Alokas haastattelee

[Sijoittaja-alokas]

109. VInopino

Vinopinossa yhdistyy paljon erilaisia hyviä puolia sijoittajana ja laatukirjoittajana. Hänellä on aitoa kokemusta ja tietoa aiheista joista hän kirjoittelee sekä alasta + yhtiöstä että myös sijoittamisesta.

Oli härkäinen tai karhuinen tai joitain siltä väliltä yhtiöstä, josta hän kirjoittaa, niin hän varmasti saa kaikkien arvostuksen kirjoituksistaan. Ehkä hänessä korostuu juuri se Foorumin paras puoli; sijoittajat auttavat toisia sijoittajia.

Arvostan myös sitä, miten hän panostaa kirjoituksiinsa; hänellä ei ole tarve päteä tai pumpata, vaan tuottaa tietoa muille sijoittajille hyvin pureksittuna. Hän toimii hyvänä esimerkkinä siinä, että hän ajattelee muita lukijoita eikä heitä ketjuun ohutta mielipidettä ilman faktaa, vaan hän tuottaa selkeää sisältörikasta tekstiä.

Kannattaa lukea hänen vastauksensa huolella, koska sieltä varmasti useimmat meistä saa ajateltavaa ja työkaluja ihan omaa osakepoimintaakin ajatellen.

Ja nyt itse haastiksen pariin!

1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.

Olen stadilainen 60+v. neljän lapsen isä ja yhden isoisä. Aviomies yhdelle naiselle. Yksi lapsista on vielä kotona, hänkin täysi-ikäinen jo. Terveydenhuollon veteraani, julkiset ja yksityiset koettu sekä tutkimuslaitokset.

2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.

Vaikka kirjoitankin ahkerasti ja joskus innostuksenkin vallassa Faronin ketjuun, en ole all-in, vaan sen ja esim. Nokian johtoasema salkussa vaihtelee.
Olen ollut osakesijoittaja jo kuudella eri vuosikymmenellä. Osallistun neljän sukupolven asioihin ja sekaannun kolmen sukupolven osakesalkkujen hoitoon.
Elämän noteeraus meni halttiin useampi vuosi sitten ja sorvin pyöritys pysähtyi. Hoidon ansiosta pienin pysyvin vaurioin selvittiin ja tukka lähti päästä vain väliaikaisesti . Ei paras firetystapa.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittaavaa ei saa sanoa.

Jäiden lähdöstä marraskuuhun aina, kun mahdollista säiden ja sosiaalisten suhteiden puolesta, karautan veneellä saaristoon avomeren äärelle retki- tai mieluiten luonnonsatamaan yleensä pariksi yöksi. Siinä yhdistyy teknisyys merenkulun osalta ja luonnonrauha, varsinkin jos ketään muita ei näy. Maapallon tuhoamisen vastapainoksi keräilen retkilläni rannoilta muoviroskaa kassikaupalla ja kuskaan ne maihin. Pariin kertaan ollaan menty Ruotsiin asti sukujuhliin. Dieseliä siihen reissuun menee kuutio, mutta olen jo keksinyt, miten se ei maksa mitään, siitä alempana.

Bändissä soitto harvakseltaan on varmaan laskettava harrastukseksi. Kohta puoli vuosisataa samassa bändissä tulee täyteen.

Tekniikka ja sähkölaitteiden näprääminen kiinnostavat. Nuoruuden kesätyöt sähkö-putki-laitosmiesten apulaisena antoivat pätevyyden kaikkiin mahdollisiin asennuksiin ja korjauksiin, siis ainakin noin niin kuin omasta mielestä.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Aamu alkaa klo 8 aikoihin ilman omia kellonsoittoja Indereksen selailulla kahvikupin kanssa, foorumilta yhtiöiden ja maailman tapahtumat. Voisin todeta kuten Paavo Lipponen jäähyväispuheessaan: ”Olen saanut puolueelta melkein kaiken.” Enkä tarkoita nyt vain osinkopuoluetta, vaan Indeä tietolähteenä. Hesarin lukeminen on jäänyt ja jututkin v-tuttavat vähemmän. En nimittäin lue politiikkaketjua. HS:ia lukevan puolison kanssa ollaan molemmat uutisissa samalla kartalla, minä usein nopeammin, kiitos nopeiden foorumistien. Remppaus- ja musiikkiohjelmat ovat perusviihdettä. Katson illalla myös YLEn uutiset, vaikka se usein pahaa tekeekin, vaimo haluaa katsoa ne.

Kävelylenkki on päivittäin pakollinen, tiesittekö? Kuuntelen podcasteja, aiemmin taloussellaisia, viime aikoina itämaiden filosofiaa esim. tyyliin Zen. Niissä keskitytään tähän hetkeen eikä menneeseen tai tulevaisuuteen. Osakesijoittaja katsoo aina tulevaan, vaikka foorumilla jotkut ns. jermut tuntuvat juuttuneen menneeseenkin. Tarpeeksi kauas kun yrittää elämäänsä tulevaisuuteen siirtää, tajuaa pian, kuinka siinä lopulta käy…siksi kannattaa nauttia matkasta eikä ”sitten kun”.

5. Kuvailetko millainen olet sijoittajana?

Voisikohan sanoa tylsän rauhallinen. En siis hötkyile osakkeesta toiseen. Voitolla olevia on vaikea myydä, koska saitana ei halua veroja enää enempää maksaa. Hyvä esimerkki on Fortum. Foorumilla kävimme Venäjä-riskiä läpi, analyysissa se todettiin ja mallisalkku myi omistuksena. Minä en myynyt. Tätä sanotaan lose-lose-taktiikaksi. Kurssi puolittui. Älä rakastu osakkeisiisi sanotaan, mutta minkä sitä tunteilleen voi

Minun salkussani pitää olla suomalaista perusosinkoa ja sitten multibaggerin siemeniä innostajana. Lasten salkkuihin sama jako, mutta selvästi vähemmillä riskeillä.

6. Voisitko avata millainen sijoitushistoria sinulla on?

Teinivaiheessani isä määritteli, mitä salkkuun ostetaan. Nokiaa, kun se oli vielä kumisaappaissa ja vessapaperissa mukana. Nokian kaksoiskreppi-wc-paperi edusti tuotekehityksen huippua. Nokiaa on tullut myytyä ennen splittejä 139,10 €/kpl ja ostettua 1,556 € ja kaikkea siltä väliltä. Rauma-Repolaa. Yhtyneitä paperitehtaita. Osinkoja. Niistä oppi, että sijoittaminen on oman talouden tuki. Olen, siis sijoitan. Sijoitan, siis olen. Säästäminen alkoi heti, kun tajusi, mitä raha on. Veljeni ei tajunnut. Säästäminen ei siis välttämättä tule kotikasvatuksesta vaan ehkäpä enemmän geneettisesti satunnaisesti perittynä. Vaimon perheessä on havaittu sama ilmiö.

Nuorena miehenä ei paljon kiinnostanut sijoittamiset, salkku tietenkin pidettiin. Opiskeluaikana tyttöystävän isä vihjaisi, että erään suomalaisen lääketehtaan osakeanteihin kannattaisi osallistua, sillä kun oli tapana jakaa puoli-ilmaisia osakkeita terveydenhuollon ammattilaisille ja -opiskelijoille. Kannatti. Kaikki yhtä hieno ja kekseliäs on nykyisin tietenkin kiellettyä. Osinkoja.

Työstä saatuja tuloja piti sittemmin jakaa asuntolainojen maksuun ja kulkuvälineisiin. Ja lapsiin. Holdingin kautta toimimisen jälkeen avautui taas uusi maailma, kun piti alkaa työntää osakkeisiin rahoja ja kasvattaa verohuojennettujen osinkojen toivossa ihan oikeaa pääomaa eikä nykyajan tik-tok-vaikuttajien keksimiä arvostuksia. Nordean yrityssijoitusneuvonnassa saivat kahviteltua minulle kehittyvät maat-rahastoa, mutta luovuin siitä, onneksi voitolla, rahastojen kalliiden hoitokulujen vuoksi ja erossa niistä ja premium-neuvontatilaisuuksista olenkin pysynyt. Kahvin juontia olen jatkanut.

Vasta tuossa vaiheessa aloin tajuta paremmin markkinan syklisyyden merkityksen ja megatrendien haistelun. Nesteen uusiutuviin panostus kiinnosti ja se johtikin ainoaan kokemaani multibaggerointiin eli 16x. Valitettavasti myin huipulla vain osan. Eihän niitä nyt enää kannattanut myydä, kun niin arvokkaita olivat…siis onnistuneen sijoittajan merkki, kun sai katsella salkussa sellaista riviä, nousuhan voi vain jatkua…No, eiköhän se sieltä taas tule…eikö?

Tilitoimiston sekoilujen jälkeen päätin alkaa sekoilla itse firman kirjanpidon. Kitsaana ihmisenä teen sen ilmaisella kirjanpito-ohjelmalla nimeltään Kitsas. Kerran vuodessa menee pari päivää vienteihin, tilinpäätökseen veroilmoituksineen ja hermot melkein myös. Säästyypähän useita satoja euroja.

Tuo aika sisälsi myös mutu-tolloilua, kuten Sanomaa, Oriolaa ja tietysti Talvivaaran loppuvaiheen ”ympäristönsiivousantiin” osallistumista. Hyväntekeväisyys jalostaa. Ja toisaalta, tulipahan verovähennykset

Sitten alkoi vähän fiksumpi vaihe, kun aloin seurata Indeä. Koronassa olin vähän myynneissä myöhässä, mutta enemmän onnistuin pohjilta ostamaan, kun myöhästyminen ei haitannut niin paljon esim. Elisan myymistä sen syklinkestävyyden vuoksi. Silloin Fortumia, Nordeaa, Outotecia sisään ja sitten Outokumpua. Jälkimmäiset ulos pari vuotta sitten ja Faronia ja Aiforiaa sisään. Sijoitusideoita on tullut Indeltä moniakin, bumtsibum-osakkeisiin en mennyt, mitä nyt vähän Smarttiin. Siitä tappiot ja uudelleen alempaa sisään revanssimentaliteetilla. Jos nyt ainakin hallituspaikan SEYE Yacht Clubiin saisi.

7. Millainen salkku sinulla tällä hetkellä on? Jos sinun olisi pakko pitää kahta osaketta viisi vuotta salkussasi, mitkä ne olisivat ja miksi?

Nokia on suurin 25 % (hups, enpä ollut huomannutkaan), sitten Faron, mutta usko-, toivo-, ja rakkaus- strategialla se nousee vielä kirkkaaseen kärkeen. Hyvänä kolmosena Nordea. Keskikastissa Neste yhä merkittävä, myös Fortum, Orion, Remedy ja Aiforia. Noin kymmenen riviä. Firman eli oy:n salkku ei juuri eroa omasta AOT:stä eikä OST:stä. Pelkkiä suoria osakkeita.

Nyt, kun suurempaa rahantarvetta ei ole viiteen vuoteen tiedossa, menisin tuon viiden vuoden seurannan riskillä eli Faron ja Aiforia. Niissä alkuvaiheen firmoina on suurin potentiaali. En pelaa videopelejä, en korttia, en lottoa, kryptoa enkä halua juuri trillereitä katsoa, mutta näitä ei lasketa. Viisi vuotta riittää näyttämään, minne päätyvät. Ei molemmat voi pettää, eihän voi?

8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?

Seuraan makrotaloutta lähinnä Indestä korkoineen ja indekseineen, joitakin toimialoja, eli syklejä. Foorumin kirjoitteluja. Analyyseja. Webcasteja. Multippeleista viis, tai siis niitä nolla, koska ne ovat jo edellisiin leivottu sisään. ChatGPT on Google-hakujen apuna ehdoton, kun pitää selvittää knoppitietoa ja selvitellä yhteyksiä. Kun tiedot yhdistyvät lopulta päässä sopivasti, tulee päätös sijoittaa. Suurin osa muka järkeä, osa väkisinkin intuitiota. Kyllä intuitionkin varmaan voisi lopulta pilkkoa järjen hiveniin, mutta tarkoitan sitä prosessia, joka ei kierrä ihan kaikkien järkeilykerrosten läpi ensimmäiseksi. Lopulta järki tulee mukaan, koska enää harvoin löytää itseään ihmettelemästä, kuinka tässä näin kävi.

9. Miten seuraat salkustasi löytyviä yhtiöitä?

Indereksen foorumi on tärkein ja nopein. Inden ja kohdeyhtiöiden webcastit. Inden laajat raportit. Analyytikoiden päivitykset. Nordean analyysit ja KL:n feedin silmäilen mobiilipankin kautta. Nyt, kun joudun OP:täkin käyttämään, katselen joskus sieltäkin kannanottoja.

10. Miten otat hajauttamisen huomioon omassa sijoitustoiminnassasi?

Olen hesulikko. Selitän itselleni, että firmat joihin sijoitan, eivät juuri ole Suomen taloudesta riippuvaisia, joten en pidä Hesulia ongelmana tälläkään hetkellä. Ainoa oman salkun ulkomaalainen on Smart Eye. Puoli vuosisataa riittänee ajalliseen hajautukseen. Sektorikohtaisen hajautuksen olen mielestäni melko hyvin tehnyt. En pysty seuraamaan ulkomaisia firmoja riittävän hyvin, joten pysyn erossa. Ulkomaalainen ei ole välttämättä hienompi, vaikka sen voi helpommin kuvitella olevan, koska väistämättä tiedon hankkiminen ja nopea seuranta jäävät ohuemmaksi monenlaisten muurien vuoksi.

Nyt, kun huolehdin omaisenkin salkusta, olen joutunut siinä miettimään enemmän maantieteellistä hajautusta, lisäksi jopa hiukan korko-etf:ää, indeksejä ja käteistä. Vain muutamalla prosentilla suoria spekulaatio-osakepoimintoja. Siinä huomaa, että riskejä ottaa itselleen enemmän kuin muille.

11. Mitkä ovat kolme suurinta vahvuuttasi sijoittajana? Ja mikä on suurin kehittämisen kohteesi sijoittajana?

Vahvuuksista tiedä, mutta tietojen kaivelu on kiinnostavaa ja aikaakin siihen on ollut. Ehkä kokemus, koulutus ja laaja kiinnostus mm. teknisiin asioihin antaa jotakin nojaa. Ihmisten ja ihmissuhteiden kanssa työskentely on ehkä antanut oppia vaikkapa toimitusjohtajien haastattelujen arviointiin. Luotanko niin paljon, että juuri hän saa hoitaa rahojani?

Kehittämistä voisi olla verojenmaksuhalussa, siitä voisi itsellekin jäädä jotakin. Toisaalta, jos ei ole pakottavaa tarvetta uusia esim. kulkuneuvojaan, ei ehkä kannata myydä mitään, edes voitolla. Onko uusi sijoitus parempi kuitenkaan? Ellei sitten ole sitä killeriosaketta juuri näkyvissä, johon rahat on pakko saada.

Jos olisin fiksu sijoittaja, tai oikeastaan, jos tajuaisin, että en ole niin fiksu, ostaisin etf:iä ja indeksejä.

12. Kuvaile näitä yhtiöitä viidelläkymmenellä sanalla per yhtiö

Aiforia

Aiforian äkkäsin foorumilta. Tekoäly. Terveydenhuolto. Terveydenhuollon resurssipula. Ikääntyvä väestö. Syöpätaudit. Digitalisointi. Tarvitseeko bingoa kauemmin pelata? Alkoi tekemällä ihmisen työtä nopeuttavaa analyysia, nyt mennään jo analyyseihin, joita ihmissilmä ei kykenisi tekemään. Aiforia on saanut hyvän lähdön saamalla kärkisairaaloita yhteistyökumppanikseen. Niissä patologit kehittävät malleja, joita voivat yhdessä kaupallistaa. Perässä ja rinnallatulijoita on. Siksi rahoituksen riittävyys pitää taata. Jos tulee suunnattu anti, ei siitä kannata hermostua. Se ei romahduta kurssia, vaan kuuluu asiaan. Johto omistaa ja rakentaa sitten joskus tapahtuvaa exitiä varten. Omistan.

Faron Pharmaceuticals

Faroninkin äkkäsin taannoin foorumilta. Pelataan taas bingoa. Syöpä. Syöpä ja syöpä. Markkinassa liikkuu valtavat rahat. Aluksi suhtauduin kriittisesti tuloksiin, mutta kun on saanut oppia, millä tasolla tieteellisesti tämä ”perheyhtiö” etenee, vaikea on vastaan väittää. Pääomaköyhässä Suomessa on välillä tuskaista eteneminen, ei voi roiskia menemään kuin jenkkifirmassa. Faronin näkemä potentiaali on ristiriidassa markkinan näkemyksen kanssa juuri nyt. Jos partneroitumaan pääsevät, ristiriita vähän tasoittunee. Jalkasten omistus on sijoittajan vakuutus, koska he menettävät omistustaan ihan samassa suhteessa, jos liudentavaa rahoitusta joudutaan käyttämään. Laatutrilleri. Omistan.

Nightingale Health

NH:iin olen myös tutustunut foorumilla. Bingotaan terveydenhuolto, kansantautien ehkäisy, uusi NMR-tutkimusteknologia ja data mining biopankeista. NH markkinoi itseään yhtiönä, joka mullistaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon. Heillä on pakettitutkimus, joka sopii kyllä joidenkin kansantautien seulontaan ja seuraamiseenkin, mutta kolme vuosikymmentä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa tehneenä en näe ihan samaa potentiaalia kuin NH. Paketin tutkimuksista heillä on suuri osa päällekkäisiä eikä jokaisen lisäarvo ole niin suuri kuin väittävät. Eikä niillä ihan kaikkea sitä, mitä esittävät, pysty mittaamaan. Jos pääsevät globaalille markkinalle, liikevaihto voi kyllä merkittävästi kasvaa. En omista.

13. Mitkä ovat tärkeimpiä tietolähteistä osakepoiminnassasi? Mainitse ainakin viisi ja perustele valintasi.

Inde kaikkine kanavineen on tullut jo liiankin monta kertaa mainittua perusteluineen. Saatan vilkuilla muitakin keskustelupalstoja ja samalla todeta, että niistä ei mitään saa irti. Investing.com ilmaisena maailman menon tarkasteluun. ChatGPT ja Copilot antamaan oman näkemyksensä ja viitteitä, joita googlaamalla syvemmälle. Tunnettujen sijoittajien haastattelut toisinaan katson yleisnäkemyksen saamiseksi.

14. Miten tärkeänä näet alakohtaisen ymmärryksen osakepoiminnassa, varsinkin jos miettii tällaisia vähän erikoisempia/haastavampia yhtiötä kuin esim. Aiforia ja Faron?

Aiforia kuulostaa monimutkaiselta, mutta jos lukee laajan raportin, on jo melkein asiantuntija. Ei tarvitse olla tekoälytutkija ja patologian erikoislääkäri. Sellaista ei ehkä olekaan. Helpottaa kyllä alkuorientoitumista, jos on katsellut kudosleikkeitä, mutta ei tarpeen. Kyse on yksinkertaisimmillaan kuvantunnistuksesta, kuten kännykän Google Lens. Siihen sitten tekoälyn algoritmien älytön kehitys päälle, joskus vielä superäly ja singulariteetti Toisin sanoen tekoälyn kehityksen rajoista kukaan ei tiedä eli ei voi kuin hyödyttää, ja terveydenhuolto on myös varma ala, jolla sitä sovelletaan ja sen kasvu on tasaisen varmaa.

Faron on kyllä erikoisen monimutkainen. Jos läpikotaisin haluaisi ymmärtää, pitäisi olla syöpälääkäri, immunologi, tilastotieteilijä, futurologi, astrologi jne. Lopulta kukaan ei tiedä vielä mitenkään kattavasti syöpäimmunologiasta eli aina jää epäselvää ja siksi niitä tutkimuksia tehdään ja Faronilla on erityisen hyvä liiketaloudellinen syy siihen. Foorumille on kyllä koetettu kansantajullistaa se, mitä Faron tekee. Faronilla on nyt tieteellisellä johtajalla ja uudella scientific advisory boardilla aika hyvä edge maailman johtavina asiantuntijoina juuri Faronin kentällä.

15. Mitä Inderesin Foorumilta saat, mitä et muualta saa ajatellen osakepoimintaasi?

Foorumin paras ominaisuus on nopeus. Asiat tiedetään, ennen kuin niistä voi lehdistä lukea tai töllöstä nähdä. Toinen on moderointi, jolla heitetään pihalle asiattomuudet ja ne, jotka haluavat vain omaa kärsimystään toisille työntää. Foorumilla on parviäly. Laadullisena tutkimuksena toimii kaikki sinne kirjoitettu. Niistä pitää omassa päässä muodostaa kuva ja analyysi. Tämän kvalitatiivisen komponentin lisäksi joissakin ketjuissa on tapana tehdä kvantitatiivista tutkimusta eli suoraan käyttää parviälyn analyysia kyselyn muodossa. Tätä kannattaisi hyödyntää enemmän. Sentimenttikyselyäkin pitäisi kehittää vielä erottelemaan pitkän ajanjakson sentimentti (ne johdon luotettavuudet jne) ja viimeaikainen, jolloin siitä näkisi kehityksen.

16. Miten hallitset tunteesi sijoittamisessa esim. kurssilaskuissa tai -nousuissa?

Markkinoiden perusominaisuus on syklisyys ja sitä vahvistaa sijoittajien fear-greed-sentimentti eli tunteet. Hätäilyn eli ensimmäisen mieleen tulevan reaktion sijaan kannattaa pysähtyä ja katsoa tilannetta vähän kauempaa ja miettiä, mistä on kysymys. Onko kyse makrotalouden pitkistä sykleistä? Silloin sektorikohtaiset yleisesti tiedossa olevat heilahdukset voi hyödyntää. Mikä sektori menestyy yleensä myös laskusuhdanteissa? Onko pienivaihtoisen lapun kohdalla kyse piensijoittajapaniikista tai -hypestä jonkun huhun vuoksi?

Kun hajauttaa tarpeeksi salkkuaan eri sektoreille, ei edes tarvitse hätäillä missään tilanteissa. Jos syklisyys vie alas, se myös tuo ylös ja osakkeiden tapaan aina vähän ylemmäs, keskimäärin. Hajautus turvaa mielenterveyttä myös silloin, kun joku osake heilahtelee yksittäisten tapahtumien vuoksi. Silloin voi katsella koko salkkuaan ja vilkaista niitä, joilla menee paremmin. Jos jokin osake nousee poikkeavasti, voin luopua osasta, mutta iloriviä jätän katseltavaksi krhmm… vrt. Neste edellä

17. Jos saisit opettaa napinpainalluksella vain yhden asian foorumilaisille, mikä se olisi ja miksi haluaisit opettaa juuri sen asian?

Olen huomannut kaveripiiristä ja foorumilta, että ihmisten aivot toimivat kovin eri tavoin. Vaikka olisi kuinka kokenut ja korkeasti koulutettu, ajattelu voi mennä binäärisellä mallilla. On joko tai. Tämä on oikea ratkaisu ja tuo on väärä. Elämästä on tullut jatkuvaa politiikkaketjua .

Mustavalkoisuuden sijaan, ellei näe värejä, harmaan sävyjäkin on. Jos on musta, niin on lopulta oltava olemassa valkoinenkin, jos on oikea, on oltava myös vasen. Ne ovat siis aina molemmat ja suhteessa toisiinsa. Sijoittamiseen sovellettuna: kaikki ei ole ”bumtsibum” tai ”menee nollaan”. Jos joku ei ole karhu, ei hänen tarvitse olla härkäkään. Toisen kanssa voi olla osittain samaa mieltä. Sijoituksessa voi olla yhtä aikaa hyviä ja huonoja piirteitä, jotka vaihtelevat ajassa. Jos näkee huonoutta, voi keventää sen sijaan, että hyppii osakkeesta toiseen on-off. Vähän kuin kääntäisi kylkeä, kun oikea puoli alkaa puutua, mutta kohta puutuu se vasen puoli jne. Joillakin foorumilaisilla on tapana vierailut ketjuissa, joihin julistetaan näitä binäärisiä varmoja tuomioita ilman kunnollisia perusteluja. Varmasti sellainenkin osuu joskus oikeaan, jos toistaa sen tarpeeksi moneen ketjuun. Kannattaa joskus kokeilla kysymysmerkin laittamista huutomerkin tai pisteen sijaan postaukseensa, herättäisikö se paremmin kaikkia hyödyttävää keskustelua keskustelufoorumilla.

18. Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisella? Miten olet nauttinut sijoittamisen tuomasta vauraudesta?

Osingoista tulee se perusturvallisuuden tunne. Voi myös huijata itseään, että Nesteen osingoilla on saanut polttoaineet, ainakin tähän asti ja Fortumista okt:n sähkölämmityksen. Lisäksi niiden arvostus toimii hedgenä noille kuluille. Usein osinkovirta on aika tasainen hajauttamalla, vaikka sentimentti ja talouden suhdanteet aina vaihtelevatkin. Nykyisin varsinkin Faronin seuraaminen on sen sijaan suurta sijoittamisviihdettä, tieteenteon seuraamista, jännitystä, ilon pilkahduksia ja ajoittaista ketutusta. Kohta siis jo elämää suurempaa trilleriä

Jos vauraudella tarkoitetaan sitä, että voi elää ilman rahallisia huolia, sellaista sijoittajaa ei taida ollakaan, salkun koosta riippumatta. Vaurautta pitää myös tarkastella suhteessa ikään. Ilman koko elämän jatkunutta säästäväisyyttä ei minullakaan olisi välttämättä kummoisia osakesäästöjä. Ostin juuri Citymarketista K-menu kaurahiutaleita 0,39€/500g ja K-menu pitkäjyväistä riisiä 0,47€/kg normihinnoin.

