Kaikki te, jotka olette myöntäneen sijoittajina lainaa Fellown kautta ja tilillänne on luottotappioita. Saisitte hävetä, julkisuuden mukaan myönnätte pikavippejä asiakkaille, joilla ei ole ollut siihen varaa. Toimitte täysin moraalittomasti ja teitä tulee uudella lailla suitsia.
Sitten oikeaan asiaan. Hämmästelen, miten vähällä tutkimisella sijoittajat ovat valmiita sijoittamaan. Laskurahoitus on ikiaikainen tapa rahoittaa yrityksiä. Nopealla googlehaulla löytyy kymmenkunta firmaa, jotka asiakastiedon mukaan tekevät miljoonabisnestä. Fellowlla on näitä yhtiöitä matalammat korot ja selvä markkinarako. Laskurahoituksen idea perustuu useilla yhtiöillä osarahoitukseen, jolloin esim. 75% rahoitusosuudella maksamaton lasku katetaan muista tulevista laskutuotoista. Jenkkien asuntokuplaan tällä ei ole mitään yhtymäkohtia. Fellowlla on laskusopimuksissa myös omavelkainen takaus rahoituksen saajalta. Tämäkin selviää sijoittajan omia sopimuksia lukemalla. Omalla sijoitustilllä rahaa on pyörinyt joitakin kymmeniä tuhansia ja luottotappiot ovat 0€. Jokainen sijoittaja voi myös laskea salkkuraportilla, miten tuotto muodostuu sekä muita laskurahoituksen kustannuksia avaavia lukuja. Vinkkinä, että heikentävinä tekijöinä ovat esim maksuviive, joka 14pv maksuajalla ja 7pv myöhästymisellä heikentää vuotuista korkotuottoa reippaasti. Laskurahoitus on omassa sijoitusstrategiassa likvidi vaihtoehto korkeakorkoiselle lyhyen ajan pankkitalletukselle, mitään 7% tuottoja sieltä on aivan turha hakea.
Mitä kulutusluottojen riskimalleihin tulee, niin mielestäni järkevintä on antaa allokaattorin sijoittaa vaikkapa 4-5 tähden luokitukseen ensin sellaisenaan ja myöhemmin haarukoida tekijöitä, joilla manuaalista sijoitusstrategiaa voi ohjata. Pelkällä mutulla sijoittamalla viiteen lainaan ei voi ymmärtää kokonaiskuvasta tai vaikkapa lainan käyttötarkoituksen korrelaatiosta luottotappioihin yhtään mitään. Ja jos miettii luottokelpoisuusseulaa, niin miksette hae lainaa esim. Fellowlta ja selvitä mitä teiltä kysytään? Selityksiä ei tulotietoja ja avoimia lainoja lukuunottamatta ainakaan itselläni verifioitu mitenkään, siksi hajauttaminen ja riittävän iso N on omissa analyyseissä aivan keskeistä.
Itse olin vain sen verran laiska, etten viitsinyt tuohon lähteä kun en ole FF:n sijoittanut (millään tavalla). Mutta arvelin todellisuuden olevan juuri jotain tuollaista. Sinänsä alusta lienee ovelasti rakennettu, että antamalla ihmisille näennäinen kontrollintunne (“onpa fiksut perustelut hakemuksessa”) luultavasti saadaan lisää käyttäjiä järjestelmään ja koukutettua olemassa olevat entistä paremmin.
Ei vakuudettomissa lainoissa ole mitään muita keinoja verifioida mitään. Näin tämä bisnes toimii. Fellown alusta nimenomaan kannustaa oman salkun tarkkaan analysointiin antamalla kriteerit tulkittavaksi. Kontrollintunne ei ole näennäinen, vaan kyseessä on koko lainanantobisneksen ydin. Kaikki firmat toimivat aivan saman datan pohjalta.
Lukekaa vaikka Bank Norwegianin ja Komplett Bankin osarit viime vuodelta. Näette, miten vaikeaa niiden on ollut rakentaa Suomeen toimivaa scorecardia. Kokemuksen ja datan kautta yhtiöt ovat nyt tarkentaneet lainanantoaan - yksittäisen sijoittajan tilanne Fellowssa on tietyin varauksian (yhtiön oma toiminta) lähes samanlainen. Näin tämä lainabisnes vain yksinkertaisesti toimii.
