Aker Carbon Capture - ACC-ME

[InvestA]

Helmikuun 2022 tiedotteesta:

Aker Carbon Capture and Northern Lights JV to collaborate on accelerating the carbon capture and storage market through full value-chain offerings

Elokuun 2022 uutinen:

Northern Lights JV clinches carbon capture deal with Yara. The Northern Lights joint venture between Equinor, Shell and TotalEnergies have signed with Yara their first commercial agreement on cross-border CO2 transportation and storage.

Tämän päivän tiedote:

Yara International, a leading global ammonia player, and Northern Lights, a CO2 transport and storage supplier, sign a binding commercial
agreement, enabling the first cross-border transportation and storage of CO2.
Yara aims to reduce its annual CO2-emissions by 800,000 tons from the ammonia
production at Yara Sluiskil. The CO2 will be liquefied and shipped by Northern
Lights from the Netherlands to permanent storage on the Norwegian continental
shelf, 2.6 kilometres under the seabed.

• This is a milestone for decarbonizing hard-to-abate industry in Europe and for
  Yara it’s an important step towards decarbonizing our ammonia production,
  product lines and the food value chain at large, says Svein Tore Holsether, CEO
  of Yara International.

• We are very pleased that Yara has selected Northern Lights as CO2 transport
  and storage provider. This commercial agreement gives us the opportunity to
  further utilise the capacity at our storage site below the North Sea. It
  confirms the commercial potential for CCS and demonstrates that the market for
  transport and storage of CO2 is evolving rapidly, says Børre Jacobsen, Managing
  Director of Northern Lights.

En ole seurannut Akeria projektitasolla, mutta ilmeisesti tämä koskee myös Akeria ja tämän päivän uutinen vie yhtä projektia taas eteenpäin. Jos olen väärässä, korjatkaa @jaska7 olit ainakin joskus hyvin tämän kanssa pallon päällä, joten liitänpä sinut tähän viestiin.

[jaska7]

Kyllähän tuo on selkeä askel oikeaan suuntaan.

Yaran tiedotteeseen vielä linkki: Yara invests in CCS in Sluiskil and signs binding CO2 transport and storage agreement with Northern Lights – the world’s first cross-border CCS-agreement in operation | Yara International

[InvestA]

https://newsweb.oslobors.no/message/605198

Aker Carbon Capture has been awarded an integration feasibility study for an e
-fuel project in Finland. The company will investigate fully integrating one of
its standardized and modularized Just Catch carbon capture units into the e-fuel
process at a waste-to-energy facility. Aker Carbon Capture’s Just Catch unit
could capture up to 100,000 tonnes CO2 per year, enabling the initial production
of 20 megawatt of e-methane per year.

[Kultapossu1]

Tuli vastaan hesaria lueskellessa. Ei maksumuuria.

Ilmastonmuutos | Dubain ilmastokokous jatkui ”varovaisen toiveikkaissa”...

Erityisesti osui silmään artikkelin kaksi viimeistä virkettä:

Nordman ennakoi vielä ”vääntöä” siitä, mainitaanko lopullisessa tekstissä kaikki fossiiliset polttoaineet vai jätetäänkö ulkopuolelle sellaiset, joiden käytöstä syntyvää hiilidioksidia ei voi esimerkiksi ottaa talteen ja varastoida.

”Yksi kompromissimahdollisuus on se, että saadaan aika tiukka aikataulu, mutta avataan ovet hiilen talteenottoteknologialle”, hän arveli.

Ilmastokokouksen päätöslauselmalla voisi siis olla merkitystä ACC:n pitkän aikavälin TAM:lle riippuen siitä

• jätetäänkö kaikki fossiiliset päätöslauselman ulkopuolelle,
• pyritäänkö lauselmassa asteittain eroon kaikista fossiilisista
• sallitaanko osa fossilisista, jos niihin voidaan soveltaa CCUS:a.

Siis jos uskoo, että sopimusteksti on muutakin kuin kokoelma korulauseita, joilla esitetään tekevinämme jotain, kun todellisuudessa meno jatkuu kutakuinkin entisellään.

[Kultapossu1]

EU on tänään ilmaissut suosituksensa vuoden 2040 ilmastotavoitteesta, joka sisältää 90 % päästövähennyksen vuoden 1990 tasoon verrattuna. Suositus ei ole jäsenmaita tai teollisuutta laillisesti sitova, vaan lähinnä keskustelunavaus, joka pitää sisällään valikoiman keinoja, joita tavoitteeseen pääseminen tulee vaatimaan. Varsinainen laki tästä on tarkoitus tulla vasta myöhemmin seuraavien EU-vaalien ja epäilemättä kovan väännön jälkeen.

Press corner

En ole seurannut aiempaa keskustelua keinovalikoimasta erityisen tarkasti, mutta olen elänyt käsityksessä, että työkalupakki olisi koostunut hieman idealissävytteisestä siirtymästä suoraan puhtaan energian käyttöön, mihin liittyviä ongelmia esim. Mika Anttonen on toistuvasti ja ansiokkaasti pitänyt esillä. Siksi pidän ACC:n kannalta positiivisena, että uudessa ulostulossa CCUS ja hiilenpoisto mainitaan lukuisia kertoja osana tarvittavaa työkalupakkia etenkin vaikeasti korvattavilla sektoreilla. CCUS tunnustetaan siis välttämättömäksi työkaluksi matkalla päästövähennyksiin, hiilineutraliuteen ja lopulliseen hiilinegatiivisuuteen.

Alla olevan linkin takana EU-virkamies arvioi uusien hiiliteknologioiden vuositason investointitarpeeksi 660 miljardia euroa 2031 – 2040 välisenä aikana. Kaikki tämä ei toki menisi CCUS-teknologialle, mutta antaa osviittaa urakan suuruudesta.

EU kicks off debate on 2040 climate goal on way to net-zero emissions

Aikajänne on nykysijoittajalle harmittavan pitkä, mutta pointtini on, että CCUS hiipii pikkuhiljaa osaksi hyväksyttävää ja tunnustettua keinovalikoimaa luoden kasvavaa kysyntää myös ACC:n tuotteille.

Edit. Tuossa vielä Hesarin maksumuuriton näkemys asiasta, josta välittyy huomattavan härkämäinen muutos CCUS:n hyödyntämisessä. Lukusuositus.

Ilmasto | Hiilidioksidin talteenotto nousemassa EU:n ilmastopolitiikan ytimeen

Rehellisyyden nimissä pitää tosin todeta, että onhan tässä vielä matkaa konkretiaan.
Ensin debatti → jäsenmaiden konsensus → EU-tason laki.

[Kultapossu1]

Olen viime aikoina yrittänyt paneutua yhtiöön ja sitä kautta teknologiaan, joka on mielestäni liian tärkeä/tarpeellinen epäonnistumaan. Jo näin ajatteleminen on sen tason punainen lippu, että haluaisin mielelläni kuulla näkevätkö muut tilanteen samalla tavalla. On vielä asia erikseen kuuluuko kyseinen yhtiö tämän muutoksen voittajiin, mutta uskon teknologian käyttöönottoon keskipitkällä aikavälillä, koska kaikkea ei heti saa päästöttömäksi, ja Pariisin ilmastokokouksessa sovittu maali siirtyy yhä kauemmas.

Yhtiöllä on jo tämä ketju, joka on viime aikoina ehkä vähän väljähtänyt aktiivisten kirjoittajien, ja ehkä myös sijoittajien, puu(t)tuessa. Tätä selvittäessä myös tuntui, että uudella sijoittajalla on aika työ karsia kaikki tieto kasaan, joten aloituskynnys on luotaantyöntävä. Veikkaan hiljaisuuden liittyvän osaltaan myös siihen, ettei IPO:a seurannut lähtö ollut kovin vauhdikas ja alun innostus on muuttunut realismiksi, jossa odotellaan sekä lainsäädännön hyväksyntää tekniikalle että hinnan asettumista houkuttelevalle tasolle. Mielestäni tämän osalta on kuitenkin tapahtunut paljonkin.

