Valmet toimittaa kaksi Valmet IntelliTissue 1600 -pehmopaperikonetta Liaoning Yusen -pehmopaperitehtaalle, joka sijaitsee Tai’anissa Liaoningin maakunnassa Kiinassa.
Tilaus sisältyy Valmetin vuoden 2022 toisen neljänneksen saatuihin tilauksiin. Tilauksen arvoa ei julkisteta. Tämän tyyppisen ja laajuisen tilauksen kokonaisarvo on tyypillisesti noin 6–8 miljoonaa euroa.
Hieman lisää tietoa tästä aiemmin kerrotusta Valmetin ja Renewcellin hankkeesta. Ovat siis käynnistämässä käytettyjen vaatteiden ja puuvillatekstiilien kierrätyslaitosta.
Valmetin kierrätys- ja selluloosapohjaisten tekstiilikuitujen liiketoiminnan kehitysjohtaja Mirka Sireni kertoo tänään julkaistussa jutussa aiheesta.
Valmetin Flow Control-liiketoimintalinjan edustaja oli toukokuun alussa Teknologia22 -messuilla kertomassa venttiilikomponenttien 3D-tulostuksesta. Mielenkiintoinen esitys, joten ajattelin lisätä tänne ketjuun esityksen linkin.
Jukka Borgman toimii Valmetin Flow Control -liiketoimintalinjan teknologian kehittämisen johtajana. Esityksen kesto 24 min. Linkki tallenteeseen Vimeossa: Teknologia_techcorner - Jukka Borgman
Pari nostoa esityksestä:
Mitä hyötyä asiakkaille voisi olla 3D-tulostuksesta?
-Materiaaliominaisuudet kehittyneet huomattavasti. 3D-printtaamalla saadaan nykyään todella hyvälaatuista terästä. Valmetilla on pääasiassa printattu ruostumatonta terästä ja Inconel-metalliseoksia, joissa laatu on erittäin hyvä.
-Valuosan 3D-printtaaminen edellyttää lähes poikkeuksetta uudelleen suunnittelua ennen kuin voidaan printata.
Q&A-osio alkaa talleenteella 20 min. kohdalta. Kolme kysymystä, joista yksi koski sitä, kuinka raskas prosessi 3D-tulostetun osan hyväksyttäminen on?
Borgmanin mukaan on tehty pieniä venttiilejä, johon ei tarvitse laittaa CE-merkkiä. Raskas prosessi, koska ei ole standardia. Joudutaan materiaalikokein osoittamaan, että tuotetaan riittävän lujaa ja iskusitkeää metallia.
Valmet mukauttaa strategiaansa sisältämään Virtauksensäädön ja yhdenmukaistaa taloudelliset tavoitteensa vastaamaan taloudellisen raportointinsa rakennetta
Valmet toimittaa kaksi hakkeenpesu- ja kuidutusjärjestelmää Siempelkamp Maschinen- und Anlagenbau GmbH -yhtiölle osana Siempelkampin paneelilevylaitostoimituksia kahdelle loppuasiakkaalle, joista toinen sijaitsee Euroopassa ja toinen Aasiassa. Järjestelmien on määrä käynnistyä vuonna 2023 ja vuoden 2024 alussa.
Tilaukset sisältyivät Valmetin vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen tilauksiin. Tilausten arvoa ei julkisteta.
Valmet toimittaa kaksi maailman ensimmäistä massapaalien sähköistä taittokonetta Södra Cell Mönsteråsin sellutehtaalle Ruotsiin. Koneiden on määrä käynnistyä vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä.
Tilaus sisältyi Valmetin vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen tilauksiin. Tilauksen arvoa ei julkisteta.
@Loiskuttaja Tämä Vahterus case on mielenkiintoinen. Suhtautuisin positiivisesti yrityskauppoihin ja laajenemiseen lämmönsiirtimiin, mutta todennäköisempänä pitäisin tiivistä yhteistyötä yritysten välillä.
@Seilori @Ruonis Minä näen lämmönsiirtimet hyvin olennaisena osana virtauksensäätöbisnestä sekä myös osana energia toimialaa. Lämmönsiirtimissä itsessään ei ole mitään älyä, mutta Valmetin järjestelmissä sitä riittää senkin edestä ja lisättäessä Nelesin venttiilit vaihtimien yhteyteen olisi Valmetilla hyvä kokonaisratkaisu. Valmet on hyvin edistyksellinen prosessien optimoinnissa ja tuotanto-/energiatehokkuuden parantamisessa, joissa laadukkaat lämmönvaihtimet ovat hyvin oleellisia.
