Ålandsbanken -ketju

Lokis · Maaliskuu 13, 2021, 3.33pm

Spämmätäämpä tänne vähän lisää Doconomystä ja Åland Index solutionsista kiinnostuneille.

Doconomy ja Åland index

Doconomy-yhteistyö (ja Ålandsbankenin omistusosuus Doconomystä).

Doconomy tarjoaa oman ostokäyttäytymisen hiilijalanjäljen arviointia, rajoittamista ja hyvittämistä. Tähän liittyy olennaisesti kenenkäs muunkaan, kuin Affenanmaan pankin kehittämä Åland index. Åland index ja itämerikortti lanseerattiin 2016, maailman ensimmäisenä ostosten ympäristövaikutuksia mittaavana maksukorttina.

https://alandindexsolutions.com/

Åland index solutions on Doconomyn ja Ålandsbankenin yhteisyritys ja Åland index API on integroitavissa pankkien käyttöön ilmastovaikutusten laskentaa varten. Integraatio toteutetaan pilvipohjaisesti AWS:n avulla. Nordea otti indeksin käyttöön loppuvuodesta 2019. ålandsbanken tekee indeksin kehityksen osalta yhteistyötä myös Trucostin ( osa Standard & Poor Globalia) kanssa. Trucost on johtava ESG-vaikutuksia ja riskejä laskeva yhtiö.

“About Trucost, a part of S&P Global
Trucost is part of the S&P Global family, operated by S&P Market Intelligence. Trucost assesses and prices risks relating to climate change, natural resource constraints and broader ESG factors. Companies and financial institutions use Trucost intelligence to understand exposure to ESG factors, inform resilience and identify the transformative solutions of tomorrow. Trucost data also underpins ESG indices, including the S&P 500 Carbon Efficient Index® and -S&P/IFIC Carbon Efficient Index®. For more information, visit www.trucost.com “

linkki lehdistötiedotteeseen: Ålandsbanken

Mastercard-yhteistyö
Vuoden 2019 lopun lehdistötiedotteessa ilmoitettiin Doconomyn ja Åland indeksin ilmastovaikutusten seurannan olevan jo yli 40 miljoonan asiakkaan käytettävissä. Samassa lehdistötiedotteessa ilmoitettiin Mastercardin tehneen pääomasijoituksen Doconomyyn. lähde:

Bank of the west Yhdysvalloissa (osa BNP Paribas konsernia) ja Nordea pohjoismaissa aloittivat yhteistyön Doconomyn kanssa 2019 vuoden lopulla. Lehdistötiedote:

https://www.fintechfutures.com/2019/12/mastercard-and-doconomy-bring-carbon-tracking-to-bank-of-the-west-and-nordea/

Nordea tiedote:

https://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/press-releases/2019/12-10-08h00-nordean-3-miljoonalle-asiakkaalle-mahdollisuus-seurata-omien-ostosten-hiilijalanjalkea.html

Lokis · Maaliskuu 13, 2021, 4.20pm

Ilmeisesti myös tällä 2019 hankitulla Model-IT:llä on jotakin tekemistä eQ:n kanssa. eQ löytyy referenssinä muiden “kohtalaisen” tunnettujen suomalaisten finanssi- ja vakuutusmonstereiden seasta. Kuvakaappaus Model-IT:n verkkosivuilta referenssit osiosta.

Aktia-Taaleri vaunuliitoksen jälkeen tullaan kyllä varmasti näkemään enimmässä määrin vaihtotöitä Suomen finanssi- ja pankkialan ratapihalla (näin rautatietermeillä jatkaen). Mutta minkälainen juna näillä vaihtotöillä kasataan? Aina voi spekuloida, mutta uskoisin Ålandsbankenin olevan yksi nihkeimmistä liittymään kenenkään kanssa yhteen, sen verran kotiseutu-uskollisia ovat, eikä hänen majesteettinsa Wiklöfin äänivaltaenemmistö varmastikaan tätä helpota.
Toisaalta asia voisi olla eri, jos kumppani olisi riittävän kova tekemään tulosta (kuten eQ). Ålandsbankenilla on kuitenkin edelleen peruspankkipalvelunsa, joita tässä sääntely-ympäristössä ei varmasti yksikään finanssitalo halua kaverikseen. Ålandsbanken konserni pitäisi ensin pilkkoa osiin ja erottaa peruspankkipalvelu omaksi yhtiökseen siten, että synergiat peruspankkipalvelun ja varainhallinan, sekä IT-osaston välillä saataisiin kuitenkin pidettyä.

