102. Ove_vapaalla
Oveen ovat varmasti monet törmänneet Äxässä, jossa hän vaikuttaa ja samalla myös hänen bloginsa isyysvapaa.com on monelle varmasti sitä kautta tullut tutuksi.
Hän on säästäväinen kaveri ja fiksulla tavalla; ei säästä vain säästämisen ilosta, vaan “järki- ja onnellisuussyistä”. Huomaan hänen olevan käytännöllinen ja looginen kaveri, joka osaa suhteuttaa asioita oikeisiin mittakaavoihin että myös rakentaa elämästään parempaa, jossa apuna on sijoittamissäästäminen.
Blogiteksteissään hän on onnistunut yhdistämään arkiasiat, sijoittamiset ja säästämiset hienosti samaan pakettiin, vaikka jotkut osaavat sijoittaa, niin sijoitettava varallisuus ei kartu, jos ei ole rahaa sijoittamiseen (esim. ei osaa säästää) ja toiset vastaavasti eivät ehkä osaa nauttia sijoitusvarallisuudesta. Säästäminen ja sijoittamisen ei tarvitse olla kiduttamista, vaan se voi olla fiksua oman talouden hallintaa, joka voi tuoda turvaa sekä parempaa elintasoa että onnellisuutta.
Sijoittaminen on sijoittamista, mutta usein unohtuu monet muut osa-alueet ympäriltä, joita olisi hyvä tuoda enemmän esille, mutta onneksi Ove tuo ja tarjoaakin blogissaan sekä alla olevissa vastauksissaan hyvää ajateltavaa kaikille meille… ei vain sijoittamiseen, vaan hyvään arkeen ja elämään.
Sinä elämää elävä ihminen - lue:
1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
Olen pian 40-vuotias kahden lapsen isä, joka yrittää jäsentää isyyden jälkeistä elämäänsä ja tavoittelee taloudellista riippumattomuutta. Käytännössä tämä jälkimmäinen tarkoittaa, että pistän n. puolet palkastani sijoituksiin ja lyhennyksiin, ja muuten elelen normaalisti. Kirjoitan isyysvapaa.com-blogia, jossa käsittelen ylläolevia aiheita.
2. Kerro kolme asiaa, mitä julkisuudessa harvat sinusta tietävät.
- Vaikka isyysvapaa.com on vasta vuoden vanha, aika moni sen kirjoituksista on jo vuosien takaa. Kirjoitin pöytälaatikkoon pitkään ennen blogin perustamista.
- Jos se ei tuhoaisi minua, söisin pitsaa joka päivä.
- En ole paljastanut tätä koskaan julkisesti, mutta osaan tehdä kuperkeikan - myös takaperin!
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittaavaa ei saa sanoa.
Olen nykyään se tyyppi, joka näyttää firman kahviossa alle 30v. sinkkukollegalleen videota siitä, kun vauvani on juuri oppinut kierähtämään selältä vatsalle. Ruuhkavuodet ja viimeistään tämä vauva-arki ovat laittaneet harrastukset aika hyvin tauolle.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Herään vähän kuuden jälkeen kun vauvakin herää. Jätän vaimon nukkumaan ja menen vauvan kanssa olohuoneeseen, teen kahvit ja lällättelen siihen saakka että taapero herää. Hoputan taaperoa syömään aamupalansa, jotta ehdimme päiväkotiin.
Teen paljon töitä etänä, joten päiväkotireissun jälkeen teen pienen jumpan ja sitten lukittaudun työhuoneeseeni. Olen IT-alalla kehitystehtävissä. Pyrin painamaan työpäivän aika täysillä, jotteivät hommat valuisi iltaan. Ensimmäiset tunnit teen keskittynyttä työtä ja sen jälkeen istun palavereissa. Vaimoni hakee lapsen, syömme ja menemme sitten pihalle. Iltapala, Pipsa possu -kirja tai muu vastaava klassikko, taapero uneen ja sen jälkeen teen joko koti- tai työtöitä, kirjoitan blogia tai menen kirjan tai podcastin kanssa itsekin nukkumaan.
