104. Xlat
Jos yhtiöketjuun tai muuhun sijoitusaiheiseen ketjuun tämä nimimerkki kirjoittelee, niin pysähdyn lukemaan sen tarkemmin. Syy on selvä; hänen teksteistään huokuu hyvä yleistietämys ja viisaus, joka näkyy viestin sijoittajille lisäarvoa tuovassa sisällössä. 
Xlat vaikuttaa juuri niiltä kavereilta, jotka työelämässä kannattelevat muita ja saavat asioista aikaan; eivät pidä turhaan itsestään numeroa, eivätkä piirtele fläppitaululle linkkari-itsestäänselvyyksiä ja eivätkä mene liiaksi “tahtotilapöhinöissä”, vaan tällaiset kaverit vievät asioita eteenpäin loogisuudella ja tietämyksellä oikeisiin asioihin keskittyen.
Hänen kirjoituksistaan tekee mielenkiintoisia useat eri seikat esim. niissä ei ole ohutta mutua, vaan niissä on rationaalisuutta, tietoa ja myös omia hyviä ajatuksia, jotka eivät ole vain seitinohuita/itsestäänselviä sutkautuksia. Xlat osaa keskustella niin yhtiöistä kuin yleisestikin sijoittamisesta lisäarvoa ja hedelmällisiä keskusteluja luoden.
Näen hänet eräänlaisella laadukkaana luottopelaajana, Foorumin Litmanen tai Bergkamp?
1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
Viisikymppinen perheenisä.
2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.
- Olen toiminut kerran alastonmallina
- Olen aktiivinen metsänomistaja, tosin tilani on hyvin pieni
- Soitan mm. sähkökitaraa mutta en missään bändissä vaan ihan itsekseni
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittaavaa ei saa sanoa.
Valokuvaaminen on lähellä sydäntä. Luonto kaikin puolin on tärkeää, siellä tulee vietettyä aikaa ja valokuvattua. Musiikki on hyvin tärkeää, kuunteleminen ja keikoilla käyminen yms. Matkailu on kanssa tärkeä harrastus.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Varmaan aika samanlainen kuin muillakin, en nyt keksi mitään erityisempää.
Joskus on kiireisempiä aikoja ja saatan pitää pidempiäkin taukoja palstalta (tyyliin viikkojakin).Välillä on muutenkin hyvä “unohtaa” sijoituksensa, ettei tule oltua liian aktiivinen. Tuotot kun tulevat vuosien kuluessa niin ei tässä yleensä kiire ole. 
5. Kuvailetko millainen olet sijoittajana?
Yhtä aikaa hyvin pitkäjänteinen mutta samalla myös kärsimätön. Periaatteessa tykkään omistaa pitkään (esim. Phoebus-rahastoni on peräisin v. 2001 alkaen ja Harvia annista) mutta olen myös käynyt paljon kauppaa, myynyt jos joku yhtiö / rahasto on osoittautunut huonommaksi mitä ajattelin jne. En siis jää ”roikkumaan” arvopapereihin, jos ne eivät enää täytä ideaa, miksi ne on hankittu.
Olen aika suurpiirteinen enkä hirveästi pyörittele numeroita, tsekkaan lyhyesti olennaisimmat luvut ja en mene hirveän syvälle. (Jos yhtiö vaatisi kauhean syvälle menemistä ennen kuin siitä voi sanoa mitään, on se vääränlainen yhtiö minulle.)
Tyylini on elänyt eri aikoina ja yritän löytää aina järkevimmän tavan sijoittaa, sellaisen mikä tuntuu hyvältä. Ja yritän hyödyntää vuosien varrella kokemaani ja oppimaani toiminnassani. Ehkä voisi sanoa, että olen ottanut paljon vaikutteita Buffetin tavasta sijoittaa mutta soveltanut sitä omaan osaamiseeni sopivammaksi. Eli olen pääasiassa laatusijoittaja.
6. Voisitko avata millainen sijoitushistoria sinulla on?
Aivan ensimmäinen sijoitukseni oli rahastosijoitus v. 1993 OP-Pirkka -sijoitusrahastoon, jota minulla on yhä yksi osuus tallessa muistona tuosta ajasta. ”Oikeasti” aloitin sijoittamisen v. 1998, kun lehdessä oli mainos, että voi kuukausisäästää Odinin rahastoon. Siitä se alkoi, 100 euroa kuukaudessa ja sillä tiellä ollaan, kaikki sijoittamiseen kerätyt varat ovat peräisin kuukausisäästämisestä.
