9. MAURI
Mauri on kovin laajalti arvostettu foorumilainen ja enkä ollenkaan ihmettele, koska Mauri kirjoittaa todella sisältörikkaasti sijoitusasioista ja sillä tavalla, että niitä lukevat mielellään analyytikot kuin tuoreemmatkin sijoittajat. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Maurilla on jokin oma hieno taito/kyky kerätä ja koostaa tietoa, mitä harvemmalla on… varmaan lukijat ymmärtävät, mitä tarkoitan. Mielestäni Inderesin analyysit ovat erinomaisia, mutta niissä voisi olla mukana vähän “mauria”. 
Itselle tulee aina Maurista hyvä mieli, koska hän on laajasti fiksu kaveri, jolla on hieno taito kirjoittaa ja kaiken lisäksi häneltä löytyy sellaista muille lukijoillekin huokuvaa inhimillisyyttä. Arvostan erityisen paljon hänenlaisiaan ihmisiä.
Suosittelen laittamaan Maurin seurantaan, niin Foorumilla kuin Twitterissä. Mauri ei päde tai heittele “varmoja” totuuksia, vaan hän selvästi katsoo asioita eri näkökulmista ja pohtii pitkään ennen kuin antaa omia raikkaita perusteltuja ajatuksiaan ja havaintojaan. Mauri on varmasti yksi parhaista analyytikoiden sparraaista ja mielestäni pääanalyytikot voisivat tilata hänet toimistolle puhumaan, jotta saisivat vähän maurimaisuutta analyyseihin. 
Huomaathan, että haastattelu on kahdessa eri osassa/viestissä!
Oli suuri kunnia päästä antamaan tällaista haastattelua. Yritin paneutua haastatteluun asiaan kuuluvalla perusteellisuudella ja säilyttää aiempien haastattelujen korkean laatutason. Jo aika alkuvaiheessa homma lähti ”vähän” käsistä ja nyt vastauksiani katsoessani hävettää, että tuli kirjoitettua näinkin pitkästi. Tämän haastattelun myötä lienen jatkossa entistä vakaammassa seniiliboomerin maineessa ainakin foorumin nuoremman polven keskuudessa. Toisaalta, mikäli kukaan ei jaksa tätä haastattelua lukea loppuun saakka, niin itselleni vastausten kirjoittaminen tarjosi erinomaisen itsereflektio-matkan. Ja tuli ainakin tapettua aikaa tässä sairasvuoteella ollessa.
1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
Onnellisen maalaislapsuuden viettänyt kyläkoulun ykkösluokan hymypoika. Lukion hulivili ja kaikkien opiskelijajuhlien huutava seremoniamestari. Sittemmin hitaasti aikuistunut liikuntaintoileva pikkulapsiperheen ruuhkavuosi-isä. Nykyisin melkein jo keski-ikäistyvä lukutoukka, sienestäjä-marjastaja ja leikkipuistojen vakionaama.
2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.
Pidin alakoululaisena yhden kesän pizzeriaa. Tein oman menun ja myin pizzoja äidin työkavereille lounaaksi ja sukulaisille juhliin. Tienasin kyllä itse muutaman markan, mutta bisneksen rahoittaneet vanhemmat taisivat kirjata sijoituksestaan aika tuntuvat tappiot.
Minulla taisi olla lukiossa ”vuosikurssimme” suurin poissaolosaldo, ja lukion rehtori kovisteli ennen kirjoituksia: ”noilla poissaoloilla kenenkään ei pitäisi päästä lukiosta kolmessa vuodessa”. Lukio oli ihan elämän parasta aikaa, mutta kävin lukiossa ensisijaisesti naurattamassa kavereita, ja vähän turhan usein karattiin porukalla omille teille jo hyvissä ajoin ennen koulupäivän päättymistä.
Olen ollut isojen uutismedioiden verkkouutisjutuissa kolmesta eri syystä. A) Muutaman kerran kommentoimassa työhön liittyviä asioita, B) kerran isyysvapaisiin liittyvässä uutisessa ja C) kerran aika hilpeissä laulutunnelmissa eräässä suuressa urheilutapahtumassa kuvatussa videossa.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen liittyvää ei saa sanoa.
