Tokmanni jälleen kärkikolmikossa Parhaat sijoittajasivut -kilpailussa – Viime vuoden voitto ja vuoden 2019 kolmas sija sai nyt seurakseen toisen sijan
“Tokmanni on sijoittunut toiseksi Pörssisäätiön ja Suomen Sijoitusanalyytikot ry:n parhaiden sijoittajasivujen kilpailun keskisuurten pörssiyhtiöiden sarjassa. Historian ensimmäisen, 17. toukokuuta järjestetyn Pörssigaalan yhteydessä jaettu palkinto on jo kolmas sijoittajasivuja koskeva tunnustus Tokmannin kuusivuotisen pörssitaipaleen aikana, sillä yhtiö palkittiin kilpailun sarjansa parhaana viime vuonna ja kolmanneksi parhaana vuonna 2019. Kilpailumenestys on osoitus Tokmannin sijoittajasivuston eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä.”
“Vuosittain järjestettävässä Parhaat sijoittajasivut -kilpailussa halutaan nostaa esiin kotimaisen omistajuuden merkitystä ja pörssimaailman parhaita käytäntöjä. Lisäksi palkitsemisella halutaan kannustaa yhtiöitä parantamaan sijoittajaviestintäänsä.”
Osaisiko joku avata, mitkä tekijät ovat Tokmannin heikon kannattavuuden taustalla verrattuna Puuiloon (tällä hetkellä ja ennusteissa)? Luulisi, että skaalaedut ovat ainakin tällä hetkellä Tokmannin puolella.
Tokmannille mainehaita, jos ei säily hinnat kilpailukykyisinä. Eli ei haluta nostaa hintojakaan kilpilijoita nopeammin ja rajummin. Tämä saa kannattavuuden sakkaamaan ainakin tilapäisesti.
Mmm . Ei välttämättä kuulu yhtiöketjuun, mutta puolessa vuodessa on Inderesin tavoitehinta tullut 25 € → 13,5 €. Eikä tämä ole kritiikki, sillä raporttien sisältöihin tutustuttuani voin sanoa, että analyysit ovat kulloisellakin hetkellä tuntuneet hyvin perustelluilta. Sitten kun ottaa vähän etäisyyttä ja katsoo asiaa kauempaa, huomaa vähittäin tapahtuneen ison muutoksen sijoitustarinassa.
Tämä on mielenkiintoinen oppi ja kokemus itselleni, että näinkin defensiivisellä toimialalla näkemys yhtiön käyvästä arvosta voi muuttua näin lyhyessä ajassa näin jyrkästi. Eikä siis toki pelkästään näkemys, vaan koko liiketoimintaympäristö jne.
Itse kanssa ajatellut tuota ihan samaa asiaa, mutta sitten jos tarkemmin miettii sitä 25e tavoitehintaa ja nykyistä 13.5e tavoitehintaa niin kyllähän se on ihan järkeenkäypää, kyllä se sijoitustarina on muuttunut aika dramaattisesti tässä matkan varrella, ensin laukkaava inflaatio ja siihen vielä päälle piti tulla Ukrainan sotakin mikä lyö tosi pahasti kapuloita lisää rattaaseen.
Siihen sitten päälle kaikki schaisse, jatkuvasti kohoavat energia kustannukset, ihmisten ostovoiman/luottamuksen heikkeneminen+kaikki muukin paska Eipä siinä enää muutakaan tarvitse jotta tavoitehinta on nyt tämä, omasta mielestä se on nyt ihan kohdillaan.
PTY:ltä tuli tuoreet luvut huhtikuun markkinasta ja markkina oli etenkin vaatteiden osalta (+26%) yllättävän hyvä ja lievä positiivinen signaali myös Tokmannille. Oma näppituntuma on, vaikka en seuraakaan enää Stockmannia, että etenkin Stockmann myynnin kasvu on voinut vetää tätä näin hyvää kasvua, sillä vertailukaudella merkkituotteita ei ostettu, kun ihmiset olivat kotona.
Myös käyttötavaroiden hinnat nousivat 3,1 prosenttia vuoden 2021 huhtikuuhun verrattuna, joten jonkin verran hinnankorotuksia on saatu ajettua läpi.
