Valtion nimeltä Suomi Oy AB:n tulevaisuus

Yleinen
1

En hakutoiminnolla löytänyt kotimaamme tulevaisuudelle omaa ketjua joten rohkenin sen avata, poistetaan tarvittaessa jos sellainen jo löytyi? :thinking:

Viime päivät lehtien otsikoissa on pyörinyt synkkiä uutisia, UPM Kaipolan tehtaan sulkeminen ja nyt viimeisimpänä tänään Tallinkin päätös jättää Silja Serenade maihin ja lomauttaa työntekijät. Toki nykyinen virustilanne tähän vaikuttaa mutta Tallinkin viestintäjohtaja Marika Nöjd väläyttelee suomalaisen miehistön korvaamisella halvemmalla virolaismiehistöllä.

Nämä tämän viikon synkät uutiset ovat olleet jatkumoa viime vuosien trendeille, Suomi Oy AB:n kilpailukyky on heikentynyt merkittävästi, eikä maa ole houkutteleva investoinneille. Mitä asialle pitäisi tehdä? Kohtuullisen ripeitä, ja isojakin linjan vetoja tulevaisuudessa kaivataan :thinking: ?

17 tykkäystä
2

Itse olen kyllästynyt koko aiheeseen. Tässä on nyt 15 vuotta jauhettu siitä mitä pitäisi tehdä ja hyvin vähän on tapahtunut. Kokoomus, Hetemäki ja monet muut ovat listanneet tarpeelliset toimet. Voisimme myös kopioida suoraan mitä Ruotsi ja Tanska ovat tehneet.

Suomi Oy Ab:n perimmäinen ongelma kuitenkin on se että meillä on nyt niin paljon enemmän verovarojen nettosaajia, kuin nettomaksajia, että alkaa olemaan poliittinen mahdottomuus tehdä mitään merkittäviä reformeja.

Olen itse alkanut valmistautua Plan B:llä, eli olen valmis lähtemään maasta itselleni paremmin sopivaan ympäristöön jos palvelut, tulevaisuudennäkymät tai verot menevät siihen pisteeseen että usko menee.

Suomi on upea maa, rakastan asua täällä ja juureni ovat täällä. Mutta haluan myös asua maassa jossa omat arvoni oikeudenmukaisuudesta ja toimeentulosta käyvät toteen.

61 tykkäystä
3

Suomen kilpailukyky on todella heikko monella saralla, joskin osaaminen on yksi, jossa Suomi kukoistaa. Suomella on todella paljon korkeakoulutettua väkeä suhteessa moneen muuhun maahan, mutta en osaa sanoa miten sitä voisi hyödyntää

Miten kilpailukykyä voi parantaa ilman, että prosessi tuntuu järjettömän epämukavalle? Onko kilpailukyvyn parantaminen edes pakollista?

4 tykkäystä
4

Tässä oli kyllä hyvin kiteytetty omat ajatukset, ihan tuota plan B ajattelua myöden! Suomessa on nousemassa mielipiteitä missä ei edes työntekoa ei arvosteta, ihmisten ja yritysten vaurastumista ei ole arvostettu pitkään aikaan. Päinvastoin, yksilöitä pidetään tyhminä ja mieluummin vahvistetaan valtiota (etenkin nykyinen vihervasemmisto). Povaan erittäin synkkää tulevaisuutta Suomelle, tärkein neuvoni jälkikasvulleni on katsoa rohkeasti alusta asti ulkomaille.

16 tykkäystä
5

Samaa virttä täälläkin. Sukulaisten, ystävien, kulttuurin, juurien, ymv. ei todellakaan riitä, että joku muu maa olisi parempi objektiivisilla mitareilla, kuin Suomi, ja niin kauan kuin Suomessa järkevästi pärjää, niin se riittää minulle.