Koska en voi tehdä yhtiölle uutta aloitusta, kokeilen tehdä uudelleenkäynnistyksen ja samalla jäsentää itsellenikin näkemystä yhtiön kokonaistilanteesta. Jos lafka tämän myötä osoittautuu uudeksi Theranosiksi, tulen pääsemään tästä vielä nollatuloksella ulos. Koska kuitenkin päädyin tekemään tämän, ei odotuksiani yhtiön potentiaalista tarvitse varmaan erikseen tuoda esiin. Siispä pidemmittä puheitta…

Tekstissä käytettyjä lyhenteitä lyhyesti avattuna:

CCS – Carbon capture and storage – Hiilensidonta (CO2) + varastointi

CCU – Carbon capture and utilization – Hiilensidonta (CO2) ja hyötykäyttö

CCUS – Kahden ylemmän yhdistelmä, joka sisältää koko mahdollisen arvoketjun

W2E - Waste to energy. Jätettä polttava voimalalaitos.

BECCS - Bioenergy with carbon capture and storage. Biomassan poltosta voimalaitoksessa syntyvän hiilidioksidin talteenotto. Keino vähentää kasvien sitoman CO2:n määrää kierrossa.

EU ETS - EU:n päästökauppajärjestelmä, jossa vuosittain kiristyvä kokonaispäästöraja sekä toimijakohtainen historiaan perustuva päästökiintiö. Päästökiintiön täytyttyä toimija joutuu ostamaan päästöoikeuksia päästökauppajärjestelmästä, jossa päästöoikeuden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

FEED – Front-end Engineering Design -sopimus, joka sisältää alustavat suunnitelmat. Sopimuksen voittaja tuottaa tekniset määrittelyt ja vaatimukset projektille, arvioi projektin keston ja hinnan ja suunnitelmallaan pienentää projektin seuraaviin vaiheisiin liittyviä riskejä. Tämän saaminen ei vielä tarkoita koko projektin voittamista.

PDP – Process Design Package on FEED:n kanssa samaan vaiheeseen kuuluva sopimus, jossa tuotetaan prosessi- ja teknologiatietoa seuraavia vaiheita varten. Kohdistuu enemmän varsinaiseen prosessitekniikkaan, kun taas FEED sisältää myös maa- ja vesirakentamista sekä muuta projektin ympärille liittyvää. PDP onkin usein FEED:n osa.

EPC – Engineering, procurement and construction -sopimus on käytännössä projektin toteutusvaihe, johon pääseminen tarkoittaa samalla tarjouskilpailun voittamista.

FID - Final investment decision. Lopullinen investointipäätös, jonka jälkeen projektin toteutus saa vihreän valon.

ktpa = kilotonnia CO2 per annum. Vuodessa siepatun hiilidioksidin määrä tuhansissa tonneissa.

mtpa = miljoonaa tonnia per annum. Vuodessa siepatun hiilidioksidin määrä miljoonissa tonneissa.

IRA = Inflation Reduction Act. USA:ssa 2022 voimaan tullut liittovaltion laki, joka liittyy aiheeseen lähinnä uusiutuvan energian projekteihin liittyvien tukiensa kautta.

Yhtiö ja tuotteet

Kuten aloituksessakin mainittiin, Aker Carbon Capture ASA on hiilensidontaan ja varastointiin erikoistunut pure play -yhtiö, joka on saanut alkunsa Norjalaisesta Aker-konsernista irronneena spin-offina vuonna 2020. Yhtiön päätoimialueet ovat Pohjoismaat, Länsi-Eurooppa sekä USA. Työntekijöitä reilu 200.

Yhtiön oma asiantuntemus tiivistyy palamisenjälkeiseen hiilensidontaan (Post-combustion carbon capture), jossa yhtiö käyttää patentoitua amiinipohjaista liuotinteknologiaa, joka sitoo hiilidioksidin ja vapauttaa sen kuumennettaessa. Yhtiö muistaa joka välissä mainita amiiniliuottimensa HSE-ominaisuudet: liuotin on pitkäikäinen ja hiottu savukaasujen epäpuhtauksia hyvin sietäväksi, mikä vähentää ei-toivottuja sivureaktioita. Hiilidioksidi kyetään poistamaan savukaasuista noin 90-95%:sti ja erotetun hiilidioksidin puhtaus on yli 99 %, joissain lähteissä jopa 99,9 %. Teknologiaa on 2023 Q4 lopulla testattu 11 eri savukaasutyypillä yhteensä yli 60 000 tunnin ajan.

Eristetty hiilidioksidi yleensä joko varastoidaan lopullisesti, jolloin terminä on CCS (Carbon capture and storage) tai käytetään hyödyksi muualla, jolloin kyseessä on CCU (Carbon capture and utilization). Uudelleenkäyttökohteita ovat esimerkiksi hiilidioksidin käyttö yhdessä vedyn kanssa e-metanolin, e-metaanin tai e-kerosiinin valmistuksessa tai esim. suora käyttö kasvihuoneteollisuudessa kasvuaineena. Hiilensidonnan kohteena ovat lähinnä vaikeasti vihreiksi muutettavat teollisuudenalat, kuten sementtiteollisuus (8% maailman hiilidioksidipäästöistä), jätteenpolttolaitokset, terästeollisuus ja sinisen vedyn valmistus.

Yhtiö myy hiilensidontalaitoksiaan erilaisina avaimet käteen -paketteina sekä koko arvoketjun sisältävänä käyttöoikeuspalveluna (Carbon Capture as a Service), jossa asiakas maksaa kiinteän summan per sidottu tonni CO2:ta. Käyttöoikeuspalvelussa varsinainen hiilensidontalaitos ja sen ylläpito tulevat ACC:lta ja loput arvoketjusta yhteistyökumppaneilta. CCUS arvoketju sisältää hiilensidonnan, väliaikaisvarastoinnin, kuljetuksen sekä tilanteesta riippuen joko lopullisen varastoinnin tai hyötykäytön.

Yhtiö on päätynyt tarjoamaan myös käyttöoikeuspalvelumallia, koska CCUS on laaja kokonaisuus, eikä yhtiöllä tai useimmilla sen asiakkaista olisi yksin rahkeita koko ketjun kattamiseen. Suurimmalle osalle asiakkaista CCUS on lisäksi uusi konsepti, joka vaatii suunnittelua, suuria etukäteisinvestointeja, erillisiä sopimuksia arvoketjun eri askelmilla sekä erilaisia fyysisiä rajapintoja matkalla hiilensidonnasta lopulliseen varastointiin tai hyötykäyttöön. Tarjoamalla koko ketjun palveluna yhtiö pyrkii tekemään monivaiheisesta ketjusta helpommin lähestyttävän. Käyttöoikeuspalvelu on vaihtoehdoista kalliimpi, joten odotan tämän yleistyvän kunnolla vasta päästöoikeuksien hintojen myöhemmän nousun myötä. Myös kuljetus- ja varastointivaihtoehtojen vähäinen tarjonta rajoittaa palvelun tarjoamista. Tilanne helpottuu, kun ala kypsyy hieman lisää.

Tuoteportfolioon kuuluu yhteensä 5 eri hiilensieppauslaitosta, joista kolme ensimmäistä ovat modulaarisia ja yhdisteltävissä suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Yhtiöllä on myös testiyksikkö, mobile test unit (MTU), joka on siirreltävissä maasta toiseen, ja jonka mukana kulkee oma testitiimi. Sen avulla potentiaalinen asiakas pääsee testaamaan laitteistoa livenä omassa laitoksessaan ja operatiivinen riski pienenee. Yksikkö onkin ollut sen verran suosittu, että ACC on päättänyt rakentaa toisenkin MTU:n, joka on kohta valmis (tilanne Q4-2023). Esim. uusien savukaasutyyppien testaus onnistuu MTU:lla kätevästi.

Projektit ja tulevaisuudennäkymät

Yhtiön pörssitiedotteista piirtyy selvä ja suunnitelmalliselta vaikuttava kehityskaari. Koska yhtiö on hyvin spesifin alan toimija, se on pyrkinyt osaksi suurempia kokonaisuuksia. Ensimmäisinä vuosina yhtiö sopi paljon yhteistyökuvioita eri alojen toimittajien kanssa (ohjelmisto-, kaasuturbiini- ja voimalaitostoimittajat, sinisen vedyn valmistuslaitteistojen tuottajat, hiilen varastointiyritykset yms.), joiden tarkoituksena oli kehittää ja integroida tekniikkaa sekä mahdollistaa CCUS-pakettien tarjoaminen yhdessä muiden CCUS-arvoketjuun kuuluvien yritysten kanssa. Yhteistyökumppanihin kuuluvat esim. Microsoft, MAN Energy Solutions, Siemens Energy, Haldor Topsoe, Hitachi Zosen Inova, Carbonor, Carbfix sekä tietenkin Northern Lights JV, Norjan julkis-yksityinen hiilidioksidin varastointiprojekti.

