10. JUHA KINNUNEN
Juhassa on jotain samaa kuin “Suomen luotettavimmaksi mieheksi” luonnehditussa Arvi Lindissä. (Arvi Lind – Wikipedia), eikö? Hänestä tulee ensimmäisenä mieleen rauhallisuus, luotettavuus, tietämys ja ammattitaito.
Juha on mielestäni maltillinen ja hyvin tarkka sekä perusteellinen analyytikko, jonka kokemus ja osaaminen näkyy selvästi esimerkiksi analyyseissä ja haastatteluissa. Hänen materiaalejaan luettuaan ei jää pahemmin kysymyksiä, mutta niistä saa usein paljon sellaista irti, mitä voi itse pohtia ja työstää vielä omassa päässään. Herra Kinnunen olisi myös erinomainen toimittaja, sillä hän on taitava haastattelemaan mm. toimitusjohtajia, koska hän saa paljon haastateltavista irti tarkoilla kysymyksillään, jolloin usein haastateltava voi paljastaa ehkä jopa enemmän, mitä oli tarkoitus. Juhan ei tarvitse haastatellessa roastaa tai turhaan kovistella, vaan asiallisuudella ja fiksuilla + ehkä hieman ovelilla kysymyksillä hän saa homman hoidettua erinomaisesti.
Sijoittaminen on ollut ja on syystäkin todella kova juttu suomalaisillekin, mutta kuitenkaan Suomen telkkarissa ei ole mitään sijoitusaiheista ohjelmaa, jos sellainen joskus tulee, niin siinä pitäisi olla ehdottomasti pääosassa asiantunteva Kinnunen (+ karismaattinen sekä esiintymistaitoinem Vepu). Enkä nyt puhu Exit-tyyppisestä ohjelmasta (Exit (televisiosarja) – Wikipedia, vaan ihan asiaohjelmasta. 
Juha vastasi kysymyksiini jo 15.11.2022, eli yli pari viikkoa sitten, joten jotain pieniä muutoksia on voinut tapahtua tämän jälkeen esim. omistuksissa jne. En siis tiedä, onko mitään tapahtunut, mutta voihan olla, että Juha on myynyt vanhat omistukset pois ja ostanut tilalle vain Hyzonia sekä kryptoja. 
1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
Mitä tämmöiseen osaa vastata…
- Ammatillisesti: Inderesin perustajia, analyytikko, sijoittaja ja yrittäjä.
- Yksityiselämässä: pienen pojan isä ja avopuoliso.
- Koulutukseltani: tuotantotalouden diplomi-insinööri.
- (Olemattomalla) vapaa-ajallani: oman elämäni rokkistara tai huippuluokan penkkiurheilija.
2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.
Vaikea sanoa, mitä minusta yleisesti tiedetään. En ole koskaan tuonut itseäni varsinaisesti esille, mutta jos minun juttuja on seurannut, niin onhan siellä henkilökohtaisiakin asioita vilahdellut. Mutta näillä mennään:
- Minusta piti tulla nuorena Sotkamon Jymyn superpesispelaaja. Ei tullut, mutta tuli seuran osakas, mistä olen myös erittäin ylpeä.
- Nuoruudessani olin pesäpallotuomari parhaimmillaan superpesistasolla. Jostain syystä olen hakeutunut vapaaehtoisesti tehtäviin, joissa tietää joutuvansa vit*****n kohteeksi.
- Harrastin lyhyen aikaa laskuvarjohyppyä, joka oli kuitenkin liian tylsää.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen liittyvää ei saa sanoa.
Olen aina ollut kiinnostunut urheilusta ja musiikista. Pesäpallo on tietysti ykköslaji, mutta jalkapalloa olen seurannut aktiivisesti 2000-luvun vaihteesta asti. Suosikkijoukkue on Liverpool, koska Sami Hyypiä. Asuessani Lontoossa futis oli hyvä tapa tutustua paikalliseen väestään hämyisissä sporttipubeissa. Muutenkin olen kyllä seurannut huippu-urheilua erittäin laajasti, joskin nykyään TV:n ääressä tulee vietettyä paljon vähemmän aikaan. Katson kuitenkin edelleen valtaosan Jymyn ja Liverpoolin peleistä.
Musiikin puolella olen aina kuunnellut sujuvasti, ja aiemmin minut olisi voinut useinkin tavata keikoilla tai festareilla. Nyt on sitten ollut vähän hiljaisempaa. Kohta taitaa tulla viisi vuotta täyteen siitä, kun aloin opettelemaan kitaran soittamista. Soitan edelleen, mutta arjen aikatauluapaineiden takia pääasiassa akustista kitaraa meidän pikku-ukkelille. Jostain syystä perhe arvostaa enemmän rauhallista akustista rallattelua kuin raskaita rokkiriffejä 
Jospa niidenkin aika vielä tulisi.