Mutta valitettavasti suunta on ollut väärä niin pitkään, kuin itse muistan ja hyvin vaikea keksiä, mikä tämän kehityksen kääntäisi. Nettosaajien ja -maksajien suhde ja talouden tila kääntyvät koko ajan pahemmiksi, niin jos tarvittavat toimet eivät ole poliittisesti edes niin mahdollisia, että niistä voisi järkevästi keskustella, niin miten mahtavat onnistua tulevaisuudessa, kun käyvät päivä päivältä hankalemmiksi?

Vielä en katso työpaikkailmoja ulkomailta tai suunnittele Plan B:tä mielikuvia pidemmälle, mutta henkisesti pyrin jo varautumaan siihen ja olen puolivakavissani miettinyt, että missä kulkee raja, jota olen vielä valmis sietämään?

4 tykkäystä
6

Jännää verrata valtiota osakeyhtiöön. Jos itse ajattelen, niin valtiohan toimii palvelujen ostajana ja tuottajana jäsenilleen (kansalaisille). Yhtäläisen äänioikeuden myötä valta ei riipu omistusosuudesta. Siksi ehkä osuvampi vertaus olisi Suomi osuuskunta.

Fokuskin taitaa olla enempi palvelujen tuottamisessa kuin jaettavan voiton tekemisessä.

8 tykkäystä
7

Homma alkoi mennä pieleen Jäätteenmäen hallituksesta 2003. Siinä oli sitten 12 vuotta ilman mitään toimenpiteitä minkään tärkeän suhteen. Sipilällä oli oikea tavoite mutta huonot keinot. Aika oli myös jo mennyt sellaiseksi että mitään ei voi tehdä ilman että joku pahoittaa mielensä. Tästä hallituksesta on varmaan turha edes aloittaa. Yksi iso tekijä minun mielestä oli Perussuomalaisten nousu. Media keskittyi vain oppositioon ja antoivat hallitusten olla rauhassa tekemättä mitään. Nyt taitaa olla liian myöhäistä.

13 tykkäystä
8

Yhteisöllisyyden tunne on rapistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Huomaan, että minusta on tullut enemmän individualisti. Vaurastumista katsotaan kateudella. Veroja pitäisi maksaa vieläkin enemmän, koska “pääomatuleverotuksessa on korottamisen varaa oikeudenmukaisuuden vuoksi”. Samaan aikaan minun ikäiset ja minua nuoremmat poliitikot hallituksessa kertovat, miten minun tulisi elää. Ei käy! Olenkin toteuttanut FIRE:n ja saan olla nyt riippumaton. Läheiset ja ystävät ovat tärkeimpiä. En voi kannattaa tätä yhteiskunnan moraalikatoa. Suomi Oy AB:n tulevaisuus valuu viemäristä, jollei pragmaattisen politiikanteon aikakausi tule pian.

19 tykkäystä
9

Mitä tämä FIRE tarkoittaa?

En itse seuraa ihan kovinkaan tarkasti poliittista ilmapiiriä, mutta n. 30- vuotiaana nuorena yrittäjänä mielestäni asiat ovat hyvällä mallilla, vaikka olenkin hieman huolissani sosioekonomisesta eriarvoisuudesta ja sen luomasta vastakkainasettelusta.

Enemmän ajattelen koko pallon tulevaisuutta, sillä Suomi on sen kehitetyksessä hyvin vahvasti mukana pienenä maana. Se voimmeko me juurikaan valtiona vaikuttaa valtiomme ulkopuolisiin asioihin on kovin spekulatiivista (suurvaltapolitiikka, ilmastonmuutos…)

5 tykkäystä
10

Twitteristä saa vähän toisenlaisen kuvan.

kuva
kuva1121×853 196 KB

2 tykkäystä
11

Sitä ei kerrota, koska kenties uutismediat eivät olekaan aivan niin puolueettomia kuin väittävät, vaan ajavat omaa ideologiaansa. Kyllähän näitä mielipiteenmuokkausoperaatiota Suomenkin media on tyyllikkäästi toteuttanut. Tottakai, kun toimittajakuntaa on kouluttanut neuvostoliitosta ohjeita saaneet taistolaisprofessorit on se täysin ymmärrettävää, että kriittinen ja looginen ajattelu on unohtunut.