Liikunta ja urheilu on elämäntapa, joka on seurannut mukana ihan pikkulapsesta asti. Parhaimmillaan liikun ja urheilen joka päivä jotain, mutta normaali tahti on varmaan sellainen 3-5 liikuntajuttua viikkoon. Toisaalta aika usein saatan käydä keskipäivällä puntilla ja vaikka illalla vielä lenkillä. Aina jos liikunnasta tulee pidempi tauko, niin kaikki muutkin osa-alueet elämässä alkaa mennä päin pyllyä.
Toisinaan olen tavoitteellinen (punttisali, hiihto, joukkuelajit, triathlon jne.) ja asetan itselleni erilaisia päämääriä. Viime vuosina olen kuitenkin enemmän ja enemmän liikkunut ihan liikunnan ilosta. Sykemittarit, treenipäiväkirjat ja harjoitusohjelmat ovat vähitellen jääneet ja ainakin tällä hetkellä liikunta on enemmän hyvinvointia tukevaa ja esimerkiksi maastopyörälenkkini ovat ehkä enemmän retkeilyä kuin urheilua. Paljon tulee myös riehuttua päiväkoti-ikäisten lasten kanssa leikkipuistoissa, urheilukentillä ja uimahallissa, ja kyllä lapset silloin tällöin käyvät mukana myös punttisalilla.
Eikä sovi unohtaa penkkiurheilua. Isojen joukkuelajien arvokisat, olympialaiset, hiihdon maailmancupit ja muut vastaavat tulee kyllä katsottua aina, jos vain mahdollista. Ajoitan lomianikin jonkin verran erilaisten urheilun arvokisojen päälle.
Liikunnan lisäksi pitää mainita myös lukeminen, koska luen kirjoja melkein joka päivä. Pääasiassa erilaisia tietokirjoja milloin mistäkin aiheista, mutta eniten sijoittamisesta, taloudesta, yhteiskunnallisista asioista, psykologiasta ja erilaisista hyvinvointi-teemoista. Mulla on keskimäärin varmaan parikymmentä kirjaa koko ajan lainassa kirjastosta ja aina kourallinen varauksia vetämässä. Ja lukeminen pitää hoitaa nimenomaan printtikirjalla, koska siinä saa parhaan keskittymisen, parhaan nautinnon ja tutkimusten mukaan myös parhaan muistijäljen.
Lukeminen on siinä mielessä minulle hauska harrastus, että lukion loppuun mennessä en ollut tainnut lukea juuri muuta kuin Juoppohullun päiväkirjoja ja Tony Halmeen Viikingin voimaopasta. Kerran lukiossa piti tehdä kirja-analyysi opettajan valitsemista kirjallisuuden klassikosta. Neuvottelin opettajan kanssa, että sain tehdä analyysini jostakin Juoppohullun ja Halmeen teosten kaltaisesta suttukirjasta, kun muuten koko kurssi uhkasi jäädä rästiin ja todistus saamatta.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Useimpina arkipäivinä herään klo 7.00. Lapset istuvat sohvalla sylissä piirrettyjä katsellen, kun itse juon kupin kahvia. Kahvin jälkeen lapset päiväkotiin ja itse kotiin etätöihin. Teen enemmistön töistä nykyisin etänä, mutta jos minulla on toimisto- tai työmatkapäivä, niin lähden ajelemaan jo ennen lasten heräämistä.
Olinpa sitten etätöissä tai toimistolla, niin työt koostuvat palavereista, kollegojen ja asiakkaiden auttamisesta, viestinnästä, suunnittelusta ja oman tehtäväkokonaisuuden koordinoinnista. Hyvin tavallisia toimistyöläisen juttuja.
Keskimäärin ehkä joka toisena etäpäivänä vedän päivän puolivälissä 20-30 minuutin pikapunttitreenin ja saatan toisinaan lähteä myös kävely- tai juoksulenkille kuuntelupalaverien ajaksi.
Töiden jälkeen sitten kokkailua, lasten harrastuksia, omia harrastuksia, sukulaisilla ja kavereilla kyläilyä ja omakotitaloasujana pitää myös nurkkia hoitaa. Ruohonleikkuun jälkeen tietysti autotallikaljat naapurin kanssa. Kun lapset saadaan nukkumaan, niin saatetaan katsoa vaimon kanssa jakson verran jotakin TV-sarjaa tai sitten luen kirjaa. Nukkumaan klo 22-23.
