Tässähän sitten oletetaan, ettei korkotaso lähde nousuun.
Mitäs tapahtuu, jos EKP jossain vaiheessa nostaakin ohjauskorkonsa vaikka lähelle 5 prosenttia. Kenellä on siinä vaiheessa enää intresseissä sijoittaa tuollasiin lainoihin. Siinä tapauksessaa sijoittajia taitaa enää kiinnostaa vain aivan korkeiman luottoluokituksen lainat ja kaikki matalamman luottoluokituksen lainat eivät enää saa sijoituksia. Samalla lainanottajien kyky ottaa lainaa heikkenee huomattavasti korkeiden korkojen vuoksi. Lainavolyymi tulee laskemaan tällaisessa skenaariossa merkittävästi. Jos tähän sijoittaa, niin täytyy ottaa myös kantaa siihen, että keskuspankit eivät lähde nostamaan merkittävästi ohjauskorkoa. Todennäköistä se ei ole, mutta ei pitänyt olla talouden kovan kasvunkaan lähitulevaisuudessa parisen vuotta sitten.
Oon tainnut vähän asiasta avautua toisessa ketjussa. Mutta jos nyt ajatellaan asiaa yli kymmenen vuoden päähän. Mitähän tarkottaa kun lainaraha on pitkään ilmasta? Rahamäärän lisääntyminen menee suoraan hintoihin. Jos nykynen keskuspankkipolitiikka jatkuu pitkää, niin on aivan varma, että inflaatio lävähtää kohta kunnolla esiin. Inflaatiota on jo merkittävästi, mutta se ei vielä näy perinteisissä inflaatiomittareissa. Jos korot ei nouse, niin inflaatio kyllä nousee. Siinä voivat sitten keskuspankit pohtia mitä tekevät. Annetaanko inflaation kiihtyä vai nostetaanko korkoja. Viimeistään palkkojen nousu saa aikaan sen, että inflaatio lähtee kunnon laukalle. Palkankorotuksia myös alkaa jossain vaiheessa tulemaan.
Toisessa ketjussa ollaan oltu sitä mieltä, että valtioiden velkaantuminen ei ole ongelma, kun kasvu hoitaa asian. Nytkö se kuitenkin on sitten ongelma, kun ei kestettäisi koronnostaja. Muuttuuko velka ongelmasti vasta siinä vaiheessa, kun sitä on liikaa nollakorkoympäristössä. Huomaatteko mitään ristiriitaa siinä miten asioita perusteellan?
Pari kysymystä sivuston käyttäjille;
Onko kukaan saanut salkkuun napattua kulutusluottoja Tanskasta tai sitten Suomen laskurahoituksia? Itse en ole kummassakaan kategoriassa nähnyt vielä kertaakaan lainoja tässä parin kuukauden aikana? Okok Tanskahan nyt vasta hiljan tuli tuonne palveluun. Laskurahoitukset ovat kyllä harvassa olleet kun niitä on hakenut.
Toinen noi Puola lainat, ootteko sijoittanut? Onko luottotappioita kovasti tullut? Itse olen jokusen kerran sijoittanut mutta joka kerta mennyt hylsyyn, varmaan se lainaaja perunut lainan sittenkin, koska olen aina vikana päivänä tsekannut että olen vielä mukana siinä ettei ole korko laskenut oman asetuksen alapuolelle.
Puolan lainoja on ollut salkussani viime vuoden keväästä alkaen useita satoja kappaleita.
Toteutunut tuotto -26,1%. Tarkoittaa tässä tapauksessa rahassakin noin tonnin turpiin
Näissä Fellow Financen lainanottajien esikarsinta on ollut aivan luokatonta.
Olkaa varovaisia (koskee myös osakkeenomistajia).
Okei, outoa ettei edes allokaattorini kautta ole tarttunut yhtään. Muutenkin aika hitaasti näyttää toi allokaattori poimivan noit lainoja, kaikkiin lainoihin olen tähän mennessä ns manuaalisesti sijoittanut.
Oho, karuja lukemia! Täytyypä olla tarkkana noiden alempien luottoluokitusten kans ylipäätänsä. Tosiaan yhtään Puola lainaa en ole vielä saanut itselleni. Muutenkin just päässyt vauhtiin tuon sivuston kanssa, näkiköhän sieltä jostain tilastoista paljonko keskimäärin tullut luottotappiota eri maista/eri luottoluokituksista…
Laskun myyvä yritys miettii asiakkaansa luottokelpoisuutta kun taas Fellow Finance miettii yrityksen luottoluokitusta. Minkähänlaiset marginaalit noissa laskurahoituksissa on? Voittoa pitäisi saada sekä FF:lle että sijoittajalle ja lisäksi selvittämiseen liittyy kuluja. Nämä kaikki ovat tappiota laskun myyvälle yritykselle, joten asiakkaan pitäisi olla korkeakatteinen bisnes.