9 tykkäystä
12

Financial Independence, Retire Early

Eli tienaat itselle riittävän kassan/pääomatulovirran ja lopetat työnteon loppuelämäksi. Yleensä kauan ennen eläkeikää.

6 tykkäystä
13

Ulkomailla lähes 10 vuotta asuneena, voin sanoa, että Suomi on ehkä paras paikka asua juuri sen takia, että valtio turvaa selustan hinnalla millä hyvällä - toimiva puolustus, tuet, varhaishoito, koulutus, infra, mitä näitä nyt on. Valtion tarkoitus on pitää kansalaiset turvassa ja hyvinvoivina ja kaikki puolueet tukevat tätä lähestymistapaa, mutta käsitykset siitä, että miten se turvataan tulevaisuudessa eriävät. En ota kantaa siihen millä puolueella on paras lähtökohta, mutta itsekkyys ja yksilökeskeisyys eivät sitä ole.

Ikävin piirre Suomessa asumisessa on kuitenkin suomalaisten sisäänpäinkääntyneisyys, mikä johtaa ristiinpuhumiseen ja uppiniskaisesti oman mielipiteen puolustamiseen. Ei Suomi voi mennä yhteisönä eteenpäin, jossei suomalaiset muuta henkimaailmaansa ja maailmankuvaansa. Suomi on kokoonsa nähden iso tekijä maailmalla ja vaikuttaa jatkuvasti maailmanpolitiikassa, kuten Navalnyn siirto Saksaan osoitti. Perus jampat ja jampattaret eivät tätä huomaa, mutta siihen nyt vain tarvitsee luottaa, että Suomessa kyllä osataan. Viranomaisiin luottamisen rapautuminen on iso uhka ja kaikki voi sitä osaltaan ehkäistä. Toki viranomaiset täytyy myös pitää vastuussa toimistaan.

32 tykkäystä
14

Valtion nimeltä Suomi Oy AB:n tulevaisuus on erittäin synkkä, jos useampi ihminen tosissaan kuvittelee että kyseessä on yhtiö. Yhteiskunnan tarkoitus on tuottaa palveluita ja turvaa ihmisille sellaisissakin olosuhteissa joissa voiton tekeminen ei ole mahdollista. Ei tarvitse katsoa kuin rapakon taakse niin on helppo huomata mitä siitä seuraa kun tästä ei pidetä huolta - giljotiineja valkoisen talon edustalla ja Bezoksen kotiovella. Toivon että jo kuopattu tasavertaistava koulutusjärjestelmämme on pystynyt tuottamaan sen verran valistuneita yksilöitä, että tällainen ajattelu pysyisi poissa Suomesta. Tiedän tosin että kyseessä on narrin toive, kun tässä vuosien ajan on katsellut miten palveluita on yhtiöitetty.

8 tykkäystä
15

Aika karmeaa seurattavaa kummalta puolelta vain. Mitään kohdantoa ei ole eikä tule tällä menolla. Enkä toisaalta tiedä miten kohtaisiMME ne jotka eivät taloudesta ymmärrä. Puhun molemmilta puolilta, vanhana työttömänä, nykyisenä sairaslomalaisena sekä jonkinlaisena sijoittajana.

Suomen ongelma on radikaalisuus. Ei uskoisi äkkiseltään? Toisaalta ymmärtää tämän ja toimet vasemmistoaatteineen muttei tämä ole lähelläkään kestävää pohjaa ja on kai turha mainita tätä. Verojen ja kaikenlaisten maksujen nostolla ei ole mitään ylärajaa näinollen. Tekohengitys lienee oikea termi touhulle.

Uusin hömpötys lienee tämä kuuden tunnin työpäivä. Lisään itseni vielä pienipalkkaisten ja hoitajien ryhmään; hoitajapulalle nauretaan vasemmalta vaikka sitä koitetaan auttaa. Tämä tulee romahduttamaan hoitoalan entistä pahempaan suuntaan- vaikkei tätä nyt saisi edes käännettyäkään enää. Työt tulee tehdä nyt entistä kovempaa kiireellä, koska hoitajia ei ole eikä tule enempää. Hoitajia lähtee vain alalta lisää. Hoitoalan yritysten sekä kuntien tahtotilat tiedämme: ne janoaa säästöjä hoitoalasta ja selkärangoista.