5. Miten kuvailisit lyhyesti itseäsi sijoittajana?
Sisäisesti motivoitunut, utelias, innokas oppimaan uutta, työteliäs. Toisaalta olen mielestäni aika hidasliikkeinen, rauhallinen ja tavoitteisiini/strategiaani sitoutunut.
Arvostan todella paljon perusasioita ja yksinkertaisuutta. Vaikka haluan tietysti oppia monia monimutkaisia ja vaikeitakin asioita, niin suurimman osan ajasta haluan vaalia perusasioita, kuten tavanomaista yhtiö- ja tilinpäätös-analyysiä.
En laittaisi itseäni mihinkään lokeroon. Pidän kasvusta, ja sijoitan vain aniharvoin yhtiöihin, joiden liikevaihdon, tuloksen ja markkinoiden en usko kasvavan pitkällä aikavälillä merkittävästi. Joku voisi tämän perusteella sanoa kasvusijoittajaksi, mutta en itse miellä sitä niin. Mielestäni pitkäjänteinen ja tuottava omistaminen edellyttää lähes aina tavalla tai toisella kasvua.
Koska en haluaisin maksaa osakkeesta enempää kuin mikä on sille määrittämäni arvo, niin ehkä joku voisi pitää myös arvosijoittajana. Toisaalta olen kyllä tehnyt sen verran paljon myös kalliita ostoksia, että joku oikea arvopappa saisi kohtauksen nähdessään kaikki ostotoimeksiantoni.
Pidän myös korkeasta kannattavuudesta, kassavirrasta, markkinaosuuden voittamisesta, markkinajohtajuudesta, velattomuudesta, defensiivisyydestä ja vastaavista, joten joku voisi kai pitää myös laatusijoittajana.
Aika tärkeää on myös pohtia, että millainen sijoittaja ei halua olla, koska muuten joutuu joka päivä erikseen päättämään mihin asioihin keskittyy. Ja se on raskasta se. On hyvä ymmärtää oman osaamisensa rajat ja pysytellä nykyisten rajojen sisällä tai laajentaa reviiriä osaamistaan kehittämällä.
Olen itse päättänyt, että en spekuloi lyhyellä aikavälillä, en osallistu erikoistilanteisiin, en osta pankkeja tai rajusti syklisiä, en perusta sijoituspäätöstä vain makroennusteisiin, en hanki kryptoja, en tutki eksoottisia markkinoita, en sijoita poliittisesti arveluttaviin maihin, enkä sijoita raaka-aineisiin. Sitä mukaa kun osaamista kertyy, niin voin toki laajentaa sijoitustoimintaani esim. johonkin edellä mainituista.
6. Voisitko lyhyesti kertoa, että millainen sijoitushistoria sinulla on?
Kaikki alkoi joskus ehkä 2008-2009 ihan tavallisena perjantaina. Pidetiin kaverien kanssa saunailtaa ja taustalla olleesta TV:stä tuli jotkin sen ajan pörssiuutiset. Sanoin kavereille, että en muuten ymmärrä mitään näistä pörssiuutisista. Kaverien naamoista näki, että kovin paljon eivät ymmärtäneet hekään. Heitettiin parin minuutin jutut pörssiasioista ja jatkettiin iltaa mielenkiintoisemmilla aiheilla.
Jäin kuitenkin miettimään, että mikäs juttu tämä pörssi oikein on ja hain kirjastosta nipun erilaisia sijoittamiseen ja säästämiseen liittyviä kirjoja. Löysin samaan aikaan myös Pasi Havian Kohti taloudellista riippumattomuutta -blogin, jota luin kuin raamattua.
Lähdin ihan nollista. Perheessämme ei oltu koskaan puhuttu sanaakaan sijoittamisesta.
Avasin itselleni tilin Seligsonille ja sijoitin sinne kuukausittain joitakin kymppejä tai korkeintaan satasia seuraavien vuosien aikana. Se vähä, mitä opintolainaa jäi reppureissujen ja juhlimisen jälkeen käyttämättä, meni niin ikään Seligsonin indeksirahastoihin.