Teknokupla tuli koettua alusta loppuun, en uskonut niihin arvostuksiin ja sen ansiosta en tehnyt mitään oikeasti isoja tappioita kuplan puhjettua (yksi virhe tuli tehtyä, siitä myöhemmin). Teknokuplan jälkeinen aika oli aika masentavaa aikaa sijoittaa mutta jaksoin puskea läpi noiden vuosien ja valopilkkuna oli Seligsonin Venäjä-rahasto, jonka arvo kymmenkertaistui muutamassa vuodessa.
Vuoteen 2007 mennessä sijoitettavaa oli kertynyt jo ihan mukavasti ja alkuvuonna 2008 avasin tilin Nordnettiin. Heti syksyllä tuli finanssikriisi, mikä on pahin kokemani kriisi markkinoilla, kun miinukset olivat valtavia. Oli jännää, miten Helsingin pörssi laski enemmän kuin Yhdysvalloissa oli laskua, vaikka kriisi oli periaatteessa puhtaasti Yhdysvaltojen sisäinen kriisi. Silloin opin, että kriisitilanteessa laskua voi tulla missä vaan, jopa ihan muualla kuin mistä kriisi on lähtenyt liikkeelle.
Jaksoin yhä kuitenkin kuukausisäästää, siirsin painopistettä kovalla kädellä Yhdysvaltain markkinoille (Buffetin kehotuksesta) ja pian salkku olikin mukavasti plussalla. Sittemmin tuli muutamia onnistumisia, joiden avulla salkun arvo alkoi nousta ihan kivasti.
Sitten tuli vuosi 2018 ja Harvian listautuminen. Luin paperit läpi ajatuksella pariin kertaan ja osallistuin antiin ja jatkoin osakkeiden ostamista pörssistä vielä annin jälkeenkin. Harvia oli minulle ensimmäinen yhtiö, josta olin ”varma” ihan oman analyysini ja pohdintani nojalla. Harviasta tulikin salkkuni tärkein sijoitus.
Vuonna 2021 myin valtavan määrän sijoituksiani pois yhden todella ison hankinnan takia. Salkkuun jäi lähinnä osa Harviasta, Seligson Phoebus-rahasto, PYN Elite ja jotain pientä sälää. Se muutti salkkuni aivan erilaiseksi kuin aiemmin. Harvian kovan kurssinousun ja kuukausisäästämisen ansiosta salkun koko on noussut taas ihan järkeväksi mutta hajautus ei ole kummoinen.
Tällä hetkellä kuukausisäästäminen jatkuu ja kerään käteistä tulevia ostoksia varten. Siinä siis lyhykäisyydessään 31 vuoden historia.
7. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun pitäisi holdata kolmea osaketta 5 vuotta, mitkä valitsisit ja miksi?
Salkkuni juuri nyt on tällainen:
- Harvia 43%
- Seligson Phoebus 16%
- PYN Elite 11%
- Japani-ETF 6%
- Berkshire Hathaway 4%
- Käteinen 20%
Jos pitäisi holdata osakkeita 5 vuotta: 1. Harvia, kahta muuta en nyt kyllä keksi (olen kyllä etsimässä semmoisia salkkuuni).
Harvia siksi, että se on hyvin kannattava ja kasvava, suhteellisen globaali kulutustuoteyhtiö, erinomaisen laadukas yhtiö. Jos hoitavat hommansa hyvin niin tällä yhtiöllä on vielä paljon hyvää tulevaisuutta edessään ja uskon, että yli suhdanteiden se tulee pärjämään mallikkaasti. (Eli ei mikään raketti vaan hyvä suorittaja.)
8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?
Ensin etsin mielenkiintoisia yhtiöitä, erilaisista lähteistä etsien.
Sitten tsekkaan yhtiön karkeasti eräänlaisella ”seulalla”, että onko se jatkotutkimisen arvoinen vai heitänkö samantien sen idean roskiin. Tässä kohtaa karsiutuu suurin osa yhtiöistä.
Ne yhtiöt, jotka pääsevät ekasta seulasta läpi tutkin tarkemmin, onko liiketoiminta kannattavaa ja kasvavaa ja onko liikeidea fiksu. Onko yhtiöllä kilpailuetuja? Onko se syklinen?