Vaurauden määrittelisin itselleni niin, että lainoja ei ole eikä niitä tarvitse ottaa hankkiakseen silloin tällöin itselle merkityksellisiä asioita, joista itse ja lähipiiri pääsevät nauttimaan (siis muutakin kuin kaurahiutaleita ja riisiä). Autoissa, veneissä enkä oikeastaan asumisessakaan ole koskaan säästänyt. Tai pyrin säästämään kuluissa hankinnan jälkeen, mutta hankin kuitenkin. Tosin 90-luvun lamassa piti odottaa 9 vuotta osakkeiden elpymistä ennen kuin pääsi uuden auton taas ostamaan . Omakotitalossa voi elää omassa rauhassaan. Mitä järkeä olisi sijoittaa, jos tuotoista ei pääse päivittäin nauttimaan vaikkapa autollaan Por-haltamalla.

19. Kannattaako Alokkaan tutustua tällaisiin ns. erikoisempiin yhtiöihin, joiden alaa on vaikea ymmärtää?

Tutustua kannattaa. Ei tarvitse ymmärtää kaikkea, mitä ketjuissa nörtteillään. Jos sivuuttaa 10 % yltiönegatiivisista ja 10 % yltiöpositiivisista postauksista, ollaan ehkä totuuden äärellä. Ja jos ketjussa on tehty parviälykyselyjä, ollaan myös lähellä todellisuutta. Vinoumaa ja pinoumaa positiiviseen voi niissä kyllä olla. Ja onneksi kaikki analyysit kirjoittaa maallikko, tosin korkeasti koulutettu ja asiaan syvällisesti perehtynyt sellainen, mutta ammattislangia ei onneksi analyyseissä näy.

20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia ja Inderesiä?

Kiitos omistautumisesta tiedon jakamiselle

---

Kiitoksia paljon vastauksistasi ja panoksestasi Foorumilla!

Toivon, että tämän(kin) haastattelun myötä monet muutkin Vinopinon kaltaiset uskaltautuisivat kirjoittaa. Joskus on sanottukin siihen tyyliin, että he joilla on tietoa ja taitoa ovat usein aika hiljaa erilaisilla keskustelu- ja somealustoilla - onneksi on poikkeuksiakin kuten tämä haastateltavani, joka jakaa tietojensa että taitojensa avulla arvokasta sisältöä.

Olen huomannut kaveripiiristä ja foorumilta, että ihmisten aivot toimivat kovin eri tavoin. Vaikka olisi kuinka kokenut ja korkeasti koulutettu, ajattelu voi mennä binäärisellä mallilla. On joko tai. Tämä on oikea ratkaisu ja tuo on väärä. Elämästä on tullut jatkuvaa politiikkaketjua .

Mustavalkoisuuden sijaan, ellei näe värejä, harmaan sävyjäkin on. Jos on musta, niin on lopulta oltava olemassa valkoinenkin, jos on oikea, on oltava myös vasen. Ne ovat siis aina molemmat ja suhteessa toisiinsa. Sijoittamiseen sovellettuna: kaikki ei ole ”bumtsibum” tai ”menee nollaan”. Jos joku ei ole karhu, ei hänen tarvitse olla härkäkään. Toisen kanssa voi olla osittain samaa mieltä. Sijoituksessa voi olla yhtä aikaa hyviä ja huonoja piirteitä, jotka vaihtelevat ajassa. Jos näkee huonoutta, voi keventää sen sijaan, että hyppii osakkeesta toiseen on-off. Vähän kuin kääntäisi kylkeä, kun oikea puoli alkaa puutua, mutta kohta puutuu se vasen puoli jne. Joillakin foorumilaisilla on tapana vierailut ketjuissa, joihin julistetaan näitä binäärisiä varmoja tuomioita ilman kunnollisia perusteluja. Varmasti sellainenkin osuu joskus oikeaan, jos toistaa sen tarpeeksi moneen ketjuun. Kannattaa joskus kokeilla kysymysmerkin laittamista huutomerkin tai pisteen sijaan postaukseensa, herättäisikö se paremmin kaikkia hyödyttävää keskustelua keskustelufoorumilla.

Tämä yllä oleva on erinomainen huomio, joka korostuu erityisesti esim. Äxässä. Mustavalkoisuus yhdistettynä besservisseröintiin on huvittava, mutta myös pelottava yhdistelmä.

K-menu pitkäjyväistä riisiä 0,47€/kg normihinnoin.

Alokas taitaa lähteä K-Cittariin, Lidlissä maksaa enemmän.

Kiitoksia ja mukavaa viikonloppua!

[Monte_Cristo]

Kiitos haastattelusta ja erityisesti siitä, että saatiin kerrankin ”täysi-ikäinen” tuomaan kokemuksen ääntä mukaan!
Sen arvostus on palstalla mielestäni aliarvostettu, toisaalta sen ymmärtää , mutta ei millään haluaisi hyväksyä .

[Sijoittaja-alokas]

Kiitos!

Oli mahtavaa saada hänet haastateltavaksi monestakin syystä ja totta sekin, että konkareita voisi olla enemmänkin haastateltavana.

Tänään olen täältä Foorumilta paljon pois, kun on menoja aamust iltaan. Jossain välissä ehkä vähän lukemaan ehtii hetkisen.

[Juha_Salminen]

Kiitos @Sijoittaja-alokas hienosta valinnasta haastateltavaksesi. On ollut ilo ja kunnia lukea @Vino_Pino asiantuntevia tekstejä Inderesin Faron -ketjussa. Vinopino on uutterasti jaksanut tuoda tieteellistä näkemystä eri lähteiden kautta ja lisäksi tulkinnut niiden sisältöä kansantajuisesti meille maallikoille. Koska olen itse bongannut Faronin jo niiltä ajoilta, kun yhtiö oli listautuneena Lontoon pörssiin ja Helsinkiin listautumisen jälkeen olen itse aktiivisesti sijoittanut yhtiöön, niin Vinopinon tuoma informaatio on ollut todella hyödyllistä luettavaa.

Iso kiitos siis @Vino_Pino panostuksestasi Faron -ketjuun!

[Vino_Pino]

Kiitos tilaisuudesta saada oppia itsestäänkin kaikenlaista. Päiväkirjaa ei ole tullut pidettyä, joten joutui myöntämään kaikenlaista ihan kirjallisesti.

@Sijoittaja-alokas

K-menu pitkäjyväistä riisiä 0,47€/kg normihinnoin.

Alokas taitaa lähteä K-Cittariin, Lidlissä maksaa enemmän.

@Sijoittaja-alokas

Tänään olen täältä Foorumilta paljon pois, kun on menoja aamust iltaan. Jossain välissä ehkä vähän lukemaan ehtii hetkisen.

Ymmärrän. Kun tänään käyt ostamassa riisihyllyjä tyhjäksi, ei kannata ihan kaikkiin Cittareihin mennä, takuuhintaan 0,47 € saat ainakin Eastonista ja Jumbosta.

[Sijoittaja-alokas]

Perjantaina julkaisen haastattelun foorumilaisesta, joka on aika usein antanut vastauksissaan/viesteissään mulle hyvää ajateltavaa… välillä jopa huumoria käyttäen.

Tuntuu ainakin itsestäni, että hänellä on sijoittamisessa mukana maalaisjärkeä ja loogisuutta, eli ei ajattele turhan vaikeasti eikä turhia tunteile. Hänen ajatuksensa tekevät hyvää itselleni, koska mulla ei ole järkeä, mutta epäloogisuutta sitäkin enemmän + lisäksi hyvä fomohistoria.

Niin… ja hän on myös ensiluokkainen meemitaitelija.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

@Sijoittaja-alokas

Suorat linkit haastatteluihin (luethan silti jokaisen haastattelun):

1. Verneri Pulkkinen
2. Timontti
3. JNivala
4. Marianne Palmu
5. JHeiskanen
6. Seinäkadun Keisari
7. SijoitusSeppo
8. Emma Kuusinen
9. Mauri
10. Juha Kinnunen
11. Kale-possu
12. Johannes Sippola
13. Mikael Rautanen
14. Contrafun
15. Lexus
16. Rauli Juva
17. Jukka Lepikkö
18. Kaisa Vanha-Perttula
19. Lyly_ja_Immo
20. Heikki Keskiväli
21. Atte Riikola
22. Harri Sieppi
23. Teemu Hinkula
24. Viljo
25. Mirko Hurmerinta
26. Aili
27. Aatos Manninen
28. Yu Gong
29. KuHa
30. Jaska10
31. superg
32. Kaj Hagros
33. Erkki Vesola
34. Jeremias Makkonen
35. NukkeNukuttaja
36. Antti Luiro
37. Joni Grönqvist
38. Tomi Valkeajärvi
39. MoneyWalker
40. Miika Purola
41. Antti Siltanen
42. Emmi Berlin
43. Olli Vilppo
44. Lazyway
45. Sijoituskästin Kevin ja Teemu
46. Olli Koponen
47. Veli-Pekka Kellokumpu
48. Ituhippinen
49. Antti Järvenpää
50. Sara Antonacci
51. Mikko Jylhä
52. Pauli Lohi
53. Esa “Omavaraisuushaaste” Juntunen
54. Merja Mähkä
55. SuomenBuffet
56. Tuomas Tuominen
57. Sauli Vilén
58. Karo Hämäläinen
59. Christophe Sut
60. KalleH
61. Tyhjatasku
62. Frans-Mikael Rostedt
63. Sijoittaja-alokas
64. Karhulalainen
65. Kari Nerg
66. Pörssi-Petteri
67. Iikka
68. Vanerihands
69. Hades
70. Arttu Heikura
71. Opa
72. Pappa-Tunturi
73. Roni Peuranheimo
74. Pia Kåll
75. Kasper Mellas
76. Tommi Saarinen
77. Sambadi
78. Ensihoitsu
79. Miikka Laitila
80. Mikko Mäkinen
81. Riku Virtanen
82. Passi
83. LakeBodoom
84. Musti
85. Henri Elo
86. Ville Kivinen
87. Mikael Maijala
88. Osinkoinsinööri
89. Erkka Salonen
90. Torsti
91. Optis
92. Torniojaws
93. Katja Hakala
94. Akee
95. Räppäri sijoittaa
96. Susanna
97. Ville Tolvanen
98. Almanakka
99. Juha Salminen
100. Vesa Puttonen
101. Arhi Kivilahti
102. Ove_vapaalla
103. Jorma Erkkilä, SalkunRakentaja
104. Xlat
105. Juho Haverinen
106. Kimmo Sulonen
107. Helena Norrman
108. Noora Kuisma
109. Vino_Pino

[Sijoittaja-alokas]

110. Blackparta

Ilahdun erityisen paljon, jos huomaan tämän kaverin vastanneen tai laittaneen viestiä – häneltä tulee usein selkeitä hyviä kommentteja eri yhtiöistä ja yleisesti erilaisista sijoitusaiheista, lisäksi mukana on usein hyvää huumoria. (Kannattaa käydä katsomassa hänen meemejään meemiketjusta. )

Yleisenä ongelmana sijoittamisessa taitaa olla mm. turha tunteilu, mikä aiheuttaa usein esimerkiksi hätäisiä toimeksiantoja fomossa tai paniikissa. Tuntuu, että tämä nimimerkki ainakin usein osaa ajatella järkevästi sekä nähdä metsän puilta turhia tunteilematta.

Ihmisillä on tapana helposti myös unohtaa katsoa kokonaisuuksia ja perusasioita ihan elämässä kuin sijoittamisessakin. Jäädään kiinni yksityiskohtiin tai unohdetaan asioiden eri puolet sekä osa-alueet, mutta Blackparta vaikuttaa siltä, että hänen tekemisensä ei jää näistä kiinni; ettei perustyötä olisi tehty ja kokonaisuutta katsottu.

Tämän kaverin ajatuksista ja viesteistä jokainen meistä voi saada ajateltavaa sekä työkaluja omaa sijoitustoimintaa ajatellen.

1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka olet.

Vantaalla asuva Etelä-Karjalasta lähtöisin oleva 40v tuotantotalouden insinööri, aviomies ja kolmen lapsen isä. Olen työskennellyt samassa yritysessä yli kymmenen vuotta eri tehtävissä. Melko rauhallinen, introvertti, pohtiva, liberaali, oman elämän koomikko.

2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät

Pienenä minusta piti tulla lastenkirjailija.
Olen nukkunut yön Mustanmeren rannalla taivasalla tähtiä ihaillen. Kyseessä oli julkinen uimaranta.
Pelasin usean vuoden päivittäin mobiilipeliä Empires & Puzzles samalla nimimerkillä ja olin Suomen parhaissa joukkueissa siihen aikaan. Kävin myös ohikiitävän hetken maailmanlistan kärjessä.

3.Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Pidän mökkeilystä. Isälläni on ollut mökki 35 vuotta ja siellä tulee vietettyä paljon aikaa kesäisin. Olen pelannut pesäpalloa pikku pojasta lähtien.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Herään usein yöllä siihen, että 3v poika änkeää vaimon ja minun väliin. Nukun tällöin loppuyön vaihtelevasti ja herään väsyneenä ensimmäiseen herätyskellon ääneen, torkun lisää ja lopulta pakotan itseni ylös.
Sitten poika hereille ja tehdään aamutoimet yhdessä. Heitetään huomenet tyttöjen (11v ja 7v) kanssa ennen kun he menevät kouluun. Onneksi tytöt on omatoimisia. Puetaan nopeasti ulkovaatteet pojan kanssa ja kiiruhdetaan päiväkotiin aamupalalle. Sitten suuntaan kotiin etätöihin tai toimistolle. Kahvi napataan tässä kohtaa ja siirrytään koneen ääreen. Aamupalaa itse en syö. Kotitoimistolla vaimo on keittänyt kahvit ja hän siirtyy omiin hommiin alakertaan ja minä yläkertaan. Aloitan työskentelyn ja kurkkaan siinä sivussa onko tullut mitään uutta tiedotetta salkun yrityksiltä tai uutta Inderesin analyysia. Jos vaikuttaa kiinnostavalta niin lukastaan vähintään silmäillen läpi. Aikaa tähän ei paljoa kuluteta. Töiden välissä kurkataan onko kurssit eläneet ja saatetaan laittaa ostotoimeksiantoja jos oma aiemmin mietitty ostotaso lähenee. Inderesin foorumia tulee mahdollisesti silmäiltyä.

Työpäivän jälkeen minä tai vaimo hakee pojan päiväkodista. Minä teen yleensä ruoan. Lapsilla on jonkun verran harrastuksia, joten tässä kohtaa tulee yleensä kiire jotta ruoka ehtii valmistua ajoissa. Kurkkaan jossain välissä hyvin nopeasti jenkkien pörssin ja omat laput siellä (alle minuutti). Ruoan jälkeen mahdollisesti hetki omaa aikaa, kotitöitä, lapsien harrastuksia tai yhteistä oleilua. Iltapalat lapsille ja sen jälkeen siirryn lasten kanssa iltatoimiin. Luen kirjaa pojalle ja joskus tytötkin ovat kuuntelemassa. Laulan lapsille iltalaulun tai kaksi. Nykyään poika vaatii, että vieressä köllötellään hetki ennen kuin suostuu jäämään yksin omaan sänkyyn. Tässä kohtaa voi isilläkin tulla nukkumatti. Herään itsekseni hetken päästä ja raahaudun alakertaan vaimon luo joka on hoitanut sillä aikaa muita askareita. Katsotaan yhdessä telkkarista yhteisiä ohjelmia joiden aikana voi multitaskata ja seurata vielä jenkkipörssin päivän loppua. Siitä sitten iltatoimien jälkeen nukkumaan.

5. Millainen olet sijoittajana?

Arvosijoittaja, ķontrasijoittaja ja lähes FOMO-vapaa. Kuitenkin minulla on myös joitain selkeästi muita kuin perus arvosijoituksia esim. Bioretec ja Witted. Hyvinhän näillä ei olekaan mennyt.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Vanhempani sijoittivat lapsilisäni minulle OP:n rahastoihin. Ihan kauheasti ne ei lopulta tuottaneet, mutta voiton puolelle kuitenkin jäi. Olen lapsena tietänyt aina omistavani näitä rahastoja ja aina niiden tilannetta seurailin kun posti kuljetti paperisen lapun kotiin.

Nuorena aikuisena tein ensimmäisiä sijoituksia itsenäisesti. Muistan sijoittaneeni riskiä karttaen käteistä vuoden mittaiseen määräaikaistallennukseen ja sain tästä hataran muistini mukaan jotain 5-6% korkoa vuodessa. Myöhemmin sijoitin myös Kiina-rahastoon ja Intian-rahastoon muutamia tuhansia euroja joskus noin vuosina 2006-2008.

Seurasin miten finanssikriisi pyyhkäisi oman salkun kaikki tuotot ja paljon enemmän. Tässä kohtaa oli salkku rumasti pakkasella. Elettiin tai ainakin itse elin vielä paperiaikaa, jolloin sijoituksia tuli katsottua aina kun postilaatikkoon kolahti uusi lappu pankista. Jokainen kirje näytti aina edellistä huonommalta ja paperitappiot olivat hyvin merkittäviä peilattuna omaan omaisuuteen. Asian alettua minua hieman ahdistamaan, otin isän kanssa asian esille. Kysyin pitäisikö myydä kun vielä jotain näistä saa. Onneksi isäni oli nähnyt maailmaa pidemmältä ajalta ja hän totesi kurssien kyllä nousevan takaisin lopulta. En tehnyt yhtään mitään salkulle. Tämä taisi tapahtua aikalailla pohjilla ja lopulta salkku nousi takaisin plussalle.

Salkun laitoin sileäksi vuonna 2013 kun päätin hankkia ensimmäisen oman asunnon. Sijoittaminen unohtui muutamaksi vuodeksi esikoisen synnyttyä ja erottuani silloisesta puolisostani ja lapseni äidistä.

Muistaakseni vuonna 2015 aloin ostamaan uudestaan rahastoja pikkuhiljaa. Näistä ostoista ei enää ole jäljellä mitään. Indeksirahastot löysin vuonna 2016. Tässä vaiheessa ostin indeksirahastoja ja hieman aktiivisesti hoidettuja rahastoja mm. Intia, Latinalainen Amerikka, Kiina, Afrikka, Raaka-Aine jne. Pikkuhiljaa aloin enemmän kiinnittämään huomiota hallinnointikuluihin, joten indeksien osuus nousi.
Vuonna 2019 möin asunnon ja hankittiin vaimon kanssa nykyinen yhteinen koti. Tällä kertaa en salkkuuni koskenut.

Covid dippi: Olin tässä kohtaa vakuuttunut, että kaikki päätyy lopulta hyvin. Olihan salkkuni noussut finanssikriisistä niin kai me yksi pöpö voitetaan. Ostin indeksirahastoja dipista. Ihan pohjalle ei osuttu, mutta nyt ensimmäistä kertaa koen olevani pelin päällä. Minua jäi kaivelemaan se etten ostanut finanssikriisissä mitään. Tosin olin nuorempi ja tämä kriisi oli ihan eri mittaluokan kriisi kun silloin koko finanssimaailma tuntui tuhoutuvan. Taisi mennä tässä kohtaa aikalailla kaikki ylimääräinen pörssiin. Vipua en ole koskaan käyttänyt.
Kurssien noustessa yleisesti vuonna 2020 ja 2021 huomasin, että Intia-rahastoni ei ole paljoakaan noussut. Lisäsin sitä, jonka jälkeen se tuottikin todella kivasti.
Vuonna 2021 minua hirvitti nousseet kurssit. Mitään en myynyt sen takia, mutta lisäostoja tein nihkeästi. Maailmaindeksiin laittamani rahat on kyllä kivasti plussalla tänä päivänä ja laittamalla vain sinne enemmän, olisin pärjännyt paljon paremmin.

Laitoin säästöjäni kuitenkin vertaislainoihin. Näistä olen irtautunut lähes kokonaan. Lopulta nämä ei mitään kultakaivoksia ollut, mutta ainakaan en ostanut tuolla rahalla kuplahintaisia osakkeita Suomesta. Siihen nähden pärjäsin hyvin. Minulla oli venäläisiä ja ukrainalaisia vertaislainoja, mutta onnistuin haistamaan kasvaneen riskin tarpeeksi ajoissa. Aloin näitä vähentämään systemaattisesti jo ennen vuoden 2022 vaihdetta. Ehdin saamaan noin 95-98% ulos ennen sodan alkua.
Toinen onnistuminen oli Kazakstanilaisten lainojen ostaminen alennuksilla heidän vallankaappausyrityksen aikaan kun alkoi vaikuttamaan siltä, että kaappaus epäonnistuu.
Vaikka nämä näyttäytyy melko randomilta ja riskisiltä, olen pitänyt aina huolen hajautuksesta.

Osakepoiminnan aloitin vuonna 2021. Tein tämän kuitenkin erittäin varovaisesti ihan pikku rahalla (muutama sata euroa). Nämä poiminnat meni ihan vihkoon, mutta palo syntyi.

2022-2024:
Aloin ostamaan enenemissä määrin suoria osakkeita joskus keväästä 2022 alkaen. Kuten tiedämme niin vaikea on ollut tehdä tulosta suomalaisilla osakkeilla. Kuitenkin olen pystynyt tekemään pientä plusmerkkistä tulosta joka vuosi.
Ruotsalaiset ja USA:laiset osakkeet löysin myös valikoimaan. Sijoitustyyli on muokkautunut matkan varrella enemmän arvosijoittamisen suuntaan.
Indeksejä ostin salkkuuni viimeksi marraskuussa 2022.

7. Millainen salkku sinulla on? Mitkä ovat kolme viimeisintä ostostasi, ja miksi juuri ne päätyivät salkkuusi?

Minulla on vielä jäljellä indeksirahastoja jotka ovat noin 25% koko salkusta. Nämä saavat jatkaa omaa elämäänsä ilman että kosken niihin.
Loput 75% on suoria osakkeita.

Olen aina ajatellut, että uskallan ottaa enemmän riskiä jos pidän panokset tarpeeksi pieninä. Tämän takia salkussani on tasan 50 eri yritystä. Voi kuulostaa hurjalta, mutta sopii minulle. Sieltä löytyy mm. tekstiiliteollisuutta Jordaniassa (pääkonttori USA:ssa), Alibabaa, brasilialaista panimoa, kolmea eri yritystä Israelista, kahta ruotsalaista, USA:sta kahdeksaa (mm. Paypal) ja iso määrä tuttuja suomalaisia yrityksiä. Suurin salkussa on niinkin eksoottinen kuin Nordea jota lisäilin reilusti silloin kun Silicon Valley Bank meni nurin.
Jako on tällä hetkellä osakkeissa: Suomi 61%, USA 18%, Ruotsi 7%, Israel 7%, Brasilia 3%, Kiina 2% ja Kreikka 2%.

Jos ei huomioida minimaalisen pieniä lisäsostoja niin kolme viimeisimpää uutta tulokasta salkussa on ollut Citycon, Nurminen Logistics ja Coffee Holding.

Citycon päättyi salkkuun sen takia, että osakekurssin hinta suhteessa sen tase-arvoon on erittäin houkutteleva. Pidän osaketta aliarvostettuna. Kurssi laski kovasti korkojen noustessa. Mielestäni on hyvä mahdollisuus, että Citycon hyötyy korkojen laskusta.

Nurminen on pärjännyt hyvin vaikeassa markkinassa ja mielestäni kurssi 0,78e oli hyvä kohta hypätä mukaan. @Iikka:n tekstit vaikutti myös sijoituspäätökseen. Joskus kannattaa kuunnella itseä fiksumpia, mutta sokeasti ei pidä ketään peesata.

Coffee Holding on tupakantumppi-yritys joka näyttäisi ehkä saaneen tehtyä käännöksen. Ostaessani osaketta, se treidasi 16% alle NCAV:n (Net current asset value - Wikipedia).
Sittemmin osake on noussut yli 10% kirjoitushetkellä. Haluan katsoa miten tulos lähtee etenemään, sillä parhaassa tapauksessa tällä on mahdollisuus moninkertaistua. En kauheasti osaa nähdä todellista laskuvaraa arvossa tällä taseella vaikka hinta heiluukin rajusti.

8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?

Hieman vaihtelee prosessi erilaisten firmojen välillä. Tätä voi olla hyvä vielä terävöittää jatkossa. Yritänkin koko ajan kehittää itseäni tässä asiassa. Mietin nykyään ensin sitä kuinka paljon luulen voivani menettää ostamalla kyseistä osaketta. Vasta seuraavaksi mietin kuinka paljon voin tienata. Yritän hahmotella jonkinlaista hiha ravistusta keskimääräisestä tuloksesta ja jos uskon kasvuun, hyväksyn hieman korkeammat arvostuskertoimet. Sivuutan yleensä tappiota tekevät kasvuyritykset kokonaan. Näissä kun laskuvara on oikeasti helposti se 100%. Aina sanotaan, että osakkeet voivat laskea 100%, mutta ilman velkaa on vaikea mennä konkurssiin vielä kun samaan aikaan syntyy tulostakin. Lähden liikkeelle usein taseesta jos liiketoiminta vaikuttaa sykliseltä. Liikearvot tulee siivottua pois ja yleensä myös aineeton omaisuus. Katson menneiden vuosien liikevaihdon, nettotuloksen, ROE:n tms. sekä niiden muutokset. Mikäli yritys harrastaa isossa määrin osakepalkkioiden jakamista johdolle, on se punainen lippu itselleni. Ei välttämättä prosessi siihen lopu, mutta vaikuttaa vahvasti lopulliseen arvioon. Saatan pohtia vääristääkö Covid menneiden vuosien lukuja. Oliko kyseessä aikaistettu kysyntä ja tuollaiseen tasoon ei ole paluuta. Saatan katsoa toimarin haastattelun, lukea osavuosikatsauksen, kuunnella konffapuhelun tms. ja monesti nämä kaikki. Yritän kaivaa uutisia ja luen ihmisten foorumiviestejä aiheesta jonkinlaisella suodattimella. Luen luultavasti jonkun analyysinkin. Haarukoin hinnan millä olisin valmis ostamaan. Harvoin käytän mitään DCF-laskentaa, mutta olen joskus tätäkin kokeillut. Katson myös kurssigraafeja monesti ja saatan tehdä oston omaa ajateltua ostohintaa alempaa jos oman mututuntuman mukaan kurssi voisi käydä vielä alempana koukkaamassa. Yleensä ostan sen verran masentuneiden sjoittajien pienen vaihdon osakkeita, että kurssit voivat pomppia melkoisesti. Tämä kohta on enemmän taidetta kuin tiedettä.
Yleensä ostan muutamassa osassa kotimaasta (kulut max 1%), jolloin ostan lisää mikäli kurssi valuu. Ulkomaalaisia osakkeita ostan kerralla hieman isommalla rahalla kulujen takia. Incapin kohdalla olisi pitänyt ostaa enemmän noin 6,1 eurosta, mutta määrä jäi lopulta 100kpl:seen. Olisin ostanut lisää alempaa. Tässä tuo taktiikka ei toiminut, mutta monessa muussa tapauksessa on säästöjä tullut. Hieman harmitti tuo Incap kun pidin tuota selvästi parhaana sijoituksena tuolloin ja myös kaveria siitä hyvissä ajoin alustin.

