112. Jyrki Uurasmaa
Tässä olisi nyt kokeneen, määrätietoisen, monipuolisen ja älykkään sijoittajan haastattelu. Jyrki on Luxemburgissa asuva yksityissijoittaja, joka yhdistää ainutlaatuisella tavalla talousanalyysin, yrittäjäkokemuksen ja syvällisen asiantuntemuksen. Hänen kiinnostuksensa mikro- ja makrotalouteen sekä kyky yhdistää numerotieto luoviin näkemyksiin tekevät hänestä todellisen The Sijoittajan. Hän ei ole vain sijoitusjutuissa kiinni, vaan vapaa-ajallaan hän suuntaa energiansa perheeseen, urheiluun ja itsensä kehittämiseen - oikein!
Hyvin kattava kokemus sijoitusmaailmasta ja vähän muustakin ovat tuoneet hänelle vankan ymmärryksen markkinoiden dynamiikasta. Hän ei kaihda riskien ottamista, kuten nuori intohimoinen sijoittaja, mutta lähestyy sijoituscaseja viisaan miehen kokemuksella eikä sekoillen Alokkaan tapaan.
Uurasmaassa yhdistyy aidosti hyvin laaja-alainen tietämys ja aito omakohtainen pitkä kokemus sijoitusmarkkinoista. Upeaa on se, että hän aidosti haluaa oppia uutta ja on varmaan siksi(kin) aidosti muuntautumiskykyinen sijoittaja. Eipä hänen sijoittajauraansa ole varmaan ainakaan haitannut hänen tarkkuutensa ja älykäs uteliaisuus, jotka tulevat hyvin ilmi tästä haastattelusta. 
1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka olet.
Olen Luxemburgissa asuva yksityissijoittaja; perhekeskeinen ihminen; 60-luvun poikii. Vapaa-aika menee perhe-elämän lisäksi kuntoiluun, ml. koiranulkoilutus. Olen lähes kaikesta kiinnostunut infofriikki. Olen myös penkkiurheiluintoilija: usein seuraan esimerkiksi Änäriä/ Chämppäriä tyttäreni kanssa.
2. Kerro kolme asiaa, mitä julkisuudessa harvat sinusta tietävät.
Pystyn urheilun jälkeen syömään lähes rajattoman määrän esim. raclettea tai karitsankyljyksiä.
Bill Gates käveli tyhjällä Finlandia-talon käytävällä minua vastaan 1980-90–lukujen taitteessa – ja tervehti jenkkimalliin oma-aloitteisesti.
Osaan arvostaa elämää jo siksikin, että olen meinannut muutaman kerran sanoa hyvästit maalliselle elolle. Noin 1-vuotiaana sain sen verran kiehuvaa vettä päälleni (nykäisin sähkökattilan äitini ehtimättä estää), että vietin seuraavat tunnit shokissa ja yön happikaapissa.
1990-luvulla, oltuani puolitoista vuotta yrittäjänä, lähdin ensimmäisille lomapäiville Aasiaan. Mahakivut iskivät heti ensimmäisenä iltana Singaporessa, ja sain aamulla väärän diagnoosin – “ruokamyrkytys”. Siirryin siitä Indonesiaan, ja lopulta umpilisäke oli ilmeisesti yhteensä nelisen päivää tulehtuneena. Kun viimeisillä voimillani sain siirryttyä takaisin Singaporeen, leikkaus alkoikin lähes heti. Oli kuulemma onnea matkassa.
Vuonna 2015 jouduin fillarilla alamäkionnettomuuteen kastuneiden jarrujen ja liian suuren tilannenopeuden takia. Törmäsin pää edellä kivimuuriin. Parikin lääkäriä sanoi, että sillä hetkellä, kun olin ilmassa, todennäköisyys vähintään neliraajahalvaukseen oli yli 80 prosenttia. Mutta niinpä vain selvisin muutaman kuukauden niskatuen käytöllä #sikaniska.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Matkustelu ja perhe, ja ne yleensä yhdistäen.
Oma kuntoilu ja penkkiurheilua. Harrastan pyöräilyä, lähinnä maantiellä. Kesällä mökillä gravel-reitit tulee myös mukaan kuvioon. Pyöräilyni alkoi vasta reilu 10 vuotta sitten, ja samalla oman kuntoni nousu. Ruuhkavuosina ja intensiivisen ansiotyön aikaan paino pääsi nousemaan, ja kunto rapistumaan (noin 70 tunnin työviikkoja; yrittäjänä enemmänkin). Olen ollut sprinttimatkoilla ja palloilussa aina suhteellisesti parempi (ok, aika huono silti). Siksi olenkin itsestäni ylpeä, vaikka hidas ja kankea olenkin, kun ajoin viitisen vuotta sitten yli 200 km päivässä. Vielä raskaampi oli kuntoajo Ranskan Vosgeeseilla, jossa ajettiin seitsemän pienemmän solan kautta. Nousumetrejä tuli yli 3 000, ja samalla matkaa 142 km.