Noin viimeisen vuoden aikana eri suunnittelusopimukset ovat varastaneet uutistilan, minkä tulkitsen uuteen vaiheeseen siirtymisenä. Yhtiö on viimeisen 6 kk aikana saanut enemmän FEED- ja PDP-sopimuksia sekä feasibility studyjä kuin koko aiemman 2020 alkaneen historiansa aikana. En suostu laittamaan tätä kaikkea sattuman piikkiin, vaan uskon tämän johtuvan myös markkinan heräämisestä, mikä myös Q4 webcastissa tuotiin ilmi. Yhtiö on itsenäisenä yrityksenä olonsa aikana kerännyt kehitysputkeen suunnitteluprojekteja yli 40 mtpa:n edestä, joista yli 20 mtpa tuli vuoden 2023 aikana.

Yhtiö onkin alkavana vuonna mielestäni tähänastisen historiansa mielenkiintoisimmassa vaiheessa. Ensimmäiset oikeat laitokset, jotka toimittavat samalla referenssilaitosten virkaa, ovat valmistumassa tänä vuonna: Twencen jätteenpolttolaitoksen CCU Hollannissa on käynnistysvaiheessa ja Brevikin sementtilaitoksen CCS Norjassa on suunnitelman mukaan valmistumassa kesällä. Vaikka tekniikkaa on mobile test unitin avulla testattu useammalla eri savukaasutyypillä ja toimivaksi havaittu, antaa kokonaisten laitosten toimittaminen yhtiölle ihan uudenlaista uskottavuutta.

Käyn alla läpi yhtiön projekteja, joilla on lähitulevaisuudessa mahdollisuus saada lopullinen investointipäätös, mikä käytännössä tarkoitaa vain olemassaolevia FEED-sopimuksia.

USA

Yhtiö kiinnostui IRA-paketin 2022 myötä parantuneista toimintaedellytyksistä ja perusti toimiston Houstoniin sekä solmi yhteistyösopimuksen MAN Energy Solutionsin kanssa Yhdysvaltojen markkinapreesensin edistämiseksi. Joitain FEED-tutkimuksia menossa, mutta ei todennäköisiä FIDejä vuodelle 2024 (tieto Q4 webcastista).

UK

Britanniassa on meneillään hallituksen käynnistämä laaja ja taloudellisesti tuettu CCUS-projekti, johon päästäkseen yritykset lobbaavat ankarasti. Sen tarkoituksena on saattaa CCUS käyttöön minimissään kahteen teollisuusklusteriin vuoden 2025 puoliväliin mennessä (projektinimeltään Track-1) ja neljään muuhun vuoteen 2030 mennessä (Track-2). Tähän väliin on perustettu vielä Track-1 Expansion. Koko projektin suuruusluokka on 20-30 mtpa CO2 vuoteen 2030 mennessä ja sille on myönnetty 20 miljardin punnan tuki. Britannian teollisuusklustereista HyNet sekä East Coast Clusterien on vahvistettu kuuluvan Track 1:een, joka on ensimmäinen toteutettavista aalloista. Sen jälkeen tulee mahdollisesti Track 1 expansion ja ainakin Track 2. Projektin käynnistys on hieman viivästynyt, mutta Q4 webcastin mukaan ensimmäiset ACC:hen liittyvät FID:t tullaan näkemään syksyllä 2024.

Alla vielä FID-lotto Britannian projektien osalta perustuen löytämiini tietoihin.

Projekti	FID-veikkaus	Peruste
bp Net Zero Teesside (G2P)	Syksy 2024	Kuuluu UK Track 1 & Webcast Q4 Q&A
SSE Keadby 3 (G2P)	Syksy 2024	Kuuluu UK Track 1 & Webcast Q4 Q&A
Uniper Grain (CCGT)	2025-2026	https://newsweb.oslobors.no/message/606430 & PDP menossa, jonka jälkeen vielä FEED, joka yleensä kestää noin vuoden.
Viridor Runcorn CCS (W2E)	2024-2025	Kuuluu UK Track 1, joten FID voi tulla jo syksyllä 2024, mutta nyt vasta pre-FEED käynnissä. Tarvitaanko lisäsuunnittelua?

Näistä pienimmänkin laitoksen EPC-sopimuksen voittaminen toisi kaikkien kolmen työn alla olevan CCUS-laitoksen verran uutta kapasiteettia. Yhteensä Britanniassa voitettujen suunnittelusopimusten kautta voisi olla tulossa jopa 7 mtpa:n verran uutta kapasiteettia verrattuna kolmen jo voitetun sopimuksen myötä nyt rakenteilla olevaan 1 mtpa:an.

Eurooppa

Eurooppa, etenkin Pohjois-Eurooppa, on yhtiön päämarkkina-aluetta, jossa sillä onkin jo kolme projektia työn alla. Näiden lisäksi listalta löytyy neljä FEED-vaiheessa olevaa projektia.

Projekti	FID-veikkaus	Peruste
Söderenergi Igelstaverket (BECCS)	2024-2025	FEED aloitettu 26.06.2023, joten FID periaatteessa mahdollinen 2024 loppupuolella.
Hafslund Oslo Celsio (W2E)	2025	FEED aloitettu 24.11.2023. Q4 raportissa mainittu, että FID tavoitteena 2024 kesällä.
Nordbex AB (BECCS)	2025	FEED aloitettu 08.02.2024, joten FID tuskin tulee vielä 2024 aikana.
Eurooppalainen toimija, CCS yhteensä 4:ään BECCS- ja W2E-laitokseen.	Aikaisintaan 2025	Feed aloitettu 22.02.2024. Neljä laitosta, iso kokonaisuus. Luultavasti tehdään osissa, laitos kerrallaan, monta FID:ia.

Yhtiön menestysmahdollisuudet tullaan lähivuosina mittaamaan voitettujen projektien määrällä. Se joutuukin nyt tarjouskilpailujen myötä testaamaan teknologiansa ja hintatasonsa alan muita toimijoita vastaan. Esimerkiksi Net Zero Teesside -projektissa on kaksi kilpailevaa konsortiota:

• Aker Solutionsin johtama konsortio, johon kuuluu Aker Solutions, Doosan Babcock sekä Siemens Energy. CC-teknologia ACC:lta.
• Technip Energiesin johtama konsortio, johon kuuluu Technip Energies ja General Electric. CC-teknologiana Shellin CANSOLV CO2, joka myös amiiniliuottimeen perustuva.

Tekniikan TAM on ihan järkyttävän suuri, koska tulevaisuuden tavoitteena on olla hiilinegatiivinen. USA:ssa IRA:n tuomien lisätukien myötä CCUS:n kapasiteetin on arveltu voivan kasvaa 2030 mennessä vuotuiseen 200 mtpa:an. EU:n tämänhetkinen tavoite on, että vuosikymmenen loppuun mennessä sidotaan 50 mtpa:n verran ja vuoden 2040 lopulla jo 280 mtpa. Tuista tarkemmin seuraavassa kappaleessa.

Julkisuuden keskustelu vihreästä siirtymästä on värittynyttä, koska useimmilla on siihen liittyvä agenda tai ideologia: (vain hieman) karrikoiden vihreän siirtymän puristit, joiden mielestä ainut oikea vihreä siirtymä on suoraan fossiilisista täysin uusiutuviin, eikä välimuotoja hyväksytä, koska CCUS:kin on vain kakkosluokan ilmastotoimi, keino olla tekemättä välttämättömiä muutoksia. Toisella puolella öljy-yhtiöt ovat perinteisesti ja keskimäärin olleet CCUS:n puolella, koska sen käyttö vaatisi yhtiöiltä pienempiä rakennemuutoksia tulevaisuudessa ja mahdollistaisi lähes entisenlaisen toiminnan.