Omasta mielestäni Suomesta Evli olisi Ålandsbankenin perfect match. Evli tosin pyrkii luopumaan omasta peruspankkitoiminnastaan, joten edellytyksenä näiden kahden tiiviimmälle kumppanuudelle voisi pitää sitä, että Ålandsbankenin peruspankkitoiminnalle keksittäisiin jotain. Ellei sitten Evli haluaisi palata tässä juurilleen. Ålandsbankenin peruspankkitoiminta on kuitenkin hyvin kannattavaa, ja hallinnoitu varallisuus kohtuullinen.

Evli teki vuonna 2020 omalle pääomalleen tuottoa ROE 26,2 % (2019 ROE 23,4 %), siinä missä Ålandsbankenin Private Banking (varainhoitopuoli) teki 24,2 % ROE (2019 16,8 % ROE). Evlin strategiaan kuuluu myös olennaisesti vastuullisuus ja vihreä sijoittaminen.
Markkina-arvoltaan Evli (MCAP 395 milj. €) ja Ålandsbanken (MCAP 438 milj. €) ovat hyvin lähellä toisiaan.
On sinänsä hauska yksityiskohta, että Evli arvostetaan huomattavasti korkeammalla kertoimella suhteessa omaan taseeseen P/B 4,27 (Ålandsbanken P/B 1,45). Evli on kuitenkin edelleen aivan samalla tavalla pankki, kuin Ålandsbankenkin.

P/E-luvut ja osinkotuotto ovat tällä hetkellä suunnilleen samat, jos ei huomioida yhtiökokouksessa hyvin varmasti lukkoon lyötävää Ålandsbankenin omien B-osakkeiden ostamista. Puolentoista miljoonan B-osakkeen ostaminen ja mitätöiminen veisi ylikapitalisoidusta taseesta (pääomavaatimusten muututtua huomattavasti ylikapitalisoitunut) kuitenkin nykyisellä osakekurssilla vain 40,65 miljoonaa. Taseeseen jäisi edelleen 159 miljoonaa € - 40,65 miljoonaa € = 128,35 miljoonaa euroa pelkästään edellisten tilikausien tuloksia! Tähän omien ostoon pankilla siis on todellakin varaa.

Lokis · Maaliskuu 13, 2021, 8.17pm

Crosskey. Pientä pohdintaa.

Crosskey on vuonna 2004 perustettu it-palveluyhtiö, joka on erikoistunut rahoitus- ja pankkipalveluratkaisuihin. Crosskeyn juuret ovat Ålandsbankenin IT-osastossa. Vuonna 2004 IT-osasto irrotettiin pankin tytäryhtiöksi. Crosskeyn yhdistelmä IT- ja pankkiosaamista on uniikki. Crosskey tarjoaa muun muassa verkko- ja mobiilipankkiratkaisuja, sekä korttien, maksujen ja tilitapahtumien hallintaan liittyviä maksunkäsittelypalveluja. Crosskey työllistää 280 henkilöä ja sillä on toimistot Maarianhaminassa, Helsingissä, Turussa ja Tukholmassa. Crosskey osti lisäksi vuonna 2019 Model ITn.

Mikä on Crosskeyn laskennallinen arvo?

Crosskeyn yksityiskohtaiset tilinpäätöstiedot löytyvät yhtiön omilta verkkosivuilta. Täydentävää tietoa on saatavilla Ålandsbanken konsernin taselaskelmasta. Konsernin taselaskelman IT-tuotot eivät mene yksi yhteen Crosskeyn liikevaihdon kanssa. IT-tulos (EBIT ja voitto verojen jälkeen) kuitenkin osuvat lähes yksiselitteisesti yhteen. Crosskeyn tilinpäätöslaskelmat ovat tällä hetkellä saatavissa vuoteen 2019 asti. Crosskeytä voi liiketoiminnan perusteella pitää konsultti/projekti-it-yhtiönä. Model-IT:n toiminta on vaikuttaisi olevan skaalautuvampaa, mutten vielä lähde arvioimaan Model IT:tä mukaan sen kuuluttua konserniin vasta hyvin vähän aikaa. Model IT:n liikevaihto vuonna 2018 oli 1,8 miljoonaa euroa, joten suurta vaikutusta viivan alle lukuihin yhtiöllä ei joka tapauksessa ole, elleivät yhtiön katteet ole erittäin korkeat. Konsernilaskelman IT-tuotot (liikevaihto) kyllä kasvoivat huomattavasti vuodesta 2019, eli mahdollisesti jokin vaikutus Model IT:llä on.