Jos siitä pääsee läpi niin seuraavaksi tsekkaan hyvin karkealla tasolla yhtiön taloudellisen aseman (tulos ja tase muutamalta vuodelta, karkeat mittarit että taloudellinen asema on riittävän vahva). Tämän pohjalta tiedän, onko yhtiö sijoituskelpoinen.
Viimeiseksi tulee yhtiön osakekurssi, eli hinta. Eli onko yhtiö houkuttelevasti arvostettu. Tähän ei ole valmista kaavaa vaan joka yhtiön katson erikseen. Noin yleisesti en hirveästi lähde kikkailemaan hinnoilla, jos yhtiö on sopiva ostan sitä markkinahinnalla, jos hinta ei tunnu aivan liian korkealta.
9. Millaiset ovat sinun rahastopoimintaperusteesi?
Rahastossa olennaista on se, mitä lisäarvoa se tuo salkkuun. Kun suppea osakepoiminta ei mitenkään riitä hajautukseksi on rahastojen idea tuoda jotain uutta salkkuun. Joku Japani-rahasto tuo aika eri ulottuvuutta salkkuun kuin vaikkapa Harvia. Rahastot ovat rakennuspalikoita, millä täydennetään niitä kohtia, mihin suorat osakesijoitukset eivät yllä.
Aktiivisissa rahastoissa arvostan johdonmukaista sijoitustyyliä ja että salkunhoitajalla on omaa rahaa kunnolla kiinni rahastossaan. Indeksirahastoissa etsin sopivan indeksin ja siitä riittävän ison ja edullisen indeksirahaston (yleensä ETF:n).
10. Miten sinä mietit salkkusi hajautusta vai mietitkö ollenkaan?
Mietin kyllä ja se ei ole kunnossa. Salkun pitää olla maantieteellisesti ja toimialallisesti riittävän hajautettu. Maantieteessä tietty kannattaa katsoa yhtiön kotipaikan lisäksi yhtiön liiketoimintaa (esim. Harvian liikevaihdosta 34% tulee Pohjois-Amerikasta ja heillä on siellä paikallinen tuotanto, eli kyse ei ole viennistä). Toimialoista minulla teknologia ja terveys ovat lähes olemattomat. Teknologian kohdalla pelkään ”kuplaa” ja lääkepuolesta en ymmärrä mitään mutta sen toimialan voi hoitaa jollain rahastolla.
Eli pidemmän päälle salkkuni tarvitsee pari uutta tukijalkaa, mieluusti Yhdysvalloista.
11. Analysoi nämä viidelläkymmenellä sanalla per nämä sijoituskohteet:
Ikoninen Warren Buffetin johtama monialayhtiö, erittäin vahva historia, tulevaisuus toki mietityttää kun yhtiö siirtyy ”palkkajohtajan” käsiin.
Kansainväinen kulutustavarayhtiö, kasvaa hyvin kannattavasti ja kannattavuus pysyi hyvänä vaikeinakin aikoina. Yhtiöllä on 17 vuoden träkki kaksinumeroisista liikevoittoprosenteista. Laatuyhtiö, pörssimme helmiä.
Kattavasti Japanin markkinoille sijoittava ETF, tuo maantiedehajautusta. Warren Buffetin ”perässä” tehty sijoitus, idea siis kopioitu suoraan häneltä.
Korkeariskinen pienen kommunistimaan pörssiin sijoittava rahasto. Ollut salkussa vuosikausia mutta nyt olen keventelemässä – geopolitiikka ja maailman blokkiutuminen voi tuottaa ikäviä yllätyksiä. En enää viihdy tällaisilla markkinoilla, vaikka aikoinaan tulikin tienattua mukavasti mm. Venäjän markkinoilla. Maailma on muuttunut.
12. Ketkä sijoittajat ovat inspiroineet sinua eniten? Mainitse ainakin neljä ja perustele valintasi.
Keksin vain kolme minua isosti inspiroinutta sijoittajaa.
Ykkösenä Warren Buffett – olen oppinut häneltä paljon sijoittamisesta ja lisäksi saanut vuosien varrella hyviä ohjeita (kuten vaikkapa finanssikriisin aikainen ehdotus ostaa amerikkalaisia osakkeita). Olen myös lukenut kaikki hänen vuosittaiset kirjeensä. Buffetin lähestymistavassa on paljon yksinkertaista järkeä ja logiikkaa, silti sen toteuttaminen on yllättävän vaikeaa.