Olen kuitenkin viime aikoina internetin teelehdistä tulkinnut etenkin EU:n puheidensa kautta myöntäneen, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ei saavuteta ilman hiilensidontaa, ja EU on tähän liittyen tehnytkin uusia CCUS:a puoltavia keskustelunavauksia. Tulkintani mukaan CCUS on siis tulossa yhä vahvemmin osaksi ilmastotyökalupakkia, enkä näe tässä ongelmaa, jos sitä käytetään sitomaan päästöjä vaikeasti korvattavilla teollisuudenaloilla, kuten yhtiö on tekemässä.

Elefantti olohuoneessa: hinta (ja tuet)

Teen heti selväksi, että CCUS ei tule isossa mittakaavassa realisoitumaan ilman rahallista keppiä ja/tai porkkanaa. Hinnalla on kaikista tekniikkaan liittyvistä tekijöistä varmasti merkittävin vaikutus hiilensidonnan tulevaisuuteen ja se on ollut pitkään yleistymisen esteenä yksinkertaisesti siksi, että yhden hiilidioksiditonnin sitominen on maksanut enemmän kuin sen vapauttaminen taivaalle. EU on luomallaan päästökauppajärjestelmällä luottanut enemmän keppiin kuin porkkanaan. Mekanismi, jolla päästökauppajärjestelmä on rakennettu, on viime vuodet vähentänyt vuosittain sallittujen hiilidioksiditonnien maksimimäärää 2,2 prosentilla, mikä pikkuhiljaa nostaa hiilidioksiditonnien keskimääräistä hintaa. Vuosittainen vähennys on tästä vuodesta (2024) alkaen kiristetty 4,3 %:iin. Vuonna 2018 hiilidioksiditonnin hinta oli keskimäärin 8€, kun se vuonna 2023 oli jo yli 80 €, joten nousu on vuositasolla ollut huomattavaa. Viime aikoina hinnat ovat taas hiipineet alaspäin, johtuen ainakin osittain Euroopan hiipuvasta taloudellisesta aktiviteetista. Päästökauppajärjestelmälle ei ole saatu sovittua alarajaa, joten taantumien aikaan, tuotannon hiipuessa, myös päästöoikeuksien hinnat laskevat, kun tupruttelijoilla tulee vähemmän päästökiintiöiden ylityksiä. Kaikille toimijoille on kuitenkin selvää, että keskimääräinen hinta on mekanismista johtuen pitkällä aikavälillä nouseva, mikä tekee hiilensidonnasta vuosi vuodelta houkuttelevampaa.

W2E-sektori ei vielä kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään, mutta EU on jo tuonut julki aikeensa senkin integroinnista. Vuoden 2024 alusta W2E-toimijat joutuvat mittaamaan ja raportoimaan jätteenpolttolaitosten päästöt. 2026 alussa komission on määrä julkaista raportti, jossa W2E-sektori määrätään vuoden 2028 alusta mukaan päästökauppajärjestelmään jonkinlaisella kahden vuoden siirtymäajalla, eli viimeistään 2030. Toteutuessaan tämä tulisi olemaan merkittävä ajuri kohti CCUS:n käyttöönottoa Euroopassa.

EU:n porkkanaleiriä edustaa Innovation Fund, joka keskittyy suuria päästövähennyksiä tuottavien innovatiivisten teknologioiden ja lippulaivaprojektien tukemiseen. Esim. Twencen CCU-projekti on saanut rahastolta 14,3 MEUR tuen.

USA:ssa keppi on jätetty puuhun ja tarjolla on ainoastaan pussillinen porkkanoita. 2022 hyväksytty Inflation Reduction Act (IRA) nosti jo aiemmin voimassa olleen 45Q tax credit kannustinjärjestelmän korvauksia. Päivitetyssä 45Q:ssa CCU-projektille maksetaan 65$ per sidottu ja hyötykäytetty CO2-tonni. CCS-projekteille maksetaan 85$ per lopullisesti varastoitu CO2-tonni. Tämän lisäksi Bipartisan Infrastructure Investment and Jobs Act tarjoaa rahallista tukea CCUS-infrastruktuurin rakentamiseen. Lisäksi löytyy osavaltiokohtaisia kannustimia. Hidastavana tekijänä useimmissa osavaltioissa luvansaanti lopulliselle varastointisijainnille kestää 3 vuotta.

Alla olevassa kuvaajassa on vasemmassa ikkunassa CCUS arvioitu tilanne ennen IRA-pakettia ja oikeassa ikkunassa arvio ajasta IRA-paketin hyväksymisen jälkeen.

Alla ACC:n arvioimat hinnat toiminnan eri tasoille ja käyttöoikeuspalvelulle. Riippuen laitoksen integrointimahdollisuuksista ja toimitustason laajuudesta, alkaa CCUS olla etenkin USA:ssa erittäin houkutteleva vaihtoehto. Päästöoikeuksien hintojen trendi huomioiden myös Euroopassa uusien laitosten kannattaa ehdottomasti integroida CCUS jo suunnitteluvaiheessa. Hiilensidontayksikköjen toimitusaikojen ollessa lyhyimmilläänkin 2 vuotta, kannattaa vanhojenkin laitosten aloittaa suunnittelutyö jo nyt, koska päästöoikeuksien hinnat nousevat vuosi vuodelta. Alla vielä ACC:n arvioimat hintahaarukat per siepattu CO2-tonni eri toimitustasoilla.

Rahahommelit ja muita lukuja

Yhtiö hoiti rahoituksensa balanssiin järjestämällä 2021 elokuussa 840 MNOK osakeannin hinnalla 22 NOK per osake, mistä lähtien se onkin ollut nettovelaton. Annin jälkeen 2021 Q3 lopussa yhtiöllä oli käteistä noin 1,4 miljardia NOKkia, eli noin 120 MEUR. Reilu kaksi vuotta myöhemmin, 2023 Q4 lopussa yhtiöllä on noin 1,1 miljardia NOKkia (~97 MEUR). Se ei ole tehnyt vielä kertaakaan voittoa, mutta rahanpolttelu on pysynyt aika hyvin hallussa, eikä akuuttia kassakriisiä ole näköpiirissä.

Yhtiö on alempana näkyvässä kuvaajassa tällä hetkellä tukevasti kakkosvaiheessa. Olen tunnuslukujen kautta arvioinut sitä ainoastaan EV/sales -multippelin kautta, joka on viime aikoina pyörinyt edelleen noin 3,5 – 5,0 kertoimilla, vaikka osakkeen hinta onkin maltillistunut reilusti alkuinnostuksen jälkeen. Nähdäkseni hinnan voidaan edelleen olettaa pitävän sisällään odotusta tulevasta kasvusta. Toisaalta on kasvua myös tullut, koska yhtiö on onnistunut tuplaamaan liikevaihtonsa kahtena edellisenä vuotena, ja jos edes osa nykyisistä kilpailutuksista päätyy ACC:lle, en pidä liikevaihdon tuplaamista tänäkään vuonna mahdottomana tehtävänä. Tällöin EV/sales olisi nykykurssilla noin 2. Viime vuoden Q4:ään verrattuna myös order backlog on vuoden aikana tuplaantunut.

Yhtiön merkittävämmät rahavirrat syntyvät tällä hetkellä vielä aika pienestä määrästä projekteja, joten odotan voitollisuuteen pääsyn tapahtuvan hieman pomppien, tosin en vielä ainakaan tämän vuoden aikana. Yhtiön pääsyä voitolliseksi tulee luonnollisesti seurata, mutta uskon sen olevan lähinnä seuraus voitettujen projektien runsaslukuistumisesta, minkä vuoksi oma mielenkiintoni kohdistuu tällä hetkellä uusiin voitettuihin projekteihin.

Yhteenveto

Nähdäkseni sen verran moni asia tuntuu olevan yhtiön kannalta kohdallaan, tai ainakin menossa oikeaan suuntaan, että löydän yhtiölle selvästi enemmän positiivisia kuin negatiivisia ajureita. Johtuen projektien pitkistä toimitusajoista, jätän kuitenkin rakettiemojit myöhemmälle. Uskon enemmän hitaampaan ja hieman epätasaiseen kasvuun. Jos tämä kuitenkin menee odotukseni mukaan, saa yhtiö jo tänä vuonna mukavan potin uusia projekteja, minkä pitäisi katkaista kurssin pitkä pulkkamäki. Aion alkuvaiheessa seurata yksittäisten tarjouskilpailujen voittajia nähdäkseni onko ACC:lla riittävät mahdollisuudet bisneksen rakentamiseen. Osakkeen pidempiaikainen suunta on kieltämättä hieman mietityttänyt, koska on yleensä melko epätodennäköistä, että näkisin tilanteen markkinaa selvemmin. Tämän vuoksi toivoisin myös toisenlaisia näkemyksiä, mutta toisaalta tiedostan yhtiötä seuraavien silmäparien pienilukuisuuden.