Suomessa käydessäni pyrin aina pelaamaan lätkää tai nyttemmin yleensä kaukalopalloa ja käymään katsomassa HIFK:n matseja, sekä frendin kanssa Saunaseuralla, avanto mukaan lukien. Sijoitusasioita sivuavien aiheiden lisäksi luen aina fiktiota ennen nukkumaanmenoa ja välillä yölläkin. Hurahdan välillä ties mihin. Välillä oli hifilaitteet luupin alla, välillä kellot, ja joskus viinit (olen suorittanut Munskänkarnan alimman tason tutkinnon).
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Herään kahdeksan maissa, ja luen brunssin kera vähintään 2-3 tuntia sijoitusaiheisia maileja, analyysejä ja artikkeleita. HC-infofriikkinä eivät vuorokauden tunnit riitä kaikkeen mitä haluaisin lukea/tehdä. Aamuisesta iPadille jämähtämisestä olen perheen kesken tunnettu, myös viikonloppuisin (jolloin olen yrittänyt sitä vähentää, ei useinkaan kovin hyvin tuloksin).
Siinä samalla zoomaan ja mietiskelen yksittäisiä yhtiöitäkin, joihin usein iltapäivällä perehdyn paremmin. Toki yön NHL-tulokset tsekataan myös. Iltapäivään kuuluu usein screenerin/excelin käyttöä, samoin kuin silloin tulevan jenkkidatan ja tuloksien pureskelu. Yritän seurata niin makroa, mikroa kuin sijoitusstrategiaankin liittyviä asioita. Illansuussa tai illalla urheilen melko usein, touko-syyskuu fillarointia, muulloin salilla käyntiä, uintia ja talvilajeja. Uudehko murtsikainto on johtanut siihen, että Alppireissuilla tulee usein enemmistö päivistä väkisinhiihdettyä.
Sportin ja illallisen jälkeen yleensä vielä uutisia ja markkinoita. Siinä jossain välissä, usein ysiltä alamme katsoa perheen kanssa jotain musiikki- tai visailusarjaa. Muiden mentyä nukkumaan, lueskelen sijoitusjuttuja vielä hetken. Netflixin ja HBO:n jne. sarjoja olen pyrkinyt vähentämään, kun silloin nukkumaan meno jää turhan myöhään, ja syvä uni vähenee (Oura tietää). Terveyden vaaliminen on kuntoiluinnon ja iän myötä noussut tärkeämmäksi.
5. Millainen olet sijoittajana?
Olen aina tykännyt numeroista. Päässälaskut, intrapoloinnit, ekstrapoloinnit ja karkeat käytännön tason derivoinnit käyvät helpohkosti. Samaan aikaan olen viimeiset 20 vuotta tajunnut, että sijoittamisessa on yleensä parempi olla suunnilleen oikeassa kuin neljän desimaalin tarkkuudella väärässä. Infofriikkinä viivytin Twitteriin liittymistäkin vuosia, kun ajattelin, että addiktoidun siihen todennäköisesti, ja se vie lähes kaiken aikani. Niin sitten lopulta muutaman vuoden ajan (2018-2021) aika lailla tapahtuikin.
Olen generalisti, joka ei arastele sijoittaa mihinkään. Suorien osakkeiden ja ETF:ien rinnalle ovat viime vuosina – otettuani Interactive Brokersin käyttöön – tulleet myös muut omaisuusluokat. Korkoja, metalleja, öljyä, valuuttaa, melkein mitä vain. Niillä teen riskinhajautusta/salkun suojausta, osittain swing tradejäkin. Seuraankin suorien sijoitusjuttujen lisäksi yleistä talous- ja geopolitiikkaa. Edellä mainittu lisääntyvä hajautus resonoi myös siihen, että olen iän myötä tullut pikkuhiljaa entistä varovaisemmaksi, vaikka sitä ei joistain yksittäisistä yhtiövalinnoista ehkä uskoisi. Hajautettu salkku ja positiokoon hallinta ratkaisevat. Tässä on kuitenkin nyt extrajenga, josta lisaä kyssärissä seitsemän.
Usein aloitan uuden sijoituksen kohtuullisen pienellä rivillä. Kun saan lisää luottamusta caseen ja näkemykset ja tiedot vankistuvat alitan yleensä lisäämään rivin kokoa, ajoittain nopeastikin. Swing tradessa voittojen kotiutus tapahtuu usein vastaavasti, 2-4 erässä. Toki jos siinä tulee selkeän huono uutinen, saatan sujauttaa kaiken kerralla lihoiksi.