Alla olevat luvut koostettu Crosskeyn tilinpäätöksistä 2016-2019.

Crosskey	2019	2018	2017	2016
liikevaihto	35 393	33953	34945	32462
muuttuvat kulut	5 074	5401	5994	5395
kiinteät	17 015	16144	16271	15019
muut kulut			8640	7437
poistot	2 663	2034	2527	2133
EBIT	2 904	1935	1369	2072
Earnings after taxes	2 306	1581	1102	1662

Alla olevat luvut koostettu Ålandsbanken konsernin tilinpäätöksistä 2017-2020.

IT tuotot segmenttiraportoinnista	2020	2019	2018	2017
it-tuotot	38200	33 300,0	32 800	33 500
it-kulut	35 100	31 300,0	30 900	32 100
EBIT	3100	2900	1900	1400
it-tulos	2500	2 300,0	1600	1100
ROE	10 %	16,70 %	12,20 %	10,00 %
oma pääoma	26000	21000	14000	11000

Molemmista lähteistä koostetut luvut yhdistettynä. Crosskeyn 2020 tilinpäätöstä ei ole vielä saatavilla.

IT tuotot segmenttiraportoinnista	2020	2019	2018	2017
it-tuotot (konserni)	38200	33 300,0	32 800	33 500
it-kulut (konserni)	35 100	31 300,0	30 900	32 100
liikevaihto (Crosskey)	julkaisematon	35 393	33953	34945
EBIT	3100	2900	1900	1400
EBIT %	ei voi laskea	8,21 %	5,70 %	3,92 %
it-tulos	2500	2 300,0	1600	1100
Crosskey tulos verojen jälkeen	julkaisematon	2 306	1581	1102
ROE	10,30 %	16,70 %	12,20 %	10,00 %
oma pääoma	26000	21000	14000	11000
Jos P/B sallitaan 2 x	52000	42000	28000	22000
Jos P/S sallitaan 1 x	38 200	35 393	33 953	34 945

Digiaa arvostetaan vastaavilla kertoimilla. Tuntematta riittävästi Crosskeytä, voisi tällaisen laadukkaan ja vakiintuneen, tasaista tulosta tekevän it-talon kertoimia käyttää jonkinlaisena referenssinä. Täten Crosskeyn validina arvona voisi pitää jotakin väliltä 38 miljoonaa-52 miljoonaa.

Juurikki · Maaliskuu 14, 2021, 3.22am

Kiitos, mielenkiintoinen tarkastelu. Ainoat asiat, jotka siitä puuttuvat, ovat in-house-osuus ja vertailu Nordeaan.

Siis tulee huomioida, mikä on talon sisäistä kustannusjakoa. Juurikki tarkasteli sitä jo aiemmin, eikä nyt ole aikaa penkoa asiaa vuosikertomuksen taulukoista.

Yhteenveto kuitenkin on, että halvalla ÅB IT- hommansa hoitaa ja verrattuna Nordean? LOL.

Timo_Huhtamaki · Maaliskuu 14, 2021, 6.42am

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon Crosskey sisältää tuotteistettuja ratkaisuja, eli kuinka merkittävä “tuotetalo” on kyseessä? IT-palveluyhtiöistä monet ovat tehneet käyttökate-%:nsa osalta kauniita hockey stick -käyriä silloin, kun toistuvaisliikevaihdon jauhaa tulosta. Minulla on sellainen hytinä, että myös tässä tapauksessa järjestelmätoimitukset ovat enemmän tai vähemmän jatkuvia palveluita ja tuotteita, ja osa liikevaihdosta perinteistä it-projektiliiketoimintaa. Jos tästä on lisätietoa, niin olisi mielenkiintoista kuulla. Jos toistuvaisliikevaihdon osuus on merkittävä ja markkina-asema vahva sekä Suomessa että Ruotisa, tämän it-mökin valuaatio tulee olemaan hyvinkin nopeasti 80-100meur.