Tavaratalo- ja hypermarketketjujen liikevaihto kasvoi huhtikuussa 3,0 prosenttia edellisvuodesta
Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten tavaratalo- ja hypermarketketjujen* liikevaihto kasvoi vuoden 2022 huhtikuussa 3,0 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihdon arvoksi kirjattiin 696,2 miljoonaa euroa.
Liikevaihto kasvoi huhtikuussa elintarvikkeiden tuoteryhmässä 3,0 prosenttia. Pukeutumisen tuoteryhmän liikevaihto kasvoi samaan aikaan 26,2 prosenttia. Kodin ja vapaa-ajan tuoteryhmän liikevaihto laski 2,8 prosenttia. Kaikkiaan käyttötavaroiden tuoteryhmän liikevaihto kasvoi yhteensä 2,9 prosenttia vuoden 2021 huhtikuuhun verrattuna.
Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten kuukausittaisten myyntitietojen tilastointi toteutetaan Tilastokeskuksessa. Jäsenyritykset toimittavat kuukausittaiset tietonsa suoraan Tilastokeskukseen. Tiedot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. Tavaratalokaupan myyntiluvuissa on mukana myös verkkokaupan myynti.
Jäsenyritysten tavaratalo- ja hypermarketketjut ovat: K-Citymarket, Prisma, Sokos, Tokmanni ja Minimani. Lisäksi mukana tilastossa on Stockmann.
-Kuluttajat ovat ja ovat aina olleet tällaisia, kuluttajapuolella ‘as usual’ business ei yhtään mitään uutta. Muodit ja kiinnostuksen kohteet muuttuu ja on syklejä. Muutokset viime vuosina ei ole mitenkään suuria, kuten negarinkin varsin pienet muutokset osoittaa. Halpakauppasektorilla, jossain Ferrari tai Porsche kaupassa voi ollakin .Se että joku analyytikko arvioi bulkki-halpakaupan olevan yhtäkkiä raketti ja alkavan kasvamaan kymmeniä prosentteja ja kuluttajien mielen muutosten loppuneen kokonaan, ja tekemään isoa tulosta tasaisesti ja arvioi hinnan sillä perusteella lähes 500% todellisuutta korkeammaksi on vain puutteellista osaamista, ei yhtään mitään muuta eikä muita syitä kannata väkisin yrittää etsiä ja niiden merkitystä liioitella.
Vau mikä analyysi, siinähän on ihan numeroitakin mukana.
Oletan, että huomattuasi noin ison väärinhinnoittelun olet tietenkin shortannut osaketta?Toivottavasti ei ole käynyt niin, että analyysi onkin tehty post hoc, elikkäs vasta kurssiliikkeen jälkeen?
" Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiaisen mukaan inflaatiolla ja sen lieveilmiöillä on suurin vaikutus koko kaupan alalle. Etenkin kuljetuksen ja raaka-aineiden hinnan kohoaminen aiheuttaa painetta siirtää kustannuksia hintoihin. Markkinaa pitää Rautiaisen mukaan seurata erityisen tarkasti, jotta hinnat saadaan pysymään halpakaupan imagon mukaisina ”Asiakkaiden ostovoima ja mielikuva hinnoista ovat kaupan alalla erittäin tärkeitä.”
“Osa yrityksistä, kuten alan suurin toimija Tokmanni, paikkaa ongelmatilannetta myymällä kulutustavaroiden lisäksi elintarvikkeita. Elintarvikemyynti kasvattaa yhtiön liikevaihtoa kilpailijoihin verrattuna huomattavasti, mutta kolikon kääntöpuolena elintarvikekaupan alhaisemmat katteet laskevat Tokmannin liiketulosta. ”Välttämättömyys- ja käyttöhyödykkeiden yhteismyynti on auttanut meitä tasaisempaan tulokseen”, kertoo Rautiainen.”
“Halpakaupan alalla kannattavuuden kärkeä ovat Puuilo ja Motonet yli kymmenen prosentin liiketulosmarginaaleillaan. Tilastoja tarkastellessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon se, että yhtiöistä Tokmanni ja Kärkkäinen myyvät myös alhaisemman katteen elintarvikkeita. Tästä syystä näiden yhtiöiden liiketulosmarginaali on alhaisempi.”