Luen myös erittäin paljon, nykyään kylläkin valtaosin äänikirjoja. Aiemmin ne olivat sijoituskirjoja tai muuta tiukkaa faktaa esimerkiksi taloudesta, mutta jossain vaiheessa tuntui, että kaikki hyvät oli jo luettu - tai kirjoista ei tuntunut enää löytyvän uusia ajatuksia, vaan vanhan toistoa. Nuorempana en yleensäkään lukenut mitään fiktiivistä, vaan aina mukana oli kulma itsensä ja tietämyksensä kehittämisestä. Nykyään kuuntelen kuitenkin pääosin ”dekkareita”, jotka vievät ajatukset kokonaan pois arkielämästä. Aivoni ovat siis hiljalleen muuttumassa pullamössöksi.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Tässä työssä päivät onneksi vaihtelee, muuten voisi alkaa vuodet painamaan enemmänkin. Nykyään ”arki” riippuu paljon siitä, olenko kotona Sotkamossa vai töissä Helsingissä. Mutta tavallinen arkipäivä Sotkamossa voisi olla jotain tämmöistä:
- Herätys noin klo 6:00-6:30. Ajoituksesta päättää pikku-ukkeli, itse nukkuisin mielelläni pidempään.
- Aamupuuhia perheen kanssa noin 7:30 asti, jos mitään akuuttia ei ole.
- Alakertaan ”toimistolla” katsomaan uutisvirtaa ennen klo 8:00. Tuolloin pitää olla koneen ääressä, koska voi tulla tiedotteita / uutisia ja sitä kautta uutiskommentteja aamukatsaukseen.
- Töitä lounaaseen asti. Aamupäivällä pyrin tekemään enemmän aivojumppaa vaativia tehtäviä, kun mieli on vielä virkeä ja kykenevä haastavampiin tehtäviin.
- Lounas ja lisää töitä. Iltapäivällä teen usein enemmän hajanaisia tehtäviä, katson markkinoiden kehitystä, juttelen enemmän kollegojen kanssa puhelimessa / Slackissä. Välillä menee paljonkin aikaa puhelimessa tai Teamsissa. Riippuu hirveästi, mitä milloinkin tapahtuu. Tätä kirjoitan luonnollisesti iltapäivällä (ja loppuun iltamyöhällä).
- Yleensä klo 16-17 olen lopetan ”aktiivisen” työpäivän, ja käyn ukkelin kanssa kärrylenkillä (hänen unisyklien pohjalta). Siinä on hyvää aikaa olla puhelimessa tai kuunnella äänikirjaa samalla, kun saa myös ruho paljon kaipaamansa liikettä.
- ”Laatuaikaa” perheen kanssa 18-20. Sivussa markkinoiden seuraamista, jenkkiuutisvirtaa, mahdollisia tutkimuksien lukemista ja tietysti Foorumin ihmettelemistä. Tässä työssä on hyvä olla vähän varuillaan koko ajan, kun yllättäviä uutisia voi tulla illallakin ja aamulla pitäisi olla kommentit valmiina. Yleensä illat ovat kuitenkin rauhallisia.
- Noin klo 20 pikku-ukkeli nukahtaa, minkä jälkeen vanhemmat nauttivat ”omasta ajasta” noin tunnin ennen kuin simahtavat itsekin. Yleensä otetaan iltapalaa ja katsotaan telkkaria, erittäin keskiluokkaista lapsiperhearkea. Aikaisemmin oma rytmini oli, että menin nukkumaan jenkkien sulkeutumisen aikoihin ja kurkkasin vielä loppuun, tapahtuiko siellä mitään mielenkiintoista. Ei onnistu enää.
Helsingissä on sitten eri meininki, yleensä teen töitä kellon ympäri ja hengailen mielelläni meidän toimistolla. Yritän silloin myös tavata mahdollisimman paljon yhtiöitä, niin en ole vain ääni puhelimessa. Vaikka päivät ovat pitkiä niin yleensä ne ovat rentoja ja mukavia.
5. Miten kuvailisit lyhyesti itseäsi sijoittajana?
Tätä kysytään paljon, muttei minulla ole hyvää vastausta. En tykkää laittaa itseäni mihinkään lokeroon sijoittajana.
Olen lähtenyt Buffettin koulukunnasta, jossa ostetaan laatua kohtuulliseen hintaan. Osakesalkkuni runko muodostuu mielestäni laadukkaista kasvuyhtiöistä, jotka luovat jatkuvasti minulle omistaja-arvoa. Näissä yhtiöissä ajattelen itseäni ensisijaisesti omistajana, en sijoittajana. En silti ole rajoittanut sijoituksiani vain ”laatuyhtiöihin” tai muuhun vastaavaan, vaan pyrin kuitenkin pitämään jalat liikkeessä ja oppimaan koko ajan uutta. Salkussa on mielestäni hyvä olla sekoitus erilaisia profiileja käänneyhtiöistä arvomörnijöihin. Salkun ytimen ulkopuolella kokeilen uutta, mikä menee välillä täysin pieleen. Aina siitä oppii kuitenkin.