Aika on ikävä kyllä ruuhkavuosina rajallista, joten tekstistä jäi puuttumaan vielä monta aihetta, joita olisin mieluusti sivunnut. Pidätänkin oikeuden päivittää tekstiä ainakin kilpailijoiden, karhuilun sekä plussat-miinukset -listan osalta, jos joskus saan uusia kappaleita aikaiseksi.

[InvestA]

Uutta projektia pukkaa:

Aker Carbon Capture has been awarded a study from a European developer to assess
the feasibility of integrating carbon capture at multiple biomass and waste-to
-energy facilities. The four initial plants will be based on Aker Carbon
Capture’s modular Just Catch, which enables synergies across the projects,
faster realization and reduced overall risk.

“We are excited to be working on this leading carbon capture initiative. We
believe that our configurable Just Catch, which facilitates serial-produced
carbon capture units, will provide cost and delivery benefits. By addressing our
customer’s specific requirements, we aim to contribute to the successful
realization of their CCUS projects,” said Jon Christopher Knudsen, Chief
Commercial Officer at Aker Carbon Capture.

This award emphasizes Aker Carbon Capture’s leading European market position
with proven technology, modularized and standardized products and a major
project portfolio. The European Commission recently presented a 90% net GHG
emissions reduction proposal compared to 1990 levels as the recommended target
for 2040. To deliver a reduction of net GHG emissions of 90%, the EU’s GHG
emissions in 2040 should be less than 850 MtCO2-eq and carbon removals should
reach up to 400 MtCO2, a large part of which will have to be BECCS.

Aker Carbon Capture is currently delivering seven carbon capture plants. In the
Netherlands, Aker Carbon Capture is in the final stages of delivering a Just
Catch 100 at the Twence waste-to-energy facility. For Heidelberg Materials’
cement plant in Brevik Norway, Aker Carbon Capture is delivering a carbon
capture plant with a capacity of 400,000 tonnes per year. The company is also
delivering five Just Catch 100 units to Ørsted’s bioenergy facilities in
Denmark, with a total design capture capacity of 500,000 tonnes CO2 per year.
These flagship projects contribute to Aker Carbon Capture’s mission to serial
produce carbon capture units for the mid-scale emitter market.

https://newsweb.oslobors.no/message/611539

[Kultapossu1]

Osakkeesta otetaan nyt kunnolla ilmoja pihalle ja yritän hieman ymmärtää mistä nykyisessä pudotuksessa on kyse. Tätä sivuten laitoin projekteihin liittyvää kappaletta uusiksi ja liitän uuden materiaalin tähän helpommin löydettävänä päivityksenä. Tämän luulisi myös helpottavan mahdollisen entry-paikan hahmottelua.

Kävin läpi yhtiön meneillään olevia projekteja, joilla on lähitulevaisuudessa mahdollisuus saada lopullinen investointipäätös, mikä käytännössä tarkoitaa vain olemassaolevia FEED-sopimuksia.

USA

Yhtiö kiinnostui IRA-paketin 2022 myötä parantuneista toimintaedellytyksistä ja perusti toimiston Houstoniin sekä solmi yhteistyösopimuksen MAN Energy Solutionsin kanssa Yhdysvaltojen markkinapreesensin edistämiseksi. Joitain FEED-tutkimuksia menossa, mutta ei todennäköisiä FIDejä vuodelle 2024 (tieto Q4 webcastista).

UK

Britanniassa on meneillään hallituksen käynnistämä laaja ja taloudellisesti tuettu CCUS-projekti, johon päästäkseen yritykset lobbaavat ankarasti. Sen tarkoituksena on saattaa CCUS käyttöön minimissään kahteen teollisuusklusteriin vuoden 2025 puoliväliin mennessä (projektinimeltään Track-1) ja neljään muuhun vuoteen 2030 mennessä (Track-2). Tähän väliin on perustettu vielä Track-1 Expansion. Koko projektin suuruusluokka on 20-30 mtpa CO2 vuoteen 2030 mennessä ja sille on myönnetty 20 miljardin punnan tuki. Britannian teollisuusklustereista HyNet sekä East Coast Clusterien on vahvistettu kuuluvan Track 1:een, joka on ensimmäinen toteutettavista aalloista. Sen jälkeen tulee mahdollisesti Track 1 expansion ja ainakin Track 2. Projektin käynnistys on hieman viivästynyt, mutta Q4 webcastin mukaan ensimmäiset ACC:hen liittyvät FID:t tullaan näkemään syksyllä 2024.

Alla vielä FID-lotto Britannian projektien osalta perustuen löytämiini tietoihin.

Projekti	FID-veikkaus	Peruste
bp Net Zero Teesside (G2P)	Syksy 2024	Kuuluu UK Track 1 & Q4 webcast Q&A
SSE Keadby 3 (G2P)	Syksy 2024	Kuuluu UK Track 1 & Q4 webcast Q&A
Uniper Grain (CCGT)	2025-2026	NewsWeb & PDP menossa, jonka jälkeen vielä FEED, joka yleensä kestää noin vuoden.
Viridor Runcorn CCS (W2E)	2024-2025	Kuuluu UK Track 1, joten FID voi tulla jo syksyllä 2024, mutta nyt vasta pre-FEED käynnissä. Tarvitaanko lisäsuunnittelua?

Näistä pienimmänkin laitoksen EPC-sopimuksen voittaminen toisi kaikkien kolmen työn alla olevan CCUS-laitoksen verran uutta kapasiteettia. Yhteensä Britanniassa voitettujen suunnittelusopimusten kautta voisi olla tulossa jopa 7 mtpa:n verran uutta kapasiteettia verrattuna kolmen jo voitetun sopimuksen myötä nyt rakenteilla olevaan 1 mtpa:an.

Eurooppa

Eurooppa, etenkin Pohjois-Eurooppa, on yhtiön päämarkkina-aluetta, jossa sillä onkin jo kolme projektia työn alla. Näiden lisäksi listalta löytyy neljä FEED-vaiheessa olevaa projektia.

Projekti	FID-veikkaus	Peruste
Söderenergi Igelstaverket (BECCS)	2024-2025	FEED aloitettu 26.06.2023, joten FID periaatteessa mahdollinen 2024 loppupuolella.
Hafslund Oslo Celsio (W2E)	2025	FEED aloitettu 24.11.2023. Q4 raportissa mainittu FID-tavoitteeksi kesä 2024.
Nordbex AB (BECCS)	2025	FEED aloitettu 08.02.2024, joten FID tuskin tulee vielä 2024 aikana.
Eurooppalainen toimija, CCS yhteensä 4:ään BECCS- ja W2E-laitokseen.	Aikaisintaan 2025	Feed aloitettu 22.02.2024. Neljä laitosta, iso kokonaisuus. Luultavasti tehdään osissa, laitos kerrallaan, monta FID:ia.

Yllä mainituista Hafslund Celsio on erityisen mielenkiintoinen, koska projektin EPC meni jo Technip Energies:lle 4.7.2022 (linkki finansavisenin uutiseen), mutta hinta karkasi kesken projektin 5 → 8 miljardiin NOKkiin. Projekti keskeytettiin ja uusi FEED annettiin Aker Solutionsille ja ACC:lle. Jos tarjottava hinta on järkevämpi, menee projekti Akerin perheelle. Tätä luultavasti pusketaan eteenpäin kovaa vauhtia, koska projektilla on jo rahoitus osana Longship-projektia. Koska tälle löytyy jo rahoitus ja aiempi FID, on projektin aloitus periaatteessa mahdollinen jo 2024 aikana heti FEED:n valmistuttua.