Vaikka en kaihda esim. syklisiä, olen perinteisesti ollut enemmän kasvusijoittaja, ja kasvuosakkeissa myös parhaat tuottoni tehnyt (yrittäjyyden ja ansiotyöfirman osaomistajuuden lisäksi). Ns. arvosijoittamisessa paras ja intensiivisin kauteni oli 2003-2007, jolloin olin voimakkaasti mukana commodities super cycle -ilmiössä. Kun 2000 ja vähemmässä määrin myös 2001 olivat melko rumia salkulleni, teki em. ajanjakso gutaa ja selvästi enemmän kuin kompensoi IT-krapulan tappiot.
Myöskään ns. erikoiscaseja en kaihda. Usein niissä on kyse myös yhtiön taseesta, sen piilevästä arvosta. Hyvänä esimerkkinä Lindex, jossa kahden väärän, nopeasti feidatun startin jälkeen kolmas yritys on ainakin toistaiseksi onnistunut hyvin (viime aikojen pehmeydestä huolimatta) – koputan puuta. Nokia vuonna 2013 oli toinen vastaava, silloin sain itselleni huomattavan kokoiselle reilun puolen vuoden sijoitukselle kymmenien prosenttien tuoton. Suomessa jotkut vielä uskoivat noksukännyjen tulevaan erinomaisuuteen (Meego jne.), tai sitten vaihtoehtoisesti pitivät sitä aivan turhana osakkeena. Itse arvioin, että Nokian rahkeet eivät mahdollista tarpeeksi suuria kehitys- ja markkinointipanoksia, vaan sille bisnekselle pitää tehdä M&A-operaatio, jolloin romahtaneen ja inhotun osakkeen silloinen piiloarvo paljastuisi. Ja että Siilasmaa on valmis sellaiseen. Iskin kiinni isosti. En toki arvannut kuinka hölmön suuren hinnan Microsoft oli siitä valmis maksamaan. Lopputulos oli siis selvästi isompi ja vähän nopeammin realisoitunut arvonnousu kuin olisin haaveunissanikaan osannut kuvitella.
Erityisesti GARP resonoi minulle, yhtiöllä ei tarvitse olla kymmenien prosenttien kasvua. Otan mielelläni esim. 7-9 prosentin liikevaihdon kasvun (yli syklin) kera korkeahkon ROI:n. Sen sijaan jaottelu arvo/kasvu tms. on mielestäni keinotekoinen. Kaikki fiksut sijoittajat hakevat todellista arvoa, eli ostavat tulevaisuuden kassavirtoja mahdollisimman edullisesti, on P/B sitten yksi tai seitsemän.
Onnistunut kasvusijoittaminen vaatii, että onnistuu yhtiön tulevaisuuden menestymisen arvioinnissa. Ja jos nopeahkoa onnistumista haluaa, pitää onnistua löytämään osakkeita, joissa analyytikot (konsensus) ovat aliarvioineet lähivuosien tulosennusteet. Se on vaikeaa ja erittäin riskikästä, mutta viime vuodetkin osoittavat, että esim. USA:n tekkiosakkeet ovat antaneet siihen kosolti mahkuja. Epäonnistumisia tulee, mutta onnistumiset palkitsevat ruhtinaallisesti. Jonkinlainen stop loss ei ole huono idea.
Tulevaisuuden arvioinnissa tärkeintä on yhtiön toimialan kasvu- ja kilpailutilanne sekä yhtiön laatu niin yrityskulttuurin, tuotteiden kuin bisnestrategiankin suhteen. Koen, että niissä minulle on hyötyä sekä Otaniemen tekniikan opinnoista että taloustieteen/rahoituksen opinnoista, IT-alalla toimisesta, yrittäjyydestä ja lukioiästä alkaen Talouselämän, T&T:n tmv. seurannasta. Em. mediat ovat jääneet sivuosaan viimeisen 10-15 vuoden aikana. Anekdootti kuitenkin T&T:stä: yksi Helsingin menestyneimmistä meklareista ikinä – ja huomattavalla osuudella ison pankkiiriliikkeen omistaja – sanoi aikoinaan privaatisti, että T&T on sijoittajan tärkein media. Näin ehkä edelleen, jos sijoittaa lähinnä suomalaisiin teollisuusyhtiöihin.
Yleisesti voisi todeta, että kun olen muodostanut jostain casesta näkemyksen, mielipiteeni on varsin selvä. Koska olen toisaalta skenaarioiden kautta ajattelija, sekä nöyrä markkinoiden edessä, olen silti kaikkea muuta kuin itsevarma, “näin se menee taatusti” -ihminen. Ilmeisesti kun en aina muista twiiteissäni noita piirteitä tuoda uudestaan esiin, jotkut luulevat, että olen erittäin/lapsellisen/pöyhkeän itsevarma kaikesta mitä kirjoitan. Ne, jotka ovat minua pitempään seuranneet, tietävät paremmin.
