Valtion nimeltä Suomi Oy AB:n tulevaisuus on erittäin synkkä, jos useampi ihminen tosissaan kuvittelee että kyseessä on yhtiö. Yhteiskunnan tarkoitus on tuottaa palveluita ja turvaa ihmisille sellaisissakin olosuhteissa joissa voiton tekeminen ei ole mahdollista. Ei tarvitse katsoa kuin rapakon taakse niin on helppo huomata mitä siitä seuraa kun tästä ei pidetä huolta - giljotiineja valkoisen talon edustalla ja Bezoksen kotiovella. Toivon että jo kuopattu tasavertaistava koulutusjärjestelmämme on pystynyt tuottamaan sen verran valistuneita yksilöitä, että tällainen ajattelu pysyisi poissa Suomesta. Tiedän tosin että kyseessä on narrin toive, kun tässä vuosien ajan on katsellut miten palveluita on yhtiöitetty.
8 tykkäystä
Aika karmeaa seurattavaa kummalta puolelta vain. Mitään kohdantoa ei ole eikä tule tällä menolla. Enkä toisaalta tiedä miten kohtaisiMME ne jotka eivät taloudesta ymmärrä. Puhun molemmilta puolilta, vanhana työttömänä, nykyisenä sairaslomalaisena sekä jonkinlaisena sijoittajana.
Suomen ongelma on radikaalisuus. Ei uskoisi äkkiseltään? Toisaalta ymmärtää tämän ja toimet vasemmistoaatteineen muttei tämä ole lähelläkään kestävää pohjaa ja on kai turha mainita tätä. Verojen ja kaikenlaisten maksujen nostolla ei ole mitään ylärajaa näinollen. Tekohengitys lienee oikea termi touhulle.
Uusin hömpötys lienee tämä kuuden tunnin työpäivä. Lisään itseni vielä pienipalkkaisten ja hoitajien ryhmään; hoitajapulalle nauretaan vasemmalta vaikka sitä koitetaan auttaa. Tämä tulee romahduttamaan hoitoalan entistä pahempaan suuntaan- vaikkei tätä nyt saisi edes käännettyäkään enää. Työt tulee tehdä nyt entistä kovempaa kiireellä, koska hoitajia ei ole eikä tule enempää. Hoitajia lähtee vain alalta lisää. Hoitoalan yritysten sekä kuntien tahtotilat tiedämme: ne janoaa säästöjä hoitoalasta ja selkärangoista.
Palataan sillisalaatin lopussa talouteen. On todella oksettavaa ja toivotonta seurata mitään keskustelua taloutta ymmärtämättömien näkökulmasta. Keskustelu saa radikaalit ja kiihkomaiset piirteet.
Toisaalta ymmärrän. Kuka haluaa menettää työnsä? Suomi on loputtomien kuplien maa joihin entisestään pumpataan lisää ilmaa. Haluan ja toivon vain että kaikilla olisi turvallista ja hyvä elää Suomessa, kokea oikeudenmukaisuutta eikä rangaista työstä ja rahoistaan itsestään riippumattomista syistä.
Pahoittelen sekavasta viestistä, 4kk antibioottimyrkytystä kestänyt ak:lla, raha ja taloudellinen turva on jokaisen oikeus.
2 tykkäystä
Omasta mielestä isoin ongelma on suomalaisten (mahdollisesti myös muiden) järjetön muutosvastarinta. Työttömyystukijärjestelmä ei juurikaan kannusta ihmistä kouluttautumaan uuteen ammattiin vaan kuoleville aloille kouluttautuneille tarjotaan kaiken maailman höpöhöpö ATK-/työnhakukursseja sen sijaan, että tartuttaisiin härkää sarvista.
Toisena ongelmana näen vastikkeettoman sosiaaliturvan. Mielestäni kaupungit voisivat osallistaa nämä tukiverkkoihin pudonneet kansalaiset velvoitetyöllistämällä heidät puistojen ja katujen siivoukseen ainakin 9kk vuodesta. Nämä tukiverkkoihin pudonneet yksilöt saisivat esim 3 päivänä viikossa liikuntaa ja ulkoilmaa, lämpimän keiton, sosiaalisia kohtaamisia ja sosiaalihuolto pystyisi heitä seuraamaan. Veroja maksavat taas saisivat edes vastinetta rahoilleen.
