Verottaja voi - ihan perustellusti - tulkita että nämä lahjat eivät ole oikeasti lahjoja, vaan transaktioiden taustalla on kahdenkeskeinen sopimus lahjoitusten koosta ja ajankohdista.
7 tykkäystä
Jos ne jakaa eri verovuosille, niin ei välttämättä kiinnitetä huomiota.
Huomaathan, että viestisi voidaan tulkita kehottamiseksi tai houkutteluksi.
2 tykkäystä
Mielestäni kuvaamassasi suunnitelmassa ollaan kovin lähellä VML 28 §:n 1 momentin soveltumista. Koska kumpikin siirtää toisen omistukseen osakkeita, vaikuttaa siltä, että kyse ei ole aidosti vastikkeettomasta lahjoituksesta vaan vastikkeellisesta luovutuksesta. Suosittelen lukemaan syventävästä vero-ohjeesta kohdan 3.4 Väliluovutukset ja lahjoitukset perhepiirissä: Veron kiertämissäännöksen soveltaminen - vero.fi
9 tykkäystä
Kuinkahan lie merkittävää sijoittamisen pitää jo olla, että työhuonevähennys pääomatuloista menee läpi?
@Reload Itsellä matalahko 5-numeroinen salkku ja läpi menee suurin vähennys. Transaktioita ollut keskimäärin 100-150k€/vuosi.
Läpi menee suurin osa asioista, jotka EIVÄT noudattaisikaan verottajan ohjetta tai jotka eivät läpäisisi verottajan seulaa jos ne manuaalisesti tarkastettaisiin. Eli se, että jollain ei ole tullut hylsyä tai selvityspyyntöä ei välttämättä kerro vielä juuri mitään.
Mutta samaan hengenvetoon, jos et erityisesti tee ohjeen vastaisesti jotain, niin anna mennä vaan jos voit vähennyksen perustella. Eli kokeile. Verottajan ohje on nykyään tällainen:
Jos työskentelet kotona pääomatulojen hankkimiseksi, voi vaatia myös työhuonevähennystä pääomatuloista.
- Jos työskentelet kotona jatkuvasti ja kokopäiväisesti pääomatulojen hankkimiseksi, voit vaatia 940 euron suuruista kaavamaista työhuonevähennystä.
- Jos työskentelet kotona satunnaisesti pääomatulojen hankkimiseksi, voit vaatia 235 euron suuruista kaavamaista työhuonevähennystä. Esimerkiksi pelkkä passiivinen osakeomistus ei kuitenkaan ole sellaista työskentelyä kotona, jonka perusteella olisi oikeus työhuonevähennykseen.
Tuokin ohje jättää aika paljon tulkinnanvaraa.
10 tykkäystä
Tuo esimerkki vähän selventää mutta mikä on sitten “muutama”.
“Esimerkki 1. Ossi on palkansaaja ja hän käy päätoimisesti ansiotyössä. Ossi seuraa aktiivisesti talouselämää ja pörssikurssien kehitystä. Hänellä on kuukausittain vain muutama osakkeiden osto- tai myyntitapahtuma. Tämän lisäksi Ossilla on joitakin pitkään omistettuja osakkeita, joista hän saa vuosittain osinkotuloja.
Ossin sijoitustoiminta on luonteeltaan pitkäaikaista ja passiivista osakeomistusta. Ossin vuosittain käymä arvopaperikauppa on sivutoimista ja vähäistä. Ossin työskentely kotona pääomatulojen hankkimiseksi on niin vähäistä, että hän ei voi vaatia pääomatuloistaan vähennettäväksi kaavamaista työhuonevähennystä.”
5 tykkäystä
Verottaja tarkoituksella ei halua hakata kiveen esim. kauppamääriä, kauppojen tai salkun kokoa vaan jättää paljon liikkumavaraa. Ja ohje tiukentui aika voimakkaasti tässä parin vuoden sisään. Aiemmin ei ollut tällaista esimerkkiä siitä, millainen sijoittaja ei ole oikeutettu vähennykseen. Nyt kynnys vähennykseen on passiivisella sijoittajalla aiempaa korkeampi.