Varallisuuden karttuessa tyylini on muuttunut puolustusvoittoisemmaksi. Tiedän myös, miten vaikeaa tulevaisuutta on ennustaa, minkä takia en menestykseni olla riippuvainen yksittäisestä faktorista kuten vaikkapa kasvu. Haluan osakesalkun, joka pärjää kohtuullisesti lähes kaikissa ympäristöissä. Se tarkoittaa, että haluan salkkuun erilaisia yhtiöitä erilaisilla ajureilla. Tänä vuonna on tullut turpaan kuitenkin, mutta sellaista se välillä on.
6. Voisitko lyhyesti kertoa, että millainen sijoitushistoria sinulla on?
Aloitin sijoittamisen teknokuplassa kuten varmaan puoli miljoonaa muutakin suomalaista. Teknorahastot nousivat pystysuoraan, joten mikäpä siinä olisi voinut mennä pieleen. Helppoa rahaa kuten vuonna 2020. Ensimmäinen osake taisi olla Basware noihin aikoihin tehdyssä annissa. Legendaarista. Onneksi rahaa oli vähän hävittäväksi, niin eipä tuossa suurta tuhoa tullut.
Aloittaessani sijoittamisen en tiennyt käytännössä mitään, mutta nuorena sitä aina luulee tietävänsä. Kukaan ei ole koskaan niin fiksu kuin ylioppilaspäivänään. Olin kuitenkin ollut pitkään kiinnostunut taloudesta ja yrittäjyydestä, joten olin lukenut mm. tehokkaista markkinoista ja muuta sellaista höpöhöpöä. Kun kupla puhkesi, päätin lähteä selvittämään tätä osakemarkkinoiden mysteeriä. Sillä tiellä ollaan edelleen.
Markkinoilla olen ollut noista ajoista asti. Muistaakseni vuonna 2004 tein ensimmäiset analyysit, jotka joku muukin luki. Finanssikriisin jälkimainingeissa vuonna 2009 perustettiin sitten Inderes. Vaikka silloin luulin olevani jo fiksu ja kokenut, siitä se oppimiskäyrä vasta lähti kunnolla ylöspäin. Asiat ovat erilaisia, kun elää ja hengittää markkinoita.
7. Mitkä ovat yksittäiset tärkeimmät asiat, mistä analyytikon työstäsi on apua sijoitustoiminnassasi? Eikö teidän kaupankäyntirajoitukset ole niin tiukkoja, että ne rajoittavat tuottojasi melkoisesti, joten eikö sinun kannattaisi vaihtaa työpaikkaa ja tahkota suurempia sijoitustuottoja?
7.1. Analyytikon työstä on älyttömästi apua sijoituskohteiden tutkimiseen, osakemarkkinoiden ymmärtämiseen ja yleisesti sijoittamiseen. En itse oikein usko erityiseen lahjakkuuteen, vaan harjoitteluun ja kovaan työhön. Uskon siis Malcolm Gladwellin Outliers -kirjan ajatukseen siitä, että kun panostat 10 000 tuntia johonkin asiaan, sinusta tulee siinä erinomainen. Laskin itse, että tämä tuli minulla analyytikon hommassa suunnilleen neljän vuoden kohdalla (50 tuntia viikossa ja 50 viikkoa vuodessa = 2500 tuntia vuodessa). Ilman tuota panostusta olisin todennäköisesti pirun paljon huonompi sijoittaja. Toki samalla on sanottava, että analyytikot käyttävät paljon aikaa myös muuhun kuin suoraan sijoittamista kehittävään toimintaan. Silti suuri osa on työtä, jota tekisin muutenkin, ja joku maksaa minulle siitä.
7.2. Välillä hybriksen vallassa on kyllä käynyt mielessä, että rahaahan tulisi ovista ja ikkunoista, jos voisin vain sijoitella oman mieleni mukaan. Sitä seuraa yleensä huonompi jakso, joka muistuttaa taas omasta erehtyväisyydestä ja tiputtaa maan pinnalle
Olen muokannut omaa sijoitustyyliäni niin, ettei nuo rajoitukset juurikaan haittaa. Suomessa keskitän sijoituksiani yhtiöihin, joissa olen lähtökohtaisesti pitkällä aikavälillä mukana omistajana. Väittäisin, että tämä on usein myös vahvuus, ja voisin tehdä enemmän lyhytaikaisia hölmöilyjä, jos rajoituksia ei olisi. Mutta täytyyhän se myöntää, että välillä kaupankäyntirajoitukset ovat harmittaneet. Silloin täytyy vain muistaa, että me teemme tätä työtä sijoittajia varten. Te tulette aina ensin, vaikka sitten joku oma sijoitusmahdollisuus sulaisi silmien edessä.