Tämä on toki siis semantiikkaa. Mutta tarkoitin, että alusta helposti (ilmeisesti) johdattaa lainanantajan keskittymään yksittäisiin asioihin (osaoptimointi), sen sijaan että soveltaisi riittävää otosta ja tilastoja asiaan. Yksittäisen casen varianssi kun voi olla aika suurta, mutta kuten totetesit, isommalla joukolla (ilmeisesti siis tässä tapauksessa allokaattorilla) hommaan tulee enemmän oikeaa hallintaa.
Konseptia sen paremmin tuntematta; Mikä syy hyvin luotettavalla, hyvätuloisella ja yleensäkin FF:n kriteerit täyttävällä lainanhakijalla olisi hakea esim. remonttilainaa noilla koroilla? Pankit lainaavat keskimäärin oikein mielellään tuollaiseen tarkoitukseen rahaa, ja halvemmalla. Kannattaa tosiaan muistaa, että on huomattavasti helpompaa valehdella rahan käyttötarkoitus tällaisella alustalla kuin vaikkapa pankkineuvotteluissa. Mutta mikäs siinä, jos homma toimii molempiin suuntiin.
Mutta valehteleeko avg 65v remonttilainanhakija tietonsa yhtä usein kuin 23v hakija? Ja mikä ero on asiakkalla, joka on ainakin 65-vuotiaaksi hoidellut talouttaan vs. 23v… Entä miksi lainanhakija kokisi höytyvänsä valehtevansa juuri remontin kaikista niistä muista 15-20 tarkoituksesta?
Nämä erot tulevat kyllä tilastollisesti ulos, mikäli pyörii sijoittajana ns. tosissaan.
Atte Riikolalle esittäisin kysymyksen, että oletko tutustunut keskimääräisen asiakkaan lainan maturiteettiin? Jos nimittäin olettaa, että tällä hetkellä lainan myöntämisen yhteydessä perittäviä kuluja voidaan jaksottaa tulevaisuuteen, tulisi olla vastaavalle tuloutukselle kuukausittaisista virroista jonkinlainen maturiteettiin perustuva estimaatti.
Tulevaisuudessa näitä tuottoja ei pudota pelkät luottotappiot, vaan etuajassa lainansa maksavat, ns hyvät asiakkaat. Tämä joukko on ainakin omassa salkussa todella merkittävä.
Hain äsken 6000teur lainaa sieltä ja minulle myönnettiin laina (tai olisi myönnetty).
Prosessi oli hyvin nopea:, annoin tiedot, huollettavia, siviilisääty jne, tulot/muut lainat, sivustolle luvan tarkastaa maksuhäiriöt jne ja tunnistauduin pankkitunnuksila. Hommaan meni 5min ja laina hyväksyttiin. Laitoin remonttilainan eikä se kysellyt sen enempää siitä.
Ilmeisesti minun olisi pitänyt vielä toimittaa liitteet sinne työtodistuksista/palkkatiedoista mutta jos ne on paikkansapitäviä niin ei siinä mitään estettä varmaan olisi ollut.
Mut semmonen. Ps. Kyllähän esim OPssa pystyy ainakin vanha asiakas myöskin hakeen verkosta lainaa ja voihan sielläkin heittää mitä remonttilainaa vaan vaikka todellisuudessa olisit menossa Vegasiin sillä. Ainahan ihminen pystyy valehteleen jos haluaa.
Mutta maalaisjärjellä kun sijoittaa noihin niin sillä voi aika pitkälle päästä? Katsoo vähän tähtiä, korkoa, hakijan ikää, töissä jne ja lopuksi ehkä sitä käyttötarkoitusta, jos siis manuaalisesti sijoittaa. Tuskin sentäs jokainen lainaaja on mikään huijari tuolla. Tilastot kertoo paljon
Asiakaspalvelun (huom. asiakaspalvelun) mukaan myös lainan käyttötarkoitus vaikuttaa luottokelpoisuuden arviointiin. Onpa outoa. Ellei siinä tule joku omituisuus että hakee esim remonttilainaa parikymmentä tonnia mutta asuu vuokralla? Tai haluukohan ne jonkinlaista selvitystä jos hakee vaikka terveydenhoitokuluihin 8 tonnia?
Luottotiimi voi hylätä hakemuksen myös manuaalisessa tarkastuksessa. Vaikka esim mun yo. laina hyväksyttiin niin hylsy tod.näk tulee jos en esim toimitakkaan niitä palkkaliitteitä.
Mitä mieltä olet itse noista muista palveluista verrattuna FFn?