Koen, että olen koko ajan kehittynyt sijoittajana, ja tullut kokonaisvaltaisemmaksi osaajaksi. Muutosta tapahtuu, ja se on vain hyvä. Jos ja kun vähittäinen muutos jatkuu, se on oppimisen merkki. Lähivuosina aion lisätä indeksisijoittamista (nyt vielä pientä). Samalla alentanen jonkun verran osakkeiden osuutta (vaikka tuskin mihinkään oppien mukaiseen (100-ikä) –kaavaan alistunkaan). Siten raaskin jättää aikaa enemmän muullekin elämälle.
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
Osittain tästä on jo edellisessä vastauksessa. Mutta: Ensimmäiset osakkeet ostin 13- tai 14-vuotiaana viikkorahoilla: KOP, SYP, Enso Gutzeit ja Yhtyneet Paperitehtaat. Opiskeluaikaan osallistuin anteihinkin, spekulatiivisestikin, ja osa ei mennyt hyvin. En kylläkään jäänyt odottamaan Manconin ja muiden konkurssia, vaan tappiot huonoista jäivät semimaltillisiksi. Suomen lama 1990-luvun alussa oli vaikeaa aikaa, ja jos omistusasuntokin olisi laman pahimpina kuukausina arvotettu mark-to-market inhorealistisesti, olisi varallisuuteni todennäköisesti käynyt vähintäänkin nollissa. Onneksi pankki ei hermostunut tilanteesta (joka oli lyhyen aikaa Suomessa varsin yleinen). Sijoittajaksi minua varsinaisesti voinee kutsua vuoden 1992 syksystä, jolloin spottasin Nokian piilevät kasvualueet (oikeaan suuntaan johdatti Alfred Bergin analyysi, jonka sain tutunkauppaa, kiitos MG65). Silloin tein ensimmäisen oman yhtiömallini, ensin paperille, ja pian silloiseen taulukkolaskentaohjelma Lotukseen.
Parhaimmillaan salkkuni oli 90-prosenttisesti Nokiaa, mutta kanttini ei riittänyt pitää sitä läheskään niin isona vuosituhannen loppuun. Ciscoakin oli joskus v. 1994 melko suuri osuus salkusta, mutta sama tarina. Voittoja tuli, mutta en uskaltanut rikastua, se olisi oikeasti ollut niillä minun alkuun rahassa mitattuna vaatimattomilla paukuilla isosti mahdollista (sama vika pätee jossain määrin edelleen) – siis mikäli 1999-2000 olisin oikeaan aikaan myynyt. Could, would, should …osoittaa kuinka vaikea on pitää melko isosti heiluvia menestyjiä ainakaan jättiosuudella salkusta (vrt. yleisesti esim. Apple, Amazon, Nvidia jne.).
Vuosina 1994-1996 jatko-opiskelijana tutustuin kunnolla finanssiteoriaan ja Kauppiksen Chydeniassa etsin helposti käytäntöön sovellettavia akateemisia tutkimuksia. Ei ehkä tajunnan räjäyttävää, mutta hyvää teki. Joka tapauksessa 1998-2000 tekkien buumin alettua juotiin markkinoiden iloisesti kupliessa samppanjaa – tai tarkemmin itseasiassa bisseä Kallen torstai-illoissa, mitä nyt yrittäjän aika riitti. Talentum osti 1996 perustamani OsakeTiedon (samantyyppistä toimintaa kuin Indereksen ekat vuodet) toisenkin puoliskon vuosikymmenen lopussa, ja tein hulluna töitä nuo vuodet. Samalla opin analysoimaan kunnolla yhtiöitä niin numeroiden kautta kuin kvalitatiivisesti. DCF-laskelmat ja muut metodit tulivat kattavasti tutuiksi. DCF:ää en enää käytä, mutta se opetti paljon; myös arvioimaan analyytikoiden vastaavia laskelmia (I salute you @Almanakka), ja miettimään mikä arvostusmalli missäkin yhtiössä ja tilanteessa on relevantein. Rinnakkain toki kaikki, for sanity check, painotus vain vaihtelee.