Yhtiön menestysmahdollisuudet tullaan lähivuosina mittaamaan voitettujen projektien määrällä. Se joutuukin nyt tarjouskilpailujen myötä testaamaan teknologiansa ja hintatasonsa alan muita toimijoita vastaan. Esimerkiksi Net Zero Teesside -projektissa on kaksi kilpailevaa konsortiota:

• Aker Solutionsin johtama konsortio, johon kuuluu Aker Solutions, Doosan Babcock sekä Siemens Energy. CC-teknologia ACC:lta.
• Technip Energiesin johtama konsortio, johon kuuluu Technip Energies ja General Electric. CC-teknologiana Shellin CANSOLV CO2, joka myös amiiniliuottimeen perustuva.

Nykyinen kurssilasku on nähdäkseni monen asian summa, joista päällimmäisenä jo ylemmässä viestissä mainittu hypen hiipuminen. Kolme vuotta sitten korkeammilla hinnoilla sijoittaneilla saattaa alkaa usko loppua, koska monella oli varmasti lähtöoletuksissa enemmän momentumia. Toinen tekijä saattaa olla pitkä väli uusien projektien voittamisessa. Aion selvitellä kilpailuasetelmia vielä tarkemmin, mutta tällä hetkellä markkina näyttää heränneen, eikä omalle kohdalleni ole vielä tullut vastaan hälyttäviä merkkejä ACC:n heikosta kilpailukyvystä. Ennen vuoden loppua on kuitenkin oltava jo vähintään yksi uusi sopimus FID:n saaneista projekteista, muuten ne ovat menneet kilpailijoille. Uudet FEED-sopimuksetkaan eivät enää helposti käännä kurssin suuntaa, koska niiden varsinainen hillotolppa on usein vasta reilun vuoden päässä.

EDIT: Q4 reportissa mainittu, että Hafslund tavoittelee FID:iä Celsio:n laitoksella kesällä 2024.

[Kultapossu1]

ACC saanut uuden pilottiprojektin Yhdysvalloissa.

https://newsweb.oslobors.no/message/611915

Kohteessa on tehty jo aiempi pre-FEED. Pilotin myötä yhtiön tekniikkaa testataan nyt ensimmäistä kertaa paperiteollisuudessa. Tämä on hyvä pilotti, koska liuottimen toimivuudesta uudella savukaasulla saadaan käytännön todisteita.

Jenkeissä CCUS-projekteilla on Eurooppaa parempi taloudellinen kannustin, koska näistä saa 45Q:n mukaisen korvauksen ja sidotut hiilidiioksiditonnit voidaan lisäksi myydä vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla (VCM). Taloudelliset esteet projektin etenemiselle ovat siten pienempiä.

Edit: Koska kyseessä on virstanpylväsprojekti (Milestone project), johon on kuulunut jo aiempia vaiheita (pre-FEED), pidän todennäköisenä, että tässä on latu auki ihan lopulliseen FID:iin asti kunhan virstanpylväät toteutuvat suunnitellusti. Eli kyse ei olisi vain toisistaan riippumattomista askeleista. Pieni, mutta mielenkiintoinen ero.

[Kultapossu1]

Kurssi putoaa nyt ilmeisesti kahdesta syystä.

1. Aiemmin mainittu UK Net Zero Teesside -projekti on mennyt Technip Energiesille.
2. ACC tulee maanantaina (18.3.) putoamaan OBX ESG -indeksistä.

Molemmat tapahtumat osuvat ajallisesti ikävästi samaan kohtaan aiheuttaen myyntipainetta. Vaikka lyhyellä aikavälillä projektin menettäminen kilpailijalle ei ole ratkaisevaa, koska nämä projektit eivät missään tapauksessa kaikki olisi voineet mennä ACC:lle, olisin mieluummin nähnyt voittajakonsortiolla eri nimen. Kyseessä on kuitekin iso 2 mtpa projekti 4 miljardin punnan kokonaisarvolla, jonka tuotto jakautuu konsortion osapuolien kesken.

Eihän tästä oikein mitään positiivista ACC:lle ole nähtävissä, mutta pureskellaan nyt sitten niitä negatiivisia. CCUS-markkinan koko kyllä mahdollistaa riittävän määrän työtä kaikille nykyisille toimijoille, mutta nyt varmistus ACC:n kyvystä pärjätä kilpailijoitaan vastaan jäi hieman epäselväksi tai sai jopa pienen kolauksen. Tarjouskilpailuissa on kyse konsortion tarjoamasta kokonaisuudesta, jonka osa ACC on, mutta tarjolla olevan tiedon perusteella en ainakaan itse pysty vielä arvioimaan mikä oli ACC:n teknologian osuus projektin menetyksessä.

ACC toimitti FEED-sopimuksen kyseiseen projektiin, mutta sillä ei nähtävästi ole suurtakaan merkitystä lopullista rakentajaa valittaessa, vaan hinta ja kokonaisuus ratkaisevat. Tämä myös vahvistaa oletukseni, että isokin projekti etenee FID-vaiheeseen noin vuoden kuluessa FEED:n aloituksesta.

On selvää, että ACC tarvitsee lisää projekteja pipelineen, joten joku näistä UK:n isoista projekteista olisi pakko saada, koska se toisi uskottavuutta myös mahdollisena isojen projektien toimittajana.

[Kultapossu1]

Kyllä omistajia nyt hemmotellaan, joten kokoan tähän vähän viime päivien tapahtumia.

Ensin Pareto laski suositushintansa 15 → 10 NOK menetetyn diilin johdosta, mutta sentään piti ostosuosituksen.
Tänään Clarksons Securities antoi myyntisuosituksen 4,6 NOK tavoitehinnalla.

Jälkimmäisen analyysitalon arvion mukaan ACC tulisi saavuttamaan 3,5 mtpa:n sopimukset 2025 mennessä ja 23 mtpa:n edestä rakennettavaa 2030 mennessä. Johtohan on asettanut 10 mtpa tavoitteen vuoden 2025 loppuun mennessä, mikä alkaa päivä päivältä näyttämään yhä epätodennäköisemmältä. Puhuivat tosin jo Q4 webcastissa siihen sävyyn, että tavoitteeseen ei todennäköisesti päästä ihan 2025 mennessä, mutta heille riittää tavoitteen saavuttaminen pian sen jälkeen. Tavoitteen laskemisen tai siitä luopumisenhan voisi tulkita negariksi.

Laskin äkkiseltään, että vuoden 2025 loppuun mennessä on jaossa ainakin 6 mtpa verran projekteja, todennäköisesti enemmänkin, mutta suurimmat epävarmuudet tosiaan liittyvät siihen miten projektit saavat rahoitusta ja millä osuudella ACC onnistuu niitä voittamaan. Tässä valossa Clarksons Securitiesin 3,5 mtpa vuoden 2025 loppuun mennessä on periaatteessa ihan realistinen skenaario.

CCUS-rakennussopimuksista on tällä hetkellä varmasti kova kilpailu, koska niitä ilmaantuu vielä tipoittain, ja UK:ssa menetetyn lippulaivaprojektin osalta tarjouskilpailu on epäilemättä ollut veristä. Sitä, olisiko sopimus ollut taloudellisesti hyvä, on mahdotonta tietää, mutta mainehaittaa sen menettämisestä selvästi tuli. Taustalla minua hieman häiritsee tuo aiempi Hafslund Oslo Celsion sopimus, joka meni jo Technip Energies:lle ja lisensoidulle Shell Cansolv -liuotintekniikalle. Jäin ihmettelemään miten on mahdollista, että Technip Energiesin kanssa sovittu hinta pystyi nousemaan 5 miljardista NOK:sta 8:aan, kuten on uutisoitu. Eihän firma ole voinut hintaa niin pieleen arvioida, ellei näitä projekteja pyritä voittamaan ihan vereslihalla. Isommalla firmalla (ja kassalla) on luonnollisesti paremmat mahdollisuudet kilpailla hinnalla markkinaosuuksien voittamiseksi, mutta 60% hinnannousu alkuperäisestä on silti käsittämätön.

Yksi iso ongelma tällä hetkellä on (oman entry-ajoituksen lisäksi ), että kurssilla ei ole fundan puolesta oikein mitään tukea ilman uusia sopimuksia. Tämä vuosi sinniteltäneen vielä Ørsted Kalundborg CCS:n tuloilla, mutta liikevaihdollisesti vuodesta uhkaa tällä menolla tulla välivuosi kahden rakettivuoden jälkeen. Tämäkään ei ole vielä ongelma, kunhan kassa saadaan riittämään. Solmituilla FEED-sopimuksillakaan ei ikävä kyllä tee juuri mitään, jos ne realisoituvat sopimuksiksi vain kilpailun puuttuessa. Oma tulkintani tilanteesta tämänhetkisillä tiedoillani on, että tässä kuitenkin vain potkaistiin tölkkiä hieman pidemmälle, koska pidemmän aikavälin ajurit ovat ennallaan. Riskit kyllä kasvoivat, jolloin kurssilaskukin on ikävä kyllä perusteltu.