Kolmantena näen ongelmana Suomen koulutusjärjestelmän. Siinä on paljon hyvää, mutta etenkin ammattikorkeakoulut ovat todella heikkoja. Oman kokemuksen mukaan lähiopetus(oppitunnit) ovat vähentyneet huomattavasti. On tärkeä muistaa ettei korkeakoulututkinto tuo mitään lisäarvoa yhteiskuntaan vaan sen osaaminen. Suomella ei ole varaa tuottaa B-luokan insinöörejä etc. Tänne tarvitaan maailman huippuosaajia. Nyt yritetään luoda keinotekoisesti erilaisia korkeakoulunimikkeitä, jotka voisi suorittaa aivan hyvin oppisopimuksena. Vai mitä mieltä foorumi on Estenomeista tai Liikunnanohjaajista (AMK)?
Pidän Sanna Marinin ideaa 6 tunnin työpäivistä varsin hyvänä, sillä erolla, ettei se valitettavasti onnistu suorittavalla ja matalapalkka-aloilla. Jo nyt erilaiset, yrityksissä työskentelevät, huippuosaajat voivat tehdä työtä mielensä mukaan. Valitettavasti Sari Siivooja ei pysty tuottavuuttaan nostamaan niin paljon, että tuo palkankorotus olisi perusteltu.
Viimeisenä kehityskohteena pidän meidän täysin epäreilua rangaistusjärjestelmää, joka on pikemminkin tulonsiirto rikollisille. Vai pidättekö kohtuullisena, että sarjavarkaalle kiinnijääminen on lähinnä välttämätön paha, kun taas opiskelija saattaa joutua taloudellisiin ongelmiin, kun ajaa polkupyörällä ilman valoa. Narkit pöllivät fillareita ja poliisi odottaa lähinnä jos pyörä tulisi vastaan toisella keikalla. Kunnolliset kansalaiset maksavat nämä varastetut polkupyörät yms omaisuuden korkeampina vakuutusmaksuina ja omavastuuosuuksina. Samaan aikaan seuraukset varkaalle (jos edes jää kiinni): pyöreä nolla. Julmasti sanottuna jokainen auto, polkupyörä, lenkkari tai mikä tahansa esine, joka auttaa omistajaansa tekemään työtä, on arvokkaampi kuin sen varastanut nisti.
Humanismi on hieno aate, mutta omasta mielestäni ihmisille annetaan syntymässä sama arvo. Hänen tekonsa määrittävät sen siitä eteenpäin.
21 tykkäystä
Sekoitat nyt termejä keskenään. Humanismi on ihmiskeskeinen maailmankuva, sen sijaan että maailmaa ja ihmisten tekoja perusteltaisiin yliluonnollisen ja jumalallisen väliintulon kautta. Filosofinen ihmisen itseisarvo mihin viittaat sen sijaan on tasa-arvon perusta ja se on vakio koko ihmisen elämän läpi. Siksi kuolemanrangaistusta ei ole Suomessa. Jos lähdetään sille tielle, että ihmisiä aletaan arvottaa heidän tekojensa perusteella, asumme autoritaarisessa maassa - Kiinahan tätä tekee jo jossain määrin. Olisi siistiä jos näitä ajatuksia vietäisiin vähän pidemmälle kuin “musta tuntuu että olisi kiva”.
8 tykkäystä
Jos yhtään lohduttaa vertailu muihin maihin, taitaa lähes jokaisessa kehittyneessä taloudessa tilanne olla niin, että nettona veroja maksaa pienempi joukko koko väestöstä: käyhän väestöstä ylipäätään vain noin puolet töissä ja iso osa tästäkin joukosta matalammalla palkalla. Näin esimerkiksi on Yhdysvalloissa jossa alle puolet väestöstä maksaa veroja ja veroista 97 % maksoi puolet veroja tästä maksavasta porukasta…
Tulojen epätasainen jakautuminen yhdistettynä progressiiviseen verotukseen ja väestön vanhenemiseen tietysti tuppaa väkisin aiheuttamaan tällaisia tilanteita kaikkialla, missä talous on kehittynyt.
