80. Mikko Mäkinen, OSA 1/2 (ei mahtunut yhteen viestiin)
Mies, joka ei esittelyjä kaipaa ja kun kysytään alan ihmisiltä parasta sijoittajaa, niin usein vastataan Mikko Mäkinen. Mikko on kyllä itse toista mieltä. 
Mikko on kiva ja helposti lähestyttävä maanläheinen tyyppi, jota monet hänen kanssaan tekemisissä olleet ovat kehuneet mukavaksi ja viisaaksi kaveriksi, enkä luonnollisesti ollenkaan ihmettele näitä kommentteja. Hän on myös vaatimaton kaveri, joka kertoo avoimesti paljon virheistään sekä heikkouksistaan että osaa ja uskaltaa kertoa, jos ei tiedä jotain. Ehkä tarpeeksi kovalla ja vahvalla kaverilla on “varaa” tällaiseen; joskus ihmettelen erityisesti joidenkin menestyneiden ihmisten sisällä olevaa epävarmuutta nostamalla itseään aiheettomasti ja laskemalla muita… kertonee epävarmuudesta tai jostain muusta ei niin mukavasta.
Arvostan myös sitä, että hän selkeäsanaisilla ja hyvin ymmärrettävillä ajatuksillaan antaa hyvää ajattelemisen aihetta ja tietoa niin kokeneille osaaville konkareille kuin aloitteleville sijoittajille.
Mikon menestyksen takana on useita seikkoja, mutta ilman kovaa työtä ei tällaisia tuloksia saa aikaiseksi. - ei pelkällä lahjakkuudella tässäkään lajissa pärjää. Voisin ylistää Mikkoa, vaikka miten, mutta kyllä Mikon omat sanat ja tulokset puhuvat puolestaan, joten ei mun tarvitse. 
1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
Olen 40-vuotias mies. Asun Helsingissä vaimon ja kahden lapsen kanssa. Olen treidannut ja sijoittanut työkseni reilut 14 vuotta. Tällä hetkellä pidän reilun vuosineljänneksen sapattia ja mietin mitä sitä keksisi seuraavaksi.
2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.
- Mielestäni pizza ei ole oikein mistään kotoisin ilman ananasta. Kotipizzan Tropicana pieksee ison osan napolilaistyylisistä artisaanipizzoista. Tosin Mikael Rautasen pizzoja en ole päässyt maistamaan.
- Olen aamuihminen. Tykkään mennä ennen 9 lukemaan sänkyyn, ja tehokkaimmin töitä teen aamulla. Herään joka tapauksessa kukonlaulun aikaan, niin mieluummin teen sen pirteänä.
- Olin osaomistajana halvassa purjeveneessä. Treidasin Metson osaripäivänä osakkeella venettä ohjaillessani kunnes masto osui siltaan ja rämähti alas. Saan edelleenkin kuulla asiasta kettuilua, mutta itselleni oleellisempaa oli, että päivän voitot olivat vähintään 5-kertaiset suhteessa venevahinkoihin. Toki se etten kuollut, oli myös plussaa.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittaavaa ei saa sanoa…
Kuten työssäni, olen aika generalisti kiinnostuksen kohteissani. Olen kohtalaisen kiinnostunut ja hyvä monessa asiassa, mutten ole älyttömän intohimoinen ja keskittynyt mihinkään yksittäiseen juttuun.
Käyn aamuisin crossfit-salilla 3-4 aamuna viikosta. Tykkään melkein kaikista pallopeleistä. Tietokonepeleissä tykkään enemmän ylhäältä kuvatuistuista peleistä kuin FPS:stä. Laskettelen mieluummin Alpeilla kuin Suomessa. Mökkeily on kivaa. Unelmoin, että ehkä tänä vuonna jalat olisi kunnossa (yeah right), että voisi juosta puolimaratonin kohtalaisen kovaa. Yritän käydä about kerran kuukaudessa elokuvissa. Samoin on ajoittain mahtavaa syödä ravintoloissa, missä joku muu on päättänyt menun ja viinit puolestani. Tykkäisin olla joka vuosi joulukuussa olla kuukauden jossain lämpimässä maassa.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Alkuvuosi:
Klo 6: Herätys, aamupala.
Klo 6:30 liikkumaan tai kuntosalille, joudun ensin availemaan ja venyttelemään pitkän aikaa, kun viime vuodesta lähtien alaselkä ja lonkka reistaillut. Sitten joko oma treeni tai ohjattu treeni.
Klo 8 Lähtö töihin Nordnetin treidihuoneelle kesällä pyörällä, talvet julkisilla. Analyysien ja uutisten selailua ja työkavereiden kanssa ajatusten vaihtoa.
Klo 10 Markkinan ekan tunnin aikana tehdään puolet päivän tuloksesta.
