Kun esitystä kuuntelin niin annettiin vähintäänkin ymmärtää, että mainittu 150 000€ on keskimääräinen Alexandrian hallinnoiman omaisuuden määrä asiakasta kohden. Mikäli tämä 150 000€ viittasi asiakkaiden kokonaisvarallisuuteen, niin esitys muuttui entistäkin kyseenalaisemmaksi. Finanssialan sääntelyn perusteella alan toimijoiden on toki tunnettava asiakkaansa, jolloin jonkinlainen käsitys asiakkaidensa kokonaisvarallisuudesta on Alexandrialla oltava. Mediaanisuomalaisen omaisuus on kiinni seinissä ja kiinteistöissä tyypillisimmin muuttotappiopaikkakunnilla, mikä korostuu Alexandrian asiakaskunnassa joka asuu 70% Helsingin seudun ulkopuolella. Tällöin suuri osa asiakkaista pystyy ilmoittamaan omaisuudekseen vähintään tuon 150 000€, kun “ollaan sen verran rahaa laitettu meidän rintamamieskotiin Suomussalmella”. Siitä kuinka relevantti asiakkaan itsensä ilmoitettama kokonaisvarallisuus on sijoittajatarinan kannalta voi olla montaa mieltä.
Asiakkaitaan kunnioittava varainhoitotalo tuskin antaisi tietoa asiakkaidensa kokonaisomaisuudesta julkisuuteen, enkä usko Alexandriankaan tosissaan tarjoilevan sijoittajille tarinaa jossa yhtiön 35 000 asiakasta voisivat lähitulevaisuudessa nostaa sijoituksensa Alexandrian tuotteissa 50 000€ → 150 000€ puoskareiden onnistuessa. Todennäköisimmin esityksessä sattui puhdas lipsahdus. Toki mikäli uusi raportoitava tunnusluku "asiakkaiden teoreettinen keskimääräinen finanssipalveluiden käytön potentiaali " ottaa enemmänkin tuulta alleen, saamme pian lukea esim. pankkien raporteista kuinka paljon rahaa nykyisille asiakkaille olisi teoriassa mahdollista lainata jos heistä jokaikinen päättäisi laittaa elämän risaiseksi ja nostaa luottonsa tappiin.
Katsoin Alexandrian sivuilta listaa työntekijöistä, Us-ko-ma-ton-ta mikä määrä sijoitusneuvojia. Myös hallinnon koko aivan älytön ja aivan kuin Kummelin sketsistä tittelit ja arvonimet.
Tähänkö on tultu Suomessa, eikö tässä maassa ole enää työtä? Onko kaikki työ nykyään myyntiä ja pumppaamista jossa ei tuoteta yhteiskunnalle ja asiakkaille mitään lisäarvoa?
Koska tässä Alexandriassakin on fiksun oloisia koulutettuja kansalaisia, jotka pystyisivät tekemään mitä tahansa muuta. Järkytyin kun tunnistin muutaman jampan.Tyypillinen keissi, kauppatieteitä opiskellut ei saa töitä ja päätyy tällaiseen työpaikkaan. Koulutetaan liikaa?
Todellisia pelimiehiä ja myyntimiehiä, kyvykkäitä ovat, ei siinä mitään. Mutta naistenpokaustaitojen käyttäminen kun myy strukturoituja velkakirjalainoja eläkemummoille, on kaikilla moraalin- ja ESG-mittareilla jossakin muualla kuin reilun pelin alueella.
Nykyään on markkinat täynnä erilaisia sijoitustuotteita, miten kukaan voi haksahtaa noin huonoihin tuotteisiin? No tietenkin hyvät myyntimiehet/naiset voivat saada myytyä, kun tuote ei itsessään myy. Kun soitetaan ihmisiä läpi ja määrän laki tekee tehtävänsä, 1000 soittoa, joista vaikkapa 10-20 saadaan tapaamiseen ja parille myytyä tuote, niin siitä sitä kasvua tulee.
Katselin Alexandrian sijoitustuotteita ja epäselvyys paistaa läpi. Jos en ymmärrä sijoitustuotteen rakennetta, kuluja, oikeuksia yms, niin todella hämmentävää.
Sama ajatus tuli itsellä mieleen. Regulaation valvontakin tulee isomman suurennuslasin alle. Itse kyllä kiinnostun tällaisesta, missä osataan myynti, ja vielä kun siihen lisätään osaamista tästä voi tulla “varainhoidon Kamux”. Yhdistyvät vielä Oma Säästöpankin kanssa kun anatavat markkinoiden hoitaa valuaatiot kohdilleen. Tämä on tulevaisuudessa perferian ja reuna-alueiden Sampo ja Mandatum.
Vieläkö nämä huijarit ovat pystyssä ja pyörittävät toimintaa? Ja vieläpä listautuvat. Luulin ajan hoitaneen homman ja edes vaihtaneen nimeä välillä ettei maine saavuta.
On merkittävää hyötyä yhteiskunnalle tuottavia yrityksiä, neutraaleja näkymättömiä arkea pyörittäviä tapauksia ja välttämättömiä, mutta sivuvaikutuksiltaan osittain negatiivisia pidemmän päälle. Kaikki valideja sijoituskohteita tilanteesta riippuen. Sitten on oma kategoria nimeltään Alexandria mikä pilaa sijoittamisen maineeen tavallisten Virtasten keskuudessa ja lypsää rahaa itselleen ilman minkäänlaista häpeää.