“Itse maahantuotujen tuotteiden avulla yritykset pystyvät parantamaan kannattavuuttaan ilman kompromisseja hinnoittelutasoissa. Asiakkaiden luottamuksen heikentyessä hintamielikuvan säilyttäminen on sekä Tokmannin Rautiaisen että Inderesin Vilpon mukaan ensiarvoisen tärkeää. ”Tällä alalla halpa hinta on brändin ydintä”, tiivistää Rautiainen.”
“Verkkomyyntien osuudet halpakaupassa ovat vähäisiä, yleisesti alle viiden prosentin luokkaa. Tokmannin Rautiainen kuitenkin huomauttaa asiakaskäytöksessä tapahtuneesta muutoksesta, jossa verkko ja kivijalkakauppa toimivat yhteistyössä. Nykyään moni asiakas tarkistaa tuotteen hintaa, tietoja ja saatavuutta verkosta ennen ostotapahtumaa myymälässä.”
-En ole shortteja koskaan käyttänyt mutta siirryin omistajaksi nyt kurssiputoamisen jälkeen kun hinta on mielestäni kohtuullisella tasolla. Kaikki kauppani on kyllä näkyvissä Sharevillessä.
Tuossa artikkelissa Ääri toteaa:
“Ääri kuitenkin vakuuttaa, että hinnoista pidetään kiinni, vaikka se vaikuttaisi tuottavuuteen. Tällä strategialla Tokmanni haluaa kasvattaa markkinaosuuttaan.”
Minusta kaikki halpakaupat avaavat kilpaa lisää liikkeitä, yhtälö on mielestäni mahdoton, joku tai kaikki pettyvät. Tuottavuus tässä epätarkka sanavalinta, oletan sen tarkoittavan kannattavuutta.
Tämä on oleellinen kysymys ja olen myös pohtinut onko yhtälö kestämätön. Halpakauppa on viime vuosina kasvanut noin 5 %/v ja yhtälö on ainakin näinä vahvan kasvun vuosina toiminut.
Aiemmin kirjoitin Puuilon laajassa aiheesta näin: Myymäläverkoston laajentaminen on keskeinen osa
monen halpakauppaan keskittyvän yhtiön strategiaa.
Puuilon tavoitteena on laajentaa verkostoaan keskipitkällä aikavälillä 60 myymälään (nyt 34 myymälää). Tokmannin tavoite on puolestaan laajentaa vuoden 2025 loppuun mennessä 220:een myymälään (nyt 192). Rusta, joka osti
yrityssaneeraukseen ajautuneen Hong Kongin
vuonna 2018, aikoo laajentaa Suomessa 50
myymälään (nyt 31) vuoteen 2025 mennessä.
Bilteman ja Motonetin tavoitteena on käsityksemme
mukaan lisätä Suomessa enää yksittäisiä myymälöitä.
Edellisen kirjoittamisen jälkeen vähittäiskaupan kysyntä on kuitenkin selvästi pehmentynyt ja jos se jatkaa pitkään näin heikkona niin kyllä se heijastunee myös halpakaupan markkinaan ja uskoisin että hidastaa halukkuutta myymäläavauksiin. Oleellinen kysymys on, että miten kuluttajien ostovoima kehittyy lähivuosina. Tuo Äären haastattelu oli mielenkiintoinen.
Kyllä kuluttajien ostovoima tulee heikkenemään varmasti tästä eteenpäin, sillehän ei voi mitään, niin paljon asioita tapahtunut ja tulee tapahtumaan maailmassa. Ja jokainen liike/ketju lisäämässä myymälöitään että saadaan enemmän ja enemmän asiakkaita ja sitä myöten viivan alle enemmän tulosta. Aikalailla mahdoton yhtälö toimiakseen, ei niitä maksavia asiakkaita kuitenkaan ihan jokapaikkaan riitä loputtomiin, jossain vaiheessa sellainen hillitön laajentuminen jolla yritetään voittaa lisää ja lisää markkinaosuuksia itselleen niin saattaakin kääntyä itseä vastaan.