[Kultapossu1]

ACC:lle uusi sekä FEED- että pilottiprojektin sisältävä sopimus Wackerin kanssa Norjassa. Tämän diilin FID mahdollinen 2025 alkupuolella.

[Kultapossu1]

ACC on solminut MoU:n aiemmassa pörssitiedotteessa mainitun CO280:n kanssa.

CO280 on CO2-poistoprojekien hankekehittäjä, jonka kanssa ACC on tehnyt yhteistyösopimuksen koskien USA:n ja Kanadan sellu- ja paperitehtaiden hiilensidontaprojekteja. Tämän myötä osapuolet ovat sopineet toimivansa toistensa ensisijaisina kumppaneina uusia projekteja kehitettäessä. Eräänlainen yhteistyön laajennus siis, joka liittyy jo aiemmin mainittuun virstanpylväsprojektiin USA:ssa.

Lisään myös muualta bongaamani väitetyn kirjeenvaihdon ACC:n Head of capital markets and new market strategy -tittelillä toimivan David Phillips:n kanssa. Lähettäjän viestiä ei ollut, mutta foorumin luonteen tuntien kyseessä on luultavasti ollut yksityissijoittajan hätähuuto, joka ei vastauksen perusteella tuntunut sisältävän mitään kovin konkreettista kysymystä:

Yhteenveto

“As a shareholder I certainly share your frustration - I will also note that it is a tough time for clean tech companies globally at the moment as well (many of the headaches from 2023 continue into this year - higher interest rates, political risk on the horizon in the US and UK and so on…) As you probably know, the main trigger in the last 1-2 weeks has been the news that the “other” consortium - GE Vernova, Technip (with Shell’s technology) and Balfour Beatty - will work on the gas on a mega scale for to run the Net. The Zero Teesside project in the UK, not the consortium we work with. This was announced about 1.5 weeks ago - it’s not Saipem (that’s a wrong Bloomberg headline…they’re working on another part of this infrastructure for NEP). This is unfortunate for us, but it’s important to see it in the right context: Probably the first mainstream project we haven’t won, after being successful with ALL other projects we’ve chased that have gone forward (Orsted, Twence, Brevik , also our “victory” at Celsio in Norway), so from one angle, although it is disappointing, we cannot expect to win them all - a fact This is a project where ACC is a technology supplier to a consortium; it is important to remember that, because we are a subcontractor to a consortium that was not successful - this is NOT a comment on our technology (which performed extremely well at high capture rates), rather on the total cost of the consortium, new build gas plant, plant engineering etc - all in. Also - sometimes not as well understood, and perhaps part of the panic in the last few days - as we are a subcontractor who does not own the entire project, the financial scope for us is “medium large” even for such a large project . So for us, although this is an important project, this is not a “mega-scale” economic impact that now allows us to look at “plan B” - far from it. The UK is still a promising market for us - especially with waste to energy (smaller and larger plants) and still also with gas power - we are the “sole” technology supplier for Keadby 3 (SSE) and we are heavily involved (albeit with some competition) with Runcorn (Viridor) and Uniper etc. The US market (and Norway/Denmark) is likely to give us encouraging news in 2024, especially, as we have said before (our US news the other week – with CO280/pulp and paper – and our news today with our wider partnerships with CO280) is just the start of what should be a long line of news to come AND – probably most importantly, we’re not going to suddenly panic after not winning a project like this – we continue to have a good financial footing (as some have been worried about for the last few days - wrongly) As mentioned I am also a “fair” shareholder by the way so 100% feel the impact of the share price but we (and I) are confident that the long term picture for CCS (and our position in it) is a good one – just need to make sure we are successfully positioned for the work when it comes! And this year we have good expectations for Celsio in Oslo, more FEEDs in Europe and also the USA, and potentially some smaller awards in Europe as well, which sets up a potentially strong 2025 when it comes to new work in particular.”

Vastauksessa joitain mielenkiintoisia pointteja.

• Muistuttelee jo mainitsemistani asioista: ACC ei tule voittamaan kaikkia projekteja. Muistuttelee myös, että konsortion osana ACC toimii aliurakoitsijana ja tarjottu kokonaishinta koostuu osien summasta, eikä tästä kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ACC:n osuudesta.
• UK:n isossa Keadby 3 -projektissa ei tällä hetkellä ilmeisesti edes ole muita kilpailijoita mukana (mikä ei tietenkään estä projektin kilpailutusta myöhemmin).
• Tuntuu sanamuotojen perusteella pitävän Hafslund Celsion projektin siirtymistä ACC:lle jo aika todennäköisenä skenaariona.

Myös muita positiivisia pointteja mainittu, mutta epävarmuus on vielä sitä luokkaa, että jään lähinnä mielenkiinnolla seuraamaan näihin liittyviä ulostuloja.

[Kultapossu1]

ACC perustaa yhteisyrityksen (Joint Venture) SLB:n (Schlumberger Limited) kanssa.

Järjestelyssä SLB ostaa 80% ACCH:n (Aker Carbon Capture Holding AS) osakekannasta NOK 9,19 hinnalla, mikä käytännössä tekee ACC:sta SLB:n tytäryhtiön.

SLB maksaa NOK 4,12 miljardia 80% osakeosuudesta. ACCH maksaa 50 miljoonaa USD:a SLB:n CC-bisneksestä. Tässä siis tulkintani mukaan siirretään SLB:n CC-bisnes ACC:n alle, mutta ACC siirtyy seuraamaan SLB:n strategiaa. ACC:lle jää jäljelle jäävä 20% osuus yhteisyrityksestä.

Järjestelyyn liittyy myös suorituskykyperusteisia virstanpylväitä, jotka voivat myöhemmin mennä maksuun.

Vastaavia tapauksia ei ole lyhyelle sijoittajauralleni vielä osunut, joten en ole täysin selvillä kaikista kauppaan liittyvistä käytännön asioista. Jäin kuitenkin vielä siihen käsitykseen, että ACC jäisi pörssiin omalla tickerillään.

Edit: Linkki korjattu, kiitokset @Fastback.

[InvestA]

Ei aukea minullekaan. Toivottavasti joku kokeneempi voisi tulla kertomaan, mitä tämä tarkoittaa osakkeenomistajan kannalta. Toki pörssin liikkeistähän voi jo päätellä jotain…

Myöskään SLB ei ole yhtiönä ennestään tuttu.

[Kultapossu1]

ChatGPT ei oikeastaan osaa sanoa firmasta muuta kuin öljyalan toiminnot, mutta yhtiön sivujen perusteella sillä vaikuttaisi olevan käynnissä siirtymä vihreämpiin teknologioihin. Yhtiö on rebrändännyt itsensä vuonna 2022 pelkästä öljyalan toimijasta globaaliksi kestävämpien energiaratkaisujen toimijaksi. Minusta vaikuttaa, että isompi strategista siirtymää tekevä yhtiö tässä osti CC-osaamista, joka sopii heidän nykyiseen portfolioonsa ja tavoitteisiinsa.

Parhaimmillaan kuvio voisi olla ACC:lle piristysruiske, jossa yhdistyy molempien osapuolien hyvät puolet: SLB:n isommat hartiat niin kontaktien, tarjoaman (esim. hiilen varastointi), tuotekehityksen kuin myös taloudellisten mahdollisuuksien osalta. CCUS:ssä on kuitenkin sen kokoluokan muutoksesta ja rahoista kyse, että isot pelurit kiinnostuvat varmasti. Olen viime aikoina hieman kipuillut miten pieni ACC onnistuu pärjäämään pidemmällä aikavälillä Shellin Cansolvin, Basfin OASE whiten tai Saipemin entsyymiteknologiaan perustuvan CC-liuottimen kanssa. Toivottavasti tähän liittyvä epävarmuus pienenee järjestelyn myötä.