Kakkosena Anders Oldenburg, Seligsonin Phoebus -rahaston salkunhoitaja. Olen ollut mukana rahastossa alusta asti (v. 2001) ja vuosien varrella nauttinut paitsi rahaston tuotoista niin myös jatkuvasta kommunikoinnista chatin ja blogin kautta. Olen saanut paljon vaikutteita häneltä mutta on meillä selkeitä erojakin tyyleissämme. Harmillisesti Anders ei aio Buffetin tapaan hoitaa salkkua vielä 94-vuotiaana, joten lähivuosina Phoebus-rahaston salkunhoito vaihtuu.
Kolmosena Charlie Munger, Buffetin edesmennyt liikekumppani. Charlielta olen oppinut vähemmän kuin Buffetilta mutta erittäin hyödyllisiä asioita. Ehkä tärkein oppimani asia liittyy yhtiön kykyyn tehdä tulosta ja sen merkityksestä yhtiöstä sijoituskohteena:
” Over the long term, it’s hard for a stock to earn a much better return that the business which underlies it earns. If the business earns six percent on capital over forty years and you hold it for that forty years, you’re not going to make much different than a six percent return - even if you originally buy it at a huge discount. Conversely, if a business earns eighteen percent on capital over twenty or thirty years, even if you pay an expensive looking price, you’ll end up with one hell of a result.”
Eli pitkässä juoksussa sijoittaja saa pitkälti yhtiön liiketoiminnan mukaisen tuoton, siksi laatuyhtiön laadun arviointi on niin tärkeää.
13. Mikä on sijoitusurasi suurin epäonnistuminen, ja mitä opit siitä?
Teknokuplan aikana 2000-luvun vaihteessa en uskonut markkinoihin mutta jotenkin tulin johtopäätökseen, että ostan F-Securen osakkeita että olisin mukana teknologiasektorissa. Ajattelin, että yhtiö kasvaa ja menestyy ja sen osake oli laskenut huipuistaan jonkin verran siinä kohtaa. Kupla puhkesi ja osakkeen arvo romahti, menetin käytännössä lähes koko sijoittamani summan, myin osakkeet muutamia vuosia myöhemmin hirveällä yli 90% tappiolla. Ne oppirahat kirpaisivat ikävästi.
Tarinan opetus oli että jos ei oikein usko johonkin ei pidä väkisin sijoittaa vastoin tunnettaan. Kai se oli silloin jonkin sortin FOMO:a lähteä siihen mukaan. Olen tullut vähän ylivarovaiseksi ”kuplien” suhteen tuon takia.
14. Mitä apuja Inderesin Foorumilta sijoittamiseen saat, mitä et muualta saa?
Inderesin Foorumi on paikka, mistä löytää paljon ajatuksia ja ideoita. Samalla se on hyvä paikka seurata myös sellaisia yhtiöitä, jotka eivät ole omalla seurantalistalla. Foorumilla voi myös kokeilla omia ideoitaan, millaisia ajatuksia ne herättävät.
15. Analysoi nämä henkilöt 50 sanaan:
Anders on pitkäjänteinen, looginen ja avoimesti kommunikoiva salkunhoitaja. Olen hyötynyt valtavasti hänen blogipostauksistaan hioessani omaa toimintaani. Sijoitustavoissamme on paljon samaa, vaikka erojakin löytyy.
Vernerissä yhdistyy sijoitusmaailma ja viihdyttävyys, paljon asiaa miellyttävässä muodossa.
Elävä legenda, ehkä tärkein esikuvani sijoittamisessa, vaikka sijoitustyylimme ovat hieman erilaisia. Olen oppinut häneltä valtavasti asioita. Hämmästyttävää, miten vaikea tätä hänen sinänsä avointa ja suoraviivaista sijoittamista on kopioida, ehkä olen liian kärsimätön.
16. Mitkä ovat sinulle kolme tärkeintä ketjua Foorumilla? Perustele valintasi.
Inderesin kahvihuone – paikka rentoutua ja vaihtaa ideoita.
Harvia-foorumi – yhtiö on salkkuni suurin sijoitus, ketjusta löytyy paljon asiaa.