Olisi mielenkiintoista penkoa tutkimuksia, vaikuttaako tämä asetelma eri maissa miten politiikkaan jne. vai onko kaikilla kehittyneillä mailla tämä sama perimmäinen ongelma. Äänestääkö myöskään nettosaajat yhtä aktiivisesti, ovatko he järjestäytyneitä yhtä tehokkaasti kuin nettomaksajat jne.
Mitä halusin esiintuoda ettei Suomi ole ainakaan yksin tässä(kään) kelkassa.
9 tykkäystä
Kilpailukyky on aspekti josta saa väännettyä mielipidettä joka laitaan, riippuen mihin katsoo. Kenties ne paperimiesten palkat taantuvalla paperialalla ovat liian korkeat…
Usein kuulee, että Suomeen ei investoida, koska kilpailukykyä ei ole, kuten ketjun aloittajankin toteaa. Silti, tämä investointien vähyyden puute vaivaa itseasiassa useita kehittyneitä talouksia, jopa Saksaa.
Jos Saksaan, missä Hartz-reformit takasivat (muulle Euroopalle ei niin mieluisin seurauksin…) kilpailukyvyn, ei investoida, niin kiikastaako ongelma silloin vain kilpailukyvyssä?
Mitä jos ongelma on globaali kysynnän puute, tai jopa väärät tuotteet? Jos oireen syy on kysynnän puute, ei heikko kilpailukyky, niin kilpailukyvyn parantaminen lisäisi lähinnä omistajien osinkoja. Tuskin meitä foorumilaisia se haittaa, mutta talouden kokonaisuuden kannalta se on lähinnä taskusta toiseen siirtelyä millä on vaikutusta kysyntään ja säästöihin.
Suomen talouden kantavia voimia viime vuosina on ollut kotimainen kysyntä. Jos palkkoja ja etuuksia leikataan, kotimainen kysyntä ottaa varmasti osumaa, mutta mitä jos ulkomainen kysyntä meidän tuotteille ei vedäkään eikä investointeja tule siltikään?
Vaikeita ongelmia, mihin ei ole yksiselitteisiä ratkaisuja.
Usein tuntuu, että maassa on hieman jääty toivomaan uutta Nokiaa joka paikkaisi niin kestävyysvajeen kuin muutkin ongelmat. Toivo on tunnetusti huono strategia, mutta kiire ei tunnu nykymenonkaan korjaamisessa olevan ja paineet siihen on toistaiseksi vähäiset: paljon puhetta ja käsien heiluttelua, vähemmän konkretiaa.
19 tykkäystä
Kilpailukyky sisältää monia osa-alueita joihin toivoisi muutoksia, keskustelu vain syystä tai toisesta ohjautuu yleensä palkkoihin. Keskitetyt sopimukset tekevät työmarkkinoista kankeat ja paikalliset sopimukset on lukittu AY:n kahleisiin, edes molempien, työnantajan sekä työntekijän, kannalta win-win -sopimukset eivät ole läpihuutojuttuja jos ne eivät AY:lle maistu. Väittäisin, että kilpailijoita maltillisesti korkeampi palkkatasokin menisi yrityksissä ilman suurempia vastalauseita läpi jos joustoista ja liikkumavarasta saataisiin tarvittavaa kompensaatiota.
Pelkästään AY:tä ei tietenkään ole syyttäminen. Koulutuksen tason suhteellinen heikentyminen sekä vähentynyt panostus tutkimukseen (korkeakoulut) rapauttavat kansallista inhimillistä pääomaa, mikä menee lähinnä valtion piikkiin.
Valtion vastaus ongelmiin on viime aikoina ollut lähinnä kohdistettujen yritystukien lisääminen. Ymmärrän, että korona, tai lähinnä siitä seuranneet rajoitukset ja yhteiskunnan sulkutila, olivat tällä kertaa hyväksyttäviä perusteita. Pidemmällä tähtäimellä tukien varaan rakennettu teennäinen kilpailukyky vain vääristää markkinoita ja luo lisää ongelmia, tulee mieleen lähinnä eräs kohtaus elokuvasta Nuija ja Tosinuija. Jos katsotaan eteenpäin niin ei yritykset tukia tarvitse, vaan reilun, vakaan ja kevyesti säännellyn pelikentän vapaalle kilpailulle.