Rinse and repeat. Tämä ruuhkavuosielämä on aika toisteista. (Silti ihan kivaa.)
5. Millainen olet sijoittajana?
Toivoisin olevani sijoittajana täysin passiivinen, mutta todellisuudessa olen parantumaton markkinan ajoittaja ja spekuloija.
Pahimmilta hölmöilyiltä minua suojaa se, että kaikki käteiseni on jo markkinoilla, eikä myyminen houkuta, sillä en sniiduna miehenä halua maksaa sijoitusten verovelkoja ennen kuin on aivan pakko.
Toinen suojautumiskeinoni on ollut poistaa erään ruotsalaisen osakevälittäjän appsi kännykästäni, jotten seuraisi salkun liikkeitä liian tiheään, ja säästyisin treidausimpulsseiltani. (En mainitse nimeä kun ryökäleet eivät ottaneet minua affiliate-ohjelmaansa.) (Vitsivitsi.) (Mutteivät ottaneet, ryökäleet.)
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
En tiedä, tuliko aloite minulta vai äidiltäni, mutta teini-iässä, 2000-luvun IT-kuplassa, minulle ostettiin muutama Soneran osake. Seurasin teksti-tv:stä päivittäin, miten osakkeiden hinta oli korkeammalla kuin eilen. Tämähän on siistiä! No, vuodessa tultiinkin jo takaisin tonttiin.
Tämä oli ensimmäinen kohtaamiseni kusetusmarkkinan kanssa, ja se sai minut skeptiseksi sijoittamista kohtaan pitkäksi aikaa. Nuoruudessa koettu kupla on toiminut hyvänä rokotuksena markkinahuumaa vastaan myöhemminkin. Ehkä liiankin hyvänä, sillä sijoituselämäni on ollut turhankin hidasta ja varovaista.
Opiskeluaikana ymmärsin korkoa korolle -ilmiön sekä tehokkaiden markkinoiden merkityksen ainakin teoreettisesti. En kuitenkaan sisäistänyt asiaa niin, että olisin muuttanut teorian käytännön toiminnaksi.
Opintojen jälkeen aloin viimein kuukausisäästää Seligsonin indekseihin, mutta pidin liian pitkään liian suuren osan rahoistani tilillä odottamassa “oikeaa” ostohetkeä. Markkinat vain jatkoivat tasaista nousuaan ja minä ihmettelin että eikö se Kiinan velkakupla nyt puhjennutkaan.
Lopulta ryhdistäydyin ja sitouduin paremmin nykyiseen sijoitusstrategiaani. Nyt pistän kaiken liikenevän rahan hajautettuihin indeksirahastoihin heti, yrittämättä ajoittaa markkinoita, hajauttaa ajallisesti tai tehdä muutakaan kikkailua.
7. Minkälainen salkku sinulla on? Mitkä kaksi osaketta ostit viimeksi ja miksi?
Salkkuni koostuu noin 90% indeksirahastoista ja 10% osakesäästötilillä olevista suorista osakkeista.
Lisäksi salkustani löytyy yhä teinivuosieni Sonera-osakkeista kuoriutuneet Teliat, jotka toimivat muistutuksena siitä, ettei jokaiseen huumaan kannata lähteä mukaan.
Viimeisimmät yksittäiset osakeostoni ovat Global Atomic ja Almonty Industries.
- Global Atomic: GLO hakee rahoitusta rakentaakseen uraanikaivoksen Nigeriin samaan aikaan, kun ympärillä tapahtuu vallankaappauksia, käydään sissisotaa ja perutaan muilta kaivoksilta lupia. Jos rahoitus tulee, ja etenkin jos se tulee lännestä, tässä voi olla potentiaalia isoon palkintoon. Jos rahoitus menee pieleen, firma on kohta kiinalaisten tai muiden roskamaiden edustajien käsissä tai konkassa, ja minulla tulee salkkuun kohtalaisen kokoinen kuoppa.