Klo 11-16 Jos markkinoilla tapahtumia niin kaupankäyntiä - muuten lukemista, firmoihin tutustumista, twitterin lueskelua ja salkun tuottoprosentin neuroottista vahtimista. Joskus saattaa jopa tietokonepeli avautua.
Klo 16- Lasten hakeminen päiväkodista. Sitten on lasten harrastuksia ja kodin arjen pyörittämistä.
Klo 20:45 Lapset rahoittuu. Aika kaivaa mielenkiintoinen kirja ja lukea itsensä uneen. Vaihtoehtoinen ilta on, että bingettää TV-sarjaa tai pelaa tietokonetta myöhään yöhön. Hauskaa kerran tai kaksi kuukaudessa, turmiollista liian usein tehtynä.
Tänään sapattielämässä:
Klo 6 herätys, aamupala.
Klo 6:30 samat liikunnat kuin edellisessä.
Klo 8- Meillä on naapurissa toimisto-kämppä. Kahvin hörppimistä, veroilmoituksen teko, katsoin Fiban tilaisuuden start-up pitchejä. Meditoin 30 min. Kävin fyssarilla. Katsoin salaa vähän osakekursseja vaikkei pitänyt. Jatkoin eilen aloittamaani vastailua Alokkaan haastatteluun.
Klo 16 jälkeen kuten alkuvuonna.
5. Kuvailetko millainen olet sijoittajana?
Monipuolinen. Yritän miettiä yli hetkellisten ongelmien, menestysten tai syklien. Osaan ja ymmärrän paljon sieltä ja täältä. Minulla nousee tunteet helposti pintaan sijoittamisessa, mutta pystyn yleensä estämään liian vaikutuksen tekemiseen.
Yritän löytää osakkeita, jotka ovat mielestäni eäpsuosittuja juuri nyt, mutta pintaraapaisun alta laadukkaita. Kun yhtiön tulos ja arvostus molemmat tuplaavat, osake nelinkertaistuu. Tulos voi hyvin tuplata uudestaan, mutta arvostus ei kovin montaa kertaa voi tuplata. Sen takia itseäni houkuttaa enemmän osakkeet, joissa ehkä mielikuva on huonompi kuin todellisuus, mutta kuitenkin tuloskasvua on luvassa.
En rakenna excel-malleja muuten kuin erikoistilanteissa. Uskon, että kun katsoo riittävän monta tapausta, saa näppituntuman, onko yhtiö halpa vai kallis. Jos se on WACC:sta kiinni, yhtiön voi turvallisesti laittaa liian vaikea -pinoon. Minun pitäisi tehdä enemmän analyysiä kilpailueduista.
Olen myös varovainen sijoittaja. Varallisuuden kasvun myötä ja myös perheenlisäysten myötä on tullut paljon lisää varovaisuutta. Minulla ei kyllä aiemminkaan ollut uhkapeliviettiä, vaan olen aina ollut suhteellisen varovainen.
Sijoittamisen ja treidaamisen välinen ero on veteen piirretty viiva. Ostin monia osakkeita viime loka-marraskuussa halvalla. Kun ne nousivat 30-60%, minusta on ihan loogista myydä osa tai kokonaan, jos yrityksissä ei ole mitään isoa tapahtunut. Ajattelin esimerkiksi, että pitäisin ruotsalaista AFRY:a luultavasti vuosikausi ostaessani alle 110 SEK. Mutta eihän osake ole enää 170 SEK läheskään yhtä houkutteleva. Verotussyistä jätin pieniä eriä, koska yhtiö ei ole 170:ssä vielä yliarvostettu.
Toki silloin törmää usein ongelmaan, että on liikaa käteistä. Nyt se on kuitenkin pienempi ongelma, kun saan käteiselle sentään 3,5% korkoa. Ja historia kertoo, että aina tulee uusia tilaisuuksia. Teen paljon sijoituksia, jossa ostan kelpo yhtiöitä mielestäni halvalla. Pidän niitä pitempään, jos tilanne ei korjaannu. Itse koen tällaisen enemmän sijoittamisena kuin treidaamisena, koska lähtökohtaisesti olen valmis pitämään vuosia.
Kun salkku oli alle vuoden palkan verran, tuntui suhteellisen helpolta mennä velkavivullakin. Kun salkku on esimerkiksi 50-kertainen oletettuun vuosipalkkaan nähden, niin se muuttaa tärkeysjärjestystä. Aina välillä tulee ajatus, että olisi kiva, että salkku olisi niin iso, että voisi aikanaan ottaa isoja osuuksia yhtiöistä kuten Etola tai Kakkonen. Mutta sitten mietin, että olisiko se kiva itseni takia vai tehdäkseni vaikutuksen muihin? Kova duuni ja pienen riskinkin ottaminen taloudellisen vapauden vuoksi on mun mielestä vaivan arvoista, mutta luksustuotteiden ja statuksen takia ainakaan itselleni ei. Ellei hommia sitten tee intohimon perässä sisäisesti motivoituneena.