Tuotannontekijöissä kiinnittäisin erityistä huomiota pääomaan. Suomi on pääomaköyhä ja nykyinen tuloverotuksen voimakas progressio toimii tehokkaana tulppana keskiluokan vaurastumiselle. Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelun suurin osa voikin unohtaa. Niiden keski-ikä, jotka sen joskus saavuttavat kasvaa koko ajan (ei ole esittää dataa tälle väitteelle), eikä eläkeiän kolkutellessa olla enää valmiita kantamaan yrittäjäriskiä. Vaikka pääoma ei enää tunne valtion rajoja samalla tavalla kuin ennen, niin kyllä investoinnit suuntautuvat helpommin alueelle jonka sijoittaja oikeasti tuntee eli kotimainen pääoma on Suomen taloudelle arvokkaampaa kuin ulkomainen pääoma (riskipreemio).
Yrittäjyys nostetaan usein esille nykyaikaisessa analyysissa kun tarkastellaan tuotannontekijöitä. Suomen alati kasvava sääntely, byrokratia sekä prosessien hitaus ovat pääomien niukkuuden kanssa pahinta myrkkyä yrittäjyydelle. Yrittäjyyden merkitys alueelliselle taloudelle näkyy helposti kun vertaa vaikka Pohjanmaata muuhun Suomeen, erityisesti Itä-Suomeen.
10 tykkäystä
Oma tunnelma on kaksijakoinen - toisaalta näen että Suomella on avaimet siihen että talous saataisiin kestävälle pohjalle. Toisaalta poliittista dialogia kun seuraa niin syntyy vaikutelma siitä, että kilpailukyky ja kestävyys jäävät velanoton ja sosiaalimenojen kasvattamisen varjoon. Vaikuttaa myös siltä että kilpailukyvyn turvaaviin toimiin ollaan valmiita vasta kun ne on aivan pakko tehdä. Kukaan ei halua olla se joka hoitaa kipeät toimet.
Mielenkiintoista kyllä nähdä miten globaalisti huoltosuhteen heikkeneminen ratkaistaan eri maissa. Itse näen että työperäisen maahanmuuton ja opiskelijoiden lisäys, yrityksien työllistämisen edellytysten tukeminen ja sosiaaliturvakulujen leikkaukset ovat keinot joilla tämä taklataan - kaksi ensimmäistä ratkaisevat kuinka isoihin leikkauksiin tulee loppupeleissä ryhtyä.
2 tykkäystä
Voisi tuohon kyllä puolestani päälle läpsäyttää vaikka ihan reilun progression pääomatulolle. Semmoisen, jolla päästäisiin mukavasti listan sijalle #1.
Vuonna 2011 aloitti Kataisen hallitus, joka on näköjään mukavasti huolehtinut verojen kiristämisestä.
2 tykkäystä
Täytyy muuten vielä lisätä että toivon USA:n luhistumisella olevan samanlainen vaikutus suomalaiseen politiikkaan kuin 90-luvulla Neuvostoliitolla oli. Kun ei tarvinnut punaista väriä enää pelätä (lue: ottaa huomioon) niin nopeasti alkasi Pikku-Amerikka larppi eduskunnan estradeilla. Sen verukkeella on sitten nakerrettu vuosien varrella paloja ihan kaikesta; kuten postista, koulutuksesta ja terveydenhoidosta. Nyt kun saadaan oikein Raamatullinen Babylonian tuho tästä sivusta seurata, niin toivottavasti täällä paatuneinkin mammonan palvoja tajuaa että jokaisesta sielusta on pidettävä huoli ja sen jälkeen vasta ajatellaan niitä voittoja.
(Sitä en kiellä etteikö modernisaatio ja reformi julkisella puolella olisi paikallaan, että siinä mielessä tehokkuuden ja säästöjen tavoittelu on ollut ymmärrettävää. Amerikan luhistumista pidän vääjäämättömänä, riippumatta siitä kuka voittaa vaalit. Yhteiskuntajärjestys ei tule ikinä toipumaan tästä vuodesta ellei joku perustavalla tavalla muutu.)
1 tykkäys
Jos asiaa miettii yksilön kautta asumispaikka on kuitenkin vain yksi kilpailutus, mikäli ei koe velvollisuutta jäädä kyseiselle asuinpaikalle. Plussien ja miinuksien ynnäämistä. Suomessa vanhempi sukupolvi kontrolloi politiikkaa ja olen hyvin epäileväinen heidän kykyynsä tehdä mitään radikaaleja päätöksiä, joita tulevaisuuden Suomi tarvitsisi.
