Verotus osakekaupoissa

Osakkeet
857

Voitteko vielä vääntää rautalangasta, kun en ymmärrä :frowning:

Jos otan tuon luovutustappion 1500 euroa.

Ja seuraavat 5 vuotta saan bruttona osinkoja 1000+1000+1000+1000+1000 eli (850+850+850+850+850).

Niin paljonko tuosta 1500 euron tappiosta korvaantuu minulle kaiken kaikkiaan ja paljon jää, mitä ei kuitata.

En siis maksa about kahteen vuoteen veroa osingoista ja loput jäävät “oma vastuulle”?

Onko hyöty siis:
1500- (850x0,3) Ekan vuoden jälkeen 1500-255 =1245

1245 - ( 650x0,3) Tokan vuoden jälkeen 1245-195 = 1050

1500-1050 = 450 eli sain 1500 tappiosta hyötyä 450 euroa ja 1050 on minun omaa tappiota?

858

Luovutustappio 1500€ niin maksat osingoista 450€ vähemmän veroa (30%*1500€).

2 tykkäystä
859

Onko lopullinen hyöty siis 1500€ tappiosta saan hyvitystä 450€? Loput 1050 jää siis omaksi tappioksi ja niitä ei saa koskaan takaisin?

1 tykkäys
860

Kannnattaa varmaan kysyä suoraan verottajalta niin saat tarkan vastauksen…

861

Näin se on. Jos siis saat osinkoja.

862

Asia selvä, kiitos paljon.

863

Tähän haluisin vielä selventää, että ilmaisu “Loput 1050 jää siis omaksi tappioksi ja niitä ei saa koskaan takaisin?” ei ole oikein. Sinulle ei jää mitään omaksi tappioksi, jos sinulla on tuloja tulevina vuosina. Alla yksinkertaistettu esimerkki:

  1. Ensimmäisenä vuonna teet 1,000 EUR tappion. Olet nyt menettänyt 1,000 EUR.

  2. Toisena vuonna teet 1,000 EUR voiton. Olet nyt menettänyt 0 EUR (-1,000EUR + 1,000EUR), maksat 0 EUR veroa. Tässä kohtaa siis käytetään sinun tappiot, jotka vähentävän tulevien vuosien tuloa. Sinulle ei muodostu verotettavaa tuloa tappioiden ansiosta.

  3. Kolmantena vuonna teet 1,000 EUR voiton. Olet nyt ansainnut 1,000 EUR ja maksat siitä 30% pääomaveroa, koska kaikki tappiot on käytetty.

Eli kun tappiot käytetään voittoja vastaan, sinulle ei jää mitään omaksi tappioksi. Tässä täytyy nyt erottaa verotettava tulo ja maksettu vero toisistaan. Jos 1 yksikön historiallinen tappio käytetään 1 yksikön tuloa vastaan, olet hyödyntänyt 100% tappioista ja olet palannut lähtöpisteeseen. Ei sinulle jää tuosta 1 yksikön tappiosta mitään omaa tappiota jäljelle, olet menettänyt yhden rahayksikön ja sitten toisena vuonna ansainnut sen takaisin, mutta tappioiden hyödyntämisen ansiosta et maksa siitä veroja. Tässä kohtaa olet ±0 tilanteessa, et ole ansainnut verotettavaa tuloa mutta et ole menettänytkään. Kyse on vain siitä, että hyödyntäessäsi tuon 1 yksikön tappion, sinun konkreettinen hyöty on se 0,30 yksikköä maksettavaa veroa, eli vältyt tämän veron maksulta, koska sinulla on tappioita.

1 tykkäys
864

Olisiko mahdollista avata vielä vähän tarkemmin eli jos teen nyt tappiota 1500€ ja myyntivoittoja ei tule olemaan 5 vuoden aikana eli en myy yhtään osaketta pois. Pidetään vakiona, että brutto-osingot ovat seuraavan 5 vuoden aikana sama 1000 euroa per vuosi.
Kuinka monta vuotta siis menee, että olen saanut kuitattu tuon 1500 euron tappion kokonaan pois.

Tämän kaavan mukaan teen 1000 euron tappion ja saan vähentää 300 euroa. Miten sen 700 euron käy sitten?

PS: Sori kun en vaan ymmärrä, mutta haluan oppia ymmärtämään :slight_smile:

865

Noh, koitetaan selvittää :smiley: Ehkä tuo osinko tässä vähän hämää, voisi olla helpompi ajatella luovutusvoittoina, niin menee täysin yksi yhteen.