- Almonty Industries: Almonty on betsini sen puolesta, että tämä sotarummun paukutus jatkuu tulevaisuudessakin. Yritys voisi kokea ison nousun, jos Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota yltyy. Yhdysvallat tarvitsee volframia sotateollisuuteensa, ja Kiina tuottaa volframista suuren osan.
8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?
Yritän olla poimimatta osakkeita.
Kun silti poimin, yritän ostaa sellaisia, jotka eivät liiku käsi kädessä indeksisalkkuni kanssa.
Prosessini on varsin hioutunut. Yleensä tutkimus lähtee liikkeelle siten, että Twitterissä joku anonyymi kaulapartainen herrasmies kertoo vauhkoontunutta tarinaa siitä, miten maailma makaa. Hymähdän. Sitten joku täyspäisemmän oloinen, mutta edelleen anonyymi tili toistaa saman tarinan, ja kiinnostukseni herää hieman enemmän.
Asia hautuu takaraivossani, ja alan lukea aiheesta lisää. Esiin nousee mielenkiintoisia yhtiöitä, mutten edelleenkään tee mitään konkreettista. Lopulta Traders’ Clubin Tuomas on ottanut jonkin näistä osakkeista salkkuunsa ja päädyn itsekin ostamaan.
9. Millä kriteerein olet valinnut indeksirahastosi?
Yritän hajauttaa mahdollisimman laajasti, mutta lähinnä demokraattisiin ja länsimyönteisiin maihin. En mistään aktivistisyistä, vaan koska sijoitushorisonttini on vuosikymmeniä, ja näen jonkinlaisen rautaesiripun laskeutumisen ihan todennäköisenä skenaariona näin pitkällä aikavälillä. En halua rahojeni jäävät rajan väärälle puolelle niin kuin meinasi käydä Venäjän kanssa.
Ostaisin mieluusti 1:1 suhteessa S&P 500:aa ja eurooppaa, sillä luulen että tämä jenkkiosakkeiden ylivoima tasoittuu pitkässä juoksussa. Erinäisistä syistä tällä hetkellä ostan maailmanindeksiä, vaikka se on harmittavan jenkkipainotteinen.
Sallin itselleni pientä spekulointia indeksirahastojen välillä. Spekulointi on hauskaa ja rahastoilla pääsen tekemään vähemmän hallaa salkulleni kuin osakepoiminnoilla, kun yhtiökohtaista riskiä ei ole samalla tavalla. Spekulointi tarkoittaa käytännössä, että vaihtelen painotusta Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä, tai jos koen jonkin muun alueen olevan aliarvostettu tai tarjoavan parempia mahdollisuuksia, menen sinne. (Tämä on monimutkainen tapa sanoa, että viime syksynä sijoitin hieman myös hesuliin.)
10. Millä perusteilla valitset lapsesi sijoitukset?
Emme juuri sijoita lapsien nimiin. Pidämme varallisuuden pääasiassa omissa nimissämme, sillä lapselle kerran lahjoitettuja rahoja ei saa enää ottaa takaisin perheen käyttöön, vaikka elämä heittäisi eteen minkälaista kierrepalloa.
Kun jossain vaiheessa alkaa näyttää siltä, että lapsemme ovat selvinneet pahimmista teini-iän kriiseistään ja meidän oma taloutemme on pysyvästi ylijäämäisessä tilassa, voimme alkaa siirtää rahaa lasten nimiin enemmän. Tämän aiomme tehdä lahjoitusten lisäksi maksamalla lapsien kuluja, sillä toisen kuluja saa maksella verotta aika rajattomasti.
Nyt kun lapset ovat pieniä, ohjaamme isovanhempia lahjoittamaan lapsille rahaa arvo-osuustilille, jos he haluavat muistaa heitä taloudellisesti.
Lapsen nimiin siirtyvä omaisuus sijoitetaan maailmanlaajuisesti hajauttaviin indeksirahastoihin, sillä uskon niiden olevan pitkällä ajanjaksolla se kestävin valinta. Kun sijoitushorisontti lapsien kohdalla voi olla helposti sen puoli vuosisataa, yksittäiset yritykset ehtivät mennä aika korkealla prosentilla konkkaan ja eri maantieteelliset alueet nousta ja laskea.