Joskus kaukana tulevaisuudessa haluan kyllä kokeilla siipiäni myös puhtaasti sijoittajana. Sitä ennen pitää vaan kerätä sellainen kassa, ettei tarvitse tulla takaisin koputtelemaan ovia, jos ajoitukseni osuu jälleen jonkun kuplan huipulle.
8. Mitkä ovat salkkusi suurimmat omistukset ja mitä myit viimeksi?
8.1. Ylivoimaisesti suurin omistukseni on tietysti Inderes, mutta se on minulla ”strateginen omistus” kategoriassa enkä ajattele sitä osana osakesalkkuani. Se on erillisellä arvo-osuustilillä ja elää siellä omaa elämäänsä. Varsinaisen sijoitussalkkuni suurimmat sijoitukset ovat tällä hetkellä Talenom, Qt, Remedy, Fondia ja Kamux. Ei taida paljoa poiketa aiemmista Top 5 -paljastuksista, mutta salkun pinnan alla on kyllä tapahtunut paljonkin.
8.2. Myin näköjään viimeksi Barrick Goldia. Se on pyörinyt minulla välillä salkussa kaivossektorin kultajunana.
9. Mikä on bumtsibumeinta, mitä olet ostanut salkkuusi sijoitushistoriasi aikana ja miksi olet sellaista mennyt ostamaan? Sijoitatko muihinkin kuin vain osakkeisiin ja rahastoihin (ainakin PYN Eliteä sinulla taisi olla?)
9.1. Olen vuosien varrella sijoittanut kaikenlaisiin hölmöyksiin, ja tulen tekemään näin tulevaisuudessakin En kuitenkaan laita noihin sellaisia rahoja, että niitä harmittaisi hävitä.
En muista yhtään, mitä teknorahastoa omistin silloin teknokuplan huipulla, mutta eiköhän se ollut täyttä bumtsibumia. Vaikka viime vuosina on nähty villejä juttuja, niin kyllä teknokuplassa nähtiin ihan raikkaita kusetuksia vielä enemmän. Ehkä kaikkein kovimmat bumtsibum-ostokset ovat kuitenkin olleet kryptovaluutat (Etherium ja Bitcoin), joita omistin jonkin aikaa. Kaikkea pitää kokeilla, ja aidosti yritin tutustua kryptoihin ja lohkoketjujen mahdollisuuksiin. Liian sakeaksi se soppa kuitenkin muodostui kaiken innostuksen keskellä.
9.2. Sijoitan oikeastaan kaikkeen mahdolliseen, vaikka toki valtaosa sijoituksista on osakkeissa. Kun tässä on tullut ikää, hieman varallisuutta ja on vastuussa muustakin kuin itsestään, niin myös hajautus eri omaisuusluokkiin on tullut tärkeämmäksi. Ei voi kaikki olla kiinni osakemarkkinoiden menestyksessä. Portfoliosta löytyy siis sijoitusasuntoja, muutamia pääomarahastoja, joitakin pieniä listaamattomia omistuksia, hippunen arvometalleja ja sen semmoista. Ja kyllä olen edelleen PYN Eliten omistajia, merkitsin itse asiassa juuri hieman lisää Vietnamin pörssin kurimuksen keskellä.
10. Kerro kolmellakymmenellä sanalla per yhtiö, että mitä mieltä olet näistä osakkeista:
Pahoittelut, en lähtenyt tähän leikkiin. Olen tylsä.
-Fondia: Viimeisin raportti
-Fortum: Viimeisin raportti
-Hyzon 
En ole seurannut tätä vetyrekkaa, joten luotetaan ketjun konsensukseen.
-Optomed: Viimeisin raportti
11. Jos kiinnostut jostain teidän seurannassa olevasta yhtiöstä, mitä muuta luet ja tutkit kuin teidän omat materiaalinne? Mitä muuta suosittelisit tavallisen sijoittajan tutkimaan kuin vain teidän analyysinne?
11.1. Aloitan meidän analyyseistä ja tuoreimmista videoista (esim. webcast osarista), minkä jälkeen tutkin yhtiön luvut (fundamentit ja arvostus). Näistä saa yleensä jo hyvän yleiskuvan nopeasti, minkä jälkeen voin joko syventää omia ajatuksiani tai hylätä sijoitusmahdollisuuden toistaiseksi. Jos aidosti kiinnostun, luen laajan raportin ja ainakin viimeisimmän vuosikertomuksen relevanteilta osilta läpi.