Mutta tuo kuulostaa siltä, että jos kaupat ovat suhteellisen pieniä (suhteessa omaan talouteen, ostettavan yrityksen kokoon, suomalaiseen mediaanivarallisuuteen jne.) ja niitä tekee luokkaa max 4 kpl kuussa, ei olisi oikeutettu vähennykseen. Jos summat ovat merkittävämpiä tai kauppoja enemmän, on oikeutettu vähennykseen. Tai ehkä jos voi perustella huomattavan työmäärän kauppojen tekemiseen. Se on sitten omasta perustelusta kiinni, miten määrittelee sen merkittävyyden tai työskentelyn vähäisyyden.
(Olisi toki helpompaa jos sieltä annettaisiin tarkat rajat, mutta kun ei niin ei.)
2 tykkäystä
Suomen oikeuslaitos on määritellyt, että muutama on 2-99 kpl.
Tapauksessa naapuri pyysi saada kaataa muutaman puun ja oli puun omistajan mukaan liian paljon 50 puuta, ei ollut.
Antaa pientä pelivaraa, kun lähtee muutamalle.
4 tykkäystä
edit: Foorumi piti copypaste siirtoa tyhjänä viestinä.merkittäyteenmerkittäyteenmerkittäyteen
Ei tässä varmaan kukaan voi sanoa miten kukin asian tulkitsee. Omasta mielestäni kokopäiväisyys on sitä että teet asian eteen (pääomatulot) kokopäiväisesti töitä. Oli se sitten 7,5h/pv ja 37,5h/vk tai jotain sinne päin. Jos työhön ei todellisuudessa mene sitä aikaa, niin eihän se silloin ole kokopäiväistä työtä?
Juuri näin.
Päätoiminen osa-aikainen, kuvaa paremmin.
Näin ainakin itseäni on luokiteltu kun olen pyrkinyt pysymään hengissä työnteolla, en kuolemaan…
Minkälainen homma on jos kuvitellaan tilanne, että 20v+ vuoden päästä lähtee myymään ETF-rahastoja IBKR:stä ja haluaa käyttää hankintameno-olettamaa?
Raporttia katsoin ja ostoerät löytyy kyllä selkeästi raportista. Tässä tapauksessa ei ilmeisesti voi käyttää sitä jonkun tekemää könttäsummaraportointia, joka laskee ostohinnat/voitot/tappiot ja laittaa vaan suoraan könttänä kaikki? Jos haluaa käyttää hankintameno-olettamaa niin tarvitsee ilmeisesti siis näpytellä rivi kerrallaan veroilmoitukseen? Ja IBKR tapauksessa tämähän ei tapahdu automaattisesti.
Itsellä ei vielä ole lyhyehkön sijoitushistorian takia ollenkaan kokemusta hmo:n käytöstä… Mutta kiinnostaisi olla tietoinen jo valmiiksi että minkälainen prosessi tuo on.
Helppo homma, jos pidät sitä monien vieroksumaa omaa kirjanpitoa ostoista ja myynneistä. Luonnollisesti pidät myös tositteet tallessa tarkempaa tarkastelua varten, muuallakin kuin vain välittäjän palvelussa.
2 tykkäystä
Eli jos esim. kuukausittain ostelee ETF:iä, niin merkkaa aina omaan exceliin päivämäärän milloin ostettu ja paljonko?
Miten sitten ajattelit että toimii myydessä?
Myydessä
Hyvin toimii, merkkaa myynnin tiedot ja laskee lopputuleman vanhimmasta päästä alkaen. Exelin voi alistaa laskemaan tämän ihan automaattisesti. Lopuksi kokoaa erittelyn vuoden aikana myydyistä pdf-formaatiin; tai voi myös ottaa koosteen kaikista ETF-omistuksista ja vuoden aikana myydyistä pdf-formaatissa, jossa näkyvät myös myynnit ja niiden tulos vuoden ajalta.
2 tykkäystä
Siirsin rahaa ost:lle. Tämän jälkeen siirsin saman summan nordnetin sisäisenä siirtona ost:lta aot:lle. Tuleeko tästä siirretystä summasta maksaa vero ost:n tuoton mukaan?
Nm. Säheltäjä
Tulee maksaa. Aina kun voitolla olevalta OST:ltä siirretään rahaa pois, vero realisoituu.
3 tykkäystä
Haastan vielä vähän @Filindel:
en ole myynyt OST:lla ainuttakaan osaketta, eli arvonnousu on tapahtunut, mutta voittoa ei ole realisoitu.
Onko tosiaan niin, että tässä tilanteessa voitto = osakkeiden arvonnousu? Eikö järkevämpää olisi, että voitto = myytyjen osakkeiden arvonnousu?