Kuinka paljon tässä saa puffata blogiaan? Kirjoitin aiheesta aika pitkällisesti täällä: Miten säästää ja sijoittaa lapselle – Isyysvapaa
11. Tee 200 sanan kirjoitus, miten tavallinen lapsiperhe onnistuisi säästämään entistä enemmän tulevaisuuteen?
En oikein osaa sanoa tavallisen lapsiperheen arjesta, mutta voin kertoa miten me sen teemme.
Meidän säästämisasteemme kannalta isoimmat päätökset tehtiin jo nuorena, kun valitsimme opiskelualamme. Hyvän tulotason lisäksi olemme onnistuneet välttämään pahimman elintasohissin – kiitos pihien vanhempiemme kasvatuksen. Nyt tienaamme suunnilleen ylimmän tulodesiilin verran, mutta kulutamme kuin keskivertotalous. Näin meille jää mukavasti säästöön.
Jos lapsi on jo sylissä, alan vaihtaminen voi olla vaikeaa eikä ainakaan tuo nopeita tuloksia, joten katse kääntyy kulutukseen ja säästämiseen. Julia Thurénin “Älä osta turhaa paskaa” on paras säästövinkki, mitä on, ja se pätee myös lapsiperheille. Turhan sonnan määrittäminen on sitten henkilökohtaisempi kysymys.
Yksi hyvä konsti, jota itsekin toteutan, on sopia itsensä kanssa, että mitä tahansa saa ostaa, mutta vasta viikon päästä. Usein ostohalu laantuu, kun impulssin ja toteutuksen väliin jättää hieman ilmaa ja päätöksen tekee analyyttisesti. Toinen hyvä keino on ostaa vain käytettyjä merkkitavaroita. Etenkin lasten tarvikkeiden kanssa tämä toimii, sillä vaikka tulisi turha ostos, siitä pääsee helposti eroon samalla hinnalla jolla ostikin. Kolmas hyvä jippo on alkaa säästää lomarahat ja tulevat palkankorotukset. Näin elintasosta ei tarvitse tinkiä, vaan riittää että sen vain pitää ennallaan.
Kituuttaminen ei ole kestävää, mutta on hyvä tiedostaa, että ostamme nykyään aivan järjettömästi enemmän kamaa kuin vaikkapa vanhempiemme ikäpolvi, ja silti hekin elivät ihan kohtuullisen onnellisesti. Ehkä mekin pärjäisimme vähemmällä.
Kaiken tuon jälkeen, voi olla myös hyvä haastaa ajatus siitä, pitääkö jokaisessa elämäntilanteessa säästää. Kun muksut ovat pieniä, voi olla arvokkaampaa keskittyä viettämään laadukasta aikaa heidän kanssaan, ehkä höllätä hieman töissä ja säästää sitten myöhemmin.
12. Mistä viimeiseksi tinkaisit lapsiperhearjesta, jos perustarpeet (esim. ruoka, vaatteet, asuminen, terveydenhuolto) on varmistettu ja miksi?
Meidän perheessämme suurin tuhlauskohde, josta en ainakaan vielä ole valmis tinkimään, ovat lapsivakuutukset. Vakuutus on mielestäni tuhlausta, sillä vaikka julkista terveydenhuoltoa parjataankin, ainakin näin vauva- ja taaperoiässä kaikki kriittiset ongelmat tuntuvat hoituvan sielläkin hyvin. Lapsivakuutus on kuitenkin säästänyt meidät monilta riidoilta, kun meidän ei ole tarvinnut kinastella vaimon kanssa siitä, lähteäkö lääkäriin vai ei.
Lisäksi olemme säästäneet aikaa, kun emme joudu jonottamaan, ja välttyneet monilta huolilta, kun olemme voineet ylihoitaa lapsiamme.
Huolen, riitojen ja ajan säästäminen tuo meille onnellisuutta, joten en tingi näistä kuluista ainakaan vielä.