Loput riippuu paljon siitä, mitä materiaalia on saatavilla. Jos minulla on pääsy muiden analyytikoiden tutkimuksiin, kurkkaan ne mielelläni läpi. Katson mielelläni mitä yhtiöstä kirjoitellaan esimerkiksi Foorumilla ja mitä näkyy Bloombergin terminaalissa. Erityisen mielenkiintoisia ovat aina vastakkaiset mielipiteet ja niiden perustelut. Jos olen siis itse ostamassa, haluan tietää miksi joku osakkeen minulle myisi mielestäni alhaiseen hintaan. Erilaiset mielipiteet luovat markkinan. Samalla voin pyrkiä kyseenalaistamaan meidän casen yhtiössä. Konsensusennusteet ovat myös mielenkiintoisia, koska ne kertovat analyytikoiden odotuksista ja niitä voi heijastella markkinaodotuksiin.
Lopuksi pyrin kysymään yhtiötä seuraavalta analyytikolta järkeviä kysymyksiä aukkojen täyttämiseksi. Lisäksi tietysti kiinnostaa heidän näkemyksensä casen kriittisistä tekijöistä, mitä voin yrittää haastaa omilla vajavaisilla havainnoillani.
Aiemmin tutkin enemmän tai vähemmän kaikki meidän seurannassamme olevat yhtiöt kohtuullisella tasolla, mutta nykyään aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkia tutkimaan.
11.2. Yhtiön omat sijoitusmateriaalit on mielestäni aina hyvä käydä läpi, vaikka niitä tietenkään kannata purematta niellä. Lisäksi pyrkisin hakemaan vastakkaisia mielipiteitä ja jos mahdollista, keskustelemaan heidän kanssaan. Ei kannata koskaan lukittautua yhteen näkemykseen, vaan pyrkiä luomaan kokonaiskuva ja sen pohjalta tehdä omat johtopäätökset todennäköisesti kehityskulusta. Analyytikot ovat usein väärässä, vaikka olisivat erittäin hyviä työssään. Ne ovat sinun rahoja, sinun päätöksiä ja yksin sinä kannat seuraukset – olipa ne sitten hyviä tai huonoja.
12. Onko sinulla jotain omia tapoja tutkia tai seurata yhtiöitä, mitä harvemmat käyttävät, mutta haluaisit suositella? Jos Inderesiä ja Foorumia ei saa mainita, niin mitkä ovat seuraavaksi tärkeimmät sijoitusuutislähteesi?
12.1. Varmaan kaikilla on omat tapansa, mutta en osaa sanoa tai suositella tähän erityisesti mitään. Paras kun löydät itsellesi sopivan tavan. Ehkä sen verran voi yleisesti sanoa, että minä painotan usein numeroita enemmän kuin monet muut. Ne kertovat minulle yhden tarinan, jonka pitää sopia yhteen sen kanssa, mitä tarinaa yhtiö kertoo.
12.2. Twitter on mielestäni erittäin hyvä uutislähde, jos seuraa oikeita henkilöitä ja sulkee ympärillä olevan jatkuvan älämölön pois. Viralliselta puolelta Bloomberg on hyvä lähde. Reuters on jäänyt mielestäni tässä kisassa jälkeen, mutta tämä nyt on vähän mutua. Toki seuraan aktiivisesti myös suomalaista mediaa, esimerkiksi Kauppalehteä ja Talouselämää.
13. Mitkä ovat yleisempiä virhetulkintoja, mitä lukijat tekevät teidän analyyseistänne? Teetkö kokeneena analyytikkona kaikki analyysit täysin alusta loppuun omilla aivoillasi vai onko sinulla tapana “pallotella” asioita muiden analyytikoiden kanssa?
13.1. En tiedä, meneekö tämä kategoriaan, mutta eniten minua harmittaa jatkuva valitus tavoitehintojen muutoksista. Viime vuosien äärimmäisen volatiilissa ympäristössä on mielestäni täysin luonnollista, että tavoitehinnat voivat muuttua kvartaalin aikana radikaalistikin. Se on yhtä normaalia kuin se, että osakekurssit liikkuvat voimakkaasti. Kun faktat muuttuvat, kannattaa muuttaa mielipidettä. Se vaatii analyytikolta rohkeutta, koska helpompaa olisi vain pitää kiinni aiemmasta selvästikin väärästä näkemyksestä.
Tavoitehinta ei ole automaattisesti osakkeen käypä arvo, vaan arvo, johon analyytikko voi perustellusti nähdä osakekurssin kehittyvän seuraavan 12 kuukauden aikana. Taustalla pitäisi olla järkevät ajurit. Yleensä tavoitehinnat annetaan oletuksella, ettei osakemarkkinoiden päämuuttujissa tapahdu suuria muutoksia – me emme siis yleensä ota kantaa siihen, mikä esimerkiksi korkotaso on vuoden päästä. Silloin esimerkiksi osakkeen voimakas elpyminen korkojen kääntyessä ei yleensä ole ”korteissa”.