Lokis · Maaliskuu 14, 2021, 2.22pm

Juurikille:
Käsittääkseni in-house-osuus raportoidaan Crosskeyn omassa tilnpäätöksessä kohdassa “Production for own use”. Tätä tukisi se, että konsernin tilinpäätöksessä IT-tuotot ovat 100k€ tarkkuudella yhtä kuin Crosskeyn liikevaihto - “production for own use”. Korjaamalla konsernin tilinpäätöksen 100k€ negatiivisella palkkiotuottonetolla päästään tasan samoihin lukuihin. Alla esimerkki.

Crosskeyn tilinpäätöstiedote 2019:

Konsernin tilinpäätöstiedote 2019:

Konsernin tilinpäätöstiedote 2018:

In-house-osuus vaikuttaisi olevan hyvin maltillista muutaman prosentin luokkaa liikevaihdosta.

Timolle:

Erittäin hyviä kysymyksiä, joihin ei oikein löydy kvantitatiivisia vastauksia. Väittäisin, että merkittävä osa liikevaihdosta on toistuvaa laskutusta. Crosskeyhän mm. rakensi S-Pankin pankkijärjestelmän ja mobiilisovelluksen, sekä ruotsalaisen Marginalen pankin verkkopankin (Marginalen pankilla 300 000 asiakasta Ruotsissa). Tilinpäätöstiedotteista ja Crosskeyn verkkosivuilta pystyy kuitenkin lukemaan jotakin rivien välistä ja miksei suoraankin. Tässä itseasiassa paljonpuhuva lainaus lokakuun 2020 uutisesta, josta löytyy myös se sana, joka saa veren pakkautumaan tiettyyn osaan ruumista, vähän sijoittajan preferensseistä riippuen.

Tässä myös suoraan “ratkaisut” sivuilta:

Halusin pitää oman arvioini hyvin konservatiivisena ilman parempaa tietoa, ja siksi päädyin vertaamaan Digiaan ja arvottamaan Crosskeyn 38-52 miljoonaan. Jos tästä tulee enemmän tuote- ja SaaS-mökki, ollaan kyllä varmasti lähempänä sinun arvioitasi

Suosittelen tutustumaan Crosskeyn verkkosivuihin ja tilinpäätöksiin. Sieltä löytyy paljon mielenkiintoista, kuten höpinää ratkaisuista, tulevaisuuden teknologioista, asiakastarinoita yms.

Juurikki · Maaliskuu 14, 2021, 3.32pm

Kiitos asiaan perehtymisestä ja hyvästä argumentoinnista. Juurikki rohkenee silti (ekonomibiträden evp. talousosaamisella) olla eri mieltä. Lainasit juuri oikean kohdan vuosikertomuksesta.

Konsernitilinpäätöksessä rivillä IT on eliminointikohdassa luku 15,9 M€. Se koskee vuotta 2019, mutta vuoden 2020 luku on 16,7 M€. Keksitkö sille muuta selitystä kuin IT:n konsernille tekemää kehittämistyötä?

Lokis · Maaliskuu 14, 2021, 6.29pm

Juurikki on tietysti aivan oikeassa! Nuo konsernin sisäisten tapahtumien eliminoinnit eivät sattuneet silmään aikaisemmin, vaikka ihan silmien edessä olivatkin. Nythän tämä on paljon selkeämpää, ulospäin tehdyn IT-liikevaihdon saa suoraan kappaleesta 3. “Konserniraportointi” tai G4. “Segment report”-laskelmasta englanninkielisessä julkaisussa.

Neptunus · Maaliskuu 15, 2021, 7.29am

Lähden siitä että takaisinostot toteutetaan mutta miten ja milloin? Onko täällä arvailua.? Ainut mitä on julkistettu Wiklöfin/Lampin kautta on että ehkä ostot alkavat vasta ensi syksynä, en tiedä paljonko tuohon lausuntoon laitetaan strategiaa.
Mikä instituutio tai suuromistaja olisi valmis myymään, vaikea löytää, eikö niin? Että mentäisi inside exchange ostelemaan vaikuttaa epätodennäköiseltä, tai?
Lisäys, Wiklöfiltä ei kuulemma tullut vastausta miten se takaisinostot toteutetaan kun suurin osa pitää kiinni osakkeistaan. Tietysti raha ratkaisee mutta kokonaista 10% takaisinostoina, uskooko markkina tähän?