Palataan sillisalaatin lopussa talouteen. On todella oksettavaa ja toivotonta seurata mitään keskustelua taloutta ymmärtämättömien näkökulmasta. Keskustelu saa radikaalit ja kiihkomaiset piirteet.

Toisaalta ymmärrän. Kuka haluaa menettää työnsä? Suomi on loputtomien kuplien maa joihin entisestään pumpataan lisää ilmaa. Haluan ja toivon vain että kaikilla olisi turvallista ja hyvä elää Suomessa, kokea oikeudenmukaisuutta eikä rangaista työstä ja rahoistaan itsestään riippumattomista syistä.

Pahoittelen sekavasta viestistä, 4kk antibioottimyrkytystä kestänyt ak:lla, raha ja taloudellinen turva on jokaisen oikeus.

2 tykkäystä
16

Omasta mielestä isoin ongelma on suomalaisten (mahdollisesti myös muiden) järjetön muutosvastarinta. Työttömyystukijärjestelmä ei juurikaan kannusta ihmistä kouluttautumaan uuteen ammattiin vaan kuoleville aloille kouluttautuneille tarjotaan kaiken maailman höpöhöpö ATK-/työnhakukursseja sen sijaan, että tartuttaisiin härkää sarvista.

Toisena ongelmana näen vastikkeettoman sosiaaliturvan. Mielestäni kaupungit voisivat osallistaa nämä tukiverkkoihin pudonneet kansalaiset velvoitetyöllistämällä heidät puistojen ja katujen siivoukseen ainakin 9kk vuodesta. Nämä tukiverkkoihin pudonneet yksilöt saisivat esim 3 päivänä viikossa liikuntaa ja ulkoilmaa, lämpimän keiton, sosiaalisia kohtaamisia ja sosiaalihuolto pystyisi heitä seuraamaan. Veroja maksavat taas saisivat edes vastinetta rahoilleen.

Kolmantena näen ongelmana Suomen koulutusjärjestelmän. Siinä on paljon hyvää, mutta etenkin ammattikorkeakoulut ovat todella heikkoja. Oman kokemuksen mukaan lähiopetus(oppitunnit) ovat vähentyneet huomattavasti. On tärkeä muistaa ettei korkeakoulututkinto tuo mitään lisäarvoa yhteiskuntaan vaan sen osaaminen. Suomella ei ole varaa tuottaa B-luokan insinöörejä etc. Tänne tarvitaan maailman huippuosaajia. Nyt yritetään luoda keinotekoisesti erilaisia korkeakoulunimikkeitä, jotka voisi suorittaa aivan hyvin oppisopimuksena. Vai mitä mieltä foorumi on Estenomeista tai Liikunnanohjaajista (AMK)?

Pidän Sanna Marinin ideaa 6 tunnin työpäivistä varsin hyvänä, sillä erolla, ettei se valitettavasti onnistu suorittavalla ja matalapalkka-aloilla. Jo nyt erilaiset, yrityksissä työskentelevät, huippuosaajat voivat tehdä työtä mielensä mukaan. Valitettavasti Sari Siivooja ei pysty tuottavuuttaan nostamaan niin paljon, että tuo palkankorotus olisi perusteltu.