Kun mietimme lisäksi Inderesin suosituspolitiikkaa, on täysin luonnollista, että tavoitehinnat seuraavat jossain määrin osakekursseja. Järjestelmä on epätäydellinen, mutta parempaa ei ole vielä keksitty kovasta yrityksestä huolimatta. Samalla pitäisi olla viimeisen päälle selkeä ja samalla tarjota mahdollisimman paljon hyvää informaatiota. Nuo tarpeet taistelevat toisiaan vastaan, mikä tekee yhtälöstä hankalan.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö meitä analyytikkoja saisi kritisoida – rakentava palaute on aina tervetullutta. Meilläkin ruoska heiluu, jos analyytikko on osta-suosituksella raahannut tavoitehintaa jatkuvasti alaspäin osakekurssin romahtaessa. Mutta oleellista siinä on tuo osta-suositus, joka on selvästi mennyt pieleen. Jos analyytikko on katsonut alamäkeä sivusta vähennä-suosituksella, kritiikkiin ei ole aihetta. Sama myy-suosituksella, niin saa jopa kehuja meidän kriittiseltä porukaltakin.
Olen itse sanonut, että olen näillä volaatiileina aikoina oikein tyytyväinen, jos olen suosituksissani oikealla puolella. Täydellisyyttä on turha odottaa, kun siihen ei kukaan pysty. Ja jälkiviisasteluun taas pystyy kaikki.
13.2. Muodostan oman näkemykseni, minkä jälkeen kysyn mielipiteitä kollegoilta, jotka tuntevat hyvin kyseisen yhtiön. Kuten sanottu, eniten oppii ihmisiltä, jotka ovat kanssasi eri mieltä. Erityisesti hyväksyttävistä valuaatioista on aina rakentavaa keskustella, ja tekisin sitä paljon enemmänkin, ellei tuloskaudella olisi aina niin kiire. Joskus olen muuttanut mieltäni, mutta yleensä nämä keskustelut vahvistavat näkemystäni. Ajatuksena on saada erilaisia näkökulmia ja varmistaa, ettei itsellä ole laput silmillä kuin raveissa.
Kokemuksen mukana tulee myös tietämys omasta kuolevaisuudesta. Yleensä ne ovat nuoria kaikkitietäviä, jotka tekevät rohkeimpia ennustuksia. Lisäksi on ehkä vaikea hahmottaa, mikä on poikkeuksellisen hyvä paikka ottaa näkemystä, kun historiaa on suhteellisen vähän. Minä olen epävarma kaikesta tulevasta, ja vaadin vahvojen näkemyksien taakse erittäin vahvat perustelut. Olen nöyrä oppilas markkinan edessä.
14. Onko teillä analyytikoilla “lajityypillisiä” virheitä esim. liiallista dcf-uskovaisuutta tai jotain tiettyä kuplautuneisuutta? Saatko joskus apua omaan työhösi foorumilta ja jos olet saanut, niin onko antaa jonkinlaisia esimerkkejä?
14.1: Yleisesti analyytikoissa on ollut taipumusta ”varmoihin näkemyksiin” epävarmassa maailmassa. Tämä on sinänsä luonnollista, koska sijoittajat haluavat vahvoja näkemyksiä eivätkä liirumlaarumia riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Jos nämä vahvat näkemykset osuvat, tuurilla tai taidolla, analyytikko saa helposti gurun maineen – tai sitten selitellään mustaa valkoiseksi. Itse arvottaisin analyytikkoja pääasiassa sen perusteella, miten he ovat vuosien varrella keskimäärin onnistuneet, kun tuurin vaikutus pienenee (track-record samalla tavalla kuin sijoittajille).
Yleisesti kommenteissa olen pyrkinyt tuomaan esille ajureita, taustalla olevia oletuksia ja näkemyksiä sen sijaan, että väittäisin jonkun arvon olevan ainoa oikea ja kurssin olevan siellä 12 kuukauden kautta. Tylsää, mutta faktapohjaista. Vahvoja näkemyksiä minulla on suhteellisen harvoin, ja toisaalta poikkeuksellisen hyviä mahdollisuuksia osuu esimerkiksi 10 yhtiön seurantaan suhteellisen harvoin.
Varmasti tuo DCF on yksi vitseistä, kun aikoinaan tavoitehintoja annettiin puhtaasti DCF-laskelman pohjalta kahden desimaalin tarkkuudella. Ehkä siitä tulee jollain tavalla tieteellinen kuva, mutta arvonmääritys ei ole kovaa tiedettä. Kuplaantumistakin ilmenee, ja analyytikot ovat alttiita kaikille samoille ajatusvirheille kuin muutkin. Recency bias on viime vuosina ollut jälleen pinnalla – ja ankkurointi, mikä vaikeuttaa arvioiden muuttamista. Näille synneille me olemme kaikki alttiita sekä analyytikoina että sijoittajina.