Iisakki · Maaliskuu 15, 2021, 10.59am

Voisitko tarkentaa että mistä olet löytänyt vahvistuksen sille että takaisinostot toteutettaisiin? On täysin normaalia suomalaisessa isossa yhtiössä että annettaan valtuutus yrityksen hallitukselle tehdä takaisinostoja mutta se ei todellakaan tarkoita että niin tehtäisiin. Valtuutus annetaan vain siksi että jos tilanne muuttuu nopeasti tai tarvitaan jostain syystä uutta osakeantia tai takaisinostoja niin ei tarvitse järjestää erikseen uutta yhtiökokousta. Toi 10% johtuu siitä että muistaakseni se on osakeyhtiölaissa maksimi määrä mitä yritys saa omistaa omia osakkeita ilman erillislupaa.
Ps. Korjatkaa jos olen täysin väärässä

Neptunus · Maaliskuu 15, 2021, 11.28am

Kyllä osakkeen enemmistö on niin vankalla pohjalla että en epäile hetkeäkään ettei tämä “ehdotus” menisi läpi. A-osakkeen omistajat vievät tämän jutun läpi hyvin helposti jos on siihen vielä aikomus. Asia on jo käytännössä päätetty.
Ei löydy riitapukareita enään sisäpiireissä - onhan siellä ollut aikoinaan “pientä kitkaa”, menneet ajat.
Olen ymmärtänyt että nämä 10 % makuleerataan. Ja siten voi pankki taas ostaa uudet 10%. Teoriassa. Ei kaikki poisteta, mutta osa.

Lokis · Maaliskuu 15, 2021, 11.59am

Olet ihan oikeassa 10% säännön suhteen.
Lainaus osakeyhtiölaista:

11 §

Hankkimis-, lunastus- ja pantiksiottamisrajoitus

Julkisessa osakeyhtiössä päätöstä omien osakkeiden hankkimisesta, lunastamisesta tai pantiksi ottamisesta ei saa tehdä siten, että yhtiöllä ja sen tytäryhteisöillä hallussaan tai panttina olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä olisi yli yksi kymmenesosa kaikista osakkeista.

Yksityinen osakeyhtiö ei saa hankkia tai lunastaa kaikkia omia osakkeitaan.

Takaisinostoille ei ole vahvistusta, päätös nuijitaan pöytään 30.03.2021 järjestettävässä yhtiökokouksessa. Kuten Neptunus kirjotti, ei tuon ehdotuksen läpimenossa pitäisi olla vaikeuksia. Päätöksen läpimenoon riittää määräenemmistö.

Aikaisempaan Neptunuksen kysymykseen lainaus Finlexistä.

6 §

Suunnattu hankkiminen ja suunnattu lunastaminen

Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa ( suunnattu hankkiminen ), jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Suunnatun hankkimisen hyväksyttävyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tarjotun vastikkeen ja osakkeen käyvän hinnan suhteeseen. Yhtiökokouksen päätös on tehtävä 5 luvun 27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. Sama koskee hallituksen valtuuttamista sellaiseen hankkimiseen, jossa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta hankkimisesta.

Omia osakkeita voidaan lunastaa muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa ( suunnattu lunastaminen ) vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. Julkinen osakeyhtiö voi kuitenkin 5 luvun 27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä päättää tämän luvun 9 §:ssä tarkoitetusta osakkeiden yhdistämisestä. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä voi olla tämän luvun 10 §:ssä tarkoitettu lunastusehto.

Jos hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää suunnatusta hankkimisesta tai suunnatusta lunastamisesta taikka hallituksen valtuuttamisesta sellaiseen hankkimiseen, jossa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta hankkimisesta, asiasta on mainittava yhtiökokouskutsussa.

Ymmärsinkö oikein tämän? Yhtiökokouskutsussa on maininta valtuutuksen hakemiselle poikkeavasta menettelystä. Jos tämä hyväksytään, sehän tarkoittaa sitä, että osakkeet voidaan ostaa joltakin suuromistajista. Anders Wiklöfillä on muuten 1 332 961 B osaketta (tieto 5.1.2021).

Edit: erotettu lainaukset ja oma kirjoitus kursivoimalla lainaukset.
Edit: poistettu tekstiin tarkoituksetta jäänyt virke.