13. Miten isyys muutti suhtautumistasi rahaan ja sijoittamiseen, vai muuttiko mitenkään?
Muutti, paljon. Aiemmin säästin ja sijoitin rahaa ilman mitään erityistä syytä - ihan vain kun säästäväisyys oli hyve jonka opin kotoa. En oikein tiennyt, mihin säästöön jäävää rahaa käyttäisin.
Nyt rahalle on tarkoitus: voin tarjota perheelleni taloudellista turvaa, tehdä uravalintoja perhe ja muu elämä edellä ja esimerkiksi viettää haluamani pituiset isyysvapaat ilman huolta toimeentulosta.
Isyys muutti myös suhtautumistani uraan ja palkkaan. Ennen työntekoon liittyi minulla paljon enemmän sellaisia Maslowin tarvehierarkian ylätason juttuja - itsensä toteuttamista ja muuta sellaista. Nämä ovat toki vieläkin mukana, mutta nykyään mietin työtä paljon enemmän transaktionaalisena juttuna, jossa annan tietyn määrän aikaa ja panosta ja saan siitä vastineeksi palkkaa. Olen esimerkiksi jättänyt korkeapalkkaisemman työn ottamatta, koska nykyisessä työssäni voin tehdä enemmän etänä ja näin viettää aikaa lapsien kanssa.
14. Miten lapsesi syntymä vaikutti talouteenne, jääkö mitään säästöön?
Nämä luvut ovat nyt vähän sinne päin, mutta ennen lapsia taloudessamme jäi lyhennyksiin ja sijoituksiin hiukan yli 60% nettotuloista, yhden lapsen kanssa n. 50% ja nyt kun toinen vanhempi on vanhempainvapaalla ja meillä on taaperon lisäksi vauva, n. 40% nettotuloistamme. Kohta kun toinen on kotihoidontuella, mennään sitten lähemmäs kymmentä prosenttia.
Noin euroissa, perheemme käyttää nyt kuukaudessa 1400 euroa (tai 50%) enemmän rahaa kuin aikana ennen lapsia. Kuitenkin tästä noin 800 euroa tulee koroista ja inflaatiosta, eikä niistä voi syyttää lapsia. Samaan aikaan palkat ovat nousseet inflaation tahdissa, joten säästöasteemme on pysynyt ihan kohtalaisena.
Menokategorioiden välillä on sitten isommin eroa: nyt rahat menevät prismaan eivätkä kahviloihin.
(Analyysi täällä: Mitä lapsi maksaa, osa 2 – vertailu dinkkuaikaan – Isyysvapaa)
15. Kerro tarkemmin vielä, mitä haet taloudellisella riippumattomuudella?
Haen taloudellisella riippumattomuudella ennen kaikkea vapautta tehdä elämässäni valintoja muista kuin taloudellisista lähtökohdista.
Monia ärsyttää FIRE:ttämisessä (Financial Independence, Retire Early) se eläköitymisajatus – että alkaisiko sitä vain sylkeä kattoon ja maleksia kahviloissa. Nettiesikuvien perusteella olen kuitenkin oppinut, että harva ryhtyy täyspäiväiseen lorvimiseen. Nämä ihmiset ovat varsin kovia työskentelemään; fiksuja kun ovat ymmärtäneet sijoittaa ja säästää, ja osaavat toimia tavoitteellisesti pitkiäkin aikoja, kun ovat saavuttaneet tällaisen ison merkkipaalun. Harvoinpa tällainen ihminen tulee onnelliseksi totaalilomalla.
Vaikuttaa siltä, että työnteko on vähän kuin silakkapihvi: koulun ruokalassa pakolla syötynä ne olivat ällöttäviä, mutta nyt kun niitä saa syödä kotona ilman pakkoa, ne ovatkin aika herkullisia. Kun kuitenkin tulen tekemään jotain työn tapaista josta varmaan maksetaan jotain, se tarkoittaa että tulen saamaan FIRE-hyödyt jo aika aikaisessa vaiheessa.