9. Jos joutuisit valitsemaan loppuelämäksesi 4 arvostuskerrointa, mitkä valitsisit ja miksi?

EV/FCF Tämä huomioi yrityksen velkaisuuden/varallisuuden ja myös vapaan kassavirran.
EV/EBIT Vähän sama kuin ylempänä, mutta kassavirran sijasta liiketulos huomioidaan. On mielestäni parempi kuvaamaan silloin kun investoidaan kasvuun. Tässä kuitenkin on omat riskinsä sillä esim. Tecnotreen kohdalla näyttää halvalta. Ei pidä katsoa vain yhtä arvostuskerrointa.
P/TBV Tase arvo ilman töhnää. Antaa monesti paremman kuvan taseesta kuin P/B. Ei sovellu kaikkiin bisneksiin kuitenkaan.
Osinkotuotto % Haluan pitää osinkopuolueen jäsenyyden. Osinkoa on kivaa saada vaikka sen jakaminen ei monesti järkevää ole. Kuitenkin jos markkinat hinnoittelee jonkun osakkeen naurettavan halvaksi, eikä johto tajua ostaa omia osakkeita, eikä kallista velkaa ole lyhennettäväksi, eikä järkeviä investointeja tehtäväksi, on hyvä että jotain tuottoa tulee holdaamisen aikana. Lisäksi osinkotuotto tuo turvaa ja luottoa itselleni silloin kun ostan vaikka Jordaniassa olevaa tekstiiliyritystä. Voisivat he jakaa suurempia palkkioita johdolle tai tunkea rahat vaikka palmusaareen, mutta kun maksavat 6% osinkoa niin olen tyytyväinen.

10. Jos joutuisit valitsemaan loppuelämäksesi 4 tunnuslukua, mitkä valitsisit ja miksi?

ROE sillä pitää olla jotain laadullistakin mukana ja sitäpaitsi on hyvä pystyä haarukoimaan millaista tuottoa pääomille on saatavissa.
ROIC Myös laatua kuvaava mittari.
Liikevaihdon kasvu % Keskimäärin yrityksillä menee paremmin jos liikevaihto kasvaa
Debt/EBITDA kuvaamaan miten paljon velkaa on suhteessa käyttäkatteeseen.

11. Mitkä ovat kolme parasta puoltasi sijoittajana? Ja missä asiassa haluaisit erityisesti kehittyä sijoittajana?

Ei ole ihan helppo kehua itseä, mutta ehkä nämä voisi olla.

1. Uskallus mennä massoja vastavirtaan ja nähdä metsä puilta.
2. Kärsivällisyys odottaa
3. Kyky muuttaa lopulta mielipidettä kun huomaa olevansa todennäköisesti väärässä.

Kehitettävää löytyy aina. Olisi hienoa osata nähdä kirkkaasti tulevaisuuteen ja osata poimia tulevia kasvuraketteja. Kuitenkin missä olisi mahdollista helpommin kehittää itseään olisi parempi ymmärrys erilaisista sykleistä sekä eri asioiden syistä ja seurauksista.

12. Kuvaile näitä yhtiöitä viidelläkymmenellä sanalla per yhtiö

- Boreo (olet antanut tästä mulle hyviä ajatuksia, mutta silti holdasin ja otin lisää turskaa)
Ollut jäätävässä kuplassa menneinä vuosina ja tämä on nähtävissä kurssigraafeilla. Kyseessä oli varmastikin yksi pahimmin kuplaantunut osake koko Hesulissa. Pienellä volyymilla kurssi liikkuu rivakasti kun vaihtoa on hyvin vähän. Tase on heikko ja suomipaino on käsittääkseni yrityksellä suuri. Kuitenkin toimitusjohtajan ulosanti vaikuttaa hyvältä. En itse osaisi ostaa ennen käännettä tuloksessa.

- Citycon
Ainainen pettäjä joka laskee vuodesta toiseen kuin lehmänhäntä. Pääomanpalautuksia ja samaan aikaan suunnattuja anteja. Ei hyvää päivää! Lisäksi toimariruletti niin ei ihme että kurssi on missä se on. Tasetta pyritään vahvistamaan myymällä hieman kauppakeskuksia. Korkojen laskun luulisi auttavan velkaista Cityconia. Citycon on suurella alennuksella taseeseen nähden. Lyötyä on lyöty liikaa.

- Nurminen Logistics
Hylkiö jota moni ei halua omistaa. Tämä on arvosijoittajan valinta sillä P/E on ysin luokkaa ja EV/EBIT 5,5. Niin huono Nurminen tuskin on minä sitä pidetään. Optiona jos sota loppuun Ukrainassa, on Nurmisella mahdollisuus hyötyä tästä jollain aikajänteellä. Tehnyt viimeaikoina pari yritysostoa ja nämä voisivat saada lisää tuloksentekokykyä ja nostetta kurssiin.

13. Mitkä ovat sinulle tärkeimpiä tietolähteitä sijoittamisessa, jos Inderesiä Foorumeineen ei saa mainita eikä yhtiöiden omia materiaaleja?

Youtube, stockanalysis.com, finance.yahoo.com ja investing.com.
Lisäksi Kauppalehteä tulee välillä silmäiltyä, mutta vähemmän viime aikoina.

14. Miten hyödynnät makrotalouden uutisia ja tietoja omassa sijoitustoiminnassasi?

En varmaan lopulta kovinkaan paljoa. Hieman tosin saatan yrittää niiden kautta silmäillä suuntaviivoja lähitulevaisuudelle.

15. Sinun pitää antaa salkkusi viideksi vuodeksi kolmelle foorumilaiselle ja kolmelle indeläiselle, keille antaisit ja miksi?

@Iikka on melko samantyylinen kuin itse olen ja hän ei fomottaisi salkkua tyhjäksi.
@JHeiskanen vaikuttaa hyvältä valinnalta omalle salkulle ja Iikan aisapariksi.
@Opa vielä kolmantena palasena. Pitää tiimissä olla yksi tutalainen jos minä olen pois.

@Verneri_Pulkkinen tietää paljon kaikesta. Boreota kiellän erikseen ostamasta.
@Thomas_Westerholm on mielestäni oikein pätävä kaveri.
@Rauli_Juva Hän on vähän saanut kuulla Kamuxin, Harvian yms suosituksista, mutta Rauli ainakin uskaltaa olla erimieltä eikä vain hymistele mukana.

16. Mitä apua saat sijoittamiseen Foorumilta, mitä et muualta saa?

Erittäin paljon tietoa koottuna yhteen. Lisäksi foorumin ansiosta olen oppinut tosi paljon juttuja mitä pidän nykyään itsestäänselvyytenä.

17. Olet lahjakas meemitaitelijanakin, mistä luovuutesi kumpuaa? Ja oletko livenäkin hauska meemeilijä?

Luulen olevani ainakin joskus hauska, mutta vain tutussa seurassa. Joskus harrastin myös lyhyen aikaa maalaamista ja vaikka en siinä kovin hyvä ollutkaan, oli se tapa tuoda luovuutta esille. Meemit on ehkä tänä päivänä itselleni se sopiva tapa kanavoida luovuuden vimmaa.

18. Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisen suhteen?

Tavoite on päästä eläkkeelle hieman aiemmin kuin minun laskennallinen eläkeikä 100v. Ehkä joskus 60 vuotiaana. Tarkoitus on turvata taloudellinen tilanne myös siltä varalta jos tulee ennen eläkeikää jotain hetkellisiä haasteita ja kriisejä saatana.

Lapsille sijoitan lapsilisät kuten isänikin minulle aikoinaan. Toki yritän saada isääni parempaa tuottoa lapsilleni. Tarkoitus on antaa heille pieni pesämuna esim. omaa ensiasuntoa varten jolloin lisätakausta ei asuntolainaan tarvittaisi.

19. Sinulla tuntuu olevan hyvä taito huomata erilaisia sudenkuoppia, miten Alokas onnistuisi välttämään erilaiset ansat, kuten Mustaparta?

On tässä itsekin ansoihin astuttu, mutta ehkä se on juuri se kuoppa mitä kannataa katsoa ennen kuin katsoo sitä mahdollista nousua. Mitä jos kasvuosake ei kasvakaan ja se on nyt P/E 60 P/B 10. Tälläistä jos ostaa vaikka 10% salkusta ja kasvulle käy kehnosti, jälki on todella rumaa. Mitä suurempi riski on sijoituksella, sitä pienempi painoarvo sillä tulisi olla salkussa. Tasaiset tylsät salkun keskiöön ja sitten siinä reunalla taiteilee erilaisilla jutuilla. Jokainen toki saa tehdä mitä haluaa, mutta itselle lopulta on tärkeintä ettei muutama huono päätös tuhoa koko salkkua. Hitaasti hyvä tulee…

20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja sen foorumilaisia?

Haluan kiittää Inderesiä ja foorumia kaikista opeista mitä olen saanut imettyä sienen lailla. Pidetään foorumi aktiivisena niin se hyödyttää varmasti lopulta meitä kaikkia.

---

Kiitoksia mainioista vastauksista Mustaparta!

Tarvitseeko olla karhu tai härkä, tai kovasti jotain mieltä, no ei välttämättä. Mustaparran ja monien muiden fiksujen sijoittajien vahvuus on se, että he osaavat olla hyvin objektiivisia sekä nähdä metsän puilta, minkä haastattelussa hänkin mainitsee (”nähdä metsän puilta” oli jo mielessäni ennen kuin sain hänen vastauksensa ).

Jos suuttuu ja tulistuu sijoittamisesta, yleisesti keskustelusta tai muusta, niin on hyvä vetää happea sekä miettiä asioita uudelleen, muuten menee hyvin helposti metsään. Lapsellisella asenteellisella kiukuttelulla (esim. mielenosoittaminen lapsellisesti eri tavoin toisia kohtaan) ei koskaan näytä fiksulta ja muutenkin kiukuspäissään/tunnepäissään sijoittaminen johtavat helposti turskiin (fomoturskat ovat mun erikoisalaani :D). Hyvät käytöstavat ja yhteishenki sekä toisten ymmärtäminen että erityisesti laadukas sijoituskeskeinen keskustelu ovat tämän Foorumin valtteja, joten arvostetaan toisia, esimerkiksi yhtiöketjuihin paljon aikaa käyttäviä laadukasta sijoitussisältöä tuottavia foorumilaisia vähintäänkin voi ”kiittää” tykkäyksillä.

Tämän kohdan haluan nostaa vielä tähän loppuun:

16. Mitä apua saat sijoittamiseen Foorumilta, mitä et muualta saa?
Erittäin paljon tietoa koottuna yhteen. Lisäksi foorumin ansiosta olen oppinut tosi paljon juttuja mitä pidän nykyään itsestäänselvyytenä.

Mukavaa viikonloppua!

[Sijoittaja-alokas]

Mietin kauan, että miten kuvailisin perjantaista haastateltavaa enkä vieläkään ole oikein keksinyt… no hän on ihminen.

Kyllä mä kaikkea positiivista ja hienoa keksisin hänestä ja helposti, mutta nyt en oikein osaa häntä vain kuvailla tarpeeksi osuvasti.

---

Tuloskausi on rauhoittunut ja nyt on aikaa meillä enemmän; harras toiveeni on, että hiljaisimpiinkin yhtiöketjuihin, joiden yhtiöissä on pientäkin potentiaalia, niin olisi joku jakamassa hyvää tietoa ja ajateltavaa sijoittajille.

Rentoa viikon jatkoa kaikille!

[Sijoittaja-alokas]

111. Pohjolan Eka , OSA 1/2 (vastaukset eivät mahtuneet yhteen viestiin)

Suomen mystisin ja kiinnostavin sijoitusnimimerkki? Jollain sijoitusnimimerkillä saattaa olla X:ssä enemmän seuraajia kuin Ekalla, mutta Ekan nimi on salkunhoitajien, ammattisijoittajien, analyytikoiden ja monien muiden sijoitusmaailman ihmisten huulilla sijoitussisällön vuoksi – ei niinkään viihteen tai jännityksen takia.

Mikä Ekassa kiehtoo… huumori, kirjoitustaidot, sijoitustaidot vai älykkyys? Uskon, että kaikki nämä mainitut asiat yhdessä ja aito itsenäinen ajattelu sijoittamisessa… monet meistä ehkä ajattelevat olevansa itsenäisiä ajattelijoita sijoittamisessa, mutta harva siihen kykenee, kuten Eka. Eka on kova (kuten häntä fanittava ystäväni usein sanoo).

P1:stä on kehuttu syystä, ja ansaittu palaute on varmasti hänen mieleensä. Olen aina ollut kiinnostunut Ekan kommenteista sijoittamisesta ja sijoituskohteista, koska olen niistä saanut työkaluja ja ajateltavaa sijoitustoimintaa ajatellen, kuten monet muutkin. Ekan nimi on Ruoholahdessa monien huulilla, kuten tietysti Foorumilla ja muuallakin ihan ymmärrettävästi.

Häntä jopa selvästi palvotaan ja peesataan… olettaisin, että tällainen voi aiheuttaa harmaita hiuksia Ekalle, joten suosittelen ehdottomasti seuraamaan Ekan juttuja ja ottamaan sieltä hyviä ajatuksia, mutta tehkää kuitenkin oma tutkimustyönne ja älkää peesatko ketään (edes jumalaa tai Ekaa).

Pohjolan Eka on uniikki sijoitusmaailman hahmo, joka erottuu positiivisesti muista sijoittajista rohkeasti erilaisella ajattelullaan ja näkökulmillaan eikä toista muiden ajatuksia, vaan tuo aidosti uutta ja tärkeää sisältöä ihan kaikille sijoittajille.

Oli ilo ja kunnia, että Eka suostui haastateltavaksi, nauttikaa - olkaa hyvät!

1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.

Helsinkiläinen millenniaali diplomi-insinööri karjalaisilla juurilla. Yrittäjien lapsi josta ei tullut yrittäjää eikä oikein mitään muutakaan. Kaikkien alojen asiantuntija, paitsi sellaisten jotka eivät kiinnosta. Kirjoittelen nettiin sijoittamisesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä.

2. Kerro kolme asiaa, mitä yleisesti sinusta ei tiedetä.

Olen lukenut Raamatun kannesta kanteen vaikka en kuulu kirkkoon.
Menneisyydestä löytyy noin kymmenen vuoden jalkapalloharrastus ja reilu mitalisaalis turnauksista.
Valmistuin (kehnoin arvosanoin) ylioppilaaksi 1,5 vuotta ikäluokkaani vauhdikkaammin.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittaavaa ei saa sanoa.

Lukeminen on kantanut läpi elämän ja tulee luettua päivittäin sekä faktaa että fiktiota, laajasti laidasta laitaan klassikkokirjallisuudesta aina kevyempään roskatekstiin. Suomalaisittain hieman harvinaisesti hoidan lukemisen pitkälti e-kirjamuodossa, sillä se on huomattavasti helpompaa kuin fyysisten teosten jatkuva roudailu ja säilöminen. Nettiaikakausi on avannut paljon uusia mahdollisuuksia ja kirjojen rinnalle on myös tullut tieteelliset julkaisut, blogikirjoitukset ja ajatuspajojen raportit sekä erilaisia äänikirjoja ja asiapodcasteja.

Lautapelaamisen käytetty aika on lisääntynyt vuosi vuodelta kun alan tuotejulkaisut ovat huomattavasti kehittyneet Afrikan tähdistä, Monopoleista ja Kimbleistä eteenpäin. Lähinnä pelailen kilpailullisia keskiraskaita europelejä, eli sellaisia missä tehdään strategisia valintoja muuttuvassa ympäristössä ja ratkaistaan erilaisia optimointihaasteita voittopisteiden keräämiseksi. Noppia ei meidän peleissä yleensä hirveämmin heitellä.

Perinteisempiä tietokonepelejä tulee myös joskus hakattua silloin kun siihen jää aikaa ja löytyy kiinnostusta, tosin nykyään tällaiset hetket tuntuvat tulevan aina vain harvemmin ja harvemmin. Nuorempana tuli kyllä hakattua kaikenlaisia pelejä yön pikkutunneille asti.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Aamulla herääminen epäsäännölliseen kellonaikaan ja siitä heti vilkuilemaan sähköpostit ja päivän kalenterin. Jääkaapista tuorepuuro marjoineen naamaan ja kahvikoneesta kuppi vastajauhettua papukahvia. Sitten (joskus kylmän) aamusuihkun kautta etätyöpisteelle.

Työhommat ovat lähinnä Outlookkia, Teamsia, Wordia, Exceliä ja PowerPointtia ja tehtävät ovat sen verran tärkeitä, että tapahtuu pahoja asioita jos ne tekee huonosti, mutteivät kuitenkaan niin haastavia etteikö niistä päivittäin suoriutuisi.

Sitten kun kuuluu se päivän ensimmäinen “Hei, toimiiko tää mikki? Pidetään alkuun pieni esittelykierros…” , niin on hyvä hetki avata Inderesin foorumi tai Discordi ja vilkaista tapahtuuko pörssissä mitään mielenkiintoista.

Päivän edetessä riittävästi niin että geneerisen etävalkokaulustoimistotyöntekijä arkipuhteista on selvitty, pääsen vihdoinkin syventymään sen hetkisiin kiinnostuksen kohteisiin, jotka tuntuvat vaihtelevan laaja-alaisesti viikoittain. Sitä luulisi että kalenterista löytyisi samat 24 tuntia mitä muiltakin, mutta harmillisesti huomaan vanhan sanonnan sotilaallisesta tyhjiöstä pitävän paikkaansa ja aina sinne on jostakin ilmestynyt merkintä, joko oma tai jonkun muun. Illalla voi toki yrittää ottaa pikkaisen pikavippiä yöunista, mutta Nukkumatin perimä korko tuntuu kasvavan vuosi vuodelta, joten monesti tulee vain raskaasti priorisoitua ja jättämättä joitakin asioita kokonaan tekemättä.

5. Kuvailetko millainen olet sijoittajana?

Määrätietoinen, tuottohakuinen, ratkaisukeskeinen, riskinälkäinen ja seikkailunhaluinen.
Safarille ei kannata mennä metsästämään rottia, vaan tutkimaan uusia paikkoja, löytämään sieltä lupaavia mahdollisuuksia ja sitten oikealla hetkellä tusauttaa sitä elefanttia hirmuisella norsupyssyllä keskelle otsaa.

6. Voisitko avata, millainen sijoitushistoria sinulla on?

Jakaisin oman sijoitushistoriani kolmeen vaiheeseen. Circa 1998 - 2008, 2009 - 2019 ja 2020-

I.
Vaahtosammuttimen kokoisena ysärin loppupuolella tuli usein luettua aamulla Hesari lävitse ja siellä oli siihen aikaan sellainen osio, mihin oli listattu osakkeiden päätöskurssit, osinkotuotto sekä P/E ja P/B -luvut. Kun sain kuulla pikaisen selityksen siitä että mitä osingot ovat, niin kiinnostus sijoittamiseen heräsi. Pelkkä ajatuskin siitä että omistamalla osakkeita saisi jatkuvasti ilmaista raha tekemättä mitään sai oikein markan kuvat kiilumaan silmissä. Äitini halusi kannustaa minua tässä kiinnostuksen kohteessa ja sainkin pian lapsilisät käyttööni sijoitettavaksi Postipankin/Leonian tiskiltä käsin. Hirvittää ajatellakin että kuinka suuria välittäjäpalkkiot tuolloin mahtoivat olla.

Vaikka en tuossa vaiheessa ymmärtänyt sijoittamisesta juuri mitään, niin vielä vähemmän ymmärsin IT-yhtiökuplaan rahansa haaskanneita aikuisia ja heidän muodostamia listautumisantijonojaan, koska eiväthän ne yhtiöt edes maksaneet osinkoa! Salkku koostui noina aikoina muistaakseni varsin vakaista osinkoyhtiöistä kuten Orion (josta sai spin-offina Oriola-KD:n), Kemira (josta sai spin-offina Tikkurilaa) ja Stockmann joiden lisäksi siellä oli muutamia “hyviin vinkkeihin perustuvia näkemyspoimintoja,” kuten Kone ja Partek. Tuli usein sadateltua kotiin tulleisiin paperisiin vuosikertomuksiin painettujen toimareiden naamoille, että miksi ihmeessä ne aina hymyilevät kaikissa kuvissa, kun eivät edes maksa kunnon osinkoja.

Ensimmäinen yritysosto salkkuun osui vuonna 2002 kun Partek lunastettiin ja koin sen suurena vääryytenä että joku raharikas rosvoparoni voi noin vain pölliä osakkeet mun salkusta. Toisaalta joskus tuli myös luotettua vääriin tahoihin. Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj vaikutti vuorenvarmalta sijoitukselta, koska eihän kukaan uskaltaisi tulla pörssiin omalla nimellä ja maineellansa ellei kyseessä olisi huippusijoituskohde. Eihän? Kyllä sieltä pörssistä kuitenkin aika vähin äänin lopulta ilmeisesti pois lähdettiin sitten kun finanssikriisi iski.

II.
Finanssikriisin pörssiromahdus tuli koettua loputtomalla nuoren miehen itseluottamuksella, sillä olinhan jo aiemmin kokenut yhden pörssiromahduksen ja selvinnyt siitä ehjin nahoin. Vaikka tällä kertaa salkku ottikin turpaan, niin ajattelin sijoittamisen varsin helpoksi touhuksi sillä kokemani mukaan Suomen talous ja/tai pörssi romahtaa aina kymmenen vuoden välein, joten riittää että nyt laittaa rahat sisään ja ottaa ne ulos seuraavan vuosikymmenen lopussa kurssihuipuissa. Joten tietysti näillä ajatuksilla marssin pankkiin pyytämään viiden vuoden bullet-sijoituslainaa. Kyllä ne suoraan sanottuna ihmettelivät minua siellä pankissa ja vaativat aivan tolkuttomia vakuuksia, joten tästä hankkeesta ei tullut mitään. Vaikka olen aina suhtautunut epäluuloisesti suomalaisiin pankkeihin kummeksun vieläkin heidän asuntolainakeskeistä sijoittajavihamielistä maailmankuvaansa, niin tässä tapauksessa se osoittautui siunaukseksi. Olisin nimittäin laittanut ne rahat 75% “turvalliseen halvalla ostettuun laatuyhtiöön” (Nokia) ja 25% “pohjilta ostettuun sykliseen tuottokoneeseen” (Outokumpu).

Vähävaraisen yksityissijoittajan osallistuminen markkinoille oli huomattavasti helpottunut eQ Onlinen ja myöhemmin Nordnetin mahdollistaman Internet-kaupankäynnin ansiosta ja nyt kun kurssitkin pystyi tarkistamaan helposti kotikoneelta, näin joka puolella toinen toistaan houkuttelevampia sijoitusmahdollisuuksia äärimmäisen edullisilla markkinoilla. Paljon tuli tuolloin yritettyä sivistää itseään lukemalla erilaista sijoituskirjallisuutta mutta harmillisesti opin niistä täysin väärät asiat kuten tehokkaat markkinat, riskin ja tuoton rautainen suhde, “arvosijoittaminen on tuottoisin sijoitustyyli”, “Buffettin kahvipurkkiportfolio” ja kaikki muut vastaavanlaiset helpot ja kliseiset ajattelumallit, jotka pysäyttivät kehittymisen sijoittajana. Vaikka se tuntuu hölmöltä todeta, niin sijoittamista ei voi oppia kirjoista ja ne aidosti arvokkaimmat käytännön opit vaikuttivat tuohon aikaan löytyvän rahoitusteorioiden sijaan Kauppalehden palstalta M-Realin (nyk. Metsä Board) ketjusta ja esimerkiksi Prudent Bearin (@musa_2) kirjoituksista.

Sijoituslainaa onneksi lopulta järjestyi valtiolta Kelan päätöksellä ja oheistöistäkin alkoi kertyä rahaa sijoitustoimintaa varten, mitä nyt opiskelijapippaloilta ja ulkomaan matkoilta joskus jäi ylitse. Oikeastaan nyt kun jälkikäteen miettii, niin taisi raha virrata enimmäkseen salkusta poispäin. Valitettavasti myöskään valitsemani sijoituskohteet eivät olleet kummoisia. Onnistumisista salkkuun osui mm. Finnlines, Okmetic, Etteplan ja Scanfil, mutta paljon oli myös varsin keskinkertaisia sijoituksia esimerkiksi Raute ja Exel Composites ja jopa täysiä surkimuksia kuten vaikkapa Talvivaara ja Efore. Talvivaarasta selvisin ehjin nahoin koska listautumisen jälkeen kurssi nousi selvästi, enkä jäänyt omistajaksi roikkumaan ongelmien alkaessa kasautumaan. Efore kuulosti tuohon aikaan aivan mahtavalta sijoitusidealta. Sähköautojen huippukomponentteja Kiinan rajattomasti kasvaville markkinoille! Usein liian ajoissa oleminen ja väärässä oleminen johtavat samaan lopputulokseen ja niin kävi myös tässäkin tapauksessa.