Kolmas ketju onkin sitten paljon vaikeampi sanoa, ehkä Berkshire-ketju on olennainen minulle, toisaalta esim. myös kurssien muutos -ketju tarjoaa viihdettä ja ajoittain ideoita. Lueskelen aika paljon eri ketjuja, että noiden kahden jälkeen on vaikea nimetä seuraavia.
17. Olen käsityksessä, että noin 95 prosenttia osakepoimijoista häviää indeksille ja siitä viidestä prosentistakin vain pienenpieni joukko voittaa selvästi. Pitäisikö vain luovuttaa ja siirtyä ostelemaan matalakuluisia rahastoja?
Itse teen sekä että, sijoitan sekä rahastoihin että suoriin osakkeisiin. Olen aivan varma, että pelkillä suorilla osakesijoituksilla en pysty rakentamaan menestyksekästä salkkua, koska en mitenkään löydä ja pysty hallitsemaan 10-15 yhtiötä, mitä salkun rakentamiseen minimissään tarvitaan. Ratkaisin ongelman keskittymällä hyvin pieneen määrään yhtiöitä ja hajauttamalla rahastoilla loput.
Tällä tavalla toimimalla (ja hyvällä tuurilla) olen kyennyt voittamaan reilusti indeksit myös pitkässä (yli 16 vuotta) juoksussa. Koko Nordnetin historiani tuotto on +907% (vrt. S&P500 +348%) [maalis 2008 – loka 2024].
Eli ei kannata lukittautua liikaa joko-/tai-ajatteluun vaan tehdä niin kuin itselle on fiksuinta.
18. Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisessa?
Sijoittamisen pitäisi olla mielenkiintoista puuhaa, josta saa mielihyvää ja korkoa korolle -ilmiön avulla taloudellista hyötyä. Jos hakisin pelkkää taloudellista hyötyä olisin indeksisijoittaja enkä käyttäisi sen enempää aikaa sijoittamiseen. Tuo mielenkiintopuoli on siis hyvin tärkeä osa sijoitustoimintaani.
Numeerisia tavoitteita ei ole, koska markkinat tuottavat sen mitä tuottavat, niitä ei voi pakottaa parempiin tuottoihin. Sikäli numeeriset tavoitteet voivat olla jopa vaarallisia, koska ne voivat johtaa liialliseen riskinottoon.
Olen myös käyttänyt sijoitettuja rahoja joihinkin isompiin hankintoihin tässä viime vuosina, kaikkea ei ole tarkoitus pitää maailman tappiin hätävarana vaan osasta rahoista on hyvä nauttia. Jonkin sortin riippumattomuutta sitä kai viime kädessä tavoittelee.
19. Alokas ei ole lähivuosina sijoittamassa rahastoihin. Miten tällaisia rahastoja Alokkaan kannattaisi tutkia, jos ne rupeaisivat kiinnostamaan?
Kannattaa miettiä, millaisen salkun haluaa ja käyttää rahastoja rakennuspalikoina siinä. Eli ensin miettii mitä haluaa salkussaan olevan, ja sitten etsii vasta rahastot.
Valinnanvaraa on paljon, että kun on päättänyt vaikkapa ottaa S&P500-rahaston niin valitsee niistä sellaisen, joka a) on edullinen ja b) on riittävän iso kooltaan (pieniä rahastoja toisinaan lopetetaan tai yhdistetään isompiin).
20. Mistä haluat erityisesti kiittää Inderesiä ja Inderesin Foorumia?
Inderes tekee todella laadukasta analyysia, raportit ovat perusteellisia ja laajoja. Foorumi on aktiivinen sijoittajien yhteisö jossa on mukava olla. Kiitokset siis molemmille!
Kiitoksia hienoista ajatuksistasi Xlat!
Itselläni jää Xlatin vastauksista ja viesteistä olo, että kannattaa sisäistä asiat kunnolla eikä liikaa tarttua nyansseihin ja varsinkaan ei kannata liikaa tunteilla + hyvä itsetuntemus on poikaa. Huomaan, että aika monien fiksujenkin sijoittajien esteenä on liika tunteilu ja yksittäisiin asioihin “kiinnijääminen”.
Kannattaa lukea Xlatin haastattelu rauhassa läpi hyvänä oppimiskokemuksena.
Kiitoksia ja mukavaa perjantaita kaikille!
P.S. Alokas harkitsee Ameriiiikan Verkkikseen pientä lisäystä… tervetuloa kyseisen yhtiön ketjuun keskustelemaan.