6. Voisitko kertoa sinun sijoittajatarinasi, aloittamisesta tähän päivään.
15-vuotiaana aloin aktiivisesti sijoittaa teknohuuman ja isoveljen innostamana. Sain vanhemmilta valtakirjat, osallistuin anteihin ja lähdin täysillä mukaan. Alle tuhannen euron panoksetkin riittivät, kun osake saattoi viikossa tuplaantua. Voiko jännitävämpää olla? Joitakin tuhansia voitin, mutta ainakin kaikki voitot hävisin laskumarkkinassa. En ymmärtänyt oikein mistään mitään. En kuitenkaan pukeutunut tynnyriin ja luovuttanut.
Aloin lukea sijoituskirjoja ja päätin jo aikaisin mennä kauppakorkeakouluun. Hämeenlinnan kirjastosta löytyi kansantalouden ja Sorosin kirjoja. Indeksiä en voittanut. Treidasin harvakseltaan, muttei se ollut kovin ammattimaista. Kirjoitin AP-Areenalle ja pidin hetken aikaa blogia (Löytyi vieläkin! Sijoitus-blogi: January 2007). Mallisalkku olisi tuottanut näköjään noin reilu 5%/a, mutta sekin lähinnä PYN Eliten takia. Jotkut tuon ajan ajatuksista näyttävät nyt noloilta, jotkut ihan kelvoilta.
Aloin käyttää enemmän ja enemmän aikaa markkinoilla toimimiseen ja niistä lukemiseen. Olin 2008 vuoden EQ-pankissa meklarina ja sen jälkeen vuoden vastasin Nordnet pankin avainasiakkaista. Menot olivat pienet ja osakkeet halpoja, niin sai velkavivunkin avustuksella kerättyä noin 40 tuhannen euron salkun.
Kuitenkin kymppitonnien salkulla ammattisijoittajan ura olisi jäänyt hyvin lyhyeksi, niin pääosa tuotoista piti tehdä treidaamalla. Kirjoitin (Mikko Mäkisen foorumiblogi | Sijoitustieto.fi) vähän pidemmin kymmenestä ensimmäisestä vuodesta. Lyhykäisyydessään ensimmäinen vuosikymmenen oli hurjia tuottolukuja, koska pienellä pääomalla on helppo operoida. Sen loppupuolella, kun pääomat olivat yli miljoonan, niin tuottoprosentit laskivat pysyvästi alle 50%:n.
2019 perustimme kaverini Ville Hemmingin kanssa Nomad Investin. Siinä oli yksi ajatus, että hommasta olisi tehnyt ihan asiakasliiketoimintaakin. Mutta säätelyn runsaus&kalleus ja lapsiperhearki vei innon alkaa tarjoamaan mitään tuotetta kaikelle kansalle. Nomadissa meillä on osakkaiden lisäksi yksi työntekijä, joka myös treidaa ja sijoittaa firman pääomia – yleensä jo paremmin kuin itse. Kaikilla meillä on kuitenkin myös omat henkilökohtaiset sijoituksemme ja treidimme. On hyödyllistä ja mukavaa vaihtaa ajatuksia päivittäin joko paikan päällä tai Discordissa.
Viime vuosina sijoittaminen ja treidaaminen on vihdoin alkanut tuntua työltä eikä harrastukselta. Sen takia otan tällä hetkellä vähän sapattia ja mietin mitä tekisin seuraavaksi. Ajatuksena olisi tehdä myös jotain konkreettista rahalla rahan tekemisen sijaan. Tai ei sitä välttämättä tarvitse lopettaa, mutta jotain muutakin tekemistä haluaisin. Haluaisin olla hyödyksi ja ratkoa ongelmia. Lähden mielelläni sekä pääomalla että työpanoksella auttamaan firmaa, jos sopiva löytyy. Oli ne sitten startuppeja tai sukupolvenvaihdosta tekeviä konepajoja.
Voin arvioida 14,3 vuoden keskimääräiseksi tuotokseni omaisuuden, arvioitujen verojen ja vuosikulujen perusteella 43%:n. Tämä kuitenkin aliarvoi keskimääräistä tuottoa käsittääkseni(?), koska alkuun kulutus oli suurempi osuus kovemmista tuottoprosenteista ja pääomaa on mennyt sellaisiinkin turhuuksiin kuin asunto ja auto. Se onko tuottoprosentti ollut yli vai alle 50% ei ehkä ole niin oleellista. Moni treideri pystyy tekemään yli 100% vuosituottoa kunhan pitää pääoman sopivan pienenä. Kuitenkin nykyään olen tyytyväinen 20-30% vuosituottoon. Monet asiat sijoittamisessa ja treidaamisessa eivät skaalaudu hyvin. Ja esimerkiksi tiedote-algoritmit vievät jo melko paljon tuottoja manuaalisilta kaupankävijöiltä.