Iisakki · Maaliskuu 15, 2021, 2.26pm

Ehkä hiukan epäselvästi kirjoitettu, mutta pyrin tässä viestissä selventämään asiaa mitä tarkoitin. Ja lopuksi mukana hiukan omaa mietintää.

Suomessa osakeyhtiön hallituksella ei ole oikeutta ostaa omia osakkeita ilman yhtiökokouksen valtuutusta. Tästä johtuen yhtiöiden hallitukset “pyytävät lupaa” tehdä takaisinostaja tai osakeanteja yhtiökokouksessa osakkeenomistajilta. Jos tämä valtuutus menee läpi, ja yleensä meneekin, koska omistajat tietävät, että yhtiön hallitus ymmärtää paremmin yhtiön tilanteen kuin he itse. Tämä EI kuitenkaan tarkoita MISSÄÄN TAPAUKSESSA, että yhtiön johdon olisi pakko tehdä näitä ostoja. Tähän on monta syytä ja luettelen muutaman tähän.

Ensinnäkin olisi aivan hullua ilmoittaa etukäteen, että takaisinostot alkavat (Jotkut yritykset tekevät tätä, mutta ei ole varmastikkaan kaikkein tehokkain tapa toimia). Jos näin jostain syystä toimittaisiin niin sijoittavat tajuaisivat tilanteen, jolloin osakkeen arvo nousisi ja koko yrityksen saama hyöty takaisinostoista valuisi hukkaan (Teoreettisesti on paljon järkevämpää ostaa yksityishenkilönä osakkeita, jolloin en joutuisi yhtiön takaisinosto-ohjelman kautta maksamaan preemiota yhtiön omista osakkeista.). Toinen on se että jos yhtiökokous “pakottaisi” ostamaan takaisin osakkeita ja yhtiön taloudellinen tilanne heikkenisi yhtäkkisesti, jolloin takaisinosto-ohjelma saattaisi vaarantaan koko yrityksen.

Tärkein syy, miksi valtuutus annetaan on nopeat muutokset markkinaympäristössä. Ja kun Suomessa laki vaatii yhtiökokouksen valtuutuksen takaisinostoille ja osakeanneille, niin on todellakin järkevää antaa yhtiön johdolle valtuutus etukäteen ostaa omia osakkeita, jotta voidaan reagoida nopeasti asioihin. Ylimääräisen yhtiökokouksen järjestäminen ainoastaan valtuutuksen antamiseen saattaa kestää kuukausia. Tähän liittyy vahvasti mahdolliset yrityskaupat tai äkillinen konkurssi pelko.

Yritysjohto ostaa osakkeita takaisin ainoastaan muutamista järkevistä syistä, joita ovat (Muut syyt eivät monesti ole kaikkein tehokkain tapa toimia): yrityskaupat, johdon palkkiot, verojen minimointi (Suomessa ei merkitystä kovinkaan paljon), voiton maksaminen ja muut yritysjärjestelyt. Yritysjohto ei osta osakkeita takaisin, jos heidän mielestään osakkeen arvostus on liian korkea.

Ja nimenomaan se on valtuutus eikä velvollisuus, mikä annetaan yhtökokouksessa yhtiön johdolle liittyen osakeanteihin tai takaisinostoihin.

Ja voisin väittää, että Suomessa melkein jokaisessa pörssiyrityksessä on annettu samankaltainen valtuutus liittyen takaisinostoihin. Ja sitten kun miettii montako yritystä käyttää tätä valtuutusta kokonaan, (eli hyödyntää maksimimäärän 10% koko osakekannasta) niin puhutaan varmaan vain muutamista yrityksistä.

Täällä keskustelussa olen saanut sellaisen kuvan, että takaisinostot ovat tulossa, mikä ei pidä paikkaansa ennenkuin yrityksen johto on tehnyt ostot. Vasta ostojen jälkeen voimme sanoa että takaisinosto-ohjelma on alkanut.

Minusta kysymys kuuluukin, että miksi ihmeessä Ålandsbanken tekisi takaisinostoja nostaakseen yrityksen kurssia? Minä en ainakaan keksi ensimmäistäkään hyvää syytä. Joku saattaa perustella, että tällöin saataisiin yrityksen omat osakkeet houkuttelevaksi yrityskaupan yhteydessä. Tämäkin on tyhmää, koska jos takaisinostoista on ilmoitettu etukäteen, niin todennäköisesti ne on hinnoilteltu sillä tavalla, jolloin niistä on maksettu jo preemio. Ja puhtaalla rahalla maksaminen yrityskaupassa on todennäköisesti edullisempaa, koska juuri tämä preemio pystytään välttää. Ehkä ainoa melkein järkevä syy tehdä takaisinostoja tällä hetkellä on pankkisääntelyn kasvu ja jos tulee lisää “osingonmaksukieltoja” niin näin ne kierrättäisiin nätisti.