2014 ostin ensimmäiset osakkeet ja näinä aikoina myin kaikki Seligson-omistukseni siirtääkseni ne suoriin osakeomistuksiin. Olin pari vuotta ihan kunnon tavoitehinta- ja uutissijoittaja. Vaikka olin lukenut jo suuren määrän sijoituskirjoja, en rehellisesti sanottuna ymmärtänyt yhtään mistä pörssiyritysten arvo muodostui ja mikä niiden pörssikursseja liikutteli. Indeksitausta oli kuitenkin tehnyt minusta aika hidasliikkeisen, joten mitään nuorille tyypillistä aktiivista spekulointia sijoittamiseni ei ollut. Ihan täydellisellä tuurilla salkkuuni sattui tuolloin myös esimerkiksi Revenio Groupia ja Incapia, joita salkussani on edelleen. Vasta vuosia myöhemmin opin, että mitä nuo yhtiöt ylipäätään edes tekevät.
Joskus 2015-16 aloin käyttää Inderesin analyysejä ja lukea entistä enemmän sijoituskirjoja, ja sijoittamisesta tuli yhä useammin päivittäistä huvia. Tein varsin vähän kauppaa ja useimmiten myin salkun häviäjät aika nopeasti kokonaan pois ja tankkasin myyntirahoilla sekä kuukausittaisilla palkkarahoilla salkun voittajia. Jonkin verran salkkuun tuli myös uusia yhtiöitä, mutta kuvaavaa on, että nykysalkun noin kymmenestä yhtiöstä (en näköjään oikeasti muista, että montako omistusta minulla tällä hetkellä on) kolmannes on tullut salkkuun 2014-2016 ja melkein kaikki loput 2017-2019. Toki matkalla salkussa on käynyt muutama seikkailuosake kääntymässä.
Viimeiset 3-4 vuotta sijoittaminen on ollut jo hieman järkevämpää ja keskittynyt paljolti perusasioiden tankkaamiseen. Olen myös tänä aikana ollut suhteellisen aktiivinen foorumilla ja viimeiset pari vuotta Twitterinkin puolella. Sijoittaminen on mielessä tavalla tai toisella koko ajan, enkä usko, että olen montaakaan päivää ollut tuona aikana pois Inderesin palveluista, vaikka olen kyllä välillä yrittänyt.
On muuten mielenkiintoista huomata, että on laittanut sijoittamiseen näinkin paljon aikaa ja vaivaa, mutta ymmärtää sijoittamisesta silti niin kamalan vähän.
Kaikki rahat sijoittamiseen on tehty palkkatöissä (pl. joku 2-3 tuhatta euroa opintolainaa). Salkussa ei ole euroakaan perintö-, lahja- tai muuta vastaavaa rahaa, eikä sellaisia rahoja ole minun kohdalla odotettavissakaan.
7. Mainitse kaksi tuoreinta osakepoimintaasi ja -myyntiäsi?
Ostokset ovat Qt Group ja Incap. Molempia on toki ollut salkussa jo ennestään.
Vähän hävettää näitä myyntejä kirjoitella, mutta Spinnova (IPO-sataset) ja Nightingale Health. Spinnovaa pidän edelleen kiinnostavana, mutta rehellisesti sanottuna osallistuin antiin ihan silkasta IPO-kiimasta. Ajatuksenani oli jäädä seurailemaan, että miten yhtiö kehittyy ja jos joskus näyttää siltä, että yhtiö saa kysyntää ja tuotantokapasiteettia sellaiseen malliin, että jossakin hamassa tulevaisuudessa kajastaisi yhtiön kääntyminen kannattavaksi, niin olisin hyvin perillä yhtiöstä ja voisin tehdä kunnon panostuksia. Noh, tätä Spinnovan seurantaa voi tehdä tulevat vuodet myös ilman muutaman satasen omistusta, joten salkun rivit suoraan ja Spinnovat mäkeen.
Tongin aiemmin tämän vuoden aikana Nightingalea ja firma vaikutti kiinnostavalta. Tottakai NGH on ihan start-up -vaiheen toimija vielä tässä vaiheessa, mutta valtava kassa ja osaavat omistajat antavat ainakin jonkinlaisen mahdollisuuden kokeilla erilaisia potentiaalisen menestyksen reseptejä.