43 prosentin tuotollakin salkkujen tuotto on kuitenkin yli 160-kertainen - elämisen kulujen ja verojenkin jälkeen lähes 100-kertainen. Nvidia tuotti 44%/vuosi samana aikana, joten paljon vähemmälläkin vaivalla olisi voinut päästä.
Nordnet näyttää, että olisin saanut viime vuosinakin(3v) 35%:n tuottoa. Oma näppituntuma on, että koko sijoitusomaisuuden tuotto on jäänyt tänä aikana selvästi alle 30%:n. Tästä yli puolet on tullut treidaamalla, kun sijoitusmenestys on ollut vaihtelevaa. Tätä ennen ehti jo tulla vuosia, jolloin sijoittaminen voitti treidaamisen.
Nordnet tuntuisi antavan kovempia prosentuaalisia tuottoja (melkein 60%/a) hyvin pitkällä aikavälillä, mutta yhdessä salkussa on prosenteissa virhe ajalta, jolloin siellä oli minimaalinen pääoma. En tarkkaan tiedä, miten palvelu tuotot yhdistelee eri salkuista. Tässä siis on vain itseni hoitamia salkkuja, esim. Nomadin yhdessä hoidetun salkun tuotot jäävät pois (ja toki FIM, Sofia, E-trade, IB ja rahasto -tilit):
7. Olet todistetusti todella menestynyt sijoittaja, mitkä asiat koet olevan menestyksesi takana? Toki olet tehnyt pitkään ja paljon töitä asioiden eteen, se on selvä.
On tärkeää, että vaatii itseltään aika paljon. Ylituotossa on kyse muiden voittamisesta, koska muutenhan päätyy odotusarvoisesti enintään keskiarvoon. Asioista pitää ottaa selvää, valmistautua ja kyseenalaistaa itseään. Paljon vaatimisen kääntöpuoli on tietenkin, että harvoin on täysin tyytyväinen tekemiseensä.
Pitää olla uteliaisuutta ja ahkeruutta. Toisaalta tapoja voittaa markkina on lukuisia. Pitää vain löytää omat jutut, mitkä sopivat omaan luonteeseen ja vahvuuksiin. Tämä on todella tärkeää. On yleensä huono idea kopioida toisen tekeminen, jos itse on erilainen.
Asioiden miettiminen todennäköisyyksien ja skenaarioiden kautta on todella hyödyllistä niin sijoittamisessa kuin treidaamisessa. Jos mietit vain omaa parasta arviotasi, siinä on selvä parannuksen paikka.
Suurin osa niistä asioista mitä tein 14 vuotta sitten eivät yksinkertaisesti enää toimi. Pitää pystyä muuttumaan.
Etu löytyy usein sieltä, mistä moni muu ei katso. Tai ainakin tekee kotiläksynsä paremmin kuin muut, jotta osaa reagoida tehokkaammin.
8. Haluaisitko pääpiirteittäin kuvata, mihin olet sijoittanut (osakkeet, raaka-aineet, rahastot asunnot etc.) ja mihin ET sijoita sekä kuinka suuressa roolissa on treidaaminen sekä pidemmässä holdissa olevat osakkeet?
Olin vähän skeptinen varsinkin jenkkien pörssien nousukiidosta, ja sen takia olen ollut liian varovainen viime kuukaudet. Myin lisäksi osakkeita ennen lomaa.
Osakepainoni olisi noin 60%, mutta indeksishortteja on noin 20%, eli nettopaino osakkeissa on 40%. Suurin osa suorissa osakesijoituksissa Pohjoismaissa, sitten jotain USA:ssa, Japanissa, Kiinassa, Meksikossa, Ranskassa, Italiassa ja rahastomausteena PYN Elite.
Kiinteistösijoituksissa on reilu 10% (Sijoitusasunto, Ethos Capital-rahasto). Lyhyen koron rahastoja on noin 25% pääomasta. Öljyssä ja kuparissa on noin 5%. Omaa asuntoa en laske näihin mukaan.
En sijoita kovin spekulatiivisiin kohteisiin. Kuumiin osakkeisiin tai trendikkäisiin juttuihin. Haluan, että sijoituksissa olisi jonkinlainen määriteltävä arvo selkänojana. Tämän takia missaan usein hurjimmat nousulaput. Mutta myisin kuitenkin ensimmäiseen dippiin jos sijoitan johonkin mihin en usko.