14.2: Olen saanut Foorumilta paljonkin uutislinkkejä, joita en välttämättä olisi itse huomannut. Lisäksi olen saanut rakentavaa haastamista, mikä terävöittää ja kehittää omiakin ajatuksia. Esimerkkejä en nyt suoraan muista, mutta ainakin Optomed ja Bittium ketjuissa välillä kommentteja, jotka ovat tuoneet minulle uusia kulmia.
Erityisen arvokasta on kuitenkin ollut positiivinen palaute, mitä on tullut Foorumin kautta paljon. Se kertoo, että 1) näkemyksiäsi luetaan ja 2) työtäsi arvostetaan. Alkuaikoina tuntui, että kakkaa lentää kyllä aiheesta ja aiheettakin, mutta positiivista palautetta tulee erittäin vähän. Vanha vitsihän on, että onnistunut sijoitus oli sijoittajan omaa ansiosta, mutta sen väärän valinnan takana oli se tunari analyytikko. Vaikka itselläni oli nahka jo kovettunut ja itse tiesi totuuden, niin olihan se välillä raskasta. Onneksi meillä on nykyään mahtava yhteisö, jonka kanssa vuorovaikutus sujuu mutkitta.
15. Sinun on aivan pakko valita neljä foorumilaista analyytikoiksenne, kenet valitsisit ja miksi?
Liian vaikea, en minä osaa tähän vastata 
16. Missä yhtiöketjuissa on mielestäsi laadukkaimmat keskustelut? Jos saisit napin painalluksella opetettua yhden yksittäisen asian foorumilaisille osakepoiminnasta, niin minkä opettaisit?
16.1. Minä seuraan eniten näitä itse seuraamiani yhtiöitä, niin poimitaan sieltä muutama. Talenomissa on mielestäni ollut pitkään hyvää keskustelua, Fondiassa on näkynyt mukavaa kehitystä pidemmän aikaa (yhtiön edustaja myös aktiivinen) ja Fortumissa on ollut erittäin päteviä kommentteja ja ymmärrettävästi paljon aktiviteettia. Reveniossa laadukasta keskustelua on ollut myös paljon, mutta hieman on viime aikoina ollut suvantovaiheessa. Sama homma ehkä Optomedin kohdalla. Bittiumissa isot pisteet siitä, että yhtiö on tullut itse aktiivisesti mukaan keskusteluihin ja vastannut erittäin laajasti kysymyksiin, vaikka ilmapiiri on ollut välillä ikävän viileä.
Paras ketju on silti 
Inderesin sijoitusmeemiketju - #1500 käyttäjältä Pohjolan_Eka. Täytyy myöntää, että kun ensimmäiseksi tuon ketjun näin, ajattelin että mitähän tästäkin tulee. Mutta monet naurut olen sen jälkeen sieltä saanut. Ei sijoittamistakaan pidä ottaa liian vakavasti.
16.2. Olisikohan tuottovaatimuksen merkitys osakkeen hinnoittelussa tai arvonmäärityksessä 
Tuntuu, että korkomarkkinan liikkeiden vaikutukset hinnoitteluun ovat tulleet monille yllätyksinä. Olemme siis epäonnistuneet tämän kommunikoinnissa, erityisesti niissä caseissa, jossa nollakorkohinnoitteluun nojattiin. Makro- ja erityisesti korkoympäristön myötätuulen aikaan makrotekijät eivät tuntuneet kiinnostavan, mutta kun alkoi vastatuuli, niin ihmettelyä on riittänyt. Ei sillä, että olisin vuosi sitten osannut arvata, että korot nousivat näin nopeasti ja voimakkaasti. Sen takia menee varmaan sinne kuuluisan jälkiviisastelun puolelle, mutta nostetaan käsi virheen merkiksi.
17. Onko sinulla jonkinlaisia tavoitteita sijoittamiselle esimerkiksi indeksin päihittämistä tai jotain muuta? Minkä tyyppisiä tavoitteita suosittelisit tavalliselle sijoittajalle?
17.1. Aikoinaan minulla oli paljonkin erilaisia tavoitteita sijoittamisessa ja säästämisessä. Silloin ei ollut mitään FIRE-liikettä, mutta samoja elementtejä minulla oli. Säästöön X euroa joka kuukausi ja tavoitteena taloudellinen riippumattomuus sijoittamalla. Olin vaatimaton, ja nämä summat on ylitetty pitkä aika sitten.
Sijoittamisessa minun tavoitteena on ollut pitkään 20 %:n vuosituotto osakesijoituksille neutraalilla riskitasolla. Kuten olen Foorumillakin joskus kertonut: tämä ei ole mikään absoluuttinen tavoite, josta pidettäisiin kiinni kynsin hampain ja joka pitäisi saavuttaa joka vuosi. Välillä tämä on mahdoton, välillä hyvinkin realistinen.