Varsinainen katastrofi kuitenkin koitti vuonna 2011 eurokriisin aikaan indeksien kyykätessä -30% ja oman riskiosakkeita sisältävän salkun ottaessa -60% toisen kerran muutaman vuoden sisään. En olisi ikinä uskonut että heti finanssikriisin perään olisi tullut toinen pörssiromahdus, mutta siinä sitä oltiin ja vaikka kymmenluvulla oli myös joitakin hyviä sijoitusvuosia, niin tuollaisen kuopan jälkeen ei kyllä enää tuottoprosenttien puolesta ollut mahdollisuuksia kuroa indeksejä kiinni. Keskityin muutenkin tuohon aikaan elämässä enemmän muihin asioihin ja yritin noudattaa kurinalaisesti toimivaksi väitettyä pitkäjänteistä buy & hold -tyyliä, mutta mitään ihmelääkettä tuottoihin ei siitäkään löytynyt. Oli kyllä todella lähellä etten laittanut puolta salkkua Talenomiin listautumisannissa pitkäjänteiseen omistukseen ja sieltä olisi toki voinut se kymmenkertaistaja löytyä, mutta ehkä hyvä vaan ettei näin lopulta käynyt, sillä kyse olisi kuitenkin lopulta ollut typerästä tuurisijoituksesta josta olisi ollut liian helppo oppia täysin väärät asiat.

III.
Kun koronapandemian johdosta siirryttiin etätöihin ja kaikki paikat sulkeutuivat, niin minulle jäi yhtäkkiä valtavasti vapaa-aikaa. Kun kerran markkinatkin olivat erittäin kiinnostavassa asennossa, niin päätin käyttää nämä hillittömät vapautuneet tuntimäärät siihen että vihdoinkin opettelisin uusista näkökulmista sen, että miten sijoittamisella aidosti tehdään rahaa. Vaikka olin vielä vuonna 2020 tosiasiallisesti aivan surkea sijoittaja, niin valtavasta työmäärästä johtuen pohjalla oleva potentiaali on mielestäni alkanut realisoitumaan ja kehitys sijoittajana on ollut varsin merkittävää. Nyt jo kyllä uskaltaisin kutsua itseäni hyväksi sijoittajaksi, vaikka viime vuosiinkin on mahtunut sekä paljon moukan tuuria sijoituksissa, että kaikenlaista hölmöilyjä ja typeryyksiä. Toivottavasti tuonne 30-luvulle mentäessä on tullut päästyä taas uusille tasoille tai ettei ainakaan tarvitse hävetä silmiä päästä kun kertaa omaa 20-luvun sijoitustoimintaa

7. Millainen salkku sinulla on? Miten olet miettinyt salkkusi kokonaisuutta?

Lähtökohtaisesti omistan noin 1 - 10 (tyypillisesti 3 - 5) Pohjoismaista pienyhtiöosaketta kerrallaan. Salkun keskittäminen näin rajulla tavalla johtuu siitä, että tavoittelen erittäin korkeaa korkoa korolle vuosituottoa (20% - 30%) fundamenttisijoittamisella, mieluiten ilman miinusvuosia ja täysin amatööripohjalta.

Tämä on kaikin puolin todella haastava kehikko, koska oman ymmärrykseni perusteella fundamenttisijoittamisen tuoton absoluuttinen yläraja menee tuossa +30% paikkeilla ja sen pitkäjänteisempi ylittäminen onnistuu vain joiltain treidereiltä. Miinusvuosien välttely taas leikkaa sijoitushorisonttia etten voi loputtomiin omistaa toivotaan-toivotaan “laatuyhtiöitä” tai yrittää ajoittaa sellaisia sijoitusteesejä, joiden toteutumisaikataulu on turhan hähmäinen.

Ja koska kaikki tämä toteutetaan “oman työn ohella”, niin aikaa on ainakin paperilla käytössä varsin rajallisesti ja sijoitusideoiden löytämisen pitää olla säännöllistä ja tehokasta. Ehkäpä yksi tai kaksi sadasta tutkimastani osakkeesta ovat mielestäni sellaisia, joilla näen riittävän sijoituspotentiaalin salkkuun ja nekään eivät usein ole välittömästi sijoituskelpoisia vaan niitä täytyy seurata vuosia, että kypsyvät ajoituksen kannalta oikeaan asentoon. Ja sitten kun ne salkkuun päätyvät halu ja toive voisi olla omistaa yhtiöitä vuosikausia, mutta pahimmillaan erinomainen sijoitusidea voi mennä ulkoisten tekijöiden tai vaikkapa sattuman takia täysin pieleen jo viikoissa tai kuukausissa ja siitä pitää päästä mahdollisimman nopeasti eroon. Tämän vuoksi tuskin tulen ikinä kykenemään omistamaan yli kymmeneen osakkeen salkkua ilman että tinkisin sijoituskriteereistä merkittävästi.

Pohjoismaat ovat yleensä salkussa vahvasti edustettuina siksi että ne ovat helposti saavutettavia reunamarkkinoita, joilla syntyy jatkuvasti korkean tuottavuuden innovatiivisia pienyrityksiä pörssiin, nämä yritykset pl. Suomi kansainvälistyvät varhaisessa vaiheessa. Ei myöskään haittaa että toimintatavat, verotus sekä yrityskulttuuri ovat kaikin puolin erittäin toimivia. Välillä seikkailen myös Saksassa, mutta siellä pienyhtiökenttä tuntuu olevan ankeampi keskisuurten perheyritysten hallitessa liian suurta osaa Saksan taloudesta. Joskus myös eksyn Kanadan pörssiin, mutta tämä on lähes aina sijoitusvirhe osakkeesta riippumatta. Kanadassa ei ole kaduilla taskuvarkaita ja kerjäläisiä, sillä listayhtiönä toimiminen on heille kannattavampaa ja helpompaa.

Hieman poikkeuksellisesti en juurikaan sijoita Yhdysvaltoihin, koska en lähes koskaan löydä sieltä mitään mielenkiintoista ostettavaa. Jenkkipörssi on valtavan kilpailtu, maan yrityskulttuuri häikäilemättömän ahne omistajien ja johtajien yrittäen jatkuvasti tehdä rahaa muiden sijoittajien kustannuksella ja ylipäätänsä erinomaisesti toimivat PE-markkinat ovat imeneet valtavasti tuottomahdollisuuksia pois pörssistä, kun yhtiöt listautuvat sijoittajan kannalta liian myöhään korkeilla arvostuksilla.

Pienyhtiöt ovat valikoituneet siitä syystä, että niissä on todennäköisimmin löydettävissä fundamenttisijoittamisen periaatteilla havaittavissa olevaa markkinatehottomuutta sekä väärinhinnoittelua vähäisen kiinnostuksen, alhaisen likviditeetin ja rahastojen sijoitusehtojen vuoksi. Tällöin sijoittajan omat taidot tutkimuksessa ja osakepoiminnassa korostuvat ja olemalla taitavampi sijoittaja on mahdollista saada merkittävää kilpailuetua, jota pitäisi yrittää muuttaa ylituotoksi. Suuremmissa firmoissa kilpailu on kovempaa, sillä määrällisesti niitä tutkii enemmän sijoittajia ja siten analysoidaan myös laajemmin, joten mahdollisuus siihen että kuulut kyseisen yhtiön sijoittajien parhaimmistoon suorastaan romahtaa markkina-arvon kasvaessa. Kun riittävän moni sijoittaja saavuttaa riittävän hyvän ymmärryksen yhtiön liiketoiminnasta ja se alkaa näkyä suuremman firman hinnassa, niin on hirveän hankalaa tehdä näkemyksellänsä muita korkeampaa tuottoa.

Hieman näiden tavoitteiden saavuttamista ja omaa toimintaa helpottaa tietysti myös se etten ole miljoonien salkulla liikenteessä. Tämän lajin vaikeus vaikuttaa kasvavan kaikin puolin reilusti joka kerta kun salkkuun tulee uusi nolla perään ja varsinkin se henkinen paine moninkertaistuu, kun epäonnistumisten ja kasvojen menettämisen hinta nousee ihan konkreettisesti. Että vaikka nyt 20-luvun alku on mennyt kokonaisuudessaan monella sijoittajalla ja myös itselläkin varsin hyvin, niin ei kyllä kannata ihan heti ajatella olevansa uusi Buffett tai Druckenmiller, vaikka pystyisikin pienemmällä salkulla tekemään useampina vuosina peräjälkeen poikkeuksellisen hurjia tuottoja.

8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?

En varsinaisesti tunnusta omaavani osakepoimintaprosessia ja pidän ajatusta sellaisesta haitallisena. Pörssin markkinatilanteet, talouskilpailun voittavat yrityssektorit ja myös omat elämäntilanteet muuttuvat aikojen saatossa, joten osakepoiminnassa käytetyt menetelmät tulisi räätälöidä aina siihen ajanhetkeen sopiviksi.

Riippumatta käytetystä osakepoimintamenetelmästä pyrin lähes aina välttämään osakkeeseen liittyviä ennakkoluuloja ja sijoitusavaruuden perusteetonta rajoittamista ennen kuin olen itse jollain tavalla konkreettisesti tutustunut kyseiseen osakkeeseen edes pintapuolisesti, koska muuten helposti päätyy ryhmäajattelun uhriksi ja tulee mahdollisesti luotua aivan turhaan valtava negatiivinen odotusarvo omaan sijoitustoimintaan.

Erityisen vaarallisena pidän ajatusta tutkittavien osakkeiden automaattisesta suodattamisesta suosittujen tunnuslukujen perusteella, koska tällä tavalla todennäköisesti vain päätyy katsomaan samoja osakkeita mitä kaikki muutkin sijoittajat ja samalla suodattaa omat tuottonsa pois. Jos haluaa ennakkosuodattaa, niin olisi hyvä käyttää täysin omia yksityisiä kriteereitä ja tilastollisesti testata niiden toimivuus.

Ellei ole mitään perusteltua syytä ohjata osaketutkimusta johonkin tiettyyn suuntaan, niin monesti tulee vain otettua lista satunnaisista osakkeista ja laitettua kädet saveen. Viidessätoista minuutissa ehtii lukea sijoittajapresentaation, vilkaista tärkeimmät luvut (liikevaihto, kannattavuus, kassavirrat, rahavarat, velka) ja uusimmat tiedotteet. Tämän perusteella voikin jo yleensä tehdä päätöksen, että kannattaako firmaa myöhemmin tutkia syvemmin vai hylätä se suoralta kädeltä.

Kun tätä aiemmin kuvattua toimintaa jatkaa tarpeeksi pitkään, niin muodostuu uusi parempi lista osakkeita, joihin kannattaa uhrata esimerkiksi kokonainen tunti etsien sellaisia punaisia lippuja mitä ensimmäisellä vilkaisulla ei tullut huomanneeksi. Näin sitten taas muodostuu kolmas lista osakkeista, joihin kannattaakin jo aidosti panostaa aikaa syvällisempään ymmärtämiseen.

Mikäli tulee syy käydä jokin tietty sektori lävitse, niin koen monesti käteväksi laittaa kaikki sektorin yritykset turnaustaulukkoon ja sitten vain vertailla yrityksiä keskenään, kunnes jäljelle jää mielestäni sektorin paras sijoituskohde. Koen tämän myös toimivana tapana tutustua täysin uuteen sektoriin, koska tutkimalla montaa samankaltaista yhtiötä peräkkäin saa valtavasti synergiaetuja tutkimukseen ja säästää rutkasti aikaa.

9. Millainen on sinun osakemyyntiprosessisi askel askeleelta?

Osakemyynnin pitäisi toimintona sinänsä olla sijoittajalle huomattavasti helpompaa kuin ostamisen, mutta usein siihen liittyy paljon psykologisia sudenkuoppia ja oma suhde osakkeeseen muuttuu myös valtavasti sen jälkeen kun se on siirtynyt ulkomaailmasta omaan salkkuun. Koska sijoittajan tuotto muodostuu pitkälti osakkeen osto- ja myyntihinnan erotuksesta, täytyisi jo ostohetkellä olla jonkinlainen käsitys myyntihinnasta ja toteutumisajankohdasta tuotto-odotuksen laskemiseksi. Ellei myyntihinnasta ja oletetusta toteutumisajankohdasta ole tietoa ja on ostanut osakkeen ilman tuotto-odotusta, niin silloinhan ei edes varsinaisesti ole osakesijoittaja ollenkaan vaan jonkinlainen osakesäästäjä.

Pitkälti myyn osakkeen silloin kun se päätynyt sellaiselle dynaamiselle hintahaarukalle mikä ostohetkellä on tullut määriteltyä tai mikäli jokin osakkeen sijoitusteesin kulmakivistä menee rikki tai pääomalle löytyy jonkinlainen merkittävästi paremman tuotto-odotuksen kohde. Välillä harvoin tulee myös myytyä puhtaasti intuitioon pohjaten, mikäli osaketta katsoessa tulee selittämättömiä kauhun tunteita kun alitajunta on saattanut havainnoida jotain mitä mieli ei välttämättä vielä ole ehtinyt täysin prosessoida.

Usein tässä rosoisessa maailmassa osakkeen oston jälkeen tapahtuu kaikenlaisia yllättäviä asioita ja tulee kuitenkin päädyttyä hankalaan tilanteeseen, missä alkuperäinen tuotto-odotus ei näytä toteutuvan tai jokin sijoitusteesin osa venyy ja paukkuu. Näissä hetkissä sijoittajalle tulee yleensä valtava halu uskoa omaan osakkeeseen ja antaa hieman siimaa sekä siirrellä maalitolppia, mutta oma kokemus on osoittanut että paras ratkaisu on vain kylmästi myydä osake, ottaa parin viikon tuumaustauko ja katsoa sitten tilannetta uusiksi. Tämän jälkeen osake ei enää ole sinun osakkeesi vaan jonkun toisen osake ja siihen on myös huomattavasti helpompi suhtautua analyyttisemmin. Mikäli osake on vieläkin silti houkutteleva, niin senhän voi tietysti ostaa takaisin salkkuun ja määritellä uudet myyntikriteerit.

10. Mitkä ovat sinun kolme parasta puolta sijoittajana? Ja mikä on sinun suurin kehittämisen kohteesi?

Nämä asiat ovat jonkun ulkopuolisen varmaan helpompi nähdä, mutta uskoisin että kyky löytää pörsseistä uusia sijoitusideoita markkinatilanteesta riippumatta, rohkeus omistaa osakkeita joiden omistaminen ei tuo sosiaalista hyväksyntää ja tosiasiat tunnustava suhtautuminen sijoittamiseen.

Suurin yksittäinen tunnistamani kehityskohde liittynee riskienhallintaan ja siihen, että teen liian usein sellaisia typeryyksiä joiden tiedän olevan väärin ja johtavan huonoihin lopputuloksiin.

11. Miten sinä eroat eniten muista sijoittajista? Miten Ekan viestejä tulisi lukea? (tähän cowboy-emoji)

Jokainen ihminen on omanlaisensa ja ne omat näkemykset väkisinkin myös heijastuvat sijoitustoimintaan. Olen muussa elämässä yrittänyt panostaa itsenäiseen ajatteluun, mikä on samalla johtanut siihen että ajattelen myös sijoittamisesta monelta osin poikkeavalla tavalla. Tämä on yleisenä elämänohjeena sinänsä haitallista, sillä kollektiivin viisaus on keskimäärin varsin hyvälaatuista ja siitä poikkeava toiminta johtaa usein keskimääräistä huonompaan lopputulokseen. Sijoittaminen on kuitenkin siitä mielenkiintoista, että tässä lajissa aktiivisijoittajien kollektiivi tekee selkeätä alituottoa, joten heidän kanssaan kannattaakin olla eri mieltä, koska silloin ainakin on edes jonkinlainen mahdollisuus hyvään lopputulokseen. Tässä muutama valtavirrasta poikkeava ajatus sijoittamisesta:

Pääomasijoittajavetoiset yhtiöt ovat perustajavetoisia yhtiöitä parempia. Perustajilla on lähes aina tuoton maksimoimisesta poikkeavia agendoja, tunteellinen suhtautuminen yritykseen sekä tapana jäädä johtotehtäviin pidemmäksi aikaa kuin omat taidot tai energiatasot hommaan soveltuisivat. Pääomasijoittajilla taas on tapana haluta tehdä paljon tuottoa järkevässä aikamääreessä. Kaikesta Slushin tuomasta start-up founderpöhinästä huolimatta sijoittajana koen tämän lopulta aika helpoksi valinnaksi, että kummasta pidän enemmän.

Laatusijoittaminen on luovuttamista. Poikkeuksiakin löytyy, mutta pääsääntöisesti laatusijoittajina näkee kahdenlaista sijoittajatyyppiä. Ensimmäinen on taitamaton sijoittaja, joka haluaa omistaa yleisesti hyväksi tunnustettuja firmoja ja näitä ostaessaan sivuuttaa lähes kokonaan sijoittamisen ytimessä olevan hinta-aspektin. Toinen on taitava sijoittaja, jolla ei enää elämässään ole riittävästi aikaa, energiaa tai riskinottohalua aidosti aktiiviselle sijoitustoiminnalle ja siksi hän muuntaa sijoitustyyliään pitkäjänteiseksi laatuyhtiöiden omistajaksi.

Jokaisen sijoittajan pitäisi tutustua tekniseen analyysiin. Markkinoilla tapahtuu jatkuvasti erilaisia kurssi-ilmiöitä, joita aiheuttava ihmiset jotka käyttäytyvät kuin eläimet. Tutkimalla osakkeiden käytöstä ilman linkkiä yrityksen fundamentteihin voi paatunutkin fundamenttisijoittaja saada uudenlaisia oivalluksia markkinoiden toiminnasta ja paremman intuitiivisen ymmärryksen osakesijoittamisesta ja markkinalogiikasta. Tietenkään ei pidä tippua siihen ilmiselvään ansaan, että joidenkin tiettyjen yksittäisten viivojen piirtelyllä tai kynttilöiden tutkimisella äkkirikastuisi. Se ei koskaan ole niin helppoa kuin miltä influenssereiden videoissa näyttää ja mitä nyt näitä treidereitä olen päässyt sivusta seuraamaan, niin nuo hommat vaikuttavat kaikin puolin valtavan kuluttavilta ja jopa julmalta touhulta.

Miten minun viestejäni pitäisi sitten lukea? Nykysomessa algoritmit palkitsevat näkyvyydellä sellaisista viesteistä mitkä herättävät tunteita ja minun kärkevät, raflaavat ja poikkeavat kirjoitukset soveltuvat erinomaisesti tällaiseen ympäristöön. Nimimerkin takaa voi myös kirjoittaa sellaisista asioista tai tavalla, mitä ei omalla nimellä voi tehdä. Tämän vuoksi usein kirjoittamani viestit herättävät keskustelua ja harvoin jättävät ketään täysin kylmäksi, mikä on hyvä asia, mutta joskus niistä heränneet tunteet ovat varsin negatiivisia. Ongelma koskee oikeastaan kaikkea somea, koska tuntemattomille on melko hankalaa herättää vahvoja positiivisia tunteita.

Pyytäisinkin siis näissä tilanteissa missä tunteita herää lukijalta kärsivällisyyttä, armollisuutta ja viisautta olla ensireaktiona provosoitumatta. Vaikka tietysti yksittäisiä ylilyöntejä tai viestinnällisiä epäonnistumisia voi tapahtua, niin ketään vastaan ei minun ole tarkoitus hyökätä puhtaasti loukkaamistarkoituksessa ja kyllä siellä viestin terässä varmasti on aina yritetty laittaa jonkinlainen lukijalle lisäarvoa tuottava ydin.

12. Mihin asiaan mielestäsi yleisesti ottaen suomalaiset sijoittajat keskittyvät liian vähän sijoitustoiminnassaan, ja mihin vastaavasti liikaa?

Aivan liian harvoin suomalainen sijoittaja kykenee tunnistamaan sekä nimeämään omat kilpailuetunsa sijoittajana muihin sijoittajiin verrattuna ja toimimaan tavalla joka muuntaa nämä kilpailuedut sijoitustuotoksi. Eli miksi juuri sinä sijoittaja onnistut osakepoiminnallasi tekemään reilusti rahaa siinä missä valtaosa amatööreistä ja ammattilaisista epäonnistuu tässä vuosi toisensa jälkeen?

Sijoittaminen markkinoilla on pohjimmiltaan kilpailullista toimintaa muita sijoittajia vastaan ja ellei markkinoilta kykene löytämään omaa ekolokeroaan, niin tässä kilpailussa tuskin pärjää ja muita korkeammalle tuotolle voi heittää hyvästit. Sen oman jutun löytäminen ei missään nimessä ole yksinkertaista ja se vaatii valtavasti aikaa ja työtä, mutta se hinta pitää maksaa sillä ilmaisia lounaita ja helppoja voittoja ei ole olemassakaan. Ihan syystäkin kustannustehokas pitkäjänteinen hajautettu indeksisijoittaminen on se mittatikku, mihin kaikkea muuta sijoitustoimintaa aina verrataan.

Aivan liikaa taas tehdään erinäistä yritysanalyysiä sijoituskohteista. Ymmärrän kyllä hyvin rakenteelliset syyt tähän, koska kaupalliset oppilaitokset kouluttavat valtavasti yritysanalyysin asiantuntijoita yritysmaailman käyttöön, eikä ylituoton tekemisen professuuria tietääkseni ole missään yliopistossa. Suhtaudun silti varsin skeptisesti siihen, että kannattaako jokaisen sijoittajan tehdä omaa syvällistä yritysanalyysiä. Kyseessä on valtavan ylisaturoitunut markkina, jossa on vaikea muodostaa riittävää kilpailuetua olemalla yritysanalyysissä muita sijoittajia selkeästi parempi.

Perusasiat sijoituskohteesta pitää tietysti aina ymmärtää, mutta sijoituskeskusteluiden yleisin aihe eli jatkuva vääntäminen tuotteiden ja palveluiden yksityiskohdista vaikuttaa pitkälti ajanhukalta. Ellei sijoittajalle ole jonkinlaista osaamiseen pohjautuvaa ymmärrystä analyysin kohteesta, niin todennäköisesti sijoittajan yritysanalyysistä tulee ylipäätänsä vajavainen ja virheellinen, johtaen vääriin johtopäätöksiin ja sitä kautta vääriin sijoituspäätöksiin. Syvällinen perehtyminen yksittäiseen yhtiöön on muutenkin aina poissa kaikesta muusta tärkeämmästä sijoittamiseen liittyvästä toiminnasta, esimerkiksi uusien sijoituskohteiden etsinnästä. Firmoillahan on kovapalkkaisia ammattilaisia miettimässä täysipäiväisesti että miten se kauppa käy ja miten pisneksen pitäisi kehittyä, eikä sijoittajan välttämättä tarvitse heidän puolestansa tuota työtä tehdä, mikäli yhtiön luvut ovat muuten kunnossa ja kaikki näyttää menevän oikeaan suuntaan.

13. Mitkä ovat sinulle tärkeimpiä tietolähteitä sijoittamisessa, jos Alokasta, Inderesiä, Inderesin Foorumia, Discordia, Youtubea tai Äxää ei saa mainita.

Näillä rajauksilla varmaankin yhtiöiden omat verkkosivut. Bloombergin terminaalin käyttäjille vaikutan nyt varmaan siltä Pariisin olympialaisten turkkilaisampujalta, mutta käymällä verkkosivut lävitse löytää pääsääntöisesti melkein kaikki perustiedot mitä osakkeen taustalla olevasta yhtiöstä ja sen liiketoiminnasta tarvitsee tietää. On oikeastaan hämmästyttävää, että miten harva sijoittaja näitä mahdollisuuksia hyödyntää. Erityisesti pidän sijoittajasivuilta lähes aina löytyvistä PowerPoint-esityksistä, koska niiden avulla pääsee nopeasti kiinni siihen, että mitä johto haluaa sijoittajille viestiä. Vielä tätäkin tärkeämpää on oikeastaan se, että mitä johto on jättänyt pois esityksistä ja että missä järjestyksissä ja millä painotuksilla eri asiat viestitään. Verkkosivuilta löytyviä vuosikertomuksia on tietysti myös mukavaa lueskella lävitse. Erityismainintana haluaisin nostaa esille ylenkatsottua riskit -osiota, missä yhtiöt joutuvat usein paljastamaan sellasia asioita liiketoiminnastaan, mitä he eivät välttämättä haluaisi sijoittajille kertoa.

[Sijoittaja-alokas]

111. Pohjolan Eka , OSA 2/2 (vastaukset eivät mahtuneet yhteen viestiin)

14. Inderes ja Foorumi seuraa koko Suomen pörssiä, eikö täältä ole aika vaikea saada enää ylituottoa? Pitäisiköhän mennä suoraan katsomaan LÄNTISTEN naapurien pörsseihin ja unohtaa ankea tehokkaasti hinnoiteltu Helsingin veliosakepörssi?

On mielestäni kiistatonta että Inderesin perustaminen Suomeen on tehostanut markkinoita, mutta en kuitenkaan vetäisi ihan noin rajuja johtopäätöksiä. Kuten foorumiaktiivisuudestakin hyvin huomaa, niin valtaosa Helsingin pörssin yhtiöistä ovat sellaisia joista sijoittajat eivät juurikaan ole tietoisia ja jotka eivät herätä juuri minkäänlaista aktiivista keskustelua sijoittajien keskuudessa. Inderesin analyytikot voivat tehdä laadukkaita yritysanalyysejä ja nämä yhtiötkin voivat tehdä operatiivisesti oikeita asioita, mutta tieto niistä leviää sijoittajien keskuuteen viiveellä ja vaikutus on ainakin aluksi usein varsin rajallinen. Jos et edes tiedä yhtiön olemassaolosta tai siihen liittyvästä sijoitusmahdollisuudesta, niin aika vaikeahan siihen on toki sijoittaa.

Väitän että erityisesti Suomen pörssin pienempien yhtiöiden joukossa on tälläkin hetkellä valtavasti markkinatehottomuutta ja uskomattoman hyviä sijoitusideoita. Se joka on tästä eri mieltä ei varmaankaan ole käynyt tutkimassa pörssin pienempää päätä ja nojaa liikaa siihen, että kuulee hyvistä sijoitusideoista toisilta sijoittajilta tai vaihtoehtoisesti keskittyy sellaisiin liikaa suuriin yrityksiin, joilla ei ole enää muuta annettavaa maailmalle kuin osingot.