Treidaaminen ei tarvitse lopulta hirveästi pääomaa. Etenkin päivätreidaustahan voisi periaatteessa tehdä salkun lainoitusarvojen varassa. Kun pääoma on kasvanut, treidaamisen ja sijoittamisen vaikutus on aika yhtä suuri tuottoihin. Siinä mielessä voisi olla hyvin tyytyväinen, jos saa 15% treidaamalla ja 15% sijoittamalla tuottoa. Mutta 15% sijoitustuotot alle 8-numeroisella salkulla ei tee sinusta vielä maailmanluokan sijoittajaa. Miljardipääomalla toki tekisi. (Haluaisin siis korostaa, että mitä pienempi pääoma, sen vähemmän vaikuttavaa korkeat tuotot ovat. )
9. Treidaamista on monenlaista. Miten sinä treidaat?
Treidaan yritysten toimintaympäristössä ja yrityksissä itsessään tapahtuvia muutoksia. Kaikkea mikä voisi vaikuttaa yrityksen arvoon. Oli se sitten, että kilpalija julkistaa positiivisen tulosvaroituksen tai osake nousee johonkin indeksiin, tai mikä tahansa muu uutinen. Yritän miettiä, mikä olisi looginen reaktio. Usein markkina tarjoilee toki epäloogisen reaktion, mutta riittää kun on keskimäärin vainulla.
Aina välillä markkinoilla on ilmaisia lounaita. Tietää jotain, mitä joku muu ei tajua odottaa, ja voi tehdä kymppitonneja tunnissa. Ne on yleensä hauskimpia paikkoja, ja ainoa moka minkä voi tehdä, on kiirehtiä voittojen kotiuttamisessa. Esimerkiksi odottaa ennakolta jotain tietoa jostain lääketutkimuksen tuloksista tai suuren kilpailutuksen tuloksesta.
Tämän lisäksi treidaan toki indeksejä, valuuttoja, raaka-aineita, velkakirjoja, johdannaisia ja mitä ikinä keksinkin. Mutta suurin osa tuotoista on aina tullut pohjoismaisilla osakkeilla. Ne yleensä perustuvat omaan arvioon siitä, mikä olisi ”oikea” arvo tällä hetkellä. Käytännössä en treidaa jatkuvasti näitä, vaan enemmän erikoistilanteita. Esimerkiksi kuparissa näen nyt, että vaikka Kiinan heikkenevä talous voi vielä tiputtaa sitä lyhyellä aikavälillä, on energiatransformaation kysyntäpaine ennen pitkää voittava voima. Öljyä taas ostin alkuvuonna, koska sijoittajien positiointi oli ennätysalhainen ja toisaalta fundamentit eivät mielestäni olleet näin synkät.
Usein onkin tärkeä yrittää määrittää, mitä sijoittajat odottavat. Se on yllättävän vaikeaa, koska sijoittajien odotukset poikkeavat analyytikoiden odotuksista, joiden odotukset ovat tiedossa. Parhaissa treideissä omalta kannalta, joku yllättää eri suuntaan kun mihin positiointi ja odotukset ovat.
En enää yritä niinkään olla ensimmäinen reagoija vaan ennemminkin koitan erottua sillä, että yritän arvioida uuden tiedon painoarvon oikein.
Olen luonteeltani aivan viallinen treideri, koska riskinottaminen on vähän vastenmielistä. Tämä johtaa liian pieniin positiokokoihin ja liian pieneen riskiin. Mutta toisaalta itsensä pakottaminen johonkin optimaaliseen ei sekään välttämättä toimi. Maailmanluokan treidereille raha on vain numeroita ruudulla. He ottavat riskiä sen verran kun optimaalista, ja sen takia voivat tehdä satojen prosenttien vuosituottoja vielä kymmenienkin miljoonien pääomilla. Käsittääkseni Suomessa ei tällaisia vielä ole, mutta toisaalta ei sitä ikinä varmaksi tiedä.
Toisaalta edellisestä syystä miinuskuukaudet ovat hyvin harvassa, eikä treidaamisella ole ikinä tullut esimerkiksi negatiivista puolivuotta. Sijoitukset ovat vieneet tuotot pari kertaa puolivuotiselta miinukselle.
10. Käytätkö sijoitustoiminnassasi teknistä analyysia, ja jos käytät niin miten?
Käytän teknistä analyysiä harvinaisen vähän. Koitan osata monia asioita, mutta tuntuu, että jos valtaosa treidereistä käyttää lähinnä teknistä analyysiä, niin eikö ole järkevämpää hakeutua rauhallisemmille vesille kalaan? Lisäksi fundamenttien mukaan treidaaminen on omaan makuun kiehtovampaa.
Olen varma, että teknisellä analyysillä voi tehdä ylituottoa. Yhtä varma olen myös siitä, että valtaosa yrittäjistä luulee sen olevan todella paljon helpompaa kuin onkaan. Tätä edesauttaa hindsight bias – kaikki näyttää niin pirullisen ilmeiseltä jälkikäteen.