Huonommassa skenaariossa yrityskaupan riskit realisoituvat ja integraatio menee pieleen, avainhenkilöt lähtevät ja molemmat firmat kärsivät.

Edit: Norjan pörssi avautuu muuten seuraavan kerran vasta tiistaina, joten tiedotteen sulattelua voi hyvin jatkaa viikonloppuna vaikka mämmin kanssa. Odottaisin kuitenkin lyhyellä aikavälillä melko positiivista kurssireaktiota.

[InvestA]

Eipä löydy uutisistakaan ainakaan vielä, mitä kaikkea tämä tarkoittaa käytännössä osakkeenomistajille. Businesswirellä oli otsikkona “SLB Announces Agreement to Acquire Majority Ownership in Aker Carbon Capture”, mutta muuten uutisessa vain toistellaan tiedotteessa sanottua. Ohessa linkki kyseiseen uutisartikkeliin:

SLB Announces Agreement to Acquire Majority Ownership in Aker Carbon Capture...

Ohessa myös yhtiön suurimman osakkeen omistajan Aker Horizonin kommentti tehdystä diilistä:

https://newsweb.oslobors.no/message/614773

“We are immensely proud of what ACC has accomplished and the value creation this
transaction demonstrates for shareholders. We can think of no better partner
than SLB to rapidly scale cost-effective solutions across the carbon capture
value chain,” said Aker Horizons CEO and Aker Carbon Capture Chairman Kristian
Røkke.

ACC was incubated in the Aker group and has served as a key pillar for Aker
Horizons since inception in 2020. The Company was listed the same year, and Aker
Horizons has since been ACC’s largest shareholder, with a current ownership
stake of 43.3 percent. During this period, Aker Horizons and ACC have worked
closely together to develop the nascent CCUS industry and accelerate deployment
of ACC’s carbon capture technology. The Company currently has seven carbon
capture plants under delivery in Norway, the Netherlands and Denmark, which
constitute the most mature, large-scale carbon capture projects under
construction in Europe today. In addition, ACC has been awarded a significant
number of feasibility studies, pre-FEED and FEED contracts in both the European
and North American market, giving the Company an accumulated pipeline covering
approximately 40 million tonnes of CO2 capture per year across all categories of
contracted work.

“We are very pleased to further strengthen our collaboration with SLB. This
transaction marks another important step to Aker and SLB’s existing partnerships
within subsea with Aker Solutions and digitalization with Cognite. Aker Carbon
Capture and SLB will benefit from having a highly complementary carbon capture
technology portfolio and a broader geographical presence. The transaction is
underpinned by a shared strategic vision that reflects a strong commitment to
long-term value creation and helping customers deliver on their decarbonization
targets in supporting Net Zero CO2 emissions by 2050. Furthermore, SLB shares
our commitment to innovation and deploying digital solutions,” said Øyvind
Eriksen, President and Chief Executive Officer of Aker ASA and Chairman of Aker
Horizons.

[InvestA]

https://newsweb.oslobors.no/message/614802

Aker Carbon Capture has been awarded a pre-FEED for Statkraft’s Heimdal waste-to
-energy plant for capturing 220.000 tonnes of CO2 per year. By capturing and
permanently storing these emissions, it is possible to reduce up to 25% of
Trondheim municipality’s CO? emissions.

The pre-FEED covers CO2 capture, compression, purification, liquefaction, and
temporary storage of CO2 at the Heimdal waste-to-energy plant. From Heimdal, the
liquid CO2 will be transported by truck to an export terminal with subsequent
ship transport to permanent storage.

“We are excited to extend our collaboration with Statkraft. The decarbonization
of the waste-to-energy industry is crucial in achieving Norway’s ambitious
climate goal of reducing greenhouse gas emissions by 55% by 2030”, said Jon
Christopher Knudsen, Chief Commercial Officer at Aker Carbon Capture. “By
leveraging our product portfolio and ongoing projects, we maintain a robust
position within the waste-to-energy sector” Knudsen continued.

In 2023, Aker Carbon Capture was awarded a full FEED by Hafslund Oslo Celsio,
the largest supplier of district heating in Norway, to develop carbon capture at
their waste-to-energy facility at Klemetsrud in Oslo, Norway. The project will
be delivered based on Aker Carbon Capture’s modularized Just Catch 400 unit,
with a design capacity to capture up to 400,000 tonnes of CO2 per year.

Treating waste in a modern incineration plant is the most climate-efficient way
of final treatment when the waste has no other utility value. However, waste
incineration emits large volumes of CO2. District heating from Statkraft’s waste
-to-energy plant at Heimdal provides more than 30% of the Trondheim
municipality’s heating demand. District heating reduces the amount of
electricity needed, making more electricity available for other purposes.
Together with the direct carbon reduction and removal when these emissions are
captured, waste-to-energy facilities serve as an important part of Norway’s
journey towards net zero.

Project Manager Bjørn Hølaas in Statkraft finds it exciting that Aker Carbon
Capture is one of the three selected contractors who will carry out pre-FEED
studies for CO2 reduction and removal from our waste incineration plants in
Trondheim. Statkraft looks forward to continuing the good dialogue with Aker
Carbon Capture, and not least studying the report from Aker when it is completed
in the autumn.

Statkraft is also a member of ‘CCS Midt-Norge’, an industry cluster for CO2
capture and storage in central Norway, representing about 1.5 million tonnes of
annual CO2 emissions. The cluster is expected to lead to an increased
understanding, progress and potential economies of scale related to the
realization of CCS in the region.

[Kultapossu1]

https://www.dn.no/energi/aker-carbon-capture/aker/karbonfangst-og-lagring/aker-carbon-capture-sjefen-om-milliardavtalen-a-satse-globalt-er-helt-nodvendig/2-1-1618713

Ohessa ihan hyvä ja informatiivinen juttu SLB:n kanssa tehdyistä kaupoista.

ACC:n johto perustelee kauppoja uuden yhtiön synergiaeduilla, jotka epäilemättä ovat todellisia. USA:n laajentuminen saa varmasti uutta tuulta SLB:n myötä, eikä muu maailmakaan näytä enää niin suurelta SLB:n alaisuudessa. Nyt täytyy vain toivoa, että integrointi toteutuu sulavasti.

SLB:llä on onneksi jo integrointikokemusta Akerin kanssa vuonna 2022 julkistetun yhteisyrityksen myötä. Schlumberger (70%), Aker Solutions (20%) ja Subsea 7 (10%) perustivat yhteisyrityksen merenalaisille operaatioille, joka sinetöitiin lokakuussa 2023.

Yksi merkittävä syy myynnille on kuitenkin ollut Aker Horizons:n velkataakka, joka helpottui myynnin myötä. Aker Horizons:n omistusosuus ACC:stä oli reilut 40%.

Osa myynnin myötä saaduista rahoista saatetaan maksaa osinkoina. Koko myynnistä saatu rahamäärä osinkoina olisi 6,82 NOK / osake.

Kiinnostus osaketta kohtaan näyttää kasvaneen melkoisesti.
Tänään tulleita osakesuosituksia:
Sparebank 1 Markets: aiempi myy → neutraali (10 NOK)
Clarksons: aiempi myy → neutraali (8,82 NOK)
Fearnley: aiempi myy (7) → osta (10 NOK)

[Kultapossu1]

ACC, Microsoft ja CO280 ovat solmineet yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) paperi- ja selluteollisuuden hiilenpoistokrediittien ekosysteemin kehittämiseksi vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla USA:ssa ja Kanadassa.

https://newsweb.oslobors.no/message/616044

ACC:lla ja Microsoftillahan oli jo aiempi MoU käytännössä samaa asiaa koskien, mutta nykyinen pöytäkirja sisältää myös CO280:n ja on sovelluskohteeltaan spesifimpi. Microsoftilla on tässä epäilemättä pyrkimys päästä yhteistyön varjolla ostamaan CO280:n (ja toivottavasti myös ACC:n) kehittämien projektien hiilenpoistokredittejä, joille sillä on paisuvan AI-buumin aiheuttamien päästöjen kautta valtava tarve. Tämän pitäisi olla positiivista kaikille osapuolille: standardisoimalla suunnittelu- ja mittausmenetelmät helpotetaan projektien toteutuskelpoisuuden selvittämistä ja tuotettujen hiilenpoistokrediittien myyntiä.