15. Jos sinun olisi pakko valita viisi suomalaista sijoittajaa hoitamaan rahojasi kymmeneksi vuodeksi, ketkä valitsisit ja miksi?

Hirmuisen vaikea kysymys sillä en ole mitenkään erityisen hyvä ihmispoiminnassa ja Suomessa on valtavasti taitavia yksilöitä ketkä eivät pidä itsestänsä hirveästi melua. Olen myös sellainen persoona etten välttämättä oikein soveltuisi passiiviseksi kyytiläiseksi, joten tulisi varmaan tätä porukkaa jatkuvasti vainottua heidän tekemistään sijoituspäätöksistä. Mutta, jos nyt pitäisi viiden ihmisen sijoitustiimi kasata, niin tulkitsisin termiä sijoittaja aika liberaalisti ja valitsisin todennäköisesti taidokkaita yksilöitä jotka ovat selkeästi erinomaisia jollakin yksittäisellä pörssiin liittyvällä osa-alueella.

Fundamenttipohjaisesta osaketutkimuksesta ja sijoitusideoiden hankinnasta vastaamaan valitsisin @Homeros. Hän selkeästi kykenee löytämään säännöllisesti ja tutkimaan itsenäisesti uusia sijoituskohteita eri puolilta markkinaa sekä hankkimaan niistä arvokasta tietoa parhaimmillaan jopa analyytikkoja syvällisemmin.

Kvantitatiivisesta analyysistä, tilastojen hyödyntämisestä ja Excelin pyörittämisestä puolestaan vastaisi @Markku_Kurtti. Hänen kirjoituksensa Outcast Betan blogiin ovat jo nyt valtavan hyödyllinen oppimisväline kaikille rahoitusteorian matemaattisesta puolesta kiinnostuneille sijoittajille eikä julkikvantteja ole sijoituskeskustelussa muutenkaan mukana missään nimessä riittävästi.

Teknisestä analyysistä ja sijoitusten ajoittamisesta vastaavaksi valitsisin Tontsan treidinurkasta tutun @Tontsa3. Tontsan rauhallinen ja syvä kokemuksen rintaääni auttaisi varmasti välttämään pahimmat ylilyönnit ostamisen ja myynnin suhteen sekä tehostamaan toimintaa poikkeuksellisissa markkinatilanteissa.

Makronäkemyksestä, sijoitusfilosofiasta ja kvartaalittaisesta uutiskirjeestä vastaisi @musa_2. Hänen tehtävänään olisi haastaa muun tiimin ajattelua ja tuoda rohkeasti uudenlaisia näkökulmia talouteen ja siinä vallitseviin ilmiöihin eräänlaisena melkein kokonaan osakemarkkinoiden päiväliikkeistä riippumattomana tarkkailijana.

Tiimiä johtamaan ottaisin @Olli_Koponen. Koponen toisi tiimiin tarvittavaa ammattimaisuutta tekemiseen ja hän vaikuttaa mielestäni olevan siitä harvinaislaatuinen sijoittaja, että hän suhtautuu sijoittamiseen holistisesti ja näin myös todennäköisesti hyödyntäisi tiimijäsenten erilaisen osaamisen täysmääräisesti. Joku toinen saattaisi helposti tukahduttaa näin monipuolisen tiimin suosimalla liian vahvasti tiettyjä osa-alueita toisten kustannuksella.

Heti kun nämä nimet kirjoitti ylös, niin tuli mieleen myös joukko muita sijoittajia ja pörssitoimijoita jotka olisi myös voinut perustellusti ilmoittaa tähän viiden ihmisen tiimiin. Pidän sinänsä suurena säälinä että Suomessa on äärimmäisen vaikeata perustaa rahastoa ja sitäkin vaikeampi kerätä kotimaista pääomaa niihin, koska meillä on valtavasti taitavia lahjakkuuksia, jotka ansaitsisivat mahdollisuuden kokeilla siipiään salkunhoitajina.

16. Miten hyödynnät makrotaloudesta saatavia tietoja sijoitustoiminnassasi, vai tarkkailetko ollenkaan esim. Yhdysvalloista saatavaa dataa yms. sijoitusmielessä?

Minulle makrotalous on vähän kuin naapurin pitbull-koira. Useimmiten sen voi jättää täysin huomiotta eikä mitään haitallista käy, mutta joskus se yllättäen napsahtaa ja repii käden ja jalan irti. Ja mitä tulee datan seuraamiseen, niin suureksi harmikseni talousmedia valitettavasti pitää minut yli-informoituna makrotalouden käänteistä halusin sitä tai en. Koen kyllä hyödylliseksi hahmottaa talouden trendien suuntia eli mihin suuntaan korot, inflaatio ja talouskasvu jne. ovat yleisesti menossa sekä niiden mahdollisesti epäjatkuvuuskohdat missä trendin suunta muuttuu, mutta yksittäiset talousluvut ovat minulle käytännössä pitkälti pelkkää kohinaa.

Joskus tulen kyllä epäviisaasti ottaneeksi vahvaan makronäkemykseen perustuvan sijoituksen ja ne sijoitukset menevätkin käytännössä aina pieleen, sillä minulla ei ole käytettävissä yksityistä makrodataa enkä myöskään osaa yhdistellä julkista makrodataa minkäänlaisella uudella innovatiivisella tavalla. Koska kilpailuetua muihin sijoittajiin nähden ei pääse muodostumaan, niin perustelluillakaan makronäkemyksilläni ei tällä hetkellä ole oikeastaan minkäänlaista arvoa. Vaikka ymmärränkin makrosta periaatteessa mielestäni varsin paljon eli pohja on sinänsä kunnossa, niin tällä hetkellä ei minulla oikeastaan ole aikaa, tarvetta tai kiinnostusta heittäytyä vuosiksi sinne makrosijoittamisen syvimpään päätyyn ylituoton tekemiseksi tarvittavien taitojen hankkimiseksi.

17. Koetko paineita siitä, että olet maineikas Pohjolan Eka? Jota ihailee monet sijoitusalan ammattilaiset esim. monet Ruoholahdessa.

Kun sen tuolla tavalla muotoilet, niin ensimmäinen tunne mikä nousee pintaan, on ahdistus. Olen aina pitänyt itseäni jonkinlaisena ikuisena kapinallisena ja systeemin ulkopuolisena toimijana, joka toimii jossain maan alla pienessä piirissä tehden aitoja asioita, joten kaikenlainen jalustalle nostaminen tuntuu varsin vieraalta.

Nykyinternetissä on varsin normaalia että mikäli olet jollakin alustalla aktiivinen ja näkyvä, niin ihmiset muodostavat sinuun parasosiaalisia suhteita ja yhtäkkiä sinulla onkin kourallinen vihailijoita ja ihailijoita. Kyllähän se tietysti toimii eräänlaisena pakkopaitana jonka vuoksi pitää hieman varoa mitä kirjoittaa, kun tunnistaa että jutuilla voi olla tosielämän vaikutuksia. Kiitokset kirjoitteluista tietysti lämmittävät mieltä, mutta kyllä sydäntä myös sieppaa kun on kuullut jonkun ottaneen inspiraatiota teksteistä ja sitten sen seurauksena hävinnyt säästönsä markkinoille. En vieläkään oikein tiedä että miten tähän kaikkeen pitäisi suhtautua ja joskus kyllä herää tunne, että teksteihin suunnataan liian suuri valokeila kun otetaan huomioon, että kyseessä ovat vain yksittäisen internetnimimerkin kirjoitukset.

18. Mikä olisin todennäköisin syy, että P1 kyllästyisi sijoittamiseen?

Sijoittamisessa tulee väkisinkin jaksoja jolloin kiinnostus ja motivaatio on alhaisempi ja silloin ei auta kuin muuttaa omia toimintatapojaan ja tavoitteitaan kunnes into palaa takaisin. Varmaan itselle se pahin tilanne olisi mikäli sijoittaminen onnistuisi liian hyvin ja siksi laji tuntuisi liian helpolta useamman perättäisen vuoden ajan. Onneksi markkina tuppaa järjestämään säännöllisesti yllätyksiä ja harvoin oikeastaan tulee sellaisia sijoitusvuosia että voi olla omaan toimintaan täysin tyytyväinen. Muutenkin käytännössä aina löytyy uusia yrityssektoreita, rahoitusteorioita ja analyysimenetelmiä tutkittavaksi, joten sijoittaja ei varsinaisesti koskaan ole valmis ja oman sijoitustoiminnan vaikeusastetta voi tietysti aina helposti nostaa menemällä mukavuusalueen ulkopuolelle.

19. Miten Alokas voisi päihittää Ekan sijoittamisessa pidemmällä aikavälillä?

Tarttuisin heti kättelyssä tähän tavoitteenasetteluun. Onko järkevää verrata itseään liikkuvaan maaliin tavalla, jota on vieläpä erittäin vaikeata mitata? Sijoittaja-Alokkaana kartoittaisin ensin lähtötilanteeni sekä vahvuuteni ja heikkouteni sijoittajana. Tämän jälkeen laatisin itselleni konkreettisen kehityssuunnitelman välivaiheineen ja miettisin että löytyykö aikaa ja halua sellaisen suorittamiseen, sillä itsensä kehittäminen on usein varsin työlästä puuhaa. Kehityssuunnitelman perusteella voikin sitten laatia mittaroitavat tavoitteet ja seurata niiden toteutumista.

Sitä ei etukäteen voi täysin tietää että kuinka hidasta tai nopeaa kehitys tulee olemaan ja missä kohti ne omien kykyjen äärirajat tulevat vastaan. Usein sitä yllättää itsensä, että kuinka paljon alkuolettamaa pidemmälle sitä voi päästä määrätietoisella ja pitkäjänteisellä tekemisellä. Toisaalta monesti voi myös kokea valtavaa turhautumista kun itse ei enää tunnu kykenevän parantamaan suoritusta ja sitten taas joku 16-vuotias supermutanttilahjakkuus vetää vasemmalta ohitse aivan kaikessa. Tämän vuoksi jättäisin vertailut muihin tekemättä, keskittyisin puhtaasti oman tekemisen parantamiseen ja katsoisin että kuinka pitkälle se riittää.

20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja Inderesin Foorumin porukkaa?

Inderes on yksi parhaimpia asioita, mitä suomalaiselle sijoittamiselle on ikinä tapahtunut. Aluksi meno vaikutti aika sympaattiselta olosuhteiden pakosta syntyneeltä bisnekseltä, mutta ajan saatossa yhtiöstä muodostui ensin aito koko kansan analyysitehdas ja sitten sijoitusmediajättiläinen, joka kykenee aidosti vaikuttamaan pörssiyritysten toimintaan ja heidän tapoihinsa viestiä sijoittajille. Pelkästään se että melkein kaikki yhtiöt järjestävät webcastin osavuosikatsauksista on valtavaa kehitystä aiempaan verrattuna. Iso kiitos kaikille nykyisille ja entisille Inderesläisille Suomen pörssiekosysteemin selkeästä laadullisesta parantamisesta.

Sitten on vielä Inderesin foorumi, joka on teknisesti ja toteutustavaltaan selkeä parannus AP Areenaan tai Kauppalehden vastaavaan palstaan verrattuna. Väitän että meillä on täällä poikkeuksellinen, huikea yhteisö, joka tuottaa arvokasta sijoitusmateriaalia koko Suomen sijoituskansalle. Haluankin kiittää syvästi kaikkia foorumille kirjoittaneita ja myös foorumin kirjoituksia lukevia henkilöitä Suomen parhaimman sijoittajayhteisön luomisesta.

P1

---

Suurkiitokset Eka!

Sijoitusmaailmamme tarvitsisi enemmän Ekan kaltaisia ummehtuneiden kuplien puhkaisijoita. On hyvä, että hän laittaa ajattelemaan niin erilaiset sijoitusmaailman ammattilaiset kuin myös tuoreemmatkin sijoittajat. Hän tarjoaa jokaiselle jotakin.

Onhan sitä tietoa saatavilla ja kaikenlaista materiaalia, mutta on myös tärkeää, miten sen tuo esille; esimerkiksi Eka tuo asian esiin siten, että se kiinnostaa ja saa ihmiset keskustelemaan.

Muistutan lukemaan Ekan perustelut ja ajatukset kunnolla. Ekan osakepoiminnat tai yksittäiset heitot eivät ole se juttu, vaan se, mitä hänen ajatuksistaan voi saada omaan sijoitustoimintaan tai tapaan ajatella sijoittamisesta.

Suurkiitokset Ekalle vielä kerran – Foorumimme superstaralle!

[Sijoittaja-alokas]

Ekaa taisin ekaa kertaa pyytää haastateltavaks joskus vuoden 2022 syksyllä ja vastaus oli kohtelias, mutta kielteinen. Sit jossain vaiheessa taas taisin kysyä ja jotkut muutkin taisivat kysellä, mutta sitten en kehdannut enää vaivata. Viime vuonna tosin tuli jutuksi jomman kumman aloitteesta ja siitä se ajatus lähti.

P1:n vastauksilta odotin paljon ja sitten nämä jopa suuret odotukseni ylitettiin. Privana on tullut todella paljon kehuja Ekan vastauksista enkä ihmettele… ja tuo aitous oli hienoa.

Toivon, että luetaan ajatuksella hänen perustelujaan ja ajatuksiaan sijoittamiseen liittyen… niissä on paljon asiaa ja jos oikein miettii, niin siellä on aika paljon varmasti työkaluja siihen, miten voi kehittyä sijoittajana. Helposti porukan ajattelu kuplautuu ja sitten tulee esim. fomotusta sekä nähdään vain tavoitehinnat että mitä joku Eka, Vepu tai Timontti osti… , vaikka ehkä pitäisi lukea heidän ajatuksiaan uteliaana kuitenkin myös itse omaa tutkimustyötä tehden. Ei ketään, edes analyytikkoa saa syyttää omista turskistaan.

Olen itse erinomainen varoittava esimerkki monessa asiassa ja erityisesti sijoittamisessa. Olen fomottanut selkeästi ja joskus jopa ehkä huomaamattani, lisäksi olen tehnyt hassuja omia johtopäätelmiä enkä ole usein ottanut virheistäni opiksi, vaan toistanut niitä. Joskus sanon ehkä jotain fiksua, mutta sitten en itse noudata tätä fiksua ajatustani.

Olin todella iloinen, kun Eka suostui ja fiilis on edelleen tästä haastiksesta hyvin korkealla. Siitäkin huolimatta, että PYN Eliteni on miinuksella edelleen ja myös osakesalkkuni koko historiansa ajalta. Mut hei… kryptosalkkuni on plussalla:

(Nää on plussalla, mistä tiedän kaikkein vähiten )

Ja kyllä täältä noustaan ja otan ehkä tukiopettajia, jotta saadaan mulle kehityssuunnitelma paremmaksi sijoittajaksi.

Hyviä oppimishetkiä kaikille niin Inderesin materiaalien ja Foorumin sijoitusjuttujen parissa sekä rentouttavaa viikonloppua!

[Sijoittaja-alokas]

Ekan haastattelu sai innostuneen vastaanoton ja sain julkaista haastiksen kahdessa osassa, koska Ekalla oli asiaa ettei Foorumi alusta antanut julkaista yhdessä viestissä.

Osa 1:

Alokas haastattelee

111. Pohjolan Eka , OSA 1/2 (vastaukset eivät mahtuneet yhteen viestiin) Suomen mystisin ja kiinnostavin sijoitusnimimerkki? Jollain sijoitusnimimerkillä saattaa olla X:ssä enemmän seuraajia kuin Ekalla, mutta Ekan nimi on salkunhoitajien, ammattisijoittajien, analyytikoiden ja monien muiden sijoitusmaailman ihmisten huulilla sijoitussisällön vuoksi – ei niinkään viihteen tai jännityksen takia. Mikä Ekassa kiehtoo… huumori, kirjoitustaidot, sijoitustaidot vai älykkyys? Uskon, että kaikki nämä m…

Osa 2:

Alokas haastattelee

111. Pohjolan Eka , OSA 2/2 (vastaukset eivät mahtuneet yhteen viestiin) 14. Inderes ja Foorumi seuraa koko Suomen pörssiä, eikö täältä ole aika vaikea saada enää ylituottoa? Pitäisiköhän mennä suoraan katsomaan LÄNTISTEN naapurien pörsseihin ja unohtaa ankea tehokkaasti hinnoiteltu Helsingin veliosakepörssi? On mielestäni kiistatonta että Inderesin perustaminen Suomeen on tehostanut markkinoita, mutta en kuitenkaan vetäisi ihan noin rajuja johtopäätöksiä. Kuten foorumiaktiivisuudestakin hyvin …

Ensi viikon perjantain haastateltava avaa näkymiä kansainvälisen sijoittajan arkeen ja ajatuksiin. Haastateltavamme on kokenut yksityissijoittaja, jonka ura ja elämä ovat vieneet hänet niin kotimaan pörssistä maailman finanssikeskuksiin kuin myös start-up-sijoittamisen maailmaan.

Mukavaa marraskuun loppua kaikille!

[Sijoittaja-alokas]

112. Jyrki Uurasmaa

Tässä olisi nyt kokeneen, määrätietoisen, monipuolisen ja älykkään sijoittajan haastattelu. Jyrki on Luxemburgissa asuva yksityissijoittaja, joka yhdistää ainutlaatuisella tavalla talousanalyysin, yrittäjäkokemuksen ja syvällisen asiantuntemuksen. Hänen kiinnostuksensa mikro- ja makrotalouteen sekä kyky yhdistää numerotieto luoviin näkemyksiin tekevät hänestä todellisen The Sijoittajan. Hän ei ole vain sijoitusjutuissa kiinni, vaan vapaa-ajallaan hän suuntaa energiansa perheeseen, urheiluun ja itsensä kehittämiseen - oikein!

Hyvin kattava kokemus sijoitusmaailmasta ja vähän muustakin ovat tuoneet hänelle vankan ymmärryksen markkinoiden dynamiikasta. Hän ei kaihda riskien ottamista, kuten nuori intohimoinen sijoittaja, mutta lähestyy sijoituscaseja viisaan miehen kokemuksella eikä sekoillen Alokkaan tapaan.

Uurasmaassa yhdistyy aidosti hyvin laaja-alainen tietämys ja aito omakohtainen pitkä kokemus sijoitusmarkkinoista. Upeaa on se, että hän aidosti haluaa oppia uutta ja on varmaan siksi(kin) aidosti muuntautumiskykyinen sijoittaja. Eipä hänen sijoittajauraansa ole varmaan ainakaan haitannut hänen tarkkuutensa ja älykäs uteliaisuus, jotka tulevat hyvin ilmi tästä haastattelusta.

---

1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka olet.

Olen Luxemburgissa asuva yksityissijoittaja; perhekeskeinen ihminen; 60-luvun poikii. Vapaa-aika menee perhe-elämän lisäksi kuntoiluun, ml. koiranulkoilutus. Olen lähes kaikesta kiinnostunut infofriikki. Olen myös penkkiurheiluintoilija: usein seuraan esimerkiksi Änäriä/ Chämppäriä tyttäreni kanssa.

2. Kerro kolme asiaa, mitä julkisuudessa harvat sinusta tietävät.

Pystyn urheilun jälkeen syömään lähes rajattoman määrän esim. raclettea tai karitsankyljyksiä.

Bill Gates käveli tyhjällä Finlandia-talon käytävällä minua vastaan 1980-90–lukujen taitteessa – ja tervehti jenkkimalliin oma-aloitteisesti.

Osaan arvostaa elämää jo siksikin, että olen meinannut muutaman kerran sanoa hyvästit maalliselle elolle. Noin 1-vuotiaana sain sen verran kiehuvaa vettä päälleni (nykäisin sähkökattilan äitini ehtimättä estää), että vietin seuraavat tunnit shokissa ja yön happikaapissa.

1990-luvulla, oltuani puolitoista vuotta yrittäjänä, lähdin ensimmäisille lomapäiville Aasiaan. Mahakivut iskivät heti ensimmäisenä iltana Singaporessa, ja sain aamulla väärän diagnoosin – “ruokamyrkytys”. Siirryin siitä Indonesiaan, ja lopulta umpilisäke oli ilmeisesti yhteensä nelisen päivää tulehtuneena. Kun viimeisillä voimillani sain siirryttyä takaisin Singaporeen, leikkaus alkoikin lähes heti. Oli kuulemma onnea matkassa.

Vuonna 2015 jouduin fillarilla alamäkionnettomuuteen kastuneiden jarrujen ja liian suuren tilannenopeuden takia. Törmäsin pää edellä kivimuuriin. Parikin lääkäriä sanoi, että sillä hetkellä, kun olin ilmassa, todennäköisyys vähintään neliraajahalvaukseen oli yli 80 prosenttia. Mutta niinpä vain selvisin muutaman kuukauden niskatuen käytöllä #sikaniska.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Matkustelu ja perhe, ja ne yleensä yhdistäen.

Oma kuntoilu ja penkkiurheilua. Harrastan pyöräilyä, lähinnä maantiellä. Kesällä mökillä gravel-reitit tulee myös mukaan kuvioon. Pyöräilyni alkoi vasta reilu 10 vuotta sitten, ja samalla oman kuntoni nousu. Ruuhkavuosina ja intensiivisen ansiotyön aikaan paino pääsi nousemaan, ja kunto rapistumaan (noin 70 tunnin työviikkoja; yrittäjänä enemmänkin). Olen ollut sprinttimatkoilla ja palloilussa aina suhteellisesti parempi (ok, aika huono silti). Siksi olenkin itsestäni ylpeä, vaikka hidas ja kankea olenkin, kun ajoin viitisen vuotta sitten yli 200 km päivässä. Vielä raskaampi oli kuntoajo Ranskan Vosgeeseilla, jossa ajettiin seitsemän pienemmän solan kautta. Nousumetrejä tuli yli 3 000, ja samalla matkaa 142 km.

Suomessa käydessäni pyrin aina pelaamaan lätkää tai nyttemmin yleensä kaukalopalloa ja käymään katsomassa HIFK:n matseja, sekä frendin kanssa Saunaseuralla, avanto mukaan lukien. Sijoitusasioita sivuavien aiheiden lisäksi luen aina fiktiota ennen nukkumaanmenoa ja välillä yölläkin. Hurahdan välillä ties mihin. Välillä oli hifilaitteet luupin alla, välillä kellot, ja joskus viinit (olen suorittanut Munskänkarnan alimman tason tutkinnon).

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Herään kahdeksan maissa, ja luen brunssin kera vähintään 2-3 tuntia sijoitusaiheisia maileja, analyysejä ja artikkeleita. HC-infofriikkinä eivät vuorokauden tunnit riitä kaikkeen mitä haluaisin lukea/tehdä. Aamuisesta iPadille jämähtämisestä olen perheen kesken tunnettu, myös viikonloppuisin (jolloin olen yrittänyt sitä vähentää, ei useinkaan kovin hyvin tuloksin).

Siinä samalla zoomaan ja mietiskelen yksittäisiä yhtiöitäkin, joihin usein iltapäivällä perehdyn paremmin. Toki yön NHL-tulokset tsekataan myös. Iltapäivään kuuluu usein screenerin/excelin käyttöä, samoin kuin silloin tulevan jenkkidatan ja tuloksien pureskelu. Yritän seurata niin makroa, mikroa kuin sijoitusstrategiaankin liittyviä asioita. Illansuussa tai illalla urheilen melko usein, touko-syyskuu fillarointia, muulloin salilla käyntiä, uintia ja talvilajeja. Uudehko murtsikainto on johtanut siihen, että Alppireissuilla tulee usein enemmistö päivistä väkisinhiihdettyä.

Sportin ja illallisen jälkeen yleensä vielä uutisia ja markkinoita. Siinä jossain välissä, usein ysiltä alamme katsoa perheen kanssa jotain musiikki- tai visailusarjaa. Muiden mentyä nukkumaan, lueskelen sijoitusjuttuja vielä hetken. Netflixin ja HBO:n jne. sarjoja olen pyrkinyt vähentämään, kun silloin nukkumaan meno jää turhan myöhään, ja syvä uni vähenee (Oura tietää). Terveyden vaaliminen on kuntoiluinnon ja iän myötä noussut tärkeämmäksi.

5. Millainen olet sijoittajana?

Olen aina tykännyt numeroista. Päässälaskut, intrapoloinnit, ekstrapoloinnit ja karkeat käytännön tason derivoinnit käyvät helpohkosti. Samaan aikaan olen viimeiset 20 vuotta tajunnut, että sijoittamisessa on yleensä parempi olla suunnilleen oikeassa kuin neljän desimaalin tarkkuudella väärässä. Infofriikkinä viivytin Twitteriin liittymistäkin vuosia, kun ajattelin, että addiktoidun siihen todennäköisesti, ja se vie lähes kaiken aikani. Niin sitten lopulta muutaman vuoden ajan (2018-2021) aika lailla tapahtuikin.

Olen generalisti, joka ei arastele sijoittaa mihinkään. Suorien osakkeiden ja ETF:ien rinnalle ovat viime vuosina – otettuani Interactive Brokersin käyttöön – tulleet myös muut omaisuusluokat. Korkoja, metalleja, öljyä, valuuttaa, melkein mitä vain. Niillä teen riskinhajautusta/salkun suojausta, osittain swing tradejäkin. Seuraankin suorien sijoitusjuttujen lisäksi yleistä talous- ja geopolitiikkaa. Edellä mainittu lisääntyvä hajautus resonoi myös siihen, että olen iän myötä tullut pikkuhiljaa entistä varovaisemmaksi, vaikka sitä ei joistain yksittäisistä yhtiövalinnoista ehkä uskoisi. Hajautettu salkku ja positiokoon hallinta ratkaisevat. Tässä on kuitenkin nyt extrajenga, josta lisaä kyssärissä seitsemän.

Usein aloitan uuden sijoituksen kohtuullisen pienellä rivillä. Kun saan lisää luottamusta caseen ja näkemykset ja tiedot vankistuvat alitan yleensä lisäämään rivin kokoa, ajoittain nopeastikin. Swing tradessa voittojen kotiutus tapahtuu usein vastaavasti, 2-4 erässä. Toki jos siinä tulee selkeän huono uutinen, saatan sujauttaa kaiken kerralla lihoiksi.