”Meillä on poikkeuksellisen iso asiakaskunta ja asiakastapaamisia oli viime vuonna lähes 90 000. Jos otamme huomioon yksin nykyisen asiakaskunnan, heidän varallisuudestaan vain noin kolmannes on hoidossamme. Kasvun varaa on yksin tässä”, Kaitue kertoo.
Alexandrian nykyisen asiakaskunnan keskimääräinen sijoitusvarallisuus on noin 150 000 euroa. Siitä se aikoo ottaa aiempaa suuremman siivun"
Taisin käydä kerran firmassa kahvilla. Ei se niitten asiakkaanhankinta paljoa poikkea muistakaan alan tahoista ( muutaman private banking puolen tahon kanssa käynyt myös kahvilla ). Omia huonoja rahasto/rahaston rahastoja myydään innokkaasti.
Ehkä se johdannaistuotteitten kauppaaminen tekee tuosta vähän huonomman mutta ei nuo muutkaan pankit asiakkaansa parasta ajattele.
Eikös tuossa ole hallinnointipalkkio 1.4% ja juoksevat kulu 2.26%, eli yhteensä 3.46%. Ja tuohon on pahempi kuin piiloindeksorahasto, koska alexandria sijoittaa muiden rahastoihin, niin sijoittaja maksaa piilokuluina myös toisen rahastoyhtiön kulut.
Ottamatta kantaa yhtiön toimintaan tai sijoituskelpoisuuteen korjaan pari asiaa: 1) juoksevat kulut sisältää myös varainhoitopalkkion ja kaikki kohderahastojen hallinnointipalkkiot. Niitä ei ole enää aikoihin voinut piilottaa.
Pakko myös sanoa, että Alexandrian tuottohakuinen yhdistelmärahastolla on piiloindeksirahastoksi ihan ok 5 vuoden tuotto. Nämä on siis kulukorjattuja tuottoja eli mitä asiakkaalle on jäänyt. Lähde: Morningstar.
En äkkiseltään osaa sanoa, että minkälaisella johdannaisviidakolla tämä on toteutettu, mutta sen tiedän, että ei kiinnosta edes selvittää. Lupaukset ovat ainakin korkealla. Lienee sanomattakin selvää, että en tule osallistumaan antiin.
Jos ketään kiinnostaa, niin Finanssialan tuoreessa maaliskuun rahastoraportissa suhtautetaan Alexandrian kokoluokkaa.
Rahastopäoma 665,44 M€. Markkinaosuus 0,5%-yksikköä. Nettomerkinnät maaliskuussa 7,6 M€. Osuuden omistajia 10 183 kpl. Nettomerkinnät Q1/2021 18,61 M€.
Markkinaosuus on siis 1/200 Suomen markkinasta. Painii samassa sarjassa kuin EAB ja PYN.
Markkina on keskittynyt suurille pankeille: Nordea 40,6%-yksikköä ja OP 20,9%-yksikköä. Nettomerkinnät Q1 näillä kahdella yhteensä yli 1,8 miljardia euroa ja markkinaosuuden kasvu 0,2%-yksikköä.
Keskusteluketjussa aiemmin mainitut suuremmat hallinnoitavat varat Aum ja asiakkaiden lukumäärä selittynevät sillä, että strukturoiduissa tuotteissa vastapuolena ovatkin esim. tanskalaiset ja ranskalaiset suurpankit (=liikkeellelaskijariski).
Lisätietoja: Strukturoitua vedonlyöntiä -keskusteluketju. Löytyy suurennuslasilla.
Sijoittamisen popularisoimisessa on hyviä sekä huonoja puolia. Yksi huono puoli on se, että sijoitusforumeilla ei ymmärretä eikä “edes kiinnosta selvittää”, kuinka täysin normaalit sijoitustuotteet toimivat. Oma ymmärtämättömyys aiheuttaa egolle kolhun, joka purkautuu aggressiivissävytteisinä viesteinä. Tämä on hyvin harmillista meille sijoituksesta kiinnostuneille henkilöille, joilla riittäisi intoa ja kiinnostusta viedä ajatusketjuja edes hiukan pintaa syvemmälle.
Mielenkiintoista olis nähdä, että millaisia raportteja Inderes tuottaisi jos Alexandria heidän yritysasiakkaakseen haluaisi ja voiko tällaisessa tapauksessa olla joitain eettisiä rajoitteita inderesin näkökulmasta ylipäätään asiakkaksi jos firma haluaisi?
Saman tuotteen avaintietoasiakirjassa on laskettu esimerkkiskenaarioiden tuottoja. Esimerkiksi “kohtuullinen nakymä” on, että 10k sijoituksesta saa kuuden vuoden kuluttua takaisin 5316 euroa. Ihanan kallista.
Arvaanpa, että me piensijoittajat emme tule saamaan analyyseja ennen listaamista. Lisäksi arvaan, ettei esim. Op tai Nordea asiakas saa aktivoitua omistustaan kun jo kaupankäynti alkaa hopihop.
Mitähän tällä listautumisella pohjimmiltaan edes tavoitellaan, joidenkin omistajien exittiä tms? En onnistunut sitä tiedotteen rivien välistä lukemaan. Luulisi, että tällainen yhtiö saisi taiottua 4M€ jostain helpommallakin, ja tämä selitys ei kerro mitään:
Yhtiö pyrkii näin ollen keräämään Osakeannilla noin 4,0 miljoonan euron bruttovarat, jotka se aikoo käyttää liiketoiminnan kehitysinvestointeihin, pääomarakenteen vahvistamiseen ja mahdollisiin yritysjärjestelyihin.
ja voiko tällaisessa tapauksessa olla joitain eettisiä rajoitteita inderesin näkökulmasta ylipäätään asiakkaksi jos firma haluaisi?