Ja kilpailijoihin verratessa, Danfossilla on hyvin laajasti kokonaisuus hallussa, automaatio, säätimet, venttiilit, lämmönvaihtimet. ABB on keskittynyt automaatioon ja sähköpuoleen, mm. invertterit ja taajuusmuuttajat, mutta on hiljattain muuttanut strategiaansa ja alkanut panostaa prosessitekniikkaan eli juurikin pumppuihin, venttiileihin ja lämmönvaihtimiin.
Olen ehkä jo aikaisemmin Foorumilla kertonut asian Neleksen historiikista, joka todistaa synergian Neleksen venttiilien ja Valmetin automaatioliiketoiminnan kanssa. 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Valmetin automaatioliiketoiminta teki yhteistyötä Rauman omistaman Neleksen kanssa. Neles kehitti maailman ensimmäisenä digitaalisen asennoittimen venttiileihin. Tämä lisäsi venttiilien ympärillä tapahtuvaa paikallisautomaatiota, jolloin Valmetin suunnalta tuli syytöksiä heidän reviirilleen laajentumisesta. Asia ratkesi vuonna 1999, kun Rauma ja Valmet yhdistyivät Metsoksi. Suuryhtiössä mitä tahansa uutta linjausta voidaan perustella strategialla. Tästä esimerkkinä Metsosta kun eriytettiin Valmet vuoden 2014 alussa, niin Metso linjasi automaatioliiketoiminnan yhtenä osa-alueena kuuluvat heidän strategiaansa. No 1,5 vuoden sisään kyseinen liiketoiminta oli myyty Valmetille. Laitoin Googlen kuvahakuun kyselyn, millaisia venttiilejä Danfoss tekee. Lähes poikkeuksetta kyseessä oli kierrepäisiä venttiilejä (siis todella pieniä). Juttelin vasta messuilla erään venttiilitoimittajan kanssa. He sanoivat, että Neles ostaa heiltä paljon pieniä palloventtiilejä esim. kaasukohteiseen Neleksen itsensä keskittyessä isoihin venttiileihin. Vaikea minun on tässä tapauksessa verrata Valmetia ja Danfossia. Omasta Valmetin ajasta itsellä tulee mieleen yksi Valmetin oma tuote. Tämän tuotteen teknologia oli Ruotsista ja projekti oli Ruotsiin. Suomalaiset olivat kuitenkin projektin rahakirstun päällä. Jäi itselle vähän epäselväksi, kuinka vapaaehtoisesti suomalaiset päättivät kyseisen oman talon teknologian tilata projektiin. Käytännössä siis energia- ja ympäristötoimialalla ainoat oman konepajan tuotteet ovat kattilan painerunko (+ tarvittavat Neleksen venttiilit). Vaikea siis kuvitella Valmetin ostavan yritystä, jonka tuotteita he eivät edes omiin projekteihin hanki. Monet kerrat ollaan nähty, että myydään rönsyjä pois kun ollaan huomattu että yhden luukun strategia ei toimi synergiattomien tuotteiden kohdalla.
Mufindi Paper Mills on tilannut Valmetilta soodakattilan uusinnan ja teknologiapäivityksen tehtaalleen Mgololoon, Tansaniaan. Uudistuksella on merkittävä vaikutus alun perin 1980-luvulla käyttöön otetun soodakattilan toimintaan ja kapasiteettiin.
Tilaus sisältyy Valmetin vuoden 2022 toisen neljänneksen tilauksiin. Tilauksen arvoa ei julkisteta. Projekti kestää noin vuoden. Asennukset on suunniteltu elokuulle 2023.
Osittain samaa ja osittain eri mieltä. Tai ehkä en päässyt kiinni, mitä ajoit takaa.
Venttiileiden (ja muiden teollisuuskomponenttien) hankinnassa on tosiaan monta kriteeriä. Ei ole ihme, ettei Valmet omissa projekteissaan valitse aina Neleksen venttiiliä. Mutta silti on positiivista ,että Valmetilla on projekteissaan mahdollisuus valita komponentteja oman talon sisältä, nyt venttiileitä ja spekulaatiossa Vahteruksen lämmönsiirtimiä. Toki sen komponentti liiketoiminnan pitää olla kannattavaa, eikä sitä kannata hankkia pelkän kokonaistarjoaman takia.