Vaikka en kaihda esim. syklisiä, olen perinteisesti ollut enemmän kasvusijoittaja, ja kasvuosakkeissa myös parhaat tuottoni tehnyt (yrittäjyyden ja ansiotyöfirman osaomistajuuden lisäksi). Ns. arvosijoittamisessa paras ja intensiivisin kauteni oli 2003-2007, jolloin olin voimakkaasti mukana commodities super cycle -ilmiössä. Kun 2000 ja vähemmässä määrin myös 2001 olivat melko rumia salkulleni, teki em. ajanjakso gutaa ja selvästi enemmän kuin kompensoi IT-krapulan tappiot.

Myöskään ns. erikoiscaseja en kaihda. Usein niissä on kyse myös yhtiön taseesta, sen piilevästä arvosta. Hyvänä esimerkkinä Lindex, jossa kahden väärän, nopeasti feidatun startin jälkeen kolmas yritys on ainakin toistaiseksi onnistunut hyvin (viime aikojen pehmeydestä huolimatta) – koputan puuta. Nokia vuonna 2013 oli toinen vastaava, silloin sain itselleni huomattavan kokoiselle reilun puolen vuoden sijoitukselle kymmenien prosenttien tuoton. Suomessa jotkut vielä uskoivat noksukännyjen tulevaan erinomaisuuteen (Meego jne.), tai sitten vaihtoehtoisesti pitivät sitä aivan turhana osakkeena. Itse arvioin, että Nokian rahkeet eivät mahdollista tarpeeksi suuria kehitys- ja markkinointipanoksia, vaan sille bisnekselle pitää tehdä M&A-operaatio, jolloin romahtaneen ja inhotun osakkeen silloinen piiloarvo paljastuisi. Ja että Siilasmaa on valmis sellaiseen. Iskin kiinni isosti. En toki arvannut kuinka hölmön suuren hinnan Microsoft oli siitä valmis maksamaan. Lopputulos oli siis selvästi isompi ja vähän nopeammin realisoitunut arvonnousu kuin olisin haaveunissanikaan osannut kuvitella.

Erityisesti GARP resonoi minulle, yhtiöllä ei tarvitse olla kymmenien prosenttien kasvua. Otan mielelläni esim. 7-9 prosentin liikevaihdon kasvun (yli syklin) kera korkeahkon ROI:n. Sen sijaan jaottelu arvo/kasvu tms. on mielestäni keinotekoinen. Kaikki fiksut sijoittajat hakevat todellista arvoa, eli ostavat tulevaisuuden kassavirtoja mahdollisimman edullisesti, on P/B sitten yksi tai seitsemän.

Onnistunut kasvusijoittaminen vaatii, että onnistuu yhtiön tulevaisuuden menestymisen arvioinnissa. Ja jos nopeahkoa onnistumista haluaa, pitää onnistua löytämään osakkeita, joissa analyytikot (konsensus) ovat aliarvioineet lähivuosien tulosennusteet. Se on vaikeaa ja erittäin riskikästä, mutta viime vuodetkin osoittavat, että esim. USA:n tekkiosakkeet ovat antaneet siihen kosolti mahkuja. Epäonnistumisia tulee, mutta onnistumiset palkitsevat ruhtinaallisesti. Jonkinlainen stop loss ei ole huono idea.

Tulevaisuuden arvioinnissa tärkeintä on yhtiön toimialan kasvu- ja kilpailutilanne sekä yhtiön laatu niin yrityskulttuurin, tuotteiden kuin bisnestrategiankin suhteen. Koen, että niissä minulle on hyötyä sekä Otaniemen tekniikan opinnoista että taloustieteen/rahoituksen opinnoista, IT-alalla toimisesta, yrittäjyydestä ja lukioiästä alkaen Talouselämän, T&T:n tmv. seurannasta. Em. mediat ovat jääneet sivuosaan viimeisen 10-15 vuoden aikana. Anekdootti kuitenkin T&T:stä: yksi Helsingin menestyneimmistä meklareista ikinä – ja huomattavalla osuudella ison pankkiiriliikkeen omistaja – sanoi aikoinaan privaatisti, että T&T on sijoittajan tärkein media. Näin ehkä edelleen, jos sijoittaa lähinnä suomalaisiin teollisuusyhtiöihin.

Yleisesti voisi todeta, että kun olen muodostanut jostain casesta näkemyksen, mielipiteeni on varsin selvä. Koska olen toisaalta skenaarioiden kautta ajattelija, sekä nöyrä markkinoiden edessä, olen silti kaikkea muuta kuin itsevarma, “näin se menee taatusti” -ihminen. Ilmeisesti kun en aina muista twiiteissäni noita piirteitä tuoda uudestaan esiin, jotkut luulevat, että olen erittäin/lapsellisen/pöyhkeän itsevarma kaikesta mitä kirjoitan. Ne, jotka ovat minua pitempään seuranneet, tietävät paremmin.

Koen, että olen koko ajan kehittynyt sijoittajana, ja tullut kokonaisvaltaisemmaksi osaajaksi. Muutosta tapahtuu, ja se on vain hyvä. Jos ja kun vähittäinen muutos jatkuu, se on oppimisen merkki. Lähivuosina aion lisätä indeksisijoittamista (nyt vielä pientä). Samalla alentanen jonkun verran osakkeiden osuutta (vaikka tuskin mihinkään oppien mukaiseen (100-ikä) –kaavaan alistunkaan). Siten raaskin jättää aikaa enemmän muullekin elämälle.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Osittain tästä on jo edellisessä vastauksessa. Mutta: Ensimmäiset osakkeet ostin 13- tai 14-vuotiaana viikkorahoilla: KOP, SYP, Enso Gutzeit ja Yhtyneet Paperitehtaat. Opiskeluaikaan osallistuin anteihinkin, spekulatiivisestikin, ja osa ei mennyt hyvin. En kylläkään jäänyt odottamaan Manconin ja muiden konkurssia, vaan tappiot huonoista jäivät semimaltillisiksi. Suomen lama 1990-luvun alussa oli vaikeaa aikaa, ja jos omistusasuntokin olisi laman pahimpina kuukausina arvotettu mark-to-market inhorealistisesti, olisi varallisuuteni todennäköisesti käynyt vähintäänkin nollissa. Onneksi pankki ei hermostunut tilanteesta (joka oli lyhyen aikaa Suomessa varsin yleinen). Sijoittajaksi minua varsinaisesti voinee kutsua vuoden 1992 syksystä, jolloin spottasin Nokian piilevät kasvualueet (oikeaan suuntaan johdatti Alfred Bergin analyysi, jonka sain tutunkauppaa, kiitos MG65). Silloin tein ensimmäisen oman yhtiömallini, ensin paperille, ja pian silloiseen taulukkolaskentaohjelma Lotukseen.

Parhaimmillaan salkkuni oli 90-prosenttisesti Nokiaa, mutta kanttini ei riittänyt pitää sitä läheskään niin isona vuosituhannen loppuun. Ciscoakin oli joskus v. 1994 melko suuri osuus salkusta, mutta sama tarina. Voittoja tuli, mutta en uskaltanut rikastua, se olisi oikeasti ollut niillä minun alkuun rahassa mitattuna vaatimattomilla paukuilla isosti mahdollista (sama vika pätee jossain määrin edelleen) – siis mikäli 1999-2000 olisin oikeaan aikaan myynyt. Could, would, should …osoittaa kuinka vaikea on pitää melko isosti heiluvia menestyjiä ainakaan jättiosuudella salkusta (vrt. yleisesti esim. Apple, Amazon, Nvidia jne.).

Vuosina 1994-1996 jatko-opiskelijana tutustuin kunnolla finanssiteoriaan ja Kauppiksen Chydeniassa etsin helposti käytäntöön sovellettavia akateemisia tutkimuksia. Ei ehkä tajunnan räjäyttävää, mutta hyvää teki. Joka tapauksessa 1998-2000 tekkien buumin alettua juotiin markkinoiden iloisesti kupliessa samppanjaa – tai tarkemmin itseasiassa bisseä Kallen torstai-illoissa, mitä nyt yrittäjän aika riitti. Talentum osti 1996 perustamani OsakeTiedon (samantyyppistä toimintaa kuin Indereksen ekat vuodet) toisenkin puoliskon vuosikymmenen lopussa, ja tein hulluna töitä nuo vuodet. Samalla opin analysoimaan kunnolla yhtiöitä niin numeroiden kautta kuin kvalitatiivisesti. DCF-laskelmat ja muut metodit tulivat kattavasti tutuiksi. DCF:ää en enää käytä, mutta se opetti paljon; myös arvioimaan analyytikoiden vastaavia laskelmia (I salute you @Almanakka), ja miettimään mikä arvostusmalli missäkin yhtiössä ja tilanteessa on relevantein. Rinnakkain toki kaikki, for sanity check, painotus vain vaihtelee.

Kuten edellisessä kysymyksessä kerroin, IT-krapulan jälkeen sijoitin paljon commo-sykliin, arvoon ja Suomeenkin. Samalla näin sijoitusmaailmaa muualtakin kuin analyysifirmasta: 2001-2011 olin salkunhoitajana FIM:ssä, mikä oli työelämäni parasta aikaa. Hyvä nälkäinen yrityskulttuuri – ja kuuluin mahtavahenkiseen ja menestyksekkääseen FIM:n länsitiimiin. Siinä toteutui hyvä slogan: tee töitä niiden kanssa, jotka kunnioittavat sinua, ja joita itse kunnioitat. Silloin firmassa vielä sai ja kuului ottaa kunnolla näkemystä. Ja kun siinä onnistuttiin, mikäs sen mahtavampaa. No, finanssikriisi osui kaikkiin, rahastoissa on poikkeusoloissakin pakko omistaa osakkeita min. 70-80 prosenttisesti. Vaikka mottomme oli aina “tuleen ei jäädä makaamaan”, silloin sekään ei hetkellisesti auttanut. Kaikki toimialat ja käytännössä kaikki yhtiöt tulivat toinen toistensa perään alas. No, se oli väliaikaista, ja pääsimme erittäin hyvin kriisin jälkeiseen nopeaa nousuun mukaan.

FIM-vuosina myimme yhtiön, jopa kahteen kertaan. Ensin listasimme sen, ja Glittnir osti sen pois pörssistä varsin pian. Myöhemmin ostimme yhtiön takaisin finanssikriisin aikana Islannin keskuspankilta issikoiden tyrittyä ahneuttaan pankkinsa konkurssikypsäksi.

Vapaaherraksi ryhdyttyäni sain myydä osuuteni FIM:ssä. Sen jälkeiset vuodet 2011-2013 olivat minulle hieman typerä nopean kaupan ja day tradinginkin kokeilujakso. Tosin se toi yhden parhaista swing trade -voitoistani myös (Nokia, kts. kysymys 5). Päiväkaupasta onneksi melko nopeasti opin, että sen parhaat ajat olivat menneet, algoilla alkoi jo silloin olla selvää koko ajan lisääntyvää vaikutusta. Sen sijaan swing trading on pysynyt edelleen mukana, vaikka sivuosassa onkin. Se luo lisäsuolan, jota kaipaan päätoimiseen yksityissijoittajuuteen. En jaksaisi märehtiä pelkän pitkän staattisen salkun kanssa, vaikka se de facto tuotot ratkaisee minullakin. Ja jatkossa aion lisätä pitkää (ETF-pohjaistakin) salkkua vielä enemmän.

Pari seuraavaakin vuotta meni hieman sekalaisen tekemisen kanssa, mutta 2016 alkaen aloin paneutua taas fundaan uudella innolla ja täydellä fokuksella. Oli nollakorkoaika ja pienemmätkin yhtiöt antoivat oivia mahdollisuuksia. Pari 10-baggeria (pieni aloitussumma) mahtui tuohon aikaan (Swedencare, Mips). Hyvin pääsin mukaan myös Suomen silloisiin helmiin: Qt, Harvia, Revenio, Talenom, ja myöhemmin Musti. Korona ei kauaa töyssyttänyt ja 2021 asti oli mainiota aikaan. Vuodelta 2022 otin kunnon 16 % tappiot, kun liian hitaasti pienensin tekki- & -SMID-osastoja. Ne tuli kuitenkin enemmän kuin kuitattua, kun 10/2023 – 03/2024 menin Druckenmillerin sanoin jugular eli laitoin pari turboa (ja vielä remmiahtimenkin) päälle (cash equityn lisäksi calleja) AI-betsien – lähinnä Nvidia ja FAAMG kanssa. Eli isommalla riskillä tein muhevan puolivuotisen jakson tuotoilleni.

7. Millainen salkku sinulla on, ja mitkä ovat sen suurimpia omistuksia?

Listatuissa osakkeissa yli puolet on Euroopassa, ja erityisesti Pohjoismaissa, joista taas Suomi on suurin ja Ruotsi hyvänä kakkosena. Kokonaisuutena kuitenkin USA on yli puolet, kun yksi listaamaton yhtiö on kasvanut “liiankin” suureksi. Toistaiseksi ei ole ollut mahdollisuutta keventää, mikä on ollut vain hyvä asia. Onnellinen ongelmahan tämä on, ainakin toistaiseksi. Juuri nyt salkkuni on siis riskinhallinnallisesti ja peliteoreettisestikin mielenkiintoisessa tilanteessa. Tämä on johtanut siihen, että päätin keväällä ryhtyä listatuissa osakkeissa omalla mittapuullani hieman varovaiseksi. Melko suurella osakepainolla edelleen menen, mutta laajalla hajautuksella ja teknologiaosakkeiden painoa koko lailla minimoiden. Quutti toki kohtalaisena poikkeuksena.

Suomessa isoimmat sijoitukseni ovat Lindex, Qt, Harvia, Capman, Tokmanni, Huhtamäki ja Puuilo. Suomen ulkopuolella listattujen suurimpiin kuuluu mm. Berkshire, Itochu (JPN), Spotify, Rheinmetall, Safran, Hermes, Ferrari, Lockheed Martin, Swedencare ja Ambea, sekä hajautuksen vuoksi hieman Bitcoinia ja XRP:tä.

Salkkuni tuotto on vuodesta 2003 ollut sen verran hyvä, että kahden vuoden liukuvalla (otanta kalenterivuosittain) kokonaistuotolla olen voittanut maailmaindeksin koko ajan koko ajan paitsi 2016-2017.

Silloin varoistani oli poikkeuksellisen suuri osuus ulkopuolisilla hoidossa. Noina molempina vuosina tuotot olivat kyllä positiivisia, mutta maailmaindeksin alle. Sitten tulin järkiini ja aloin hoitaa kaiken itse. Viimeisten 20 vuoden ajalta vuosituotto p.a. on ollut reilut 21 %, samaan aikaan kun se MSCI World indeksillä on ollut 9 %. Onnistuminen perustuu myös siihen, että olen nousukausina ollut aggressiivisempi (silloin isommat ylituotot kuin huonoina vuosina alituotot). Erityisen isot ylituotot tein 2004-2006 (ei kasvuosakkeilla!) sekä 2009 ja 2020.

Aion lähivuosina maltillistaa riskihakuisuutta eli samalla tietoisesti alentaa oletusarvoista tuottoa. Pitää yrittää samalla päästä tuosta vertailuindeksiin “fiksaantuneisuudesta” jossain määrin eroon. Kilpailuhenkisenä luonteena se tulee olemaan melko vaikeaa. Samalla aion toki yrittää parantaa riski-/tuottosuhdetta.

8. Mitkä ovat kolme suurinta vahvuuttasi sijoittamisessa? Missä asiassa haluaisit olla erityisesti parempi sijoittajana?

Vahvuuteni on monipuolinen kokemus:

• Intoilevana harrastajana, analyytikkona, yrittäjänä, rahastonhoitajana.
• About 15 minute mind: mielestäni pystyn hahmottamaan kohtuullisella onnistumisprosentilla, onko potentiaalinen sijoituskohde kiinnostava, niin bisnesmallia kuin lukujakin päätökseen yhdistelemällä.
• Kohdat 1 ja 2 yhdistäen: hiljaista tietoa, selkärangasta tulee pitkän kokemuksen myötä intuitiivisesti ajatuksia ja näkemystä niin osakkeisiin kuin sijoitusstrategiaankin liittyen.

Parempi haluaisin olla:

• Maltti myymisessä, liian aikaisin myynti välillä tuppaa päälle.
• Historiassa ollut (liian) laaja hajautus, liika varovaisuus. Nykyään nuo ovat valittuja ja haluamiani piirteitä, mutta silti suojaan salkkua ajoittain liiankin innokkaasti. Plussien kohta kaksi auttaa hajautukseen, kun kaikkiin kohteisiin ei ehdi syvällisesti perehtyä.
• Seuraan ehkä liian monia asioita; välillä suurempi syventyminen harvempiin olisi arvokasta. On selvänä tavoitteena.

9. Millaisena ”sijoituskohteena” näet Helsingin pörssin tällä hetkellä ja yleisellä tasolla?

Kotimarkkinayhtiöiden suhteen pidemmän päälle huonona, mikäli puolueet ja kansa eivät löydä yhteistä, ylivaalikausien menevää tahtotilaa. Tilanne ei ole vielä läheskään niin huono, että järkiintyminen olisi lähellä. In the mean time, lyhyemmät makrosyklit voivat väliaikaisesti auttaa (ja samalla luoda liian ruusuista mielikuvaa taloudesta).

Lisää ajatuksiani aiheesta viime keväältä:

Haastattelussa Jyrki Uurasmaa: ”Suomelle olisi parasta ajaa täysillä päin...

Yo. artikkelin kirjoittamisen jälkeen vaalit USA:ssa on nyt käyty. On siis todettava, ettei Suomen (ja Baltian) riskipreemion alentuminen tapahtunut, vaan olemme Trumpin sporadisten aivoitusten armoilla. Ja aivopierujen pelossa.

Nousevassa maailmantaloudessa voivat sykliset (joita Hesuli pullollaan) nousta. Ja hyvin nousevassa markkinassa voivat animal spiritit päästä väliaikaisesti valloilleen niin, että geopoliittiset ja muut huolet hetkeksi lähes unohtuvat.

Mutta pitkässä juoksussa en edelleenkään näe Suomen taloudelle rohkaisevaa polkua todennäköisenä jollain 15 vuoden tähtäimellä. Toki on mahdollista, että poliitikot, ay-liike ja äänestäjät näkevät valon, mutta juuri nyt ei näytä siltä. Joskus pörssi poikkeaa taloudesta, mutta pitkän päälle se on ainakin kotimarkkinayrityksille vaikeaa.

10. Onko sinulla antaa tavalliselle osakepoimijalle vinkkejä kansainväliseen hajauttamiseen?

Useimmille sijoittajille ETF:t ovat selvästi paras tapa tähän. Niitä löytyy niin monenlaisia maantieteellisesti, sektoreittain, teemoittain. Ydin kannattaa luoda indeksiin sidotuista, jotka ovat edullisia. Tavallisiin rahastoihin ei kannata pääsääntöisesti sijoittaa ollenkaan; niissä on double whammy: yli 90 % niistä häviää vähänkin pidemmällä aikavälillä indeksilleen (ja sinä et voi tietää kuka), ja samaan aikaan niiden korkeammille kuluille juoksee korkoa korolle -efekti. Sanon tämän, vaikka olen entinen rahastonhoitaja. Vastaavasti kahdeksan vuoden ylituottoni FIM Vision kanssa saattoi olla pelkkää onnea, kun asiaa tarkastellaan tilastotieteellisesti.

Liikkeelle lähtisin pikkuhiljaa, jottei tule sattumalta epäonninen ajoitus markkinan kanssa. Suorien sijoitusten suhteen – jos sen tien valitsee – tärkeintä on vain aloittaa. Kohteita löytää montaa kautta: itselle tutut tuotemerkit, screenerit (tykkään!), sijoitussivustot, X aka Twitter. Sitten alkaa kokemusta kertyä, osittain kantapään kautta, mutta samalla oppii ja saa itseluottamusta.

11. Mitkä ovat sijoitustoiminnassasi viisi tärkeintä tietolähdettä, ja miksi?

Bloomberg, Inderes (ml. Forum), Koyfin, välittäjien analyysit, X, maksulliset sijoitustietopalvelut

Siinä ne, tuli tosin kuusi. Kaikilta saa ensiluokkaista tuotetta, eri näkökulmista, ja toisiaan täydentäen. Olen tosiaan informaatiofriikki, kuten monet aktiiviset sijoittajat. Vuorokausi ei riitä, pakko karsia pois hyvin mielenkiintoisia luettaviakin – priorisointi on kriittistä, jottei tule (liikaa) stressiä.

12. Millaista osaamista rahastonhoitaminen on tuonut omaan sijoitustoimintaasi?

Kansainvälisiä rahastoja hoitaessa ulkomaisten kohdeyhtiöiden johtajien, välittäjien myyntihenkilöiden sekä analyytikoiden tapaaminen ja analyysien seuraaminen toi kosolti lisää perspektiiviä omaankin ajatteluun ja sijoittamiseen. Se opetti myös, että samaa leipää ne syö muuallakin – turha kunnioitus pois ja omat aivot käyttöön.

Se opetti myös hyödyntämään analyytikoita, turha keksiä pyörää uudestaan, kun saa pidemmälle työstettyä materiaalia, jota sitten itse työstää. Kun luki samasta yhtiöstä vaikkapa kolme hyvää analyysiä (parhaimmillaan niissä eri johtopäätös/suositus), oli valmis omaan synteesiin ja mielipiteeseen yhtiöstä. Lisäksi oppi hyvin erottelemaan ajan myötä paremmat analyytikot huonommista. Tärkeintä oli, että analyytikko antoi ajateltavaa ja uskalsi ottaa näkemystä. Pliisut haaleanlämpimät tyypit ei innostaneet silloin, eikä nyt.

Lisäksi jo analyytikkona, ja vielä vahvemmin rahastonhoitajana, sijoitus- ja yleisen elämän kokemuksen myötä sekä psykologiaan tutustuen olen mielestäni oppinut aika hyvin erottamaan bull-shittaajat esim. yhtiöiden johdossa. Siitä on apua myös esim. X:ää ja muuta somea seuratessa.

13. Mikä on mielestäsi sijoittajan kannalta parasta X:ssä, ja mitä mielestäsi sijoittajan kannattaa varoa lukiessaan sijoitus- ja talousaiheisia juttuja siellä?

Parasta on, että sieltä löytyy mielenkiintoisten sijoittajien kommentteja ja analyysejä – niin kotimaisia kuin ulkomaisia, niin amatöörien kuin ammattilaistenkin. Pitää tietenkin tiedostaa, että kaikilla sijoittajilla on erilaiset lähtökohdat: riskipreferenssit, varallisuus, ikä, tasaisen kassavirran suuruus jne. Niitä pitää peilata omaan taustaa vasten. X:stä löytää yllättävän usein yhtiökohtaisen kurssia heilauttaneen syyn kaikkein nopeimmin. Samaan aikaan pitää varoa siellä olevia monenlaisia manipulaattoreita tai muita hämärätyyppejä.

14. Miten hallitset tunteesi sijoittamisessa? Mietitkö ja opiskeletko joskus sijoituspsykologiaa?

Tästä oli jo hieman kysymyksessä kymmenen. Lisäksi olen ajan kanssa sisäistänyt mm. sen, ettei ostohintaan kannata ankkuroitua ja tappiolla saa, ja usein pitääkin myydä. When facts change, you should too. Toinen tärkeä oppi on, ettei kannata jossitella huonoja päätöksiä sen enempää, kaikille niitä sattuu. Oppi niistä mukaan vain ja eteenpäin (joka tapauksessa positiokoot kannattaa pitää alun perinkin omaan riskiin sopivina, tarpeeksi maltillisina). Jos tekee 60 % oikeita päätöksiä, ja vääristä leikkaa kohtuuajoissa tappiot pois, tekee pitemmän päälle oikein hyvää tuottoa. Tradereille voi alle 50:n onnistumisprosentti riittää em. periaatetta soveltaen.

Jos ei opi tekemään enemmistöltään hyviä päätöksiä 5-10 vuodessa, kannattaa vakavasti harkita siirtymistä pääsääntöisesti indeksisijoittamiseen. Nuorena pienen salkun kanssa on toki “halpaa” harjoitella.

15. Jos unohdetaan työelämäsi ja vaurastuminen, niin mitä sijoittaminen on antanut sinulle elämääsi? Miten konkreettisesti olet nauttinut sijoittamisen tuomasta vauraudesta?

Se on tuonut sen monenlaisten asioiden seuraamisen, niiden yhdistelemisen (“kaikki vaikuttaa kaikkeen”), ja kun noista onnistuu tekemään oikeita johtopäätöksiä – tuomaan älyllisen mielihyvän. Tyytyväisyyden siitä, että on löytänyt elämän mittaisen intohimon. Työ tuntuu harrastukselta.

Se on auttanut myös työelämässä – ja päinvastoinkin. Lisäksi tietoisuus/tunne siitä, että hallitsee nämä hommat (suurimman osan aikaa) on tuonut henkisenkin vapauden tunnetta. Se on ollut minulle aina tärkeää. Ja nykyään ajankäytön joustavuus – joka tosin on hieman teoreettista, kun viikossa teen kuitenkin nyt “amatöörinäkin” enemmän sijoittamiseen liittyviä työtunteja kuin keskimääräinen alan ammattilainen. Mutta tuohan se levollisen fiiliksen, kun tietää, että voi milloin vain lähteä lenkille tai vaikkapa urheilumatkalle – ja niin ajoittain teenkin.

16. Tuntuu, että Alokkaan kehityskäyrä sijoittajana on hidastunut merkittävästi, ja hän on jäämässä
aloittelijatason sijoittajaksi. Miten hän oppisi ajoittamaan ostonsa ja myyntinsä paremmin?