Eli oletetaan, että sinulla on 1,500 EUR tappio ja bruttona osinkoina tulee 1,000 EUR per vuosi, eli tästä veronalaista pääomatuloa on 1,000 EUR x 85% = 850 EUR. Eli veronalaista osinkoa 850 EUR per vuosi, verovapaata 150 EUR.

Vuosi 1: Teet 1,500 tappiota. Et maksa veroja, koska ei verotettavaa tuloa.

Vuosi 2: Saat 850 EUR veronalaista osinkoa (bruttona se 1,000 EUR). Koska sinulla on tappioita, käytetään tappiot tätä vasten. 850 EUR tappioita käytetty, 650 EUR tappioita jäljellä. Sinulle ei muodostu verotettavaa tuloa.

Vuosi 3: Saat 850 EUR veronalaista osinkoa (bruttona se 1,000 EUR). Koska sinulla on tappioita, käytetään tappiot tätä vasten. 850 EUR tappioita käytetty vuonna 2, 650 EUR siis jäljellä (1,500 EUR alkuperäinen tappio). Kaikki loput 650 EUR tappioita käytetään, jäljelle jää 200 EUR verotettavaa tuloa (josta 30% pääomavero). Tappioita ei ole enää jäljellä.

Vuosi 4: Saat 850 EUR veronalaista osinkoa (bruttona se 1,000 EUR). Sinulla ei ole tappioita jäljellä, tämä menee kokonaan verolle, eli 800 EUR x 30% pääomatulovero.

Tämän kaavan mukaan teen 1000 euron tappion ja saan vähentää 300 euroa. Miten sen 700 euron käy sitten?

Tappiot ovat siis antaneet sinulle tulevina vuosina vastaavan verran verovapaata tuloa. Jos sinulla on 1,000 EUR tappio, saat seuraavana vuonna tienata 1,000 EUR “verovapaasti”, koska tappiot vähennetään tästä tulosta. Nyt olet eka menettänyt tuhat euroa, sitten tienannut sen takaisin → Olet nollatilanteessa, sinulle ei ole syntynyt verotettavaa tuloa. Et ole maksanut veroja tässä välissä tappioiden ansiosta. Olet välttynyt 300 EUR verojen maksamiselta, koska olet voinut tienata sen 1,000 EUR verovapaasti edellisen vuoden 1,000 EUR tappion ansiosta.

Tappio vähennetään siis tuloista. Jos olet menettänyt tuhat euroa, saat tienata tuhat euroa takaisin verovapaasti ja tappiot on käytetty tätä tuloa vastaan. Konkreettinen hyöty, jonka tappiot antavat sinulle on nimenomaan se välttyminen verojen maksamiselta.

12 tykkäystä
866

Sinulla on hyviä kysymyksiä ja toivottavasti saat täältä sopivat vastaukset. Tuossa kyselet useasti sen ns. Jäljellä olevan tappion perään ja mitä sille tapahtuu, kun tappio kerran vähennetään tuloista eikä suoraan veroista. Ehkä tämäkään ei asiaa selvennä tai tulkitsen hämmennyksesi virheellisesti, mutta todellakin tappiot jäävät sinun kärsittäväksi suurelta osin.
Samoin kuin toki saat myös pitää mahdolliset tuotot suurelta osin. Et varmasti haluaisi maksaa 100% veroa mahdollisista luovutusvoitoista/osingoista, eikä ole oikein mielekästä, että verottaja hyvittäisi sinun huonot sijoitukset 100% osuudella. Sama ~30% leikkuri toimii molempiin suuntiin.
Toivottavasti en vain sekoita enempää :grimacing:

5 tykkäystä
867

Kiitokset teille kaikille, jotka olette jaksaneet jumpata tätä minulle. Nyt oletan, että ymmärrän miten tuo systeemi toimii.

Heräsi vielä yksi kysymys miksi, jotkut tekee niin, että ottaa luovutustappiota ja sen jälkeen heti (seuraavana päivänä) ostaa nuo osakkeet takaisin, eikö se ole vähän tyhmää?

868

Oletetaan että olet tänä vuonna tehnyt voittoa osakkeita myymällä 10 000 euroa ja tulossa on 3 000 euron edestä veroja maksuun.

Ennen vuoden päättymistä toteat kuitenkin että täällä on salkun pohjalla tällainen Harvia - QT - Kamux -keko joka on laskennallisesti tappiolla 5 000 euroa. Mutta timanttikädet holdaa.