Päättelyketjuni on, että vaikka uskoisin Suomessa olevan mahdollisuuden olla myös tulevaisuudessa erinomainen paikka elää, ei sellaista politiikkaa voida ikinä implementoida tässä Suomessa. Jättävätkö edelliset sukupolvet Suomen paremmassa kunnossa kuin sen saivat, on ehkä se päällimmäinen kysymys? Kuinka paljon enemmän heidän lapsensa tulevat saamaan yhteiskunnan palveluiden kautta kuin he itse ja kuinka paljon turvallisemmassa ja yhtenäisemmässä yhteiskunnassa he tulevat elämään? Mielestäni hyvinvoinnin taso on saavuttanut Suomessa huippunsa ja nyt olleista tasoista joudutaan leikkaamaan. Tähänhän eivät vanhemmat sukupolvet suostu, ja sitten aletaan polttamaan rahaa. Kuinka moni lapsi saa kouluissa rauhaa ja tilaa, henkilökohtaista opetusta, tai välipaloja kuten ennen? Kuinka monta vuotta tulee perusduunarin tehdä töitä, että saa ostettua perheelle käyvän talon pääkaupunkiseudulta? Voiko vanhempi lähettää lapsensa yksin vailla huolia kouluun? Mielestäni se tietty piste ollaan jo ylitetty ja tästä eteenpäin on alamäkeä. Realistina siis ajattelen sitten seuraavaksi parasta vaihtoehtoa, joka on ovien auki pitäminen joka suuntaan. Missä saat eniten vastiketta rahalle?
Sanon vielä lopuksi, että niinkään maa ei sinänsä merkkaa minulle niin paljoa, paljon tärkeämpää on suomalainen kansa. Uskon vakaasti, että paljon oleellisempi asia menestystarinamme osalta on ollut kansa, eikä niinkään maaplänttimme. T: nuori juristi
5 tykkäystä
Ja sitä edellisessä Käteinen oli VVM:nä tunaroimassa. Vaaleissa luvattiin veron alennuksia, mutta kun ministeri-Audin kyytiin päästiin, niin ei pystynyt, koska “talous voi ylikuumeta.”
2 tykkäystä
“Ei sellaista politiikkaa voida ikinä implementoida tässä Suomessa.”
Aamen.
Juuri nykypolitiikan lyhytnäköisyyteen ja huonoihin päätöksentekoihin kiteytynee suurin osuus kommenteista. Toki politiikka on kansakunnan peili: Me Suomalaiset olemme äänestäneet itsemme tähän tilanteeseen.
Mitä politiikkaan tulee, leikkaukset ja yksityistämiset on ihan ok kun toteutetaan hyvin ja tehdään kunnolla asianmukaisissa tilanteissa. Useimmiten näin ei ole, vaan eturyhmäpolitikoinnilla tehdään mm. aluepolitiikkaa tai huojennuksia sille omalle kohderyhmälle. Maailma menee monimutkaisemmaksi niin ei ole näköpiirissä että äänestäjien sumuttaminen vähenisi. Työssäkäyvien stressi ylipäätään on länsimaissa kasvanut, ja politiikkaa oman kokemuksen mukaan seurataan vähemmän. Sanotaan että nuoret ovat aktiivisempia kuin aikaisemmin, mutta ei politiikassa enää Osmo Soinivaaran tyyppisiä analyyttisiä näy.
Ikääntyvä väestö äänestää konservatiivisia puolueita, mikä on yksi ongelma radikaalille politiikan suunnanmuutokselle.
Mutta on meillä vino pino muita ongelmia politiikan ohella:
-Meillä on historiallisesti ollut tohtorien ja korkeastikoulutettujen työttömyyttä, vaikka näiden juuri pitäisi olla talouden vetojuhtina
-Peruskouluissa integroidaan erityisoppilaat normaaleihin luokkiin, jolloin käytöshäiriöiset haittaavat merkittävästi muiden opetusta
-Suomalaiset yliopistot ovat keskinkertaisia maailmalla, joten tänne syntyy Nokian seuraaja vain pienellä todennäköisyydellä, koska kunnianhimoiset lahjakkuudet menee jonnekin muualle kuin jää tasapäistävään Suomeen.