Alokas näyttää sijoittavan varsin pieniin ja/tai riskikkäisiin kohteisiin, jotka heiluvat usein hurjasti. Jos niissä haluat pysyä, ehkä mekaaninen stop loss sopisi sinulle. Ja antaisit voittojen juosta. Tai sitten siirtymistä vähemmän riskisiin, usein isompiin kohteisiin. Taidat seurata yhtiöitäsi ja prospekteja varsin tarkkaan. Voisit varmaan siltä pohjalta luottaa omaan näkemykseen vielä enemmän; epäilen, että kunnioitat liikaa erään analyysitalon suosituksia (mahtaako pitää paikkansa, en ole varma?). Toki oikeasti uskon, että olet paljon parempi sijoittaja kuin annat ymmärtää, ja että julkaisemasi salkku on vain hupisalkku varsinaisen ohella.

17. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä?

Olen löytänyt hyviä keskustelukumppaneita. Pitäisi olla vielä aktiivisempi heidän suuntaansa. Lisäksi olen tutustunut livenäkin uusiin mielenkiintoisiin tuttavuuksiin, hyviin tyyppeihin. X:stä löytyy yhteisöllisyyden tuntua. Ja Inderesin Forumilta usein erittäin asiallista keskustelua. Sen joukossa on ajoittain jonkun toimialan/nichen asiantuntijamaista kommentointiakin joltakulta – mikä on kerrassaan mahtavaa.

---

Kiitoksia paljon Jyrki huikeista vastauksista!

Ketjussani ei ole ainakaan liikaa ollut kokeneita sijoittajia ja nyt sain Jyrkin haastateltavakseni, jolla on sijoittajakokemusta ainakin seitsemän osakeveljen verran.

Jyrkin menestyksen takana on paljon tekijöitä; sopiva luonne sijoittamiseen, älykkyys jnejne, mutta tässäkin näkee, että tällaista upeaa uraa ei olisi tullut ilman pitkäaikaista ahkeraa ja kovaa yrittämistä sekä monipuolista asioiden seuraamista että opiskelua.

Tässä haastattelusta varmaan kaikki saavat ajateltavaa tähän “maratonilajiin”, joka vaatii fiksua pitkäjänteistä ja ahkeraa sekä sopivan nöyrää että avaraa mieltä, mikäli aikoo kunnolla menestyä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

[Sijoittaja-alokas]

Kiitos Jyrkille vielä kerran! Hän sai muuten hienon haastattelunumeron:

Lähiaikoina olisi tiedossa analyytikon haastattelu, sitten useasta eri somekanavista tutun sijoittajan tentti ja mm. erään ison yhtiön edustajan haastis.

Kiitoksia lukijoille, tykkääjille, haastatteluja jakaneille ja haastateltaville.

Mukavaa viikonloppua!

[Sijoittaja-alokas]

Perjantaina on itsenäisyyspäivä ja sen kunniaksi julkaisen erään ison hyvän yhtiön edustajan sijoittajahaastattelun. Tarkkaa aikaa en tiedä, milloin julkaisen sen tuona hienona päivänä, mutta pyrin julkaisemaan joskus aamupäivällä/päivällä.

Suurin osa kysymyksistä on kohdistettu häneen itseensä, mutta sai hän vastata myös useampaan kysymykseen hänen yhtiöstään.

Hyviä sijoituksia ja onnea pitsauskisan voittajalle @Vichy:lle!

Vichy:n voittajapitsaus:

Foorumin pitchauskisan voittaja selvillä - Inderes

[Sijoittaja-alokas]

113. Hanna-Maria Heikkinen

Hanna-Maria on energinen ja periksiantamaton sijoittajaviestinnän ammattilainen, jonka intohimo tiedon jakamiseen ja ymmärrettävän viestinnän luomiseen on kovaa luokkaa. Pitkä kokemus näkyy hänen työssään, koska se on antanut hänelle syvällisen ymmärryksen niin talouden maailmasta kuin ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Hänen vahvuuksiaan ovat mm. avoimuus, tarkkuus ja kyky esittää monimutkaisetkin asiat selkeästi ja kiinnostavasti. Hän todella osaa palvella meitä sijoittajia.

Tässä haastattelussa hän avaa näkemyksiään sijoittamisesta, työelämästä ja… tietysti Wärtsilästä. Hän tuntuu jatkuvasti kehittävän itseään intohimoisesti ja lisäksi hän kykenee hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia. Hänen älykäs inhimillisyytensä on tätä päivää, jota olisi hieno nähdä enemmänkin tässä maailmassa ja mm. se tekee hänen panoksestaan sijoittajille ainutlaatuisen.

Sijoittajaviestintä on parantunut vuosien myötä ja Hanna + Wärtsilä ovat siitä äärimmäisen hyvä esimerkki. Niin… Hannahan sai vuoden 2023 Sijoittajasuhdejohtaja-palkinnon ja pieni lainaus tuomaristolta:

”Heikkinen on avannut analyytikkopuhelut kaikille sijoittajille. Hän kysyy säännöllisesti sijoittajien tiedontarpeita ja hakee vastauksia. Hän on alansa ehdotonta kärkeä”

Sijoitus- ja talousmaailma tarvitsee lisää hannoja, itse asiassa koko työelämä.

1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka olet.

Olen kokenut sijoittajaviestinnän ammattilainen, ja johtanut YIT:n, Valmetin ja Cargotecin
sijoittajaviestintää ja toiminut myös osakeanalyytikkona. Päätetehtäväni lisäksi olen myös
hallitusammattilainen, ja toimin tällä hetkellä kolmen yhtiön hallituksessa. Olen myös intohimoinen
kansankapitalismin edistäjä, yksityissijoittaja, viiniharrastaja ja monipuolisen urheilun ystävä.
Minulle on tärkeää olla myös hyvä puoliso ja ystävä.

2. Kerro kolme asiaa, mitä julkisuudessa harvat sinusta tietävät.

Olen juossut maratonin kahdesti -ensimmäisen ja ainakin toistaiseksi viimisen kerran Nizzasta
Cannesiin.

Sain kutsun ammattilaisten uuden sadon maisteluun Champagen maakuntaan, mutta valitettavasti
korona peruutti koko uuden sadon viikon.

Kävin avaamassa tämän talven laskettelukauden viime viikonloppuna Sveitsin Engelbergissä.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Laskettelu, hiihto, pyöräily, painonnosto, viinit, ruuanlaitto ja viimeseimpänä meditaatio.

Luen paljon, ja haluaisin lukea vielä enemmän.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

IR-työ vaihtelee merkittävästi sen osalta, olemmeko ns hiljaisella kaudella. Hiljaisen kauden aikana
valmistelemme osavuosikatsausta ja siihen liittyviä materiaaleja, mutta emme tapaa sijoittajia.
Tulosjulkistuksen jälkeen työsssä on enemmän ulospäin suuntautunut kausi, jolloin järjestämme
erilaisia teematilaisuuksia sijoittajille ja tapaamme paljon sijoittajia sekä Suomessa että ulkomailla.
Kotimaassa ollessa aloitan päivän mieluiten kotona, ja yritän päivän alkajaisiksi keskittyä päivän
tärkeimpään asiaan, ja toimistolle kävellessä voi reflektoida päivän tehtäviä. Roadshow-päivät on
tiukasti aikataulutettuja, pahimmillaan päivässä on voinut olla 7-8 sijoittajatapaamista ja silloin on
vähemmän mahdollisuuksia muuhun työhön. IR-työssä pääsee tekemisiin ylimmän johdon ja erittäin
fiksujen sijoitusammattilaisten kanssa. Koska maailman tapahtumat vaikutavat nopeasti
osakekurssiin, myös päivän agenda voi vaihtua nopeasti.

Työn lisäksi pyrin liikkumaan päivittäin.

5. Millainen olet sijoittajana?

Melko konservatiivinen, eli arvostan jo annettuja näyttöjä pelkkien hyvien visioiden sijaan.
Riskienhallinnallisista syistä haluan ymmärtää, mihin sijoitan. On mahdollista, että olen liiankin
epäluuloinen -esimerkiksi kryptovaluuttoihin en ole lähtenyt, koska en edelleenkään ymmärrä niitä
riittävällä tasolla.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Innostuin sijoittamisesta saatuani lukioikäisenä vanhemmiltani joululahjaksi Vesa Puttosen
sijoituskirjan, ja ryhdyin perehtymään sijoittamiseen enemmän. Kauppakorkeakoulussa opin asiasta
lisää, ja edelleen työmaailmassa mm analyytikkona tutustuin ammattisijoittajiin ja heidän
toimintapoihinsa. Olen ollut pitkälti osakepoimija, mutta nykyisin siirrän joka kuukausi rahaa myös
passiivisiin indeksirahastoihin ja pyrin niiden kautta parempaan maantieteelliseen hajatukseen.

7. Millainen salkku sinulla on, ja mitkä ovat sen suurimpia omistuksia?

Olen puhtaasti osakesijoittaja. Olen keskittynyt yhtiöihin, joilla vahva markkina-asema ja jotka
maksavat järkevää osinkoa. Suurimpia sijoituksia ovat Nordea, Sampo ja Fortum. Ulkomaille pyrin
pääasiassa sijoittamaan kustannustehokkaiden indeksirahastojen kautta.

8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?

Yleensä luen kiinnostavasta yhtiöstä jonkun pankin laatiman analyysin ja katson avainluvut läpi.
Keskustelen sijoittamisesta myös ystävieni ja päivittäin työssäni tapaamieni ihmisen kanssa.
Käytännössä tilanteet vaihtelevat -yleensä otan alkuun pienemmän position, jota sitten kasvatan
mikäli uskoni sijoitukseen vahvistuu.

9. Kerro kolmeensataan sanaan, millainen yhtiö Wärtsilä on?

Wärtsilä on kansainvälisesti johtava innovatiivisen teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittaja
merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Panostamme kestävän teknologian ja palveluiden innovaatioihin
auttaaksemme asiakkaitamme huomioimaan ympäristön ja parantamaan taloudellista
suorituskykyään. Yli 280 toimipisteessä 79 maassa 17 800 omistautunutta ja ammattitaitoista
työntekijäämme mahdollistavat toimialojemme siirtymän kohti hiilineutraaliutta ympäri maailmaa.
Vuonna 2023 Wärtsilän liikevaihto oli 6,0 miljardia euroa. Wärtsilällä on kaksi raportointisegmenttiä: Marine ja Energy. Portfolio Business, joka koostuu myytävistä
liiketoimintayksiköistä, raportoidaan muina liiketoimintoina.

Wärtsilä Marine on edelläkävijä merenkulkualan moottori-, propulsio- ja elinkaariratkaisuissa.
Kehitämme alan johtavia teknologioita edistääksemme uusien polttoaineiden käyttöönottoa
merenkulussa. Rakennamme kokonaisvaltaista digitaalista ekosysteemiä, jossa kaikki alukset ja
satamat ovat yhteydessä toisiinsa. Wärtsilä Marine vie meriteollisuutta kohti hiilineutraalia, kestävää
tulevaisuutta tarjoamalla laajan valikoiman moottoreita, propulsiojärjestelmiä, hybriditeknologiaa,
pakokaasujen käsittelylaitteistoja, akselistoratkaisuja, digitaalisia teknologioita sekä integroituja
voimansiirtojärjestelmiä. Tarjoomaamme vahvistavat suorituskykyyn perustuvat sopimukset,
päivitykset, elinkaariratkaisut, hiilineutraaliuspalvelut sekä globaali merenkulkualan
asiantuntijaverkostomme. Tavoitteenamme on tarjota tehokkaita, luotettavia, turvallisia ja
ympäristöystävällisiä ratkaisuja, jotka vievät asiakkaamme, yhteisömme ja planeettamme kohti
turvallista ja kestävää tulevaisuutta.

Wärtsilä Energy johtaa muutosta kohti tulevaisuutta, jossa sähkö tuotetaan sataprosenttisesti
uusiutuvalla energialla. Autamme kumppaneitamme nopeuttamaan siirtymää kohti hiilineutraalia
sähköntuotantoa markkinoiden johtavien teknologioiden ja sähköjärjestelmien
mallinnusosaamisemme avulla. Näitä ovat hiilineutraaliuspalvelut, nykyisillä ja tulevaisuuden
polttoaineilla toimivat sähköjärjestelmää tasapainottavat voimalaitokset, hybridiratkaisut sekä
energian varastointi- ja optimointiteknologia, mukaanlukien GEMS-energianhallintajärjestelmä.
Wärtsilä Energyn elinkaaripalvelut tukevat laitosten tehokkuutta, luotettavuutta ja suorituskykyä.
Wärtsilä on toimittanut 79 GW voimalaitoskapasiteettia ja 125 energian varastointijärjestelmää
yhteensä 180 maahan.

Wärtsilä Portfolio Business koostuu neljästä liiketoimintayksiköstä, joita johdetaan itsenäisesti.
Tavoitteena on nopeuttaa yksiköiden tuloksentekokyvyn kasvua ja vapauttaa niiden koko potentiaali
yritysmyyntien tai muiden strategisten vaihtoehtojen kautta.

10. Jos yhtiönne kiinnostaa sijoituskohteena, niin miten suosittelisit seuraamaan aloja, joilla
Wärtsilä toimii, jos unohdetaan yhtiön omat ja Inderesin materiaalit.

Kuten mainittu, Wärtsilä toimii kansainvälisesti niin merenkulku- kuin energiamarkkinoilla. Nämä
markkinat ja niiden vaikutukset ulottuvat laajalle, mikä ei tee niiden kokonaisvaltaisesta
seuraamisesta helppoa. Pyrimme tiivistämään tärkeimmät ja ajankohtaisimmat tiedot
markkinoistamme Wärtsilän omille verkkosivuille ja kuukausittain päivittyvään
sijoittajapresentaatioon. Jos sitten unohdetaan Wärtsilän omat materiaalit, niin suosittelisin
ensisijaisesti seuraamaan riippumattomia kyseisten alojen markkinatutkimuksia. Merenkulkualalta
hyvä esimerkki on Clarksons Research, joka on alan johtava markkinatutkimus ja -analytiikan
tarjoaja. Hyödynnämme itsekin laajasti heidän analyysejaan eri käyttötarkoituksiin. Harmillisesti
suuri osa markkinatutkimuksista on kuitenkin maksumuurin takana.

Toisena hyvänä lähteenä voisin suositella seuraamaan Wärtsilän kilpailijoita ja asiakkaita.
Merenkulkualalla Wärtsilän suorin kilpailija MAN ei ole listattu itsenäisenä yhtiönä, mutta monet
suurimmista asiakkaista, kuten esimerkiksi Carnival, Royal Caribbean Cruises ja Maersk, ovat listattu
pörssiin ja raportoivat täten markkinasta tasaisin väliajoin. Energia-alalla jälleen suurin suora
kilpailija MAN ei ole listattu itsenäisenä yhtiönä, mutta monet lähes samoilla markkinoilla toimivat
kaasuturbiinitoimittajat, kuten Siemens Energy ja GE Vernova, ovat listattuja.

11. Wärtsilä on valtava yhtiö; toimii monessa maassa ja työntekijöitä on valtavasti, joten
kokemuksia on varmaan erilaisia, eli kysyin Sinulta, millainen työpaikka Wärtsilä sinulle on ollut?

Wärtsilä on ollut innostava työpaikka, joka on tarjonnut monipuolisia mahdollisuuksia ammatilliseen
kasvuun ja kehitykseen. Innovatiivinen ja kansainvälinen työympäristö on inspiroinut minua
jatkuvasti ylittämään itseni ja oppimaan uutta kansainvälisiltä huippuammattilaisilta. Energiamurros
on valtavan suuri teema, jossa riittää opiskeltavaa.

12. Wärtsilä on ilmaissut uskovansa pääsevänsä 12 prosentin EBIT-marginaalin saavuttamiseen
pitkällä aikavälillä. Mitä konkreettisia askeleita Wärtsilä ottaa lisäarvopalveluiden laajentamiseksi
ja miten se näkee näiden palveluiden osuuden kasvavan tulevaisuudessa?

Olemme Wärtsilällä luottavaisia siitä että saavutamme taloudellisen tavoitteemme 12 prosentin
liikevoittomarginaalista. Tavoitteen saavuttamista tukee useat eri ajurit, kuten palveluiden
arvoportailla nousu, uudislaitemyynnin kasvu, sekä Portfolio-liiketoimintojen divestoinnit. Näistä
tärkein on mainitsemasi palveluiden arvoportailla nousu. Palveluiden arvoportailla nouseminen
tarkoittaa Wärtsilälle siirtymistä yksinkertaisista, transaktionaalisista palveluista kohti kattavampia ja
lisäarvolähtöisempiä palveluita. Nämä palvelut vievät asiakkaitamme kohti ennakoivempaa huoltoa
joka auttaa vähentämään odottamattomia vikoja, laskemaan asiakkaidemme operatiivisia

kustannuksia ja pidentämään laitteiden elinkaarta. Konkreettinen esimerkki lisäarvoa tuovista
palveluistamme on kellonympäri tapahtuva laitteiston etäseuranta Wärtsilän Expertise Center -
valvomoista käsin, joka hyödyntää laitteisiin asennettuja sensoreita. Tämä palvelu on tarjolla
asiakkaillemme joilla on kanssamme huoltosopimus.

13. Marine-liiketoimintaan integroitu Voyage on nyt voitollinen. Näettekö mahdollisuuksia
laajentaa tätä liiketoimintaa, ja mitä potentiaalia näette tulevaisuudessa?

Digitaalisilla työkaluilla on fyysisen laitteiston lisäksi erittäin tärkeä rooli tehokkuuden parantamisessa
ja päästöjen vähentämisessä merenkulkualalla, ja tästä syystä liiketoiminnan pitkän aikavälin
näkymät ovat lupaavat. Esimerkiksi säädataan perustuva reittioptimointi auttaa asiakkaitamme
säästämään aikaa sekä vähentämään polttoainekuluja että päästöjä. Digitaaliset kyvykkyytemme
ovat tärkeä osa tarjontaamme merenkulkualalla.

14. Wärtsilä on pudonnut energiavarastoinnissa suurimpien toimijoiden joukosta. Mitkä ovat
konkreettiset toimenpiteet, joilla Wärtsilä aikoo parantaa asemaansa energiavarastoinnin
markkinoilla, ja miten se aikoo vastata uusien kilpailijoiden, kuten Teslan ja Fluencen
hintapaineisiin?

Wärtsilä on energiavarastoinnissa maailman seitsemän suurimman yhtiön joukossa. Olemme
keskittyneet parantamaan kannattavuuttamme, kun taas moni kilpailijoistamme on pyrkinyt
maksimoimaan markkinaosuutensa. Jatkamme keskittymistä omiin vahvuuksiimme, joita ovat laaja
kokemuksemme ja osaamisemme energiamarkkinoilla, varmuutemme projektien onnistuneeseen
läpivientiin, sekä älykkäät energianhallintaratkaisumme jotka optimoivat järjestelmän käyttöä.

15. Wärtsilä on tunnettu hyvästä sijoittajaviestinnästään ja sinäkin olet saanut asiasta
tunnustusta. Millaista on mielestäsi hyvä sijoittajaviestintä? Mikä on mielestäsi suurimpia virheitä
sijoittajaviestinnässä?

Hyvässä sijoittajaviestinnässä haetaan vaikuttavuutta: tieto tulee tehdä mahdollisimman helposti
saavutettavaksi ja jakaa mahdollisimman laajasti. Pyrimmekin Wärtsilällä järjestämään paljon kaikille
osallistujille avoimia webcast-tilaisuuksia, joissa katsojat pääsevät halutessaan kommunikoimaan
Wärtsilän johdon kanssa. Järjestämme joka vuosineljänneksessä julkisen hiljaista jaksoa edeltävän
puhelun Wärtsilän talousjohtajan kanssa. Vastaavasti Wärtsilän toimitusjohtaja pitää sijoittajille joka
vuosineljännes julkisen puhelun Wärtsilän strategian toteutuksen etenemisestä. Näiden lisäksi
järjestämme vuodessa useita puheluja liiketoimintajohdomme kanssa, jotka sukeltavat eri
liiketoimintojemme mielenkohtaisiin yksityiskohtiin.

Suurimpina sijoittajaviestinnän virheenä nimeisin nimenomaan tämän potentiaalin käyttämättä
jättämisen. Julkiset webcast-tilaisuudet lisäävät sijoittajaviestintään skaalaa ja avoimuutta samalla
vähentäen sijoittajaviestinnän työkuormaa.

Yleensä samanlaiset sijoittajat liikkuvat samaan aikaan samaan suuntaan, ja siten on tärkeää, että
omistajapohja on hajautettu ja erityyppisiä sijoittajia saavutetaan laajasti.

16. Inderesin kanssa olette tehneet yhteistyötä, mutta valitettavasti ette ole Yhtiöasiakas, johon
sisältyisi mm. Laaja raportti, mikä on paras lahja, minkä sijoittajille voi antaa. Mitä yhteistyö
Inderesin kanssa on antanut? Ja mitkä ovat kokemuksenne siitä, että olette olleet aktiivisia
Inderesin Foorumilla?

Yhteistyö Inderesin kanssa on ollut arvokasta Wärtsilälle. Inderesin tarjoamat palvelut ovat
auttaneet meitä parantamaan sijoittajaviestintäämme ja tavoittamaan laajemman sijoittajakunnan.
Inderesin Foorumi on puolestaan tarjonnut meille suoran kanavan kommunikoida sijoittajien kanssa.
Olemme lisäksi kokeneet InderesTV:n kautta vuosineljänneksittäin tehdyt toimitusjohtajan
haastattelut erinomaisena tapana välittää vuosineljänneksemme pääviestit toimitusjohtajalta
suoraan sijoittajille. Mielestäni Inderes tekee erinomaista työtä kansankapitalismin edistämiseksi.

17. Ketkä ovat sinulle tärkeimpiä esikuvia tai/ja seurattavia sijoittamisessa? Perustele valintasi.

Sijoittamisen parissa on tavannut laajasti todella fiksuja ihmisiä. Ihan pelkästään taloudellisen
menestyksensä pohjalta täytynee mainita Warren Buffet. Pääsin myös käymään Berkshiren
yhtiökokouksessa viime vuonna. Arvostan Warrenin tyyliä tehdä asioita vahvasti oman
näkemyksensä pohjalta ja olla lähtemättä mukaan hypeen.

18. Minkä takia sinä sijoitat? Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisen suhteen?

Sijoittamiseen on monta syytä, mutta ensisijaisesti omien valintamahdollisuuksien ja vapauden
lisääminen elämässä. Sijoittamisessa oppii myös laaja-alaisesti maailmasta -aina jaksaa paremmin
seurata maailman ilmiöitä kun on omat rahat pelissä.

19. Jos Alokas haluaa kunnolla oppia, mitä Wärtsilä käytännössä tekee, niin mitä hänen
kannattaisi katsoa ja lukea?

Suosittelen Alokkaalle Wärtsilän kuukausittain päivittyvän sijoittajapresentaation läpikäyntiä, IR-
blogin lukemista ja toimitusjohtajan strategiapuheluihin osallistumista

20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja Inderesin Foorumia?

Kiitos erinomaisesta työstä kansankapitalismin ja suomalaisten vaurastumisen edistämiseksi!

---

Kiitoksia Hanna!

On hienoa, kun kiireinen matkusteleva Hanna suostui haastateltavaksi ja sekin on mahtavaa, että hän on viihtynyt myös meidän Foorumillamme.

Hyvä sijoittajaviestintä tuo luottamusta yhtiöön varsinkin pitkällä aikavälillä ja varmasti omalta osaltaan parantaa yhtiön omaa tekemistä, koska mm. hyvään sijoittajaviestintään kuuluva avoimuus helposti myös pakottaa toimimaan paremmin.

Jos yhtiö ei viesti sijoittajille ja on sulkeutunut tai/ja ei kommunikoi suoraan… tai/ja asettaa sijoittajat selkeästi eri kasteihin, niin eihän se hyvältä näytä. Tällaisiakin yhtiöitä saattaa vielä nykyäänkin olla. Toivottavasti monet yhtiöt ottavat mallia Wärtsilästä tässä(kin) suhteessa.

Kiitos ja mukavaa itsenäisyyspäivää!

[Sijoittaja-alokas]

Tämän viikon perjantaina on haastatteluvuorossa eri somekanavista tuttu sijoittaja. Hänellä on iso somenäkyvyys, varsinkin jos huomioi yhteen kaikki eri somekanavat, missä hän vaikuttaa. Tube taitaa olla hänelle se kaikkein tärkein “kanava”. Tällä kaverilla on tavoitteena saada yhä useampi suomalainen oppimaan sijoittamaan ja kiinnostumaan oman talouden hoitamisesta.

Lähiaikoina saadaan se analyytikonkin haastis ulos!

Hyvää alkanutta sijoitusviikkoa kaikille!

[Sijoittaja-alokas]

114. Mihin Sitä Säästäis? ( Lari Heinonen)

Lari on sijoittaja ja somevaikuttaja, jonka perustama Mihin Sitä Säästäis? -brändi on ollut mukana valloittamassa suomalaista sijoittajasomen kenttää. YouTubessa ja TikTokissa huikeaa suosiota saavuttanut kanava tarjoaa selkeitä ja käytännönläheisiä vinkkejä sijoittamisesta, säästämisestä ja oman talouden hallinnasta.

Heinonen tunnetaan rehellisestä ja rennosta tyylistään. Hän ei ainoastaan jaa tietoa, vaan myös inspiroi ja innostaa ihmisiä ottamaan vastuuta omasta taloudestaan ja tavoittelemaan unelmiaan.

Turkulaislähtöinen Lari on rakentanut brändinsä alusta asti itsenäisesti, mutta hänen katseensa on vahvasti tulevaisuudessa. Hän tähtää yhä laajempaan näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen, jotta yhä useampi suomalainen voisi nauttia taloudellisen itsenäisyyden eduista - upea tavoite. Tällaisia kansantajuistajia tarvittaisiin sijoitusmaailmaan lisää, jotta ihmiset saisivat enemmän vapautta, turvaa ja onnellisuutta elämään.