Jos haluaisin tehdä tuottoja teknisellä analyysillä, kävisin alkuun päivittäin 4-5 tuntia kurssikäyriä läpi viimeiseltä 50 vuodelta. Jos sen duunin pystyisi tehdä täysin automaationa, luultavasti etu on jo poistunut. Hyvä aina huomioida millainen aika ja tilanne kulloinkin oli. Tekisin muistiinpanoja ja yrittäisin löytää toistuvia asioita, joita sitten testaisin sekä historiallisella datalla että tulevalla. Yrittäisin löytää 5 parasta setuppia ja keskittyä niihin, vaikka välillä tulisiin perioideja, joissa ne eivät toimi. Tunnistaisin toimimattomat periodit ja en tekisi silloin mitään. Yrittäisin automatisoida paljon kauppaa, mutta silti katsoisin päivittäin tuntikaupalla manuaalisesti kurssikäyriä.
Treidaajiksi haluavat lukevat pari treidauskirjaa tai käyvät twitter-gurun kurssin. En oikein usko, että se riittää. Muilta kopiointi on resepti lähinnä oppirahojen maksamiseen – joita kyllä joutuu yleensä maksamaan joka tapauksessa. Toisalta se, että 95%+ ei onnistu treidauksessa, on täysin eri asia kuin että onnistuminen olisi mahdotonta.
11. Sinusta puhutaan paljon ja sinua syystäkin kutsutaan Suomen parhaaksi sijoittajaksi, otatko maineestasi stressiä?
Tämähän on täysi myytti. Suomesta löytyy parempia sijoittajia kuin minä. Oma tuottohistoria 15 vuodelta on varmaan hyvin korkealla vertailuissa, mutta suurin osa siitä on tullut treideistä eikä sijoittamisesta. Olen mielestäni hyvä sijoittaja puutteineenkin.
Viime vuodet eivät ole olleet erityisen hyviä. Toisaalta, se että olen hävinnyt pitkillä sijoituksilla jenkki-indekseille viimeiseltä parilta vuodelta ei kerro olenko hyvä tai huono – se tuntuu ikävältä, mutta kaikille sijoittajille tulee parempia ja huonompia kausia. En edes tiedä tarkalleen, mitä pitkät sijoitukseni ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä.
Olen pelannut eri peliä kuin puhtaasti pitkän aikavälin sijoittajat, joten vertailu on aika vaikea. Sijoittaminen ei muutenkaan ole ehkä ensimmäinen laji, missä alkaisin ihmisiä laittamaan järjestykseen.
Otan silti vähän stressiä esimerkiksi jos ihmiset ostavat jotain osaketta, vain koska kerron omistavani sitä. Sehän on sinänsä turhaa, koska satunnaisuuden takia osa ideoista menee aina mönkään. Ruotsalaisesta palvelusta(Holdings) näki esim, että 161 suomalaista osti Ambeaa sen jälkeen, kun viime kesänä siitä kirjoitin. Kyllä se ehkä vähentää intoa kirjoittaa osakkeita, että siitä seuraa jonkinlainen vastuu. Mulla olikin jossain vaiheessa periodi, etten maininnut yksittäisiä osakkeita, koska markkina oli niin kuuma.
12. Mikä sijoittamisessa sinua kiehtoo? Voisitko joskus kuvitella lopettavasi aktiivisen sijoittamisen ja sijoittaa passiivisesti kuin “tavissijoittaja”?
Sijoittaminen on aivan älyttömän monipuolinen aivojumppa. Melkein mikä vain maailman tapahtumista vaikuttaa aina joihinkin yrityksiin.
Kun luen, että Taiwanissa on maanjäristys, ensimmäinen ajatus luontaisesti on, että onkohan Taiwanissa yhtään listattua ikkunafirmaa? Tai missä se TSMC:n tehdas nyt sijaitsikaan?
Vaikka viime vuosina Interactive Brokers tilini, jossa teen valtaosan makrotreideistä, on tuottanut todella hyvin, se ei tehnyt sitä ensimmäisenä kymmenenä vuotena – varsinkaan suhteessa pohjoismaiseen osakekauppaan. Silti olen tyytyväinen, että olen tutustunut kaupankäyntiin raaka-aineilla, valuutoilla yms, koska ymmärrän maailmaa sitä kautta paremmin. Sijoittaminen ja treidaaminen on valtavan sivistävää, koska yksinkertaisesti on pakko olla asioista perillä. Economist-lehden jutut ovat paljon mielenkiintoisempia, kun on rahaa kiinni niissä asioissa.
Mutta kieltämättä passiivisempi lähestyminen kiehtoo myös, koska sitten se kaikki huomio olisi vapaana johonkin muuhun. Markkinat voivat aiheuttaa riippuvuutta. Aina kun on poissa markkinan virrasta, menettää mahdollisuuksia tehdä tuottoa.
Jos Mr. Market kävelisi kadulla vastaan ja tarjoaisi 10% varmaa ja tasaista tuottoa loppuelämäkseni – ehdolla että lopetan markkinoilla toimimisen – ottaisin diilin vastaan. Somessa törmää jatkuvasti huikeisiin menestystarinoihin, mutta iso osa niistä on vain sattumaa. Valtaosa ihmisistä voi vain haaveilla 10% tuotoista. Jopa fiksut sijoittajat yliarvioivat omat taitonsa.