No, pistät pystyyn ns. veromyynnin. Eli myyt koko roskan. Nyt vuoden pääomatulot ovatkin enää 5 000 euroa ja veroa on tulossa enää 1 500 euroa.

Päivää myöhemmin (ettei verottaja ota hernettä nenään että yrität vältellä veroja) ostat takaisin, mahdollisesti samaan hintaan, mahdollisesti vähän kalliimmalla tai halvemmalla. Positio näihin ei enää ole tappiolla.

Tulos, 1 500 euroa vähemmän verokarhulle maksettavaa. Jos tulevaisuudessa tämä Harvia - QT - Kamux keko jälleen nousee, siitä sitten joutuu myynnin jälkeen maksamaan taas veroja, mutta se on sitten myöhemmin joskus ehkä tulevaisuudessa.

Eli välityskulujen hinnalla siirretään verotusta tulevaisuuteen tästä vuodesta, olettaen että sijoituskohteet ovat hyviä ja nousevat uudestaan kuopasta. Ja jos onnistuit veivaamaan paikallisen kurssihuipun kohdalla, ehkä päivien välillä kurssi vähän laski ja teit vielä hienon treidausvoiton erotuksesta. Ehkä jopa kattaa kauppojen välityskulut. Tai sitten kusetusmarkkina pomppasi heti kun myit ja vähän menee saalista sivu suun.

Huomioitavaa on tuo ohje tehdä myynti ja osto eri päivinä, koska muuten verottaja voi katsoa että sitä koijataan. Tietty jos muutenkin aktiivisesti päivätreidaat ko. osakkeita, silloin tällä ei ole väliä jos voit osoittaa että kauppojen syy ei ole veroveivailu vaan aito treidaus. Mutta jos et, yleensä on katsottu että kun kaupat ovat eri päivinä, altistut normaalille markkinariskille ja veivaus on OK.

Ja selvyydeksi vielä: Teoriassa tietenkin näitä tappioita voi myös näin generoida vaikkei voittoja vuodelta olisi ja näin kertyvät tappiot voi hyödyntää verotuksessa tulevina vuosina kun niitä pääomatuloja taas on, mutta jos jo nyt vuodelta on tulossa nolla pääomatulo- tai osinkoveroa maksuun, ei liene hirveää järkeä lähteä maksamaan välityskuluja ellei ole muuta perustetta veivaamiseen. Voi sen sijaan pitää turskapinot tallessa tulevaisuuteen ihan sellaisenaan.

13 tykkäystä
869

Silloin kun pääomatulot ovat satunnaisesti isoja, veromyyntien merkitys korostuu. Niiden avulla voi tasata verotusta niin, että pyrkii pitämään 34 % mukaisen verotusosuuden mahdollisimman pienenä.

Esimerkiksi itselläni on tänä vuonna puun myyntituloja reilusti yli 30000 euron, joten on järkevää vähentää samanaikaisesti osakesalkun tappioita, jottei tule turhaan maksettua veroja 34 % mukaan. Ja tästäkin syytä metsäverotuksen kohdalla kannattaa muistaa myös menovaraus.

Oma omaisuuteni ei ole niin iso, ettenkö yleensä pysy helposti 30 % mukaisessa pääomatuloverotuksessa, joten minun kannattaa tasata verojen maksua eri vuosille.

Ja kun verojen maksu siirtyy osin tulevaisuuteen, on minulla käytettävissä hieman suurempi pääoma sijoittamseen, joka houkuttaa nyt, kun osakkeiden kurssit ovat alhaalla.

2 tykkäystä
870

Teknisesti ottaen;

Osaketta A:1000kpl, 0,5e osinko per kappale ja vaikka 10e lappuhinta eli 5% osinkotuotto.

Kumpi kannattavampaa teoriassa:

A: Omistaa osakkeet velattomasti, ja käyttää päivittäiskulutukseen tilirahaa.
B: Omistaa osakkeet velattomasti, ja käyttää päivittäiskulutukseen 5% korkorahaa osakkeet panttina?

Näin ollenhan saisi lisää verotuksessa vähennettävää tappiota kohdasssa B, jolloin teoriassa saa vähennettyä osinkotuloista lisää korkokuluja, jolloin periaatteessa kohta B on kannattavampi?