Kuten edellisessä kysymyksessä kerroin, IT-krapulan jälkeen sijoitin paljon commo-sykliin, arvoon ja Suomeenkin. Samalla näin sijoitusmaailmaa muualtakin kuin analyysifirmasta: 2001-2011 olin salkunhoitajana FIM:ssä, mikä oli työelämäni parasta aikaa. Hyvä nälkäinen yrityskulttuuri – ja kuuluin mahtavahenkiseen ja menestyksekkääseen FIM:n länsitiimiin. Siinä toteutui hyvä slogan: tee töitä niiden kanssa, jotka kunnioittavat sinua, ja joita itse kunnioitat. Silloin firmassa vielä sai ja kuului ottaa kunnolla näkemystä. Ja kun siinä onnistuttiin, mikäs sen mahtavampaa. No, finanssikriisi osui kaikkiin, rahastoissa on poikkeusoloissakin pakko omistaa osakkeita min. 70-80 prosenttisesti. Vaikka mottomme oli aina “tuleen ei jäädä makaamaan”, silloin sekään ei hetkellisesti auttanut. Kaikki toimialat ja käytännössä kaikki yhtiöt tulivat toinen toistensa perään alas. No, se oli väliaikaista, ja pääsimme erittäin hyvin kriisin jälkeiseen nopeaa nousuun mukaan.
FIM-vuosina myimme yhtiön, jopa kahteen kertaan. Ensin listasimme sen, ja Glittnir osti sen pois pörssistä varsin pian. Myöhemmin ostimme yhtiön takaisin finanssikriisin aikana Islannin keskuspankilta issikoiden tyrittyä ahneuttaan pankkinsa konkurssikypsäksi.
Vapaaherraksi ryhdyttyäni sain myydä osuuteni FIM:ssä. Sen jälkeiset vuodet 2011-2013 olivat minulle hieman typerä nopean kaupan ja day tradinginkin kokeilujakso. Tosin se toi yhden parhaista swing trade -voitoistani myös (Nokia, kts. kysymys 5). Päiväkaupasta onneksi melko nopeasti opin, että sen parhaat ajat olivat menneet, algoilla alkoi jo silloin olla selvää koko ajan lisääntyvää vaikutusta. Sen sijaan swing trading on pysynyt edelleen mukana, vaikka sivuosassa onkin. Se luo lisäsuolan, jota kaipaan päätoimiseen yksityissijoittajuuteen. En jaksaisi märehtiä pelkän pitkän staattisen salkun kanssa, vaikka se de facto tuotot ratkaisee minullakin. Ja jatkossa aion lisätä pitkää (ETF-pohjaistakin) salkkua vielä enemmän.
Pari seuraavaakin vuotta meni hieman sekalaisen tekemisen kanssa, mutta 2016 alkaen aloin paneutua taas fundaan uudella innolla ja täydellä fokuksella. Oli nollakorkoaika ja pienemmätkin yhtiöt antoivat oivia mahdollisuuksia. Pari 10-baggeria (pieni aloitussumma) mahtui tuohon aikaan (Swedencare, Mips). Hyvin pääsin mukaan myös Suomen silloisiin helmiin: Qt, Harvia, Revenio, Talenom, ja myöhemmin Musti. Korona ei kauaa töyssyttänyt ja 2021 asti oli mainiota aikaan. Vuodelta 2022 otin kunnon 16 % tappiot, kun liian hitaasti pienensin tekki- & -SMID-osastoja. Ne tuli kuitenkin enemmän kuin kuitattua, kun 10/2023 – 03/2024 menin Druckenmillerin sanoin jugular eli laitoin pari turboa (ja vielä remmiahtimenkin) päälle (cash equityn lisäksi calleja) AI-betsien – lähinnä Nvidia ja FAAMG kanssa. Eli isommalla riskillä tein muhevan puolivuotisen jakson tuotoilleni.
7. Millainen salkku sinulla on, ja mitkä ovat sen suurimpia omistuksia?
Listatuissa osakkeissa yli puolet on Euroopassa, ja erityisesti Pohjoismaissa, joista taas Suomi on suurin ja Ruotsi hyvänä kakkosena. Kokonaisuutena kuitenkin USA on yli puolet, kun yksi listaamaton yhtiö on kasvanut “liiankin” suureksi. Toistaiseksi ei ole ollut mahdollisuutta keventää, mikä on ollut vain hyvä asia. Onnellinen ongelmahan tämä on, ainakin toistaiseksi. Juuri nyt salkkuni on siis riskinhallinnallisesti ja peliteoreettisestikin mielenkiintoisessa tilanteessa. Tämä on johtanut siihen, että päätin keväällä ryhtyä listatuissa osakkeissa omalla mittapuullani hieman varovaiseksi. Melko suurella osakepainolla edelleen menen, mutta laajalla hajautuksella ja teknologiaosakkeiden painoa koko lailla minimoiden. Quutti toki kohtalaisena poikkeuksena.
Suomessa isoimmat sijoitukseni ovat Lindex, Qt, Harvia, Capman, Tokmanni, Huhtamäki ja Puuilo. Suomen ulkopuolella listattujen suurimpiin kuuluu mm. Berkshire, Itochu (JPN), Spotify, Rheinmetall, Safran, Hermes, Ferrari, Lockheed Martin, Swedencare ja Ambea, sekä hajautuksen vuoksi hieman Bitcoinia ja XRP:tä.