Uskon, että optioilla on paljon arvoa, vaikkei niitä käyttäisikään. Kun takataskussa on valttikortti, jolla voi lopettaa työt koska tahansa, työn ärsyttävät puolet eivät häiritse läheskään niin paljon. Olen jo nyt huomannut, että stressaan työjuttuja vähemmän, kun selkänojana on tukeva osakesalkku. Ja kun stressi tai ketutus iskee, muistutan itselleni, että minulla on vaihtoehtoja – voin valita enkä valittaa. Uskon, että homma vain paranee tästä, kun tuo selkänoja paisuu.
Noilta nettiesikuvilta olen oppinut myös, ettei varallisuuden kartuttamisen kanssa kannata liikaa kiirehtiä. En hae mahdollisimman pikaista jättiomaisuutta maksimikituutuksella, vaan aion käyttää vaurauden tuomia vapauksia jo nyt kun lapset ovat pieniä: isyysvapaan tarjoaman minieläköitymisen ja ruuhkavuosien aikana tapahtuvan hölläämisen muodossa.
Eli lyhykäisyydessään: haen taloudellisella riippumattomuudella enemmän vapausasteita elämäämme.
16. Jos jollain kiinnostaa taloudellinen riippumattomuus, niin mistä asioista lähtisit ensimmäisenä liikkeelle?
Intoni taloudelliseen riippumattomuuteen lähti siitä, että löysin helposti samaistuttavia nettiesikuvia ja tajusin, että elämäntyylilläni on nimikin – firettäminen (Financial Independence, Retire Early). Minulle Mr. Money Mustache ja Mad fientist olivat ehkä ne päätähdet.
Tässä pari hyvää tekstiä joista aloittaa:
- Mr. Money Mustache (https://www.mrmoneymustache.com/2012/01/13/the-shockingly-simple-math-behind-early-retirement/ )
- Mad Fientist (Triple Value of Income)
JL Collinsin blogin premissi on että hän kirjoittaa ohjeita lapselleen, ja se oli jonkinlainen inspiraatio isyysvapaa.com-blogiini. Jos joku kysyy minulta, miten kannattaisi hoitaa raha-asiansa, lykkään heille yleensä hänen Stock series -linkin: Stock Series - JLCollinsnh.
Tällaiset insinörtit olivat minulle inspiroivia, mutta arvaan, etteivät samat hahmot kolahda kaikille. Kannattaa etsiä omia lähteitä esim. Financial Independence, Afford anything tai ChooseFI-podcastien vieraiden kautta.
17. Mitä konkreettista hyvää/nautintoa sijoittamisen tuoma vauraus on tuonut sinun elämääsi (unohdetaan turvallisuuden tunne etc.)?
Voin jättäytyä jo toistamiseen niin pitkälle isyysvapaalle kuin huvittaa ilman, että taloudelliset aspektit painaisivat liikaa vaakakupissa. Toki nekin siellä ovat, mutteivät määräävänä tekijänä.
18. Blogisi yhteen teemaan liittyen, miten saada vauva/lapsi nukkumaan paremmin?
Luoja tietää. Ensimmäinen lapsemme ei nukkunut millään, ja toinen veteli täysiä yöunia melkein alusta asti. Emme mielestämme tee mitään eri tavalla.
Minun korvaani vauvan nukuttamiseen liittyvä keskustelu muistuttaa paljon osakkeiden teknistä analyysiä. Netti on molemmissa pullollaan guruja, joilla on toinen toistaan hienompia teorioita siitä, miten homma toimii. Todellisuudessa niin lapsen nukkumisessa kuin osakkeissakin taustalla hyrrää varsin ennustamaton satunnaisprosessi, jossa on nousujohteinen trendi: alussa lapset nukkuvat yleensä huonosti, ja noin vuoden iässä jo kohtuullisen hyvin. Siinä välissä voi tapahtua mitä tahansa, ja kun meidän kivikautiset aivomme eivät voi hyväksyä satunnaisuuden olemassaoloa, ne sovittavat tähän satunnaisuuteen kuvioita joilla selittävät maailmaa.
Jos lapsesi nukkuu, ole onnellinen. Jos lapsesi ei nuku, olet varmaan jo googlannut kaikki aiheeseen liittyvät tekstit ja vinkit läpi. Kannattaa kokeilla niitä, ja vaikket kokeilisi, kyllä se kohta helpottaa.
19. Mikä olisi Alokkaalle paras tapa budjetoida… klassinen excel ja sinne kaikki menot?
Monet vannovat budjettien nimeen, ja hyvä jos sellainen toimii sinulle, mutta itse en ole oikein koskaan sellaista tehnyt.
Jotenkin omaan korvaani tiukka budjetointi sisältää ajatuksen siitä, että koko tili pitää käyttää johonkin. Itse mietin niin, että tilistä pitää käyttää vain niin paljon kuin on tarpeen. Uskon että ihmisen olisi parempi opetella erottamaan todelliset tarpeet ja onnen lähteet hetkellisistä mielihaluista. Sen jälkeen voi ostaa kaiken mistä tulee onnelliseksi tai mitä tarvitsee, ja pitää ne mielihalut kurissa. (Toki jos rahat eivät riitä niihin oikeisiin tarpeisiinkaan, tilanne voi olla eri, mutta kirjoitan yleensä lähinnä omista lähtökohdistani.)
Vierastan budjetteja myös siksi, että tiedän olevani erittäin suorituskeskeinen ihminen. Jos laatisin budjetin, hyvin todennäköisesti eläisin sen mukaisesti enkä välttämättä olisi enää niin tyytyväinen kulutukseeni. Tällainen intuitiivinen toimintamalli toimii minulle riittävän hyvin.
Budjetoinnin sijaan katson aina kuun lopussa, paljonko rahaa paloi ja mihin se meni. Jos huomaan, että jokin menoerä oli aiempaa korkeampi tai että palkasta jäi alle puolet säästöön, tutkin tarkemmin mitä tuli ostettua. Jos se oli jotain hölmöä, yritän jatkossa olla fiksumpi.
Ehkä vastaava budjetoimattomuus toimisi Alokkaallekin, sillä sen mitä olen nähnyt ostoslistojasi joskus, homma näytti olevan jiirissä sitä epäonnista kaurahiutalevalintaa lukuunottamatta.
20. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä?
Inderesin ja Sijoitustiedon foorumit sekä Twitterin finanssiosasto ovat kaiken sosiaalisen median kuonan keskellä yllättävän raikkaita tuulahduksia. Tykkään hirveästi Pekan kuukausikäyrän tyyppisistä ketjuista, joissa perisuomalaiset kateelliset kommentit loistavat poissaolollaan. Arvostan myös Alokkaan ikipositiivista ja itseironista kommentointia.
Pidän siitä, miten näiden palstojen analyyttiset spekulantit avaavat ajatuksiaan ja keskustelevat yksittäisistä osakkeista, markkinasta ja makrotaloudesta. Se auttaa minuakin muodostamaan omaa näkemystäni, vaikken toimikaan samalla sijoitushorisontilla.
Kiitoksia paljon ajatuksia herättävästä haastattelusta!
Jos hyvä arki ja elämä kiinnostaa sekä muutenkin raha-asiat että sijoittaminen, niin kannattaa ottaa hänen X:nsä seurantaan ja bloginsa. Tässä hänen X-tilinsä:
Kannattaa pohtia, mitä haluaa elämältään, jos säästää ja sijoittaa, niin pystyy parantamaan elämisen laatua sekä tuomaan turvaa elämäänsä. Toisaalta, jos elää liian niukasti eikä nauti elämästään, vaan säästää ja sijoittaa turskaa tehden niin kannattaa lähteä vähän löysäämään ja miettimään, mitä sitä oikeasti elämältään haluaa.
Taloudellinen turva mahdollistaa paljon erilaisia asioita, kuten sen, että saa halutessaan olla pienten lasten kanssa. Aika usein kannattaa pohtia asioita siltä kantilta ettei tarvitse jossitella ja katua. 
Kiitoksia ja rentouttavaa viikonloppua!