Eli A:kohdassa esim. tulee 500e/osinkoa*30% vero = 350e tilille
ja B:kohdassa esim. tulee (500e - korkokulut)*vero= tilille esim. 500e, jos korkokulut vieneet verorettavan tulon nollaan.
Jotta tämä olisi kannattavaa, tulisi korkokulujen olla vuoden ajalta pienempiä, kuin veroihin mennyt raha 150e?
Eli meneekö tämän ajattelun break-even siinä, että laskee paljonko veroa menisi ja vertaa sitä siihen, paljonko korkokulua kärsii ottaa että ollaan tasoissa?
Toisin sanoen tässä esimerkissä; kuukaudessa saa olla 12,5e edestä korkokuluja, että ollaan ns. tasoissa sen suhteen, että onko päivittäiskulutus rahoitettu velalla vai tilivaroilla? Ja kuukausikulutuksesta taas riippuu, että voisiko sillä velalla ostaa jopa lisää samaa osaketta?

Esim. 5500e lainan kustannukset vuodessa on noin 150e 5% korolla. Tämä vastaisi noin 450e kuukausikulutusta.
Ts. voit käyttää päivittäiskulutukseen lainarahaa, jos summa jää noin 450e/kk:ssa tasolle ja olet silti tasoissa perinteisen tilivarojen kanssa.
Loppupäätelmä: Kannattaa sijoittaa tilivarat osakkeisiin ja vastaavasti hoitaa arkiostokset velalla aina 450e/kuukausitasolle asti ja ollaan break-even?

871

Moi,

Miten veroilmoitukseen kuuluu täyttää sijoituskirjallisuus ja muut suoraan sijoitustoimintaan liittyvät kulut saadakseen verovähennyksen näistä? Eikö myöskin esim. Kauppalehti ole vähennyskelpoinen? Tai siis onko ylipäätänsä mahdollista tehdä näin, jos sijoittaminen ei ole pääasiallinen ammatti?

Terv. Aloitteleva sijoittaja

872

On mahdollista. Ilmoituksessa on oma osio pääomavähennyksille. Sinne vain työhuonevähennykset, kännykät, läppärit ja nettiyhteydet mikäli koet, että olet niitä sijoitustoiminnassasi tarvinnut.

1 tykkäys
873

Läppäri sanoi sopimuksensa irti, ja tässä mietin pääomatulojen verovähennysten kannalta tilannetta. Meneehän se niin, että jos ostan nyt 36kk korottomalla ja kuluttomalla osarilla yhteensä 1159€ maksavan koneen, tehdään verovähennykset (tapauksessani 50% hankintahinnasta) sitä mukaan miten maksuja suoritetaan? Eli tässä tapauksessa menisi varmaan kuta kuinkin näin:

2022: 32,18€ (2 kuukausierää)
2023: 193,08€
2024: 193,08€
2025: 160,90€ (10 kuukausierää)

Vai onko osamaksujen suhteen jotain poikkeavaa menettelyä?

874

Verottajan ohje:

Jos vähennettävä osuus (eli 50 % tai 100 %) tietokoneen hinnasta on enintään 1 200 euroa, voit vähentää sen kerralla tietokoneen ostovuoden verotuksessa. Huoltomenot vähennetään sinä vuonna, jona ne on maksettu.

Eli voisit ostaa 2400€ koneen ja silti 50%=1200€ saisi vähentää kerralla samana vuonna.

Normaalisti kaikki kulut vähennetään sen vuoden verotuksessa, milloin ne on maksettu. Oletan, että osamaksu ei tästä eroa.

1 tykkäys
875

Onkos kukaan vielä selvitellyt tarkemmin tarkoittaako tämä nyt sitä että futuurikauppa esim. Sp500/Nasdaq olisi myös vähennyskelpoista yksityishenkilölle? Aiemmin kesäkuussa kun tuo viesti tänne foorumille kilhti, niin asia taisi olla vielä vähän epäselvä.

1 tykkäys
876

Kaupankäyntipaikka on ratkaiseva.

Käsittääkseni futuureiden osalta homma ratkesi jo 2021, mutta silloin vähennyskelpoisiksi hyväksyttiin vain CFTC:n valvomia paikkoja, eli käytännössä futuureita / commodity optioita koskeva ratkaisu.

Tänä vuonna saatiin lisäys siitä, että SECin valvomat kaupankäyntipaikat ovat OK, jolloin osakeoptioidenkin pitäisi olla vähennyskelpoisia. Koeponnistus tämän osalta tapahtuu kun verovuosi 2022 käsitellään, oikaisuvaatimuksia en ole tehnyt.

Tuolta selkokielisempää tekstiä:

1 tykkäys