Näinä vaikeina aikoina sitä kuitenkin sijoittaja alkaa muistella, että millaisiin yhtiöihin minun strategiani mukaan taas pitikään sijoittaa, ja oma vastaukseni oli, että ei ainakaan NGH:n kaltaisiin tappiollisiin kokeilubisneksiin. Onneksi tämäkin positio oli niin lyhyt ja pieni, että sen rahallinen vaikutus oli marginaalinen. Opin ainakin sen, että ihminen helposti innostuu yhtiöstä, jonka analysoimiseen käyttää reilummin aikaan. Aika vaarallista.
8. Miten omaisuutesi jakautuu esim. 1/2 koti, 1/4 osakkeet, 1/4 sijoitusasunnot?
Omassa talossa on kiinni ehkäpä vajaa viidennes varallisuudesta, sijoitusasunnossa viidennes ja yli puolet on tämän turskavuoden jälkeenkin edelleen osakkeissa. Tarkoituksena on kerryttää tulevaisuudessa omaan asuntoon varallisuutta mahdollisimman vähän ja osakesalkkuun mahdollisimman paljon. Uusia sijoitusasuntoja en sulje pois, mutta tässä vaiheessa kasvatan ehdottomasti mieluummin osakepainoa suhteessa seiniin.
8. Miten olet miettinyt salkkusi kokonaisuutta esimerkiksi hajautusta ja riskisyyttä?
Mietin asiaa ensisijaisesti niin, että pyrin keskittämään rajallisen ajankäyttöni ja osaamiseni maksimissaan kymmeneen yhtiöön. Sallin myös sen, että yksittäinen yhtiö saa olla jopa 20-30 prosentin painolla salkussa, jos sen liiketoiminta kehittyy erittäin suotuisasti ja suuri paino johtuu positiivisen liiketoiminnan aikaansaamasta kurssikehityksestä. Annan voittojen juosta (ja vuonna 2022 näköjään myös tappioiden).
Tiedostan, että otan aika isoa maariskiä (kaikki osakkeet tällä hetkellä Helsingistä) ja suurta markkinariskiä (lähes aina n. 100-prosenttisesti markkinalla). Oman talon ja sijoitusasunnon kautta myös asuntomarkkina- ja korkoriskiä löytyy.
Mielestäni suurin riski sijoittajalle on se, ettei tiedä mihin sijoittaa eikä ymmärrä yhtiönsä tilannetta ja liiketoimintaa. Jos sijoittajalla ei ole sijoituspäätöksissään painavia perusteluja, niin sitä on kovin isossa vaarassa tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä ja siten hätiköityjä toimeksiantoja. Voisiko tässä se varsinainen riski sitten olla, että käyttää liian vähän aikaa ja panostuksia omistustensa analysointiin ja todelliseen ymmärtämiseen. Toinen tähän liittyvä riski on psykologinen. Eli riski siitä, ettei tiedosta omia haitallisia käytösmalleja ja antaa niiden vaikuttaa tuottoihin. Nämä riskit vaanivat minua koko ajan nurkan takana, mutta toivottavasti voin itse omalla työlläni vaikuttaa siihen, että riskit kuitenkin tulevaisuudessa pienenisivät.
Eli ehkä tämän sekavan vastauksen voisi tiivistää siten, että luotan pörssin positiiviseen odotusarvoon, jonka vuoksi haluan olla jatkuvasti markkinoilla. Toisaalta luotan omaan kykyyni löytää indeksiä paremmin tuottavat sijoituskohteet ja siksi keskitän omistukseni rajalliseen yhtiömäärään, mutta pyrin tuntemaan omistukseni mahdollisimman hyvin.
9. Eräässä viestissäsi kerroit, että olet käyttänyt vähintään satoja tunteja Incapin ja Qt:n tutkimiseen. Ketjujen, Inden kaikkien materiaalien (kommentit, raportit, videot) ja firman lukuihin saa helposti uppoamaan monia monia kymmeniä tunteja, mutta haluatko kertoa, miten olet saanut kulumaan satoja tunteja em. yhtiöiden tutkimiseen? Onko sinulla jotain “omia” tapoja tutkia firmoja?
Rehellisyyden nimissä on pakko sanoa, että tuo satoja tunteja oli aikamoinen hihaheitto.