-Olen kokenut että yliopistojen opetusmateriaali voi jokseenkin olla samaa mitä Euroopan huippuyliopistoissa, mutta kurssit ovat helppoja mm. koska oppilaita päästetään helpolla läpi koska yliopisto saa tästä rahaa. Huippuyliopistot ovat monikansallisia painekattiloita, joissa opiskelija oppii oppimaan ja ratkaisemaan ongelmia ja sietämään stressiä. Meillä saa missä tahansa yliopistossa mennä vaikka 7v ilman mitään huolia, ja jatkoaikaakin saa usein anomalla.
-Koska politiikka koetaan ylipäätään likaisena ja palkitsemattomana työnä, harvemmat fiksut talousosaajat sinne lähtevät
-Rikkaat ja nuoret työntekijät ovat kyllä tietoisia Suomen moraalisesta sekä taloudellisesta alamäestä ja eläketaakasta. Ratkaisuna perustavat yrityksen, jolla tuloveron progression voi ohittaa kun palkka nostetaankin osinkona. Osa miettii plan-B:tä… Häviäjiä tuloveron nostossa onkin juuri keskiluokka koska sillä ei ole mahdollisuutta yrityksen kautta töiden tekemiseen. Progressio sitten syökin keskiluokan säästöt.
-Kansakunnan etiikka on vinoutunutta: Esitetään että hyvinvointi ensin, raha sitten. Nyt koronan yhteydessä tämä on vaikka kuinka usein esillä, mutta ennen koronaa yhtälailla. Todellisuudessa rahalla nimenomaan luodaan hyvinvointia. Voisi jopa väittää että raha on hyvinvointia: Rahalla voidaan kasvattaa terveydenhuollon resursseja, palkata lisää hoitajia jne. Vasemmistolainen aate “tuloerot ovat absoluuttisen pahasta ja hyvinvointi on ensisijainen prioriteeti” on liian syvään juurtunut äänestäjien ajatusmaailmaan.
Itse koen silti perheen, ystävät, mökit sun muut sen verran tärkeäksi ankkuriksi, että tänne jään. Mutta omat lapset aikanaan pakotan opiskelemaan kieliä (peruskoulun ja lukion lisäksi, koska kouluopetus ei ole ollut kellekään tutulle eikä itselle läheskään tarpeeksi), sekä työnnän ulkomaille opiskelemaan. Olettaisin ettei Suomi “romahda”, koska tällaiset muutokset ovat hitaita. Saatan kuitenkin myös itse ruveta suunnittelemaan Plan B:tä jos tilanne rupeaa rapautumaan hälyyttävää tahtia.
22 tykkäystä
Ja tosiaan itsellä myös osakkeita joita olen ajatellut pitää eläkkeelle asti. Onpahan varma että jotakin saa.
Politiikan suhteen on esitetty paljon ratkaisuja ja ideoita. Poliittista järjestelmääkin voisi mm. muuttaa, ruotsin malli (puolue asettaa ehdokkaiden järjestyksen) tai nuorten/työssäkäyvien tjsp. äänien painottaminen.
Tahtoa muutoksiin ei löydy ennenkuin viimetipassa, jolloin “bad news is good news”. Siispä valitettavasti voi jopa toivoa, että talous kriisiytyy nopeasti kun tehtaat, yritykset ja näkyvät persoonat siirtyvät ulkomaille. Tällöin korjausliike olisi rivakka kuten koronaepidemiassa.
Pahinta on hidas taantuminen, asteittainen yhteiskuntamme rapautuminen, koska silloin muutosta on vaikea edistää.
Joku historiaa / sosiologiaa osaava voisi analysoida milloin tämä korjausliike tulisi. 10v kuluttua, mahdollisesti 20v?