Toisaalta: jos pystyn saamaan 10 % merkittävästi pienemmällä riskillä, otan sen mielelläni. Perusajatuksena on saavuttaa tuo riskikorjattuna, jolloin esimerkiksi tuon 10 %:n tuotto-odotus pitäisi olla yhtä turvallinen 2x velkavivulla, ja se täyttäisi sitten vaatimukset. En minä enää velkavipua kyllä sovella kuin täysin poikkeuksellisissa tilanteissa, joten tämä on enemmän ajatusleikki. Oikein sovellettuna ajatusmalli rajoittaa mukavasti sijoituksia.
Päätavoite on edelleen oppia ja laajentaa omaa mukavuusaluetta sijoittamisen eri osa-alueilla. Tämä on siitä julma ala, ettei vanhoilla meriiteillä pitkälle pötkitä muuttuvassa maailmassa.
17.2. Suosittelen vahvasti tekemään oman sijoitussuunnitelman ja määrittelemään tavoitteet ihan itse. Ei niitä kukaan voi ulkopuolelta laatia, ja olettaa, että ne olisivat sinulle mielekkäitä ja motivoivia. Hirveästi riippuu yleensäkin omasta innostuksesta ja tyylistä. Jos jotain vinkkejä antaisin, niin pitäisin tiukan linjan esimerkiksi säästötavoitteessa (se raha siirtyy ensimmäisenä palkkapäivänä), mutta en pistäisi mitään hurjia tuottotavoitteita, jotka voisivat johtaa liian korkeisiin riskeihin. Markkinaa ei voi pakottaa: se tarjoaa välillä huikeita mahdollisuuksia ja välillä hatullista kakkaa. Tärkeintä on pysyä pelissä, jotta pääsee nauttimaan korkoa korolle vaikutuksesta. Se tuntuu aluksi turhauttavan hitaalta, mutta kun summat alkaa lopulta kumuloitumaan niin yhtäkkiä varallisuuttakin alkaa kertyä.
Vielä tuosta FIRE:stä pakko sanoa, vaikkei kukaan kysynyt. Elä nyt ainakaan tee sitä virhettä, että istut koko nuoruutesi jossain keittokomerossa syömässä nuudeleita ja laskemassa opintotuesta sekä sivutyöstä tulevia euroja. Nuoruudesta pitää nauttia, ja olen todella onnellinen, että silloin tuli reissattua, kierrettyä keikkoja ja festareita, nautittua muutama olutkin hyvässä seurassa. Nyt voi sitten hyvin mielin pyhittää aikaansa muille ja katsella, kun pikku-ukkeli ottaa ensiaskeleita omalla taipaleellaan. Säästäminen on hyvästä, mutta elämästä pitää myös nauttia. Etsi itselle sopiva keskitie.
18. Mistä pidät eniten työssäsi ja mikä stressatuttaa siinä eniten? Mistä asiat olet erityisen ylpeä, kun puhutaan teidän analyytikoistanne?
18.1. Pidän eniten siitä, että jokainen päivä on erilainen ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos minulla on jotain vahvuuksia, uskoisin omaavani suhteellisen laajan ymmärryksen ”isosta kuvasta” ja siitä, miten erilaiset tekijät vaikuttavat toisiinsa. Tämä ei tietenkään tarkoita, että olisin jatkuvasti oikeassa – se vaatisi, että osaisin ennustaa niiden tekijöiden tulevat muutokset. Pystyn kuitenkin mielestäni hahmottamaan kohtuullisen hyvin laajoja kokonaisuuksia ja niiden sisällä olevia syy-seuraussuhteita. Yksinkertainen syy siihen lienee, että näiden pohtiminen on minusta aina ollut kiehtovaa. Ja ne onnistumiset ovat palkitsevia.
Lisäksi täytyy tietysti nostaa esille loistavat työkaverit, joiden kanssa on ollut mukava tehdä hommia vuosien varrella. Ilman heitä olisin varmaan jo palanut loppuun tai muuten vaan kyllästynyt. Isot kiitos jälleen myös Foorumille.
Eniten stressiä aiheuttaa varmasti väärässä oleminen. Siitäkin on ikävän paljon kokemusta. Ja tietysti negatiivinen palaute, varsinkin kun se on aiheellista. Oma vaatimustaso on aina ollut korkealla, mitä kautta itsekritiikki on välillä turhankin rajua. Noh, on se toisaalta potkinut myös eteenpäin.
18.2. Oikeastaan olen erityisen ylpeä siitä, miten loistavia tyyppejä olemme saaneet meille töihin. Nostetaan nyt parrasvaloihin vaikka nykyiset pääanalyytikot Antti Viljakainen ja Petri Gostowski, jotka eivät perinteisesti valokeilaan hakeudu. Molempien kanssa on ollut ilo tehdä töitä vuosikausia. Mutta siis mahtavaa porukkaa meillä on talo täynnä, ja kun miettii mistä lähdettiin, niin onhan tämä hurja juttu.