13. Mitkä ovat sinulle tärkeimpiä suomenkielisiä tietolähteitä sijoittamisessa?
Suomenkielinen sisältö on selkeässä vähemmistössä, mutta Inderesin koko kauttausta tulee seurattua sekä Sijoitustietoa ja twitterissä monia suomalaisia sijoittajia.
14. Mitkä asiat sinua eniten kiehtovat sijoittamisessa? Luuletko, että tulet pitkään sijoittamaan aktiivisesti vai tuletko joskus ottamaan “rennommin”?
Olin juuri kaksi viikkoa Balilla ja lähdin suoraan lentokentältä viikoksi Lappiin. Nyt oli ajatuksena pari kuukautta pitää sijoittaminen poissa mielestä. Eli yritän ottaa rennommin.
Tavoittelen 3,5kk sapatilla jonkinlaista taulun tyhjentämistä. Vaikka jatkaisinkin aktiivista sijoittamista ja treidaamista sen jälkeen, teen sen eri lailla. Pitää vain miettiä, mitä asioita täytyy muuttaa. En ole ainoa markkinoilla, joka tekee turhan usein samoja tyhmiä asioita uudestaan ja uudestaan. Mutta voi luoda tapoja ja malleja, joilla tämä vähentyy. Ja löytää uusia tapoja tehdä sijoittamista paremmin. Itselläni tärkeätä olisi saada salkkuihin mukaan enemmän voittavia osakkeita ja roikottaa vähemmän häviäviä.
Hetki sitten sain hyvän mielen, kun tajusin, että normaalisti miettisin kuumeisesti 15:30 julkaistavien CPI-lukujen vaikutusta osakkeisiin. Tuossahan treiderillä on etu, jos reagoi nopeasti, mutta joskus markkinan ensireaktio on väärä ja homma menee vihkoon. Normaalisti ei voi jättää väliin, koska on etua, mutta aina myös vaara, että käy köpelösti. Hyvällä mindsetillä varustettu treideri ei välittäisi volasta, mutta heikommalla tuo on stressaavaa.
Alle kuukauden jälkeen olen jo muutaman kerran lipsunut. Tänään, kun luin että Inderesin Sauli pitää 8kk sapattia, se antoi minulle tsemppiä. Mikko, on ihan ok ottaa 3,5kk rennosti vaikka luonne haraa vastaan.
15. Mikä on suurin kehittämisen kohteesi sijoittajana? Ja miten aiot kehittää sitä?
Mulle on vaikea ostaa ja pitää kertoimiltaan arvokkaampia yhtiöitä. Varsinkin viimeisen viiden vuoden aikana se on ollut aika kiusallinen ja kallis tauti.
Ankkuroidun johonkin hintaan. Sama hinta matkalla alas tuntuu houkuttelevammalta kuin matkalla ylös. Olisi edullisempaa jopa, jos reaktio olisi päinvastainen.
Silti vaikka kasvuyhtiöt ja laatuyhtiöt ovat pärjänneet paljon muita firmoja paremmin, on viimeisen kymmenen vuoden aikana siitä melko suuri osuus tullut kertoimista. Siinä mielessä osa hyvästä kehityksestä ei ole kestävää. Edelleen hyvä miettiä, ettei mikään yhtiö ole niin hyvä, että siitä voisi maksaa mitä tahansa.
Markkina on mielestäni paljon parempi nykyään arvioimaan etenkin seuraavan 6kk kehitystä kuin vaikka 15v sitten. Siksi laskevaa osaketta ostamalla astuu turhan usein miinaan. Nykyään dataa saadaan satelliiteista, luottokorteista yms, jolloin rahalla voi ostaa etua tiedon määrässä. Myös eksperttiverkoista saadaan tietoa, mitä aiemmin oli hyvin vaikea kaivaa. Sen takia olisi hyvä kunnioittaa markkinan momentumia enemmän kuin olen viime vuosina tehnyt.
Myös psykologia on sellainen mitä voisi kehittää paljonkin. Jos oppisi stoalaista suhtautumista asioihin, siitä olisi apua. Vaikka järjen tasolla asiat tiedostaa, ottaa tunteet silti välillä vallan. Mutta oman ajattelun muuttaminen on pitkä ja hidas prosessi.
16. Mitkä ovat olleet sijoitusurasi suurimpia onnistumisiasi ja mitä opit niistä? Mitkä ovat olleet sijoitusurasi pahimpia epäonnistumisiasi ja mitä opit niistä?