Ps. Aika hirveetä tekstiä, mutta yrittäkää selvitä

Lokis · Maaliskuu 15, 2021, 3.39pm

Hyvää pohdintaa! Eikä lainkaan epäselvää tekstiä, päinvastoin.

Olen kyllä monesta asiasta samaa mieltä kanssasi. Omien ostosta on tehty aika iso numero siihen nähden, että se on varsin tavanomaista Suomessakin. Ålandsbanken ei kuitenkaan käsittääkseni ole järin usein omiaan ostellut? Täytyisi penkoa läpi vuosikertomuksia tästä varmuuden saadakseen. Valtuutuksen hakeminen omien ostolle on siis vähintäänkin neutraali signaali, jonka voi myös tulkita jollain tavalla positiivisena.

EKP:n suositus rajoittaa myös pankkien omien osakkeiden ostoa, eli omien osakkeiden osto rikkoo samalla tavalla EKP ohjeistusta/FIVAn suositusta. Ålandsbankenhan on jo ilmoittanut muutamaan otteeseen, ettei aio noudattaa suositusta. Vuoden 2019 osingotkin makseltiin jo tämän vuoden alussa. Ahvenanmaalta näytetään siis molemmin käsin keskisormea EKP:n sosialismille.

Neptunus · Maaliskuu 15, 2021, 6.10pm

Jos rohkenen vielä lisätä vähän juttua tähän takaisinostokekoon.
Jos olen ymmärtänyt oikein puheet niin on ehkä tarkoitus käyttää näitä
B- osakkeita myös i ersättningsprogrammen (suomeksi korvausohjelmiin?)
Tällä vältetään myös mahdollinen uusemmisio? (nyemmision)
Mutta haluan toistaa että pankin tarkoitus ensisjaisesti on nimenomaan vahvistaa osakkeiten arvoa - tämä on kirkossa kuulutettu ja miten se sitten viedään loppuun on eri juttu.
Mielestäni Juurikilla oli hyvä pointti tuossa että palkitaan osakkeenomistajat ilman
että verokarhu kahmii osansa.
Jos luulen tietäväni jotain niin ainakin se että nämä suuromistajat (Wiklöf ja varustamo-
sfääri omistajineen ja tytäryhtiöineen) eivät koskaan myy pankki- tai varustamo osakkeita, ostavat vain.
Detta om detta ruohonjuuritasolta.

Lokis · Maaliskuu 16, 2021, 9.25am

“Vakuudettomia velkakirjalainavelkojia on yli 400 ja muita velkojia noin 70. Yhtiön kasvutarinaan on uskonut lisäksi noin 1 600 osakesijoittajaa.”

Ålandsbanken oli yksi velkojista. Tulossa rumat luottotappiot, joita en usko olleen vielä kirjattu 2020.

Lokis · Maaliskuu 16, 2021, 10.18am

Muita vähän negatiivisia huomioita.

Saarelta on myyty viimeisen kuukauden, ja erityisesti viimeisen viikon aikana “täyttä häkää”. Kurssin paukutellessa jatkuvasti uusia all time high lukemia, ja omistuksen ollessa varsin keskittynyttä, ei tämä ole mikään suoranainen ihme. Osinko olisi kuitenkin jaossa muutaman viikon päästä (edellyttäen, että päätös nuijitaan pöytään yhtiökokouksessa) joten on vähän ihmeellistä, ettei osinkoa ole maltettu odottaa. Jokaisella tietysti oma sijoitusstrategiansa. Yleensä näin vahva myyntilaita saarelta on kuitenkin on ollut signaali, johon kannattaa suhtautua vakavasti. Pienessä yhteisössä kun sana leviää tehokkaasti ja tieto tavallista huonommasta kalansaaliista kaikuu mantereelle huomattavasti jälkijunassa. Koronahan on kohdellut saarta ja Ålandsbankenin muita vahvoja asiakasalueita (Helsinki, Vaasa, Tukholma) varsin kovalla kädellä.

https://www.centrumbalticum.org/uutishuone/julkaisut/pulloposti/korona_-_ahvenanmaan_taydellinen_talousmyrsky.6410.news

Tuossa vähän juttua vaikutuksista saarelle.