Danfoss on keskittynyt Nelestä pienempiin (<dn300) venttiileihin, mutta se ja ABB soveltuvat silti hyvin Valmetin verrokeiksi energia toimialalla. Danfoss on hyvin vahva esimerkiksi suurissa jäähdytys ja lämpöpumppuratkaisuissa.
Minulla on hyvä luotto Valmetin johtoon, että pystyvät tekemään hyviä ratkaisuita ja kehittämään liiketoimintaa.
Jouko Koskisen ansiokkaasta historiikista Neleksestä huomaa, kuinka kilpailukykyä menettäneet venttiilivalmistajat herkästi tulivat ostetuiksi. Neles oli teknisesti edelläkävijä jo ennen Jamesburyn ostoa 1980-luvulla. Oston myötä he kuitenkin saivat laajennettua tarjoamaa sekä pääsivät tarvittaviin piireihin. Tuossa kuitenkin ostajan ja ostettavan roolit täsmäsivät, sillä laadukkaampi ja paremmin johdettu yritys osti huonommin johdetun yrityksen. Yksi tapa epäonnistua epäorgaanisessa kasvussa on määrittää strateginen ylätaso (esim. virtauksensäätö) ja ostella sitten kaikenlaisia laitevalmistajia, joiden tuotteissa virtaa jotakin nestettä/kaasua. Tällöinhän ostokohteeksi Valmetilla voisi tulla mikä tahansa tuhannesta yrityksestä, jotka heille toimittavat laitteita ja armatuureja esim. kattilalaitokseen. Jos Valmet havittelisi esim. lämmönvaihdinvalmistajaa, niin mielestäni Valmetilla pitäisi olla todella vahvaa osaamista kyseisestä laitetyypistä jo valmiiksi. Ei varmasti ole yllätys, että Valmetin kaltainen yritys ei hallitse yhtä hyvin yksittäisiä tuoteryhmiä kuin niitä heille tarjoavat yritykset. Itse vähän vierasta ajatusta, että Valmetin kaltaisen yrityksen kannattaisi ostella laitetoimittajia sen takia että nämä tekevät kannattavaa liiketoimintaa. Kilpailu ja Valmetin vahva asema toimialoillaan pitää omistaja-arvon luonnin monien laitetoimittajien kohdalla maltillisena.
Valmet toimittaa LignoBoost-laitoksen Mercer Rosenthalin Saksan Thüringenissä sijaitsevaan Lignin Centeriin. Laitos tuottaa kraft-ligniiniä sellutehtaan mustalipeästä. Tuotettua ligniiniä käytetään erilaisten fossiilisia raaka-aineita korvaavien biopohjaisten materiaalien kehittämiseen.
Tilaus sisältyy Valmetin vuoden 2022 toisen neljänneksen tilauksiin. Tilauksen arvoa ei julkisteta.
Valmet toimittaa uuden paalauslinjan ja hiutalekuivauksen uusinnan Mayr-Melnhof-konsernin FollaCellin sellutehtaalle Norjaan. Toimitus on ensimmäinen vaihe laajassa uusintaprojektissa, jonka tavoitteena on ylläpitää tehtaan tuotantokapasiteettia ja vähentää kunnossapitotarvetta. Käynnistyksen on määrä tapahtua vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä.
Tilaus sisältyy Valmetin vuoden 2022 toisen neljänneksen saatuihin tilauksiin. Tällaisten uusintojen ja toimitusten arvo on yleensä noin 8–10 miljoonaa euroa.
Keskiviikkona nähdään miten Neles on saatu imeytettyä Valmettiin.
Arvopaperin artikkeli Valmetista (tilaajille):
Analyytikot odottavat Valmetilta vahvaa tuloskasvua – Keskimääräinen sijoitussuositus on ”osta”
Valmetin Q2-tulos osui operatiivisesti hyvin odotuksiin, tosin tuloskertymän saavuttamiseen vaadittiin odotuksia korkeampi liikevaihto. Tilaukset täyttivät myös ennusteet ja ohjeistus pysyi odotetusti ennallaan. Kokonaisuutena ainakin suuremmat pettymykset yhtiö vaikuttaa onnistuneen välttämään ja markkinareaktio oli ensialkuun lievästi positiivinen. Sijoittajapuhelu alkaa klo 15.