Mulla sijoitusmenestys ei ole perustunut kunnareihin vaan tasaiseen tuottoon, tuli ne sitten näpyillä, kärkkymisellä tai pomppulyönneillä. Sijoittajan kannalta viisi 20% tuottoa ei ole vähemmän arvokas kuin yksi 100% tuotto. Itselläni pitoajat ovat keskimäärin vähän lyhyempiä, joten nuo 20% ovat tyypillisempiä kuin multi-bäggerit.
Tottakai sitten jälkikäteen katson, että olipa tyhmää myydä QT:ta 20 eurolla kesken nousun. Mutta toisaalta monen muun myynti ennen laskuun kääntymistä meni hyvin.
Olen tästä oppinut, että säännönmukaisuus on aliarvostettua. Jos treidauksessa onnistuu jollain tavalla parantamaan tuottoja 500 euroa päivässä, se on vuodessa yli 100 000 euroa. Se ajatusmalli, että pieniläkin asioilla on väliä, kun niitä tekee toistuvasti, ei synnytä hyviä tarinoita tai otsikoita, mutta se toimii.
Olen tehnyt muutamia yli sadan tuhannen euron päivätuottoja. Niistä tulee hyvä fiilis, mutta kuitenkin tuo johdonmukaisuus on pitkän päälle se tärkein juttu.
Pahin epäonnistuminen oli varmasti Talvivaara-sekoilut vuoden 2013 merkintäannissa, kun hävisin yli 20% pääomastani muutamassa päivässä. Siitä oppi, ettei haluaisi sitä uudestaan. Se olikin sitten uran ainut iso drawdown salkulle.
Epäonnistumisia ei saa liikaa varoa, koska silloin moni hyväkin idea jää tekemättä. Kaikki me mokataan säännöllisesti, niin niissä on turha velloa.
17. Seuraat varmasti “sijoitustwitteriä” ja jonkin verran Inderesin Foorumia, joissa on ainakin hieman keskimääräistä innokkaampia sijoittajia. Nouseeko mielestäsi esille korostetusti näissä sijoittajayhteisössä jotain sellaisia isompia selkeitä ajatusvirheitä, joita haluaisit oikaista?
Pahimpina ongelmina näkisin yli-itsevarmuuden ja pienistä otoksista liian suurten johtopäätösten tekeminen.
Sijoittamisessa tarvitsee tietyn määrän itseluottamusta, jotta voi ottaa näkemystä. Keskimäärin ihmiset, varsinkin miehet, ovat todella pahasti liian varmoja itsestään. Se johtaa liian vähään hajauttamiseen, liian suuriin riskeihin ja todennäköisesti huonoihin tuottoihin.
Netissä ihmiset fiilistelevät vuoden tai kahden huikeilla tuotoilla. Ne eivät ainoastaan ole usein tehty vivulla ja pienellä hajautuksella, mutta sen lisäksi ne perustuvat muutamiin päätöksiin. Ei 10 päätöstäkään vielä anna kuvaa osaamisesta.
Treidaaminen on oppimisen kannalta siitä hyvä, että siinä saa nopeasti 1000 päätöstä. Siitä alkaa saamaan jo kuvaa, missä mennään. Varsinkin, jos päätöksiä pystyy tekemään erilaisissa olosuhteissa ja markkinoissa. Tästä syystä sijoittajan menestyksen laittaminen puhtaasti taidon piikkiin on hyvin vaikeaa, ellei takana ole vuosikymmeniä (tai aivan raivokasta ylituottoa suurella hajautuksella).
Kun sijoitustuotot ovat usein hyvin riippuvaisia isoista voittajista, niin tuurilla on paljon isompi vaikutus kuin mitä ihmiset olettavat. Tietysti sen lisäksi onnistumiset laitetaan osaamisen piikkiin ja epäonnistumiset huonon tuurin piikkiin. Mutta jos oikeasti haluaa oppia, pitää ottaa palaute oikeasti vastaan.
60% osumistarkkuun on jo hyvä. Se tarkoittaa, että hyväkin sijoittaja on joskus 5 kertaa peräkkäin väärässä, kun riittävän pitkään tekee. Ja sama päinvastoin.
(no jos nyt tietää edes perusasiat firmasta)
Sen järkevyyttä voidaan sitten spekuloida.
Tulotaso saattaa tipahtaa tässä nyt ja lähivuosina, mutta onneksi on töitä (kai), eli pystyn korkean säästäasteen ansiosta edelleen laittamaan kohtalaisesti rahaa sijoittamiseen jatkossakin.
)
).
Ollaan vaihdettu Boodomin kanssa sijoitusajatuksia jo hyvän aikaa, ja voin allekirjoittaa tuon kilpailuetujen ja yritysten vahvuuksien ymmärtämisen taidon täysin. Hän on myös hyvin realistinen ja haastaa ideoita hyvinkin suoraan ja avoimesti, jos näkee niissä heikkouksia. Sijoitustyylimme eivät iiiiihan täsmää, mutta silti on tullut opittua paljon Boodomin kautta. 