---

1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Olen Lari Heinonen, Turkulainen nuori mies, joka pyörittää tunnettua Mihin Sitä Säästäis? -
sijoituskanavaa YouTubessa ja laajemmin muutenkin eri medioissa. Sisällöntuotanto on ollut mun
päätoiminen tulonlähde nyt noin neljä vuotta ja kaiken keskiössä on tavoitteena saada mahdollisimman
moni suomalainen pohtimaan omaa talouttaan ja mahdollisten säästöjen keräämistä edes hieman lisää.

2. Kerro kolme asiaa, mitä julkisuudessa harvat sinusta tietävät.

Esiinnyn joulurauhan julistuksessa, olen 26-vuotias ja asuin lähes vuoden Uudessa-Seelannissa.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Sijoittamisen lisäksi intohimona on musiikki sen monissa muodoissa. Laulan mieskuorossa, soitan ja
laulan kahdessa eri bändissä/projektissa, sekä musisoin yksin ja usein myös karaokessa. Sen lisäksi
frisbeegolf on yks tärkeimmistä harrastuksistani, joka tosin näin talvisin aina myös hieman hiipuu.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

En ole aamuihmisiä, joten heräilen suht myöhään. Käveltyäni suoraan kahvipannulle pistän jotain
videoita pyörimään ja nautin aamustani usein yksin rauhallisessa talossa. Sitten heräiltyäni lähden
tekemään mitä ikinä töitä kyseisenä päivänä pitääkään tehdä. Monesti aamut aloitan kirjoittamalla
käsikirjoituksia, vastailemalla sähköposteihin tai esim. tutkimalla videoaiheita ja sijoitusskenen
tapahtumia netistä. Mutta joskus videoiden kuvaaminen alkaa heti aamukahvin jälkeen.

Töiden välissä pidän usein taukoja, riippuen päivästä ne on lyhyempiä tai pidempiä. Käyn kävelyillä,
hengailen kotona katselemassa videoita, lounastan ulkona, mitä milloinkin. Mutta lähes koskaan en
putkeen tee mitään 8 tunnin vuoroja. Työt pyrin lopettamaan viim. 18 mennessä, koska illat menee
useimmiten harrastuksissa, ystävien kanssa ja muuten pois työhuoneesta.

5. Millainen olet sijoittajana?

Olen sijoittajana pääasiassa pitkäjänteinen ja päätöksissäni rauhallinen, mutta viime vuosina mukaan on
tullut myös lyhyen aikavälin kauppoja ja sitä kautta tyhmiä ns. fomo-virheitä. Mutta kaiken
spekulatiivisemman sijoittamisen pohjana on aina indeksisalkku, johon menee säännöllisesti rahaa ja
joihin ei ennen eläkepäivien lähestymistä myöskään kosketa. Salkussa on myös nuoren iän johdosta
paljon riskiassetteja, mutta niitä koitan tasoitella aina välillä myyntien kautta kohti indeksirahastoja.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Aloitin noin 19-20 -vuotiaana sijoittamaan indeksirahastohin Rahapodin innoittamana ja sen jälkeen on
pikkuhiljaa alettu tutustumaan erilaisiin sijoituskohteisiin ja tyyleihin. En siis ole sijoittanut mitenkään
hirveän nuoresta, eikä kukaan ollut mulle sijoittamisesta ennen Rahapodia myöskään puhunut. Eli sen
jälkeen on kaikki lähdetty sit opiskelemaan itse.

7. Millainen salkku sinulla on, ja mitkä ovat sen suurimpia omistuksia?

Salkussa pohja on tosiaan indeksirahastoissa, mutta sen päällä on sitten iso kasa erilaisia riskikkäämpiä
sijoituksia. Hesuli (tai Nordnet indeksirahasto Suomi) salkusta on löytynyt alusta asti ja sitä on myös tullut
ostettua viime vuosien mörnimisen aikana paljon. Hesulin vuosi -25!

Reippaasti isoin osakepositio on juuri +100% tuottoihin noussut Tesla, joka kattaa yksinään tän nousun
johdosta jo melkein 20% salkusta. Vauhdilla se ehti nousta todella isoksi osaksi salkun painoa, mutta niin
usein käy kun tuottoja satelee. Muutamia isoja osakepositioita on sit Apple ja Wärtsilä.

Tän lisäksi on iso paino kryptosijoitusten puolelle, jossa on suoria kryptosijoituksia lähinnä Bitcoin ja
Ethereum, joihin menee ns. pitkäjänteinen säännöllinen säästösumma. Sekä sit löytyy erilaisia
kryptoalalla toimivien firmojen osakkeita lähinnä lyhytaikasena sijoituksena.

Tarkemmin salkku on käyty lävitse mun YouTube-kanavan puolella viimeksi marraskuussa!

8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?

Tykkään seurailla sijoitusskenessä tapahtuvaa pohdintaa eri osakkeisiin liittyen paljon. Koitan tutustua
firmoihin usein sitä kautta ennen niiden poimimista salkkuun, jotta sais löydettyä sekä niitä negatiivisia,
että positiivisia puolia kyseisen firman omistamisesta. Tätä tapahtuu usein esim. X:n puolella, jossa
pääsee kuulemaan sekä yksityissijoittajien että analyytikoiden pohdintoja, ja pysyy kärryillä uusimmista
tapahtumista.

Myös sijoituskeskustelujen tunnelma kertoo usein hyvin siitä, että millainen ostopaikka tietyllä osakkeella
on. Jos keskustelussa tulee jyrkkä käänne positiiviseen tai negatiiviseen, niin niissä kohdissa tykkään
usein tutustua firmaan enemmän ja pohtia, että onko näille äärireaktioille oikeasti jotain selkeää syytä.
Silloin voi löytää oikein hyviä ns. turhaan potkittuja osakkeita halvalla, kun ihmisten sijoitushorisontti on
esim. ollut kovin lyhyt.

Coinbasen osakkeessa esim. tuli kerättyä satojen prosenttien tuotot, kun kryptojen härkämarkkinassa
kukaan ei kiinnostunut tästä yhdestä maailman suurimmasta kryptopörssistä. Nyt rajua nousua on sitten
nähty, kun kryptot on taas nousseet rajusti.

En kuitenkaan poimi pitkään salkkuun kovinkaan usein uusia sijoituskohteita, vaan koitan pysyä kärryillä
nykyisten osakkeiden kehityksestä ja satsata ennemmin niihin jos tulevaisuus näyttää hyvältä. Hajautus
tulee sitten indeksirahastojen kautta.

9. Mitä tällä hetkellä ajattelet Bitcoinista sijoituskohteena?

Bitcoinia löytyy salkusta nyt ja tod.näk. löytyy myös kymmenien vuosien kuluttua. Vaikka Bitcoinin historia
on vielä lyhyt, niin se on jo tässä ajassa todistanut olevansa omaisuusluokka joka on tullut jäädäkseen.
Ihmisiä kiinnostaa niukka digitaalinen omaisuusluokka, jota voi säilyttää pankkien ulkopuolella ja jonka
avulla voi onnistua säilyttämään omaisuutensa arvoa rajun inflaation keskellä.

Itse uskon, että yhä useampi instituutio ja valtio tulee ottamaan Bitcoinin osaksi tasettaan. Ei suuria
määriä, mutta sen verran etteivät ne jää pahasti jälkeen muista jos Bitcoin onnistuu kasvamaan
jatkossakin rajusti. Bitcoinin tulevaisuudelle on monia eri mahdollisuuksia (digitaalinen kulta,
käyttövaluutta, maksujärjestelmä, arvonsäilyttäjä jne.) ja jokaiselle se voikin palvella hieman eri
tarkoituksia.

Mutta pohjimmiltaan Bitcoin on kuitenkin vielä riskisijoitus, joka täytyy ymmärtää sen mukaan
lähdettäessä. Sen liikkeet on vauhdikkaita ja arvaamattomia, vaikka ne ovatkin viime vuosina hidastuneet
merkittävästi. Ja vaikka uskonkin Bitcoiniin pitkän aikavälin sijoituksena, niin silti oon sijoittanut siihen
vain sellaista rahaa jonka oon valmis häviämään. Isoja summia toki tän hetken salkusta, mutta ilmankin
niitä pärjäisin hyvin jos niin kävisi.

Mutta lisää aiheeseen kannattaa ehdottomasti tutustua Bitcoinkeskuksen kanavista, tässä ei liian suurta
romaania aiheesta voi kirjoitella.

10. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, mitä mieltä olet näistä alla olevista sijoituskohteena?

• Apple
  Apple on maailman tunnetuimpia brändejä, jolla on melkein monopoli nuorison älypuhelimien osalta
  Yhdysvalloissa. Vaikka arvostus onkin tällä hetkellä kova, niin siellä on taustalla myös todella iso ja
  arvostettu yhtiö jolla on jättimäinen kassa, ja joka ei ole kuihtumassa lähiaikoina mihinkään. Tahtoisin
  kuitenkin nähdä isompia kehitysaskelia esim. tekoälyn ja uusien tuotteiden osalta, jotta lähtisin
  kasvattamaan omaa positioitani.
• Ethereum
  Ethereum on markkinoiden suurin älysopimusalusta ja sen päälle on rakennettu suurin osa suosituista
  DeFi-sovelluksista, eli hajautettuja finanssipalveluita. Ethereumin päälle myös rakennetaan yhä enemmän
  omia Layer 2 -ratkaisuja, jotka laajentavat Ethereumin mahdollisuuksia entisestään. Todella kiinnostava
  projekti, jonka isoimpia innovaatioita ja oikean maailman ratkaisuja vielä odotellaan. Mielestäni arvostus
  on projektin tulevaisuuden potentiaaliin verrattuna maltillinen.
• MicroStrategy
  Tällä hetkellä todella suurta hypeä saanut yritys, joka on saanut osakkeensa raketoimaan ostamalla
  itselleen 2% kaikista markkinalla olevista Bitcoineista. Luit oikein, kaikista maailman Bitcoineista
  Microstrategy omistaa 2%. Muuta liiketoimintaa firmalla ei oikein olekaan, joten jos uskot Bitcoiniin niin
  pitkässä juoksussa Microstrategy voikin toimia ns. viputuotteena sille. Karhumarkkinassa kuitenkin
  varoisin tän omistamista, mutta aika näyttää mitä käy.
• Tesla
  Ehkä yks maailman eniten keskustelua herättävistä osakkeista. Joko tätä firmaa rakastetaan tai sitten sitä vihataan kovaäänisesti. Taustalla kuitenkin on kova sähköautobisnes, joka on kannattava vaikka auto-alalla asiakkaita ei oo lainkaan. Sen lisäksi energiapuolella kehitys on kovaa akkupakettien myynnissä, jossa kannattavuus on raketoinut. Mutta isoin potentiaali tulevaisuudelle on kuitenkin ns. real world autonomiassa, jossa Teslalla on selkeä ykköspaikka. Kova arvostus, mutta toisaalta kovat on myös tulevaisuuden tavoitteet. Riskisijoitus, johon tarkoitus sijoittaa jatkossakin.

11. Mitkä ovat kolme tärkeintä vahvuuttasi sijoittajana? Mikä on tärkein kehittämisen kohteesi?

Tärkeimmät vahvuuteni ovat: osaan istua tarvittaessa käsien päällä, hajautan riskisijoitusten lisäksi
säännöllisesti indeksirahastoihin ja pitkäjänteinen ajattelutapa.

Kehittämistä olisi varmasti siinä, että tekisin enemmän tutkimustyötä sijoitusten ostoa ennen.

12. Mitkä ovat sinulle viisi tärkeintä tietolähdettä sijoittamisessa? Perustele valintasi. Voisitko
tehdä myös listan tai luettelon niistä sijoituspalveluista (tai -alustoista), joita käytät eniten ja
mihin tarkoitukseen?

X on ehdottomasti eniten käyttämäni alusta erilaisen sijoitusaiheen tutkimisessa. Sieltä on tullut löydettyä
paljon hyviä tilejä omien sijoituskohteiden ympärillä, sekä paljon yleisesti aiheesta keskustelevia tilejä.
Keskustelua on yleensä helppoa ymmärtää, koska ns. jargonia on vähemmän. Mutta silti löytyy todella
paljon tietotaitoa porukalta just niistä yksittäisistä sijoituskohteista.

YouTube tietenkin, koska pidän itse videoformaatista ja se on mulle helppo tapa oppia asioista ns. koska
tahansa. Ei siis paras tiedon nopeaan hankkimiseen, vaan sen kerryttämiseen pitkällä aikavälillä eri
videoista.

Ja tän lisäksi sitten mistä ikinä satunkaan löytämään tiettyihin aiheisiin kattavia ja selkeitä vastauksia, kun
teen taustatutkimusta videoita tai omaa sijoitusta varten. Monesti eksyn esim. X:n keskustelun tai
YouTube-videoiden kautta eri lähteisiin tutustumaan lisää ja eksyn kaninkoloihin pitkiksi ajoiksi.

13. Mikä on ollut tärkein yksittäinen kokemuksesi sijoittamisessa, ja mitä opit siitä?

Vaikea löytää ehkä sellaista isoa yksittäistä, mutta muutamia kertoja on tullut tehtyä ns. fomo-sijoituksia
tai muita nopeita sijoituksia kohteisiin, joista jokin taho tai yhteisö on innokkaana sillä hetkellä. Nämä
yleensä päättyvät kuitenkin huonosti ja käteen jää vain iso kasa verovähennyksiä.

Kannattaa siis aina ottaa hetki aikaa ennen kuin lähtee sijoittamaan mihinkään. Jos tuntuu että “sijoitus
on pakko saada juuri nyt, koska hinta on vain niin hyvä”, niin kannattaa ottaa muutama henkäystä ja
palata sijoituksen äärelle esim. seuraavana päivänä tai ens viikolla.

Harva tuollainen sijoitus oikeasti tuottaa loppujen lopuksi hyvin. Kyllä ne parhaat sijoitukset tehdään
paremmalla harkinnalla ja kärsivällisellä työnteolla.

14. Kerro ”Mihin Sitä Säästäis”-mediabrändistä, sen alkuvaiheista tähän päivään.

Mihin Sitä Säästäis? on tosiaan mediabrändi, jonka idea lähti hieman yli 4 vuotta sitten siitä, että en
löytänyt ns. kansankielellä tehtyä sijoitussisältöä suomitubesta. Perusasiat sijoittamisessa on kuitenkin
sen verran simppeleitä, että päätin itse lähteä aihetta edistämään.

Alunperin tein pelkästään tekstejä mihinsitasaastais.fi -sivustolle, mutta pian aloitin tekemään myös
videoita, kun uskalsin kameran eteen.

Siitä sit lähti homma aika nopeasti laukalle ja lopetin työt vain noin 3-4kk sen jälkeen kun koko homma
tuli aloitettua. TikTokissa suosio kasvoi nopeasti, joka sit kasvatti myös tubekanavaa.

Isoin nousu kuitenkin tuli kryptomarkkinan kautta, jossa vuonna 2021 nähtiin todella raju härkämarkkina.
Tässä ympärillä tuli aiheesta puhuttua paljon ja samalla Mihin Sitä Säästäis? kasvoi YouTubessa yhdeksi
Suomen suurimmista sijoitusaiheisista kanavista.

Oon pyrkinyt koko tän ajan tuottaa tasaisesti sisältöä aiheista jotka mua itseä kiinnostaa, mutta sitten
siinä ohella myös oon tehnyt kokoajan aloittelijoille suunnattua sijoitussisältöä, jotta kokoajan olis ns.
tuoretta videota katsottavissa sijoittamisesta kiinnostuneille henkilöille.

15. Haluatko vielä avata, miten tienaat sijoitussisältösi avulla ja minkä verran?

Pääasiallinen tulonlähde on erilaiset kaupalliset yhteistyöt joita teen pääasiassa YouTuben puolella,
mutta myös nettisivuille ja laajasti somekanaviin. Sen lisäksi tuloja tulee affiliate-markkinoinnista, sekä
pieni osuus myös suoraan YouTuben maksamista mainostuloista.

Toiminimen “liikevaihto” tällä hetkellä liikkuu siellä 5000-5500 € / kk yläpuolella, joten kyllä tällä hyvin
toimeen tulee. Suuria menojakaan itsellä ei ole, vaikkakin apuna on freelance-editoija ja erilaisia
ohjelmistomaksuja, sekä muita kuluja työn ohessa aina löytyy.

Paljon kasvumahdollisuuksiakin olisi, mutta itse arvostan sitä, että voin pitää tän projektin vähän
pienempänä.

Oon koittanut YouTuben puolella käydä myös tasaisin väliajoin omia tuloja lävitse, joten sieltä voi käydä
kurkkaamassa kun taas sellainen video paukahtaa, että mikä tilanne on silloin!

16. Mitä tämän päivän Lari sanoisi juuri sijoittamista aloittaneelle Larille?

Kertoisin, että se muutaman kympin sijoitus indeksirahastoihin todellakin kannatti. Se toi mukanaan yli
60 000€ sijoitussalkun lisäksi myös uuden työuran, jollaisesta en siinä kohtaa ollut osannut edes kuvitella.

Pienillä teoilla voi pitkässä juoksussa olla todella iso vaikutus ja se kannattaa jokaisen sijoittajan myös
ymmärtää. Korkoa korolle jne.

17. Jos saisit iskostettua yhden asian napinpainalluksella kaikille suomalaisille sijoittajille yhden
asian, niin mikä se olisi ja miksi haluaisit juuri opettaa sen?

Kannattaa mieluummin aloittaa säästäminen tai sijoittaminen pienellä summalla, kuin ei aloittaa
ollenkaan.

Moni jättää sijoittamisen aloittamisen kokonaan, koska luulevat että siihen tarvitaan isoja rahasummia.
Mutta alkuun pääsee kuitenkin monissa palveluissa esim. jo 15 eurolla ja toisaalta alkuun rahan voi
säästää vaikka säästötilille.

Tärkeintä on saada se voiton tunne siitä, että on onnistunut säästämään ja myös siitä, että sijoitus on
tuottanut edes pienenkin määrän lisää varallisuutta. Sitä kautta se jatkosäästäminen on paljon
helpompaa, kun uskoa siihen omaan tekemiseen on löytynyt.

Sama se on kaikessa muussakin oppimisessa: kun pääset alkuun, niin innostut pienistä kehitysaskelista ja
sitten onkin vaikea enää lopettaa.

18. Mitä konkreettisia tavoitteita sinulla on sijoittamisessa?

Tavoitteina tällä hetkellä on oikeastaan vaan turvata “eläkepäivät” ja pitää yllä tätä turvan tunnetta, jonka
sijoitukset mulle mukanaan ovat tuoneet.

Haluan myös pitää huolen siitä, että en vain säästä tai sijoita kaikkea rahaani vaan myös muistan käyttää
sitä tulevien vuosikymmenien aikana. Tarkoituksenani ei ole viedä miljoonia hauta-arkkuun, vaan
mahdollistaa tämän hetken panostuksilla tulevaisuuden Larille huolettomampi ja rennompi elämä.

19. Miten Alokas voisi tienata taskurahaa sijoitusaiheisilla sisällöillään somessa tai muualla?

Helpoin tapa olis varmasti affiliate-markkinointi, jossa voit nostaa esiin esim. sun käyttämiä
sijoituspalveluita tai muita palveluita, joita käytät aktiviisesti. Tässä kannattaa ottaa avuksi esim.
Adtraction.

Tän lisäks näillä haastatteluilla on sen verran näkyvyyttä, että varmasti joitain firmoja voisi jopa kiinnostaa
suoraan sponsoroidakin haastatteluja. Lisäät loppuun linkit ja tekstit palveluun tms.

Tärkeintä on ymmärtää se, että tällaisten pienien toimien tuominen haastatteluihin ei pilaa niiden laatua
tai tee niistä mitenkään alempiarvoisia. Vaan parhaimmillaan lisätulot voi vaan parantaa sisältöä, kun
sulla on enemään resursseja ja mahdollisuus ottaa tälle enemmän aikaa.

Ihmiset siis ymmärtäis kyllä jos sellasia kiinnostais mukaan ottaa!

20. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä?

Suomessa on mun mielestä tosi kivasti porukkaa erilaisten sijoituskohteiden ympärillä. Eli vaikka Suomi
on pieni paikka ja täällä on sijoittajia vaan kovin rajatusti, niin monille sijoituskohteille kuitenkin löytyy se
oma yhteisönsä ja piirinsä, jossa keskustella sen hyvistä ja huonoista puolista.

Tässä sisällöntuottajat kuten sinä ja minä on myös isossa osassa, kun nostetaan erilaisten henkilöiden
mielipiteitä ja kommentteja esiin, joilla herätellään ja pidetään yllä aktiivista keskustelua.

Myös hienoa, että vieläkin löytyy porukkaa jotka sijoittaa ja uskoo Suomeen. Vaikka paljon porukkaa on
täältä kaikonnut, niin kyllä se Hesuli varmasti vielä saadaan nousuun!

---

Kiitos Lari vastauksista!

Lari tekee todella arvokasta työtä ja erityisen arvokasta on se, että hän innostaa, kannustaa ja saa varmasti ihmiset aloittamaan sijoittamisen sekä kiinnostumaan oman talouden hallinnasta. Oman talouden hyvä hallinta tuo vapautta, turvaa, vähemmän stressiä, enemmän mahdollisuuksia… ja onnellisuutta.

Kannattaa käydä tutustumassa Larin sivuille, josta löytyy mm. linkit hänen somekanaviin esim. Tubeen.

Mihin Sitä Säästäis? - Mihin sitä säästäis?

Kiitos ja hauskaa perjantaita!

[Sijoittaja-alokas]

@Sijoittaja-alokas

Suorat linkit haastatteluihin (luethan silti jokaisen haastattelun):

1. Verneri Pulkkinen
2. Timontti
3. JNivala
4. Marianne Palmu
5. JHeiskanen
6. Seinäkadun Keisari
7. SijoitusSeppo
8. Emma Kuusinen
9. Mauri
10. Juha Kinnunen
11. Kale-possu
12. Johannes Sippola
13. Mikael Rautanen
14. Contrafun
15. Lexus
16. Rauli Juva
17. Jukka Lepikkö
18. Kaisa Vanha-Perttula
19. Lyly_ja_Immo
20. Heikki Keskiväli
21. Atte Riikola
22. Harri Sieppi
23. Teemu Hinkula
24. Viljo
25. Mirko Hurmerinta
26. Aili
27. Aatos Manninen
28. Yu Gong
29. KuHa
30. Jaska10
31. superg
32. Kaj Hagros
33. Erkki Vesola
34. Jeremias Makkonen
35. NukkeNukuttaja
36. Antti Luiro
37. Joni Grönqvist
38. Tomi Valkeajärvi
39. MoneyWalker
40. Miika Purola
41. Antti Siltanen
42. Emmi Berlin
43. Olli Vilppo
44. Lazyway
45. Sijoituskästin Kevin ja Teemu
46. Olli Koponen
47. Veli-Pekka Kellokumpu
48. Ituhippinen
49. Antti Järvenpää
50. Sara Antonacci
51. Mikko Jylhä
52. Pauli Lohi
53. Esa “Omavaraisuushaaste” Juntunen
54. Merja Mähkä
55. SuomenBuffet
56. Tuomas Tuominen
57. Sauli Vilén
58. Karo Hämäläinen
59. Christophe Sut
60. KalleH
61. Tyhjatasku
62. Frans-Mikael Rostedt
63. Sijoittaja-alokas
64. Karhulalainen
65. Kari Nerg
66. Pörssi-Petteri
67. Iikka
68. Vanerihands
69. Hades
70. Arttu Heikura
71. Opa
72. Pappa-Tunturi
73. Roni Peuranheimo
74. Pia Kåll
75. Kasper Mellas
76. Tommi Saarinen
77. Sambadi
78. Ensihoitsu
79. Miikka Laitila
80. Mikko Mäkinen
81. Riku Virtanen
82. Passi
83. LakeBodoom
84. Musti
85. Henri Elo
86. Ville Kivinen
87. Mikael Maijala
88. Osinkoinsinööri
89. Erkka Salonen
90. Torsti
91. Optis
92. Torniojaws
93. Katja Hakala
94. Akee
95. Räppäri sijoittaa
96. Susanna
97. Ville Tolvanen
98. Almanakka
99. Juha Salminen
100. Vesa Puttonen
101. Arhi Kivilahti
102. Ove_vapaalla
103. Jorma Erkkilä, SalkunRakentaja
104. Xlat
105. Juho Haverinen
106. Kimmo Sulonen
107. Helena Norrman
108. Noora Kuisma
109. Vino_Pino
110. Blackparta
111. Pohjolan Eka
112. Jyrki Uurasmaa
113. Hanna-Maria Heikkinen
114. Mihin Sitä Säästäis (Lari Heinonen)

“Pieni” lista erilaisia haastateltavia. Jokaiselle jotakin.

Ihan valtavasti on mielessä ketä pyydän ja monia olen pyytänytkin, lisäksi monilta odotan vastauksia ja monet ovat toki kieltäytyneetkin ihan ymmärrettävistä syistä.

---

Niin ja salkkuni on menestynyt viime aikoina:

Kryptosalkkuni YTD:

PYN Elite:

Ilmeisesti, mitä vähemmän tiedän sijoituskohteesta, niin sen paremmin se tuottaa mulle.

Mukavan rauhallisia sijoituskeskusteluja kaikille ja hyviä tuottoprosentteja!

[Sijoittaja-alokas]

Ensi viikolla haastatteluvuorossa on foorumilta ja Äxästä tuttu kaveri, joka tuottaa hyvin laadukasta ja asiapitoista sisältöä sijoittamiseen liittyen, erityisesti pörssiyhtiöistä.

Hän tekee mielenkiintoisia tviittiketjuja yhtiöistä sekä mielestäni erinomaisella tavalla “täydentää” analyytikoiden tekemää työtä, lisäksi hän tuo uutta oikein hyvin perusteltua näkökulmaa asioihin ja vaikuttaa varsin mukavalta kaverilta.

Oli hienoa saada hänet haastateltavakseni.

Hyviä luku- ja keskusteluhetkiä kaikille sijoittajille tänne Foorumille ja muutenkin rauhaisaa sekä leppoisaa lauantaita!