Viimeisenä kehityskohteena pidän meidän täysin epäreilua rangaistusjärjestelmää, joka on pikemminkin tulonsiirto rikollisille. Vai pidättekö kohtuullisena, että sarjavarkaalle kiinnijääminen on lähinnä välttämätön paha, kun taas opiskelija saattaa joutua taloudellisiin ongelmiin, kun ajaa polkupyörällä ilman valoa. Narkit pöllivät fillareita ja poliisi odottaa lähinnä jos pyörä tulisi vastaan toisella keikalla. Kunnolliset kansalaiset maksavat nämä varastetut polkupyörät yms omaisuuden korkeampina vakuutusmaksuina ja omavastuuosuuksina. Samaan aikaan seuraukset varkaalle (jos edes jää kiinni): pyöreä nolla. Julmasti sanottuna jokainen auto, polkupyörä, lenkkari tai mikä tahansa esine, joka auttaa omistajaansa tekemään työtä, on arvokkaampi kuin sen varastanut nisti.

Humanismi on hieno aate, mutta omasta mielestäni ihmisille annetaan syntymässä sama arvo. Hänen tekonsa määrittävät sen siitä eteenpäin.

21 tykkäystä
19

Sekoitat nyt termejä keskenään. Humanismi on ihmiskeskeinen maailmankuva, sen sijaan että maailmaa ja ihmisten tekoja perusteltaisiin yliluonnollisen ja jumalallisen väliintulon kautta. Filosofinen ihmisen itseisarvo mihin viittaat sen sijaan on tasa-arvon perusta ja se on vakio koko ihmisen elämän läpi. Siksi kuolemanrangaistusta ei ole Suomessa. Jos lähdetään sille tielle, että ihmisiä aletaan arvottaa heidän tekojensa perusteella, asumme autoritaarisessa maassa - Kiinahan tätä tekee jo jossain määrin. Olisi siistiä jos näitä ajatuksia vietäisiin vähän pidemmälle kuin “musta tuntuu että olisi kiva”.

8 tykkäystä
20

Jos yhtään lohduttaa vertailu muihin maihin, taitaa lähes jokaisessa kehittyneessä taloudessa tilanne olla niin, että nettona veroja maksaa pienempi joukko koko väestöstä: käyhän väestöstä ylipäätään vain noin puolet töissä ja iso osa tästäkin joukosta matalammalla palkalla. Näin esimerkiksi on Yhdysvalloissa jossa alle puolet väestöstä maksaa veroja ja veroista 97 % maksoi puolet veroja tästä maksavasta porukasta…

Tulojen epätasainen jakautuminen yhdistettynä progressiiviseen verotukseen ja väestön vanhenemiseen tietysti tuppaa väkisin aiheuttamaan tällaisia tilanteita kaikkialla, missä talous on kehittynyt.

Olisi mielenkiintoista penkoa tutkimuksia, vaikuttaako tämä asetelma eri maissa miten politiikkaan jne. vai onko kaikilla kehittyneillä mailla tämä sama perimmäinen ongelma. Äänestääkö myöskään nettosaajat yhtä aktiivisesti, ovatko he järjestäytyneitä yhtä tehokkaasti kuin nettomaksajat jne.

Mitä halusin esiintuoda ettei Suomi ole ainakaan yksin tässä(kään) kelkassa.

9 tykkäystä
21

Kilpailukyky on aspekti josta saa väännettyä mielipidettä joka laitaan, riippuen mihin katsoo. Kenties ne paperimiesten palkat taantuvalla paperialalla ovat liian korkeat…

Usein kuulee, että Suomeen ei investoida, koska kilpailukykyä ei ole, kuten ketjun aloittajankin toteaa. Silti, tämä investointien vähyyden puute vaivaa itseasiassa useita kehittyneitä talouksia, jopa Saksaa.

Jos Saksaan, missä Hartz-reformit takasivat (muulle Euroopalle ei niin mieluisin seurauksin…) kilpailukyvyn, ei investoida, niin kiikastaako ongelma silloin vain kilpailukyvyssä?

Mitä jos ongelma on globaali kysynnän puute, tai jopa väärät tuotteet? Jos oireen syy on kysynnän puute, ei heikko kilpailukyky, niin kilpailukyvyn parantaminen lisäisi lähinnä omistajien osinkoja. Tuskin meitä foorumilaisia se haittaa, mutta talouden kokonaisuuden kannalta se on lähinnä taskusta toiseen siirtelyä millä on vaikutusta kysyntään ja säästöihin.