Tänään tuli myös tiedote, jonka mukaan Katri Hokkanen on nimitetty Valmetin talousjohtajaksi.
Webcastissa 16 min. kohdalla Laine sanoi, että ehdokkaita etsittiin yhtiön sisältä ja ulkopuolelta ja tehtiin paljon haastatteluja. Laineen mukaan Hokkasella on pitkä ura Valmetissa. Laine sanoi myös, että he ovat tyytyväisiä, että diversiteetti Valmetin johdossa kasvaa iän ja sukupuolen osalta.
Aika neutraali kurssireaktio näyttää olevan. Ei tuossa webcastissa tainnut olla mitään ihmeellistä.
Tässä kuitenkin q&a-osiosta pari nostoa. Laineen esitys kesti 30 min, joten q&a alkoi klo 15.30. Aika paljon kysymyksiä SEB:n, Dansken, UBS:n, Keplerin, DNB:n, Carnegien analyytikoilta.
Aluksi (32 min) SEB:n analyytikko kysyi mm. sellun markkinanäkymistä, jossa Sellun markkinanäkymä heikentynyt tasolle hyvä/tyydyttävä (aiemmin hyvä). Jossain yksiköissä ei ole kovin hyvä työkuorma ja siellä markkinanäkymä ei ole kovin hyvä. Laineen mukaan asiakkaat suunnittelevat pieniä/keskisuuria hankkeita ja investointeja uuteen kapasiteettiin. Laine sanoi, että näkymät ovat heikentyneet yhdellä neljästä sellun yksiköistä (ajassa 33:40 min)
Laine kertoi ajassa 37 min. Valmetin pystyneen kompensoimaan kustannusinflaatiota hinnankorotuksilla ja hyvä kysyntä on auttanut ja palautunut koronasta. Laineen mukaan kolmas komponentti on se, että Valmetin asiakkaat ovat myös nyt ymmärtäneet, että toimitusajat ovat pidentyneet. Näin ollen, jos ennen on palvelua tilattu 4 kuukautta ennen tarvetta, niin nyt asiakkaat tilaavat 6 tai 8 kuukautta ennen tarvetta.
Dansken analyytikko kysyi mm. energian näkymistä, jossa lyhyen aikavälin markkinanäkymä on parantunut hyväksi (aiemmin tyydyttävä). Laineen mukaan näkymät ovat parantuneet lähinnä Euroopassa. Energiakriisin seurauksena keskustelut kattiloista jatkuvat. (ajassa 38:50)
UBS:n analyytikko nosti esille 40 min. kohdalla esille palvelut, joissa vertailukelpoinen EBITA kasvoi 13,9 % → 14,2 %. Laineen mukaan ensimmäinen neljännes ei ollut hyvä. Nyt Palvelut-tiimi on toiminut hyvin. Viitattiin siihen, että yksi palvelujen alayksikkö ei ole toiminut odotetusti. Laineen mukaan nyt Ebita on palautunut ennalleen.
DNB:n analyytikko kysyi projekteihin kustannusylityksistä (48 min). Laineen mukaan etenkin logistiikkakustannukset ovat nousseet ja inflaatio on iskenyt kovemmin. Todettiin myös, että joihinkin pienempiin projekteihin nämä ovat osuneet kovemmin, eikä kustannuslaskennan tarkkuus ei ole toivotulla tasolla.
→ 48:20: “In some small projects there has been also some not good enough accuracy in costing.”
Carnegien analyytikko kysyi 56 min. kohdalla teräksen hinnoista. Laineen mukaan Valmet joutui ostamaan terästä myös hintapiikin aikana. Ei arvioinut mikä vaikutus laskevilla teräksen hinnoilla tulee nyt olemaan.
Aika hurjaa variaatiota on ollut eri alueilla. Kiinan tilausten lasku oli toki odotettavissa, mutta Etelä-Amerikan raju lasku ei välttämättä. P-Amerikka, Aasia ja EMEA kuitenkin kompensoivat nämä kaksi heikkoa markkinaa Q2:n aikana.
Hei, @Antti_Viljakainen kiitos uudesta kommentista. Siinä oli mainittu, että “Toistamme Valmetin osta-suosituksemme ja 32 euron tavoitehintamme”. Onko tuohon jäänyt kirjoitusvirhe, kun yhtiösivuilla tavoitehintaa on kuitenkin laskettu 30 euroon?