Kyllä vaan. Halpakaupan idea on ollut aikojen alusta se, että “voidaan myydä halvemmalla kuin muut” ja saada sitä kautta jatkuvasti uusia asiakkaita ja kasvua. Onnistuakseen tässä täytyy kahden asian toteutua:
Osattava ostaa halvemmalla ja fiksummin (uskallus tarttua uusiin tuotteisiin ja sesonkeihin jne) kuin muut. Tässä suhteessa maailma on muuttunut paljon niistä ajoista kun esim. Kakkosen Kyösti osteli eriä pohjois-karjalassa tai Juhani Metsäranta lakeuksilla. Miten maailma on muuttunut, on pitkä lista asioita ja ainakin kaupan alalla toimineet ihmiset tietävät nämä. Jos tämä ostamisen taito häviää yrityksestä, ei käy hyvin.
Pystytään toimimaan pienemmillä kustannuksilla kuin kilpailijat. Tämä koskee erityisesti liikepaikkoja, koska muut erät (henkilöstö jne) ovat “saman hintaisia” kaikille, ainakin isommassa kuvassa. Jos katsomme esimerkiksi Puuiloa, sen hyvä kannattavuus on pohjautunut edullisiin liikepaikkoihin, jossa vuokrat ovat kohdallaan. Jos/kun lähdetään uusperustantaan uusia kiinteistöjä rakennuttamalla (kuten Tokmanni on tehnyt ja Puuilokin joutunee tekemään), ei halvalla myyminen oikein muodosta järkevää yhtälöä. Ja vielä kun teet tämän laajentumalla pikkukylille, jossa väkeä on 10 vuoden päästä 30 %:a vähemmän kuin nyt, tulee kyllä hiki otsalle.
Eli olisin kyllä aika varovainen näiden kanssa, vaikka nyt äkkiä ajatus sanoisi, että kauppa tulee käymään ns. halpakaupoissa hyvin. Hetken aikaa voi käydäkin.
Aina ei ole pakko rakentaa uutta, vaan voi uudistaa vanhoja myymälöitä. Mitä ymmärsin q1-tilaisuudesta, että ainakaan 10 tuhannen neliön yksiköitä ei ole tulossa lähiaikoina. Toki on aivan selvää, että uusien myymälöiden avaaminen uusille paikkakunnille alkaa olemaan erittäin vaikeaa. Poikkeuksena tietenkin kotikuntani, johon on juuri kaavoitettu paikat neljälle uudelle kaupalle.
Vantaan Porttipuisto on uudistunut ja sinne on tuotu myös Miny-osasto:
Lisäksi on uudistettu Kemin entinen Tex-myymälä, josta löytyy myös tuoreet elintarvikkeet:
-Se on ihan klassinen kuvio että innostutaan rakentaman hienoja tiloja ja sitten joudutaan nostamaan hintoja. Kuluttajat on yllättävän tyhmiä siinä että ramppaavat siellä “halpakaupassa” ostamassa “halvalla”, vielä monta vuotta senkin jälkeen vaikka hinnat olisi nousseet premium-Kesko-kaupan tasolle. Sitten muutaman vuoden kuluttua toki seuraa asiakaskato. Mutta parin vuoden buusti tulokseen tuolla saadaan kun hinnat nostetaan mutta kauppa silti vielä käy hyvin, siinä kohdassa usein myydään koko pulju pois kun näyttää vielä hyvältä.
. Ei välttämättä kuulu yhtiöketjuun, mutta puolessa vuodessa on Inderesin tavoitehinta tullut 25 € → 13,5 €. Eikä tämä ole kritiikki, sillä raporttien sisältöihin tutustuttuani voin sanoa, että analyysit ovat kulloisellakin hetkellä tuntuneet hyvin perustelluilta. Sitten kun ottaa vähän etäisyyttä ja katsoo asiaa kauempaa, huomaa vähittäin tapahtuneen ison muutoksen sijoitustarinassa.
Eipä siinä enää muutakaan tarvitse jotta tavoitehinta on nyt tämä, omasta mielestä se on nyt ihan kohdillaan.