Minulla on allokaattorin kautta alussa singahtanut ruotsalainen €2500 kulutuslaina (oma osuus tästä häviävän pieni), jossa korkona 10,10% ja käyttötarkoituksena…sijoitustoiminta! Tämä on vielä viiden tähden laina.
Tämä kertoisi siitä, että lainan tarkoitusta ei juuri syynätä.
Ehkä eniten tykkään laajemmasta valikoimasta vrt. FF. On lyhyitä ja pitkiä, kuluttaja- ja yrityskohteita, eri korkotasoja ja erilaisia projekteja. Monissa on myös jonkinlainen ns. buyback-takuu, mutta näihin on parasta perehtyä kunnolla ennen sijoittamista, sillä käytännöt vaihtelevat eri palveluissa.
Tanska ei vedä yhtään. Sen näkee siitäkin ettei markkinan korkotaso ole muuttunut oikeastaan mihinkään paitsi 1* luottoluokituksessa. Vain yhteen lainaan olen saanut sijoitettua. Ruotishan lähti vetämään heti, kun se avattiin.
Puolan lainoihin laitoin hieman rahaa, mutta hyvin nopeasti lopetin, kun hävisin 25% sinne sijoitetuista rahoista hyvinkin nopealla aikavälillä.
Suomen laskurahoitus on ollut pidemmän aikaa auki. Oma sijoitukseni siinä on pyörinyt reilun 15 kertaa läpi.
Itse aloitin 2014 marraskuussa FF:n vertaislainat. Tuossa ajassa noin 5-7 kertaa läpi. Hieman hankalampi laskea, koska tuonne menee kuukausittain rahaa.
Tuossa ajassa toteutunut tuotto on pudonnut miltei 12%:sta nykyiseen 9.2%-yksikköön. Luottotappiot on pyörinyt koko ajan noin 30% paikkeilla kertyneestä korkotuotosta.
Alussa yritin itse katsella lainanhakijoiden profiileja, mutta huomasin että parhaat haut eivät edes tule manuaaliseen hakuun, vaan allokaattorit nappaavat ne heti niiden ilmestyttyä. En saanut ensin alkuun siis lainoja kyseisestä syystä ja siirryttyäni allokaattorin käyttöön sain heti kaikki varat lainoihin.
Eniten olen painottanut Suomen kulutusluottoihin, koska siitä homma aikoinaan alkoi. Mutta nyttemmin olen siirtänyt varoja enemmän Ruotsin kulutusluottoihin. 70/20% ja loput 10% kokeilussa muissa.
Nostetaan vielä tää lainanhakeminen pinnalle. Hain tosiaan testimielessä kulutusluottoa tuossa hiljan (katso yllä). Nopea prosessi oli, mutta jäi mietityttään tämä; ne nimittäin kysyi asuntolainan suuruutta (ja ylipäätänsä nykyisten lainojen suuruutta), mutta minulta ei asumismuotoa kysytty, saatika mahdollisen vuoran suuruutta jos vuokralla asuisin.
Kysyin sitten asiakaspalvelusta että 1. Mistä tiedätte että annan todenmukaista tietoa nykyisistä lainoista ja 2. Jos asuisin vuokralla, ettekö kysyisi vuokran suuruutta? Vastaus oli että “Kaikkia hakemustietoja ei varmenneta – varmennettaviin tietoihin lukeutuvat mm. tulot, puhelinnumero ja osoite sekä muut väestörekisterin tiedot.”
Ymmärrän että lainanhakeminen täytyy olla nopeaa ja helppoa lainanhakijalle että palvelulle, kun mahdollisimman vähän käytetään resursseja tietojen varmentamiseen, mutta niin. En sitten tiedä kuinka usein luottotiimi haluaa lisäksi varmennusta asumiskuluista, kuitenkin joissakin Suomenkin lainoissa näkyy erikseen asumiskustannukset ja asumiskulut? En kuitenkaan nostanut lainaa niin en tiedä olisiko minulta vielä joitain tietoja haluttu, ei kait välttämättä
Mutta arvelin todellisuuden olevan juuri jotain tuollaista. Sinänsä alusta lienee ovelasti rakennettu, että antamalla ihmisille näennäinen kontrollintunne (“onpa fiksut perustelut hakemuksessa”) luultavasti saadaan lisää käyttäjiä järjestelmään ja koukutettua olemassa olevat entistä paremmin.