Mutta nyt kun asiaa oikein mietin, niin ei se välttämättä ole ollenkaan virheellinen. Nuo yhtiöt ovat sellaisia, joihin olen varmaankin käyttänyt eniten aikaa ja olen lukenut niistä lukemattomia analyysejä, tilinpäätöksiä, osavuosikatsauksia jne. Ja lisäksi olen katsellut lähes kaikki videot/webcastit, sijoittajaesitykset, ja osan tietysti useampaan kertaan. Tehnyt niistä muistiinpanoja ja erilaisia kirjallisia pohdintoja.
Lisäksi olen pyöritellyt näiden yhtiöiden numeroita Excelissä ja siihenhän saa tällainen humanistianalyytikko menemään paljonkin aikaa. Luulen, että pelkästään Qt-ketjuun kirjoittamieni viestien laatimiseen on jo mennyt aika iso tuntimäärä.
Olen jonkin verran hahmotellut itselleni a) uuden yhtiön analyysin ja b) salkkuyhtiön analyysin prosesseja. Tarkoituksena olisi analyysin laadun parantamisen lisäksi tehostaa hieman ajankäyttöä ja keskittyä enemmän olennaiseen. Tällä hetkellä nämä hakevat vielä hieman muotoaan, mutta ehkä tiivistettynä uuden yhtiön analyysi menee seuraavasti (sen jälkeen, kun olen jollakin tavalla seulonut tai riittävästi kiinnostunut uudesta yhtiöstä):
- Katso jokin sijoittajaesitys/-video
- Lue viimeisin vuosikertomus + tilinpäätös
- Selaa/lue Inderesin laaja raportti
- Selaile viimeisimpiä osavuosikatsauksia/tilinpäätöksiä (samalla voi kerätä lukuja Exceliin)
- Selaile foorumilta ko. yhtiön keskustelua
- Tee tarvittaessa laskelmia Exceliin
Jossakin vaiheessa saatan osallistua foorumikeskusteluun tai tulos-webcastiin, ja esittää kysymyksiä analyytikolle tai jopa toimitusjohtajalle. Toisaalta missä tahansa vaiheessa saatan huomata, että kyseinen yritys ei olekaan ainakaan juuri nyt kiinnostava ja lopetan analyysini.
Luotan aika paljon Inderesin analyyseihin lukujen/arvostuskertoimien osalta, mutta saatan kuitenkin skenaarioida erilaisia Inderesin analyysistä poikkeavia vaihtoehtoja sen lisäksi itse. Harjoittelen myös usein uusia juttuja analyysin ohessa ja saatan laskea jostakin yhtiöstä myös sellaisia tunnuslukuja tai kertoimia, jotka ei itse asiassa ole edes mitenkään relevantteja ko. yhtiön kohdalla. Mutta jos luvut on jo Excelissä, niin ne kannattaa hyödyntää laskentakikkailussa.
Salkkuyhtiöitä seuraan aikalailla seuraavasti:
- Tee ennen osavuosikatsausta pieni muistinvirkistys ja alustavat pohdinnat mahdollisista CEO-kysymyksistä (edellinen katsaus, oma edellisen katsauksen kirjoittelu esim. foorumille, Inderesin ennakko tms.)
- Lue osavuosikatsaus kokonaan à joskus heitän nopeat nostoni tai johtopäätökseni foorumillekin
- Kuuntele webcast + tee tarvittaessa muistiinpanot
- Tee johtopäätökset ja kirjaa muistiin, mitä asioita kannattaa seurata lähitulevaisuudessa tai seuraavassa osavuosikatsauksessa
- Lue Inderesin analyysipäivitys
Haluaisin erityisesti kehittyä uusien yhtiöiden nopeassa ”siivilöinnissä”, standardoida jonkilaisen puolisyvällisen pika-analyysin ja dokumentoida ainakin salkkuseurantani hieman luotettavammin.
Nyt minulle kävi esimerkiksi kesällä niin, että päätin pistää Talenomin toimeksiannot jäihin, koska johto indikoi kulujen nousevan oleellisesti H2/2022 aikana. Unohdin kuitenkin tämän, tein pienen lisäyksen Talenomia ja muistin asian vasta kun katsoin nousevia kuluja ja uutