarstoren myyntikatemarginaali jäi OP:n mielestä pehmeäksi. Asiakasmäärä jatkoi viime kvartaalin tapaan laskua.