"Merenkulku ja matkailu ovat kuitenkin niin merkityksellisiä, että pandemiasta on aiheutunut täydellinen talousmyrsky Ahvenanmaalle. Ahvenanmaa on palvelutalous, joka kärsii, kun ihmiset eivät voi tavata toisiaan ja matkustaa normaalisti. Ahvenanmaan työttömyys nousi sen vuoksi 3,7 prosentista 13 prosenttiin vain parissa kuukaudessa viime vuonna. "

Edit, lisäys: Jos tulee pankin myyntien päälle pörssitiedotteita sisäpiirin myynneistä, on jo aihetta huolesstua oikeasti.

Neptunus · Maaliskuu 16, 2021, 11.11am

Ihan pari kommenttia
Tuo Mash velka on ollut julkinen jo viime kesästä ja esimerkiksi Nordnetin sivuilla jo 13.09.2020.
Enemmistö Ålandsbankenin asiakkaista ei asu “saarella” ja toiseksi moni yksityinen ÅAB asiakas käyttää Ålandsbankenin nettivälitys toimintaa jolloin myyjä merkataan Ålandsbanken. Ehkä moni ostanut kurssilla 15-16 ja nyt myy 100% voitolla - sekin ihan terve ratkaisu.

En muista nähneeni ainakaan yhtään sisäpiirin myyntiä, vain ostoja.

Mielenkiinnolla olen seurannut pitempää aikaa XTX market kaupankäyntiä albbv,ssä ostaa ja myy usein yhden osakkeen saadakseen aikaan kurssi muutoksen. Ei koskaan tätä yhtä osaketta edellisellä kurssilla.

Pikku kommenttia vielä, ainahan ne Oolantilaisista valittaa ettei saa tarpeeksi tukiaisia Helsingistä.
Joskus voi luulla että jopa nälkähätä. Tuo Oolannin kansanedustajan työ perustuu pääasiallisesti “kerätä rahaa ja vaatia kommunikaatiota ruotsiksi” - jälkimmäinen oikeutettu vaatimus.
Tämä on nonstop levy joka pyörii.
Lisäys: Ollaan nähty viime aikoina vain insider ostoja, eli ei hätää tässäkään. .
Juuri taisi tulla uusi ATH A-osakkeessa…tasan 30 €.

Neptunus · Maaliskuu 16, 2021, 12.14pm

Ei näköjään pahemmin tummia pilviä näkyvissä
Oli kylläkin odotettavissa tämän päivän ATH 30€ laskettuna viimeiset kymmentä vuotta.

Lokis · Maaliskuu 16, 2021, 2.08pm

Juu, onhan Mash-velka ollut tiedossa ja eiköhän tse ole ainakin varauksiin kirjattu, mutta tuskinpa tuosta on vielä todennettu luottotappiota, kun Mash on yrittänyt ruinata itselleen yrityssaneerauksen jatkoa, ja näin on pysynyt teoreettinen mahdollisuus saada ainakin jotakin velasta takaisin. Pankki kirjasi alas Mash-groupin velan ylittävän summan luottotappioita viimeksi 2020 ensimmäisellä kvartaalilla. Voisi siis päätellä, että viime vuoden H2 aikana varausta ei ole ainakaan kirjattu Mashin osalta.

En nyt ihan kirjaimellisesti tarkoittanut, että jokainen AAL-välittäjän kautta tehty ALBBV myynti olisi jonkun Ahvenanmaalaisen tekemä Jotain johtopäätöksiä tuosta myyntilaidasta nyt voi kuitenkin tehdä…

Tuo XTX-marketsin algoritmikauppa on kyllä onnistunut vaikuttamaan kurssikäyttäytymiseen tämän hyvin pienivaihtoisen yhtiön osalta huomattavasti ja B-osakehan on ollut helmikuun alusta lähtien reilusti yliostettu.

Suhtaudun yhtiöön positiivesti, mutta on hyvä myös välillä keskustella rakentavasti riskeistä, joita luonnollisesti on myös olemassa meneillään olevan kriisin vuoksi.