Suomen talouden kantavia voimia viime vuosina on ollut kotimainen kysyntä. Jos palkkoja ja etuuksia leikataan, kotimainen kysyntä ottaa varmasti osumaa, mutta mitä jos ulkomainen kysyntä meidän tuotteille ei vedäkään eikä investointeja tule siltikään?

Vaikeita ongelmia, mihin ei ole yksiselitteisiä ratkaisuja.

Usein tuntuu, että maassa on hieman jääty toivomaan uutta Nokiaa joka paikkaisi niin kestävyysvajeen kuin muutkin ongelmat. Toivo on tunnetusti huono strategia, mutta kiire ei tunnu nykymenonkaan korjaamisessa olevan ja paineet siihen on toistaiseksi vähäiset: paljon puhetta ja käsien heiluttelua, vähemmän konkretiaa.

19 tykkäystä
22

Kilpailukyky sisältää monia osa-alueita joihin toivoisi muutoksia, keskustelu vain syystä tai toisesta ohjautuu yleensä palkkoihin. Keskitetyt sopimukset tekevät työmarkkinoista kankeat ja paikalliset sopimukset on lukittu AY:n kahleisiin, edes molempien, työnantajan sekä työntekijän, kannalta win-win -sopimukset eivät ole läpihuutojuttuja jos ne eivät AY:lle maistu. Väittäisin, että kilpailijoita maltillisesti korkeampi palkkatasokin menisi yrityksissä ilman suurempia vastalauseita läpi jos joustoista ja liikkumavarasta saataisiin tarvittavaa kompensaatiota.

Pelkästään AY:tä ei tietenkään ole syyttäminen. Koulutuksen tason suhteellinen heikentyminen sekä vähentynyt panostus tutkimukseen (korkeakoulut) rapauttavat kansallista inhimillistä pääomaa, mikä menee lähinnä valtion piikkiin.

Valtion vastaus ongelmiin on viime aikoina ollut lähinnä kohdistettujen yritystukien lisääminen. Ymmärrän, että korona, tai lähinnä siitä seuranneet rajoitukset ja yhteiskunnan sulkutila, olivat tällä kertaa hyväksyttäviä perusteita. Pidemmällä tähtäimellä tukien varaan rakennettu teennäinen kilpailukyky vain vääristää markkinoita ja luo lisää ongelmia, tulee mieleen lähinnä eräs kohtaus elokuvasta Nuija ja Tosinuija. Jos katsotaan eteenpäin niin ei yritykset tukia tarvitse, vaan reilun, vakaan ja kevyesti säännellyn pelikentän vapaalle kilpailulle.

Tuotannontekijöissä kiinnittäisin erityistä huomiota pääomaan. Suomi on pääomaköyhä ja nykyinen tuloverotuksen voimakas progressio toimii tehokkaana tulppana keskiluokan vaurastumiselle. Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelun suurin osa voikin unohtaa. Niiden keski-ikä, jotka sen joskus saavuttavat kasvaa koko ajan (ei ole esittää dataa tälle väitteelle), eikä eläkeiän kolkutellessa olla enää valmiita kantamaan yrittäjäriskiä. Vaikka pääoma ei enää tunne valtion rajoja samalla tavalla kuin ennen, niin kyllä investoinnit suuntautuvat helpommin alueelle jonka sijoittaja oikeasti tuntee eli kotimainen pääoma on Suomen taloudelle arvokkaampaa kuin ulkomainen pääoma (riskipreemio).

Yrittäjyys nostetaan usein esille nykyaikaisessa analyysissa kun tarkastellaan tuotannontekijöitä. Suomen alati kasvava sääntely, byrokratia sekä prosessien hitaus ovat pääomien niukkuuden kanssa pahinta myrkkyä yrittäjyydelle. Yrittäjyyden merkitys alueelliselle taloudelle näkyy helposti kun vertaa vaikka Pohjanmaata muuhun Suomeen, erityisesti Itä-Suomeen.

10 tykkäystä