Salkkuni tuotto on vuodesta 2003 ollut sen verran hyvä, että kahden vuoden liukuvalla (otanta kalenterivuosittain) kokonaistuotolla olen voittanut maailmaindeksin koko ajan koko ajan paitsi 2016-2017.
Silloin varoistani oli poikkeuksellisen suuri osuus ulkopuolisilla hoidossa. Noina molempina vuosina tuotot olivat kyllä positiivisia, mutta maailmaindeksin alle. Sitten tulin järkiini ja aloin hoitaa kaiken itse. Viimeisten 20 vuoden ajalta vuosituotto p.a. on ollut reilut 21 %, samaan aikaan kun se MSCI World indeksillä on ollut 9 %. Onnistuminen perustuu myös siihen, että olen nousukausina ollut aggressiivisempi (silloin isommat ylituotot kuin huonoina vuosina alituotot). Erityisen isot ylituotot tein 2004-2006 (ei kasvuosakkeilla!) sekä 2009 ja 2020.
Aion lähivuosina maltillistaa riskihakuisuutta eli samalla tietoisesti alentaa oletusarvoista tuottoa. Pitää yrittää samalla päästä tuosta vertailuindeksiin “fiksaantuneisuudesta” jossain määrin eroon. Kilpailuhenkisenä luonteena se tulee olemaan melko vaikeaa. Samalla aion toki yrittää parantaa riski-/tuottosuhdetta.
8. Mitkä ovat kolme suurinta vahvuuttasi sijoittamisessa? Missä asiassa haluaisit olla erityisesti parempi sijoittajana?
Vahvuuteni on monipuolinen kokemus:
- Intoilevana harrastajana, analyytikkona, yrittäjänä, rahastonhoitajana.
- About 15 minute mind: mielestäni pystyn hahmottamaan kohtuullisella onnistumisprosentilla, onko potentiaalinen sijoituskohde kiinnostava, niin bisnesmallia kuin lukujakin päätökseen yhdistelemällä.
- Kohdat 1 ja 2 yhdistäen: hiljaista tietoa, selkärangasta tulee pitkän kokemuksen myötä intuitiivisesti ajatuksia ja näkemystä niin osakkeisiin kuin sijoitusstrategiaankin liittyen.
Parempi haluaisin olla:
- Maltti myymisessä, liian aikaisin myynti välillä tuppaa päälle.
- Historiassa ollut (liian) laaja hajautus, liika varovaisuus. Nykyään nuo ovat valittuja ja haluamiani piirteitä, mutta silti suojaan salkkua ajoittain liiankin innokkaasti. Plussien kohta kaksi auttaa hajautukseen, kun kaikkiin kohteisiin ei ehdi syvällisesti perehtyä.
- Seuraan ehkä liian monia asioita; välillä suurempi syventyminen harvempiin olisi arvokasta. On selvänä tavoitteena.
9. Millaisena ”sijoituskohteena” näet Helsingin pörssin tällä hetkellä ja yleisellä tasolla?
Kotimarkkinayhtiöiden suhteen pidemmän päälle huonona, mikäli puolueet ja kansa eivät löydä yhteistä, ylivaalikausien menevää tahtotilaa. Tilanne ei ole vielä läheskään niin huono, että järkiintyminen olisi lähellä. In the mean time, lyhyemmät makrosyklit voivat väliaikaisesti auttaa (ja samalla luoda liian ruusuista mielikuvaa taloudesta).
Lisää ajatuksiani aiheesta viime keväältä:
Yo. artikkelin kirjoittamisen jälkeen vaalit USA:ssa on nyt käyty. On siis todettava, ettei Suomen (ja Baltian) riskipreemion alentuminen tapahtunut, vaan olemme Trumpin sporadisten aivoitusten armoilla. Ja aivopierujen pelossa.
Nousevassa maailmantaloudessa voivat sykliset (joita Hesuli pullollaan) nousta. Ja hyvin nousevassa markkinassa voivat animal spiritit päästä väliaikaisesti valloilleen niin, että geopoliittiset ja muut huolet hetkeksi lähes unohtuvat.
Mutta pitkässä juoksussa en edelleenkään näe Suomen taloudelle rohkaisevaa polkua todennäköisenä jollain 15 vuoden tähtäimellä. Toki on mahdollista, että poliitikot, ay-liike ja äänestäjät näkevät valon, mutta juuri nyt ei näytä siltä. Joskus pörssi poikkeaa taloudesta, mutta pitkän päälle se on ainakin kotimarkkinayrityksille vaikeaa.
10. Onko sinulla antaa tavalliselle osakepoimijalle vinkkejä kansainväliseen hajauttamiseen?
Useimmille sijoittajille ETF:t ovat selvästi paras tapa tähän. Niitä löytyy niin monenlaisia maantieteellisesti, sektoreittain, teemoittain. Ydin kannattaa luoda indeksiin sidotuista, jotka ovat edullisia. Tavallisiin rahastoihin ei kannata pääsääntöisesti sijoittaa ollenkaan; niissä on double whammy: yli 90 % niistä häviää vähänkin pidemmällä aikavälillä indeksilleen (ja sinä et voi tietää kuka), ja samaan aikaan niiden korkeammille kuluille juoksee korkoa korolle -efekti. Sanon tämän, vaikka olen entinen rahastonhoitaja. Vastaavasti kahdeksan vuoden ylituottoni FIM Vision kanssa saattoi olla pelkkää onnea, kun asiaa tarkastellaan tilastotieteellisesti.
Liikkeelle lähtisin pikkuhiljaa, jottei tule sattumalta epäonninen ajoitus markkinan kanssa. Suorien sijoitusten suhteen – jos sen tien valitsee – tärkeintä on vain aloittaa. Kohteita löytää montaa kautta: itselle tutut tuotemerkit, screenerit (tykkään!), sijoitussivustot, X aka Twitter. Sitten alkaa kokemusta kertyä, osittain kantapään kautta, mutta samalla oppii ja saa itseluottamusta.
11. Mitkä ovat sijoitustoiminnassasi viisi tärkeintä tietolähdettä, ja miksi?
Bloomberg, Inderes (ml. Forum), Koyfin, välittäjien analyysit, X, maksulliset sijoitustietopalvelut
Siinä ne, tuli tosin kuusi. Kaikilta saa ensiluokkaista tuotetta, eri näkökulmista, ja toisiaan täydentäen. Olen tosiaan informaatiofriikki, kuten monet aktiiviset sijoittajat. Vuorokausi ei riitä, pakko karsia pois hyvin mielenkiintoisia luettaviakin – priorisointi on kriittistä, jottei tule (liikaa) stressiä.
12. Millaista osaamista rahastonhoitaminen on tuonut omaan sijoitustoimintaasi?
Kansainvälisiä rahastoja hoitaessa ulkomaisten kohdeyhtiöiden johtajien, välittäjien myyntihenkilöiden sekä analyytikoiden tapaaminen ja analyysien seuraaminen toi kosolti lisää perspektiiviä omaankin ajatteluun ja sijoittamiseen. Se opetti myös, että samaa leipää ne syö muuallakin – turha kunnioitus pois ja omat aivot käyttöön.
Se opetti myös hyödyntämään analyytikoita, turha keksiä pyörää uudestaan, kun saa pidemmälle työstettyä materiaalia, jota sitten itse työstää. Kun luki samasta yhtiöstä vaikkapa kolme hyvää analyysiä (parhaimmillaan niissä eri johtopäätös/suositus), oli valmis omaan synteesiin ja mielipiteeseen yhtiöstä. Lisäksi oppi hyvin erottelemaan ajan myötä paremmat analyytikot huonommista. Tärkeintä oli, että analyytikko antoi ajateltavaa ja uskalsi ottaa näkemystä. Pliisut haaleanlämpimät tyypit ei innostaneet silloin, eikä nyt.
Lisäksi jo analyytikkona, ja vielä vahvemmin rahastonhoitajana, sijoitus- ja yleisen elämän kokemuksen myötä sekä psykologiaan tutustuen olen mielestäni oppinut aika hyvin erottamaan bull-shittaajat esim. yhtiöiden johdossa. Siitä on apua myös esim. X:ää ja muuta somea seuratessa.
13. Mikä on mielestäsi sijoittajan kannalta parasta X:ssä, ja mitä mielestäsi sijoittajan kannattaa varoa lukiessaan sijoitus- ja talousaiheisia juttuja siellä?
Parasta on, että sieltä löytyy mielenkiintoisten sijoittajien kommentteja ja analyysejä – niin kotimaisia kuin ulkomaisia, niin amatöörien kuin ammattilaistenkin. Pitää tietenkin tiedostaa, että kaikilla sijoittajilla on erilaiset lähtökohdat: riskipreferenssit, varallisuus, ikä, tasaisen kassavirran suuruus jne. Niitä pitää peilata omaan taustaa vasten. X:stä löytää yllättävän usein yhtiökohtaisen kurssia heilauttaneen syyn kaikkein nopeimmin. Samaan aikaan pitää varoa siellä olevia monenlaisia manipulaattoreita tai muita hämärätyyppejä.
14. Miten hallitset tunteesi sijoittamisessa? Mietitkö ja opiskeletko joskus sijoituspsykologiaa?
Tästä oli jo hieman kysymyksessä kymmenen. Lisäksi olen ajan kanssa sisäistänyt mm. sen, ettei ostohintaan kannata ankkuroitua ja tappiolla saa, ja usein pitääkin myydä. When facts change, you should too. Toinen tärkeä oppi on, ettei kannata jossitella huonoja päätöksiä sen enempää, kaikille niitä sattuu. Oppi niistä mukaan vain ja eteenpäin (joka tapauksessa positiokoot kannattaa pitää alun perinkin omaan riskiin sopivina, tarpeeksi maltillisina). Jos tekee 60 % oikeita päätöksiä, ja vääristä leikkaa kohtuuajoissa tappiot pois, tekee pitemmän päälle oikein hyvää tuottoa. Tradereille voi alle 50:n onnistumisprosentti riittää em. periaatetta soveltaen.
Jos ei opi tekemään enemmistöltään hyviä päätöksiä 5-10 vuodessa, kannattaa vakavasti harkita siirtymistä pääsääntöisesti indeksisijoittamiseen. Nuorena pienen salkun kanssa on toki “halpaa” harjoitella.
15. Jos unohdetaan työelämäsi ja vaurastuminen, niin mitä sijoittaminen on antanut sinulle elämääsi? Miten konkreettisesti olet nauttinut sijoittamisen tuomasta vauraudesta?
Se on tuonut sen monenlaisten asioiden seuraamisen, niiden yhdistelemisen (“kaikki vaikuttaa kaikkeen”), ja kun noista onnistuu tekemään oikeita johtopäätöksiä – tuomaan älyllisen mielihyvän. Tyytyväisyyden siitä, että on löytänyt elämän mittaisen intohimon. Työ tuntuu harrastukselta.
Se on auttanut myös työelämässä – ja päinvastoinkin. Lisäksi tietoisuus/tunne siitä, että hallitsee nämä hommat (suurimman osan aikaa) on tuonut henkisenkin vapauden tunnetta. Se on ollut minulle aina tärkeää. Ja nykyään ajankäytön joustavuus – joka tosin on hieman teoreettista, kun viikossa teen kuitenkin nyt “amatöörinäkin” enemmän sijoittamiseen liittyviä työtunteja kuin keskimääräinen alan ammattilainen. Mutta tuohan se levollisen fiiliksen, kun tietää, että voi milloin vain lähteä lenkille tai vaikkapa urheilumatkalle – ja niin ajoittain teenkin.
16. Tuntuu, että Alokkaan kehityskäyrä sijoittajana on hidastunut merkittävästi, ja hän on jäämässä
aloittelijatason sijoittajaksi. Miten hän oppisi ajoittamaan ostonsa ja myyntinsä paremmin?
Alokas näyttää sijoittavan varsin pieniin ja/tai riskikkäisiin kohteisiin, jotka heiluvat usein hurjasti. Jos niissä haluat pysyä, ehkä mekaaninen stop loss sopisi sinulle. Ja antaisit voittojen juosta. Tai sitten siirtymistä vähemmän riskisiin, usein isompiin kohteisiin. Taidat seurata yhtiöitäsi ja prospekteja varsin tarkkaan. Voisit varmaan siltä pohjalta luottaa omaan näkemykseen vielä enemmän; epäilen, että kunnioitat liikaa erään analyysitalon suosituksia (mahtaako pitää paikkansa, en ole varma?). Toki oikeasti uskon, että olet paljon parempi sijoittaja kuin annat ymmärtää, ja että julkaisemasi salkku on vain hupisalkku varsinaisen ohella.
17. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä?
Olen löytänyt hyviä keskustelukumppaneita. Pitäisi olla vielä aktiivisempi heidän suuntaansa. Lisäksi olen tutustunut livenäkin uusiin mielenkiintoisiin tuttavuuksiin, hyviin tyyppeihin. X:stä löytyy yhteisöllisyyden tuntua. Ja Inderesin Forumilta usein erittäin asiallista keskustelua. Sen joukossa on ajoittain jonkun toimialan/nichen asiantuntijamaista kommentointiakin joltakulta – mikä on kerrassaan mahtavaa.
Kiitoksia paljon Jyrki huikeista vastauksista!
Ketjussani ei ole ainakaan liikaa ollut kokeneita sijoittajia ja nyt sain Jyrkin haastateltavakseni, jolla on sijoittajakokemusta ainakin seitsemän osakeveljen verran.
Jyrkin menestyksen takana on paljon tekijöitä; sopiva luonne sijoittamiseen, älykkyys jnejne, mutta tässäkin näkee, että tällaista upeaa uraa ei olisi tullut ilman pitkäaikaista ahkeraa ja kovaa yrittämistä sekä monipuolista asioiden seuraamista että opiskelua.
Tässä haastattelusta varmaan kaikki saavat ajateltavaa tähän “maratonilajiin”, joka vaatii fiksua pitkäjänteistä ja ahkeraa sekä sopivan nöyrää että avaraa mieltä, mikäli aikoo kunnolla menestyä.
Mukavaa viikonloppua kaikille!