Aika riskiseltä hommalta vaikuttaa. Tulee mieleen ihan edellisen finanssikriisin sijoitusinstrumenteiksi paketoidut asuntoluotot, joista kukaan ei osannut sanoa mitä ne sisälsivät ja hajautuksen uskottiin laskevan riskit nolliin. Tässä vain ei ole edes sitä asuntoa vakuutena.
Lasketaanko vertaislainaus muka pikavipeiksi?
Ja jos lasketaan, iskee rajoitukset vain suomalaisiin firmoihin, koko maailmaa ei suomen lainsäätäjä voi valvoa.
Sen säätelyn on tarkoitus iskeä kaikkiin (suomalaisiin) lainoihin, ei siinä tarvitse mitenkään luokitella ensin yrityksiä pikavippifirmaksi tai muuksi.
Laitoin pienen summan Ruotsin 5 tähden lainoihin ja kysyntä on yllättänyt. Paljon nopeammin löytyy lainaajia kuin Suomesta atm. Tarjonnan puute voi toki saada myös kysynnän näyttään kovemmalla kuin oikeasti on. Muilla vastaavia kokemuksia? Toivotaan et lähtee Ruotsissa hyvin lentoon.
Itsellä hyvin lyhyen kokemuksen jälkeen hyviä kokemuksia Ruotsista. Lainaajia paljon, helposti tarttunut salkkuun, korkeita luottoluokituksia ja ihan ok korot. Tällä hetkellä ruotsin lainoistani eräällä 5 tähden lainaajalla on 5 päivän ajalta maksu myöhässä. Muuten lähtenyt maksut ajallaan käyntiin. Mutta en ole vielä kerryttänyt salkkuani satojen lainojen suuruudeksi joten ihan mututuntumaa toistaiseksi vielä.
Onko teillä joitain lempikriteerejä kun manuaalisesti sijoitatte? Niinkun korkojen ja tähtien lisäksi. Laina-aika, käyttötarkoitus, ikä, huollettavia, avioliitossa, omistus/vuokra-asunto jne. Itse pyrkinyt löytään lainoja mitkä vaikuttavat “järkeviltä” esim. Remontti, kodinhoito, auto tms. Lainojen yhdistely/muu/sijoitus ei ole itseä oikein napannut jostain syystä, vaikka eihän nekään sen riskisempiäkään välttämättä ole. Mutta niin, kaikenlaisia tulee napattua ja luotan sikäli ihan siihen sivuston luottoluokituskelpoisuuteen.
Sitten esimerkki: viiden tähden laina, lainaaja hakee 5teur terveydenhoitoon 24kk ajalla, ammatti yrittäjä. Korko vaikka 20%. Äkkiseltään voisi vaikuttaa hyvältä mutta sopiiko suuri summa terveydenhoitoon ja yrittäjyys samaan laatikkoon? Ei välttämättä, siksi en yhteen tämän kaltaiseen sijoittanut. En tiedä väistänkö luottotappiot muita paremmin mutta yritys kova
En tunne FF:n toimintaa ollenkaan, joten kysyn tyhmiä: Verifioiko joku/jokin nuo lainan kootut selitykset jotenkin, vai voiko hakija käytännössä selittää sinne millaisen loogisen / sydäntäriipaisevan / houkuttelevan tarinan tahansa? Mietin siis lähinnä sitä, että onko noihin tietoihin luottamista, vai onko se enemmän sellaista kontrollintunnetta varten.
Jos yrittäisin jotenkin vastata kysymykseesi, niin ensinnäkin lainan käyttötarkoitushan voisi olla loppupeleissä mikä vain. Kun raha napsahtaa tilille niin luonnollisesti sillä rahalla voi tehdä mitä huvittaa. Siinä mielessä luotan tuohon luottokelpoisuuteen, esim suht pieni osa hakijoista ylipäätänsä lopulta pääsee edes seulan läpi. Luottokelpoisuuteen tuskin vaikuttaa lainan käyttötarkoitus, vaan todistettavat faktat, niin tottakai lainaan sijoittaessa täytyy mennä korko ja luottokelpoisuus edellä. Luulen, että esim asumismuoto, huollettavat, avioliitto vaikuttaisi luottokelpoisuuteen tulotietojen, maksuviiveiden jne lisäksi.
En ole lainaa koskaan hakenut tuolta, enkä tunne ketään joka myöskään olisi, joten pomminvarmasti en tiedä mimmonen tuo luottokelpoisuus-seula on. Onko kellään muulla tarkempaa tietoa tosta seulasta??
:
ja poissa Fellow Financesta ja muista vertaislaina palveluista.
esim. Remontti, kodinhoito, auto tms. Lainojen yhdistely/muu/sijoitus ei ole itseä oikein napannut jostain syystä, vaikka eihän nekään sen riskisempiäkään välttämättä ole. Mutta niin, kaikenlaisia tulee napattua ja luotan sikäli ihan siihen sivuston luottoluokituskelpoisuuteen.