5 tykkäystä
Muiden maiden järjestelmiä kannattaa benchmarkata ja toimivia ratkaisuja tuoda myös Suomeen. Kaikenlaiset listavaalit ovat kuitenkin mielestäni lähinnä kansanvallan halveksuntaa ja vähentävät kansalaisten kiinnostusta politiikkaa kohtaan. Jo nyt suuri osa kansanedustajien teoreettisesta vallasta on todellisuudessa puolue-eliittien hallussa ja kansanedustajat ovat pakotettuja äänestämään asiakysymyksissä puolueen linjan mukaan, vaikka olisivat asioista itse eri mieltä. Listavaaleilla poliitikkojen olisi pakko mielistellä puoleen päättäviä tahoja varmistaakseen oman korkean sijoituksen vaalilistoilla. Äänestäjätkään eivät pääsisi vaikuttamaan puolueen linjaan äänestämällä puolueen sisällä sopivaa politiikkaa ajavaa ehdokasta.
Suomessa on valtava määrä erilaisia tukia, säädöksiä jne, joista monet vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti toisiinsa. Tässä viidakossa on varmasti paljon parantamisen ja yksinkertaistamisen varaa. Asumistuki on vuosien varrella paisunut ja paisunut ja passivoi ihmisiä samalla kannustaen asumaan “kalliilla”; mitä kalliimmassa vuokra-asunnossa asut, sitä enemmän valtio sinua tukee. Tähän voi yhdistää suomalaisen tavan, jossa tuet, edut, maksut jne riippuvat asuinpaikasta. Valtiovalta jättää paljon harkintavaraa kuntien ja kaupunkien niskoille, mutta minkä takia yhteiskunnassa kynnys ottaa työtä vastaan riippuu siitä asuuko Helsingissä, Ivalossa vai Kotkassa (asumistuen suuruus, kotihoidontuen kuntalisät, kunnallisveroprosentti, päivähoitomaksujen suuruus jne.)
9 tykkäystä
Tämä oli Artistilta niin asian ytimeen! Ja mikään ei muutu, Sannan juhlat jatkuvat velalla hamaan tappiin asti. Setä ei ole mikään Petteri Orpo fani, mutta Kokoomuksen puoluekokouksessa tuli äskettäin ulos aika raaka analyysi Suomen tilasta: katastrofi alkaa jo nyt syksyllä. Piste.
Ja vanha setä ei teitä nuoria moiti: jossain pisteessä vaan jokainen alkaa ajatella itseään ja omaisiaan ja tekee omat johtopäätökset: FIRE, muutto ulkomaille jne. ja lopulta Sanna jakaa nollaa - myös “kaikkein heikoimmassa asemassa oleville”.
No mitä tekee Masse-setä ja monet muut iäkkäät? Järkipuhe foorumilla ei ole auttanut ja Suomi-neidon kelkka kääntynyt, joten setä liukui tässä kesällä sinne “nettosaajien” suureen massaan. “Ota heti, tässä ja nyt kaikki pois mitä ikinä saat, koska pian se loppuu ja itsehän olet kaiken sen jo työelämässäsi ansainnut”, neuvoi setää aina niin viisas lähinuoriso.
Eihän siinä auttanut muuta kuin vähän pitkin hampain uskoa. Ja nyt setä veivaa ja roikkuu foorumilla “Valtion nimeltä Suomi Oy Ab” mukavasti tukemana. 
Masse-setä, FA, Eihän tässä mitään järkeä ole, mutta minkäs teet???
8 tykkäystä
Ei tämä kehitys tullut yllätyksenä kenellekään, mutta suunta ja vaikutukset pelottavat. Toivottavasti 2021 ja siitä eteenpäin olisi taas valoisampaa.
Kuulun vielä todennäköisesti tähän @Masse :n luokittelemaan nuorempaan sijoittajapolveen, mutta ei tästä Suomen tilasta voi nykyistä hallitusta syyttää. Kyllä tätä petiä on pedattu niin kokoomuksen, keskustan kuin demareidenkin ollessa vallan kahvassa. Kukaan ei ole vallassa ollessaan puuttunut siihen miten Suomeen saataisiin lisättyä teollisuuden investointeja isossa määrin.
Minulla ja nykyisillä hallituspuoleilla on paljon eriäviä mielipiteitä, mutta sitä faktaa ei käy kiistäminen kuinka nopeasti tässä kriisissä hallitus puuttui asioihin, alkoi elvyttämään yrityksiä velkarahalla. Ei tämä nyt ihan pelkkää vasemmistoprogandaa kyllä ole Marinin johdolla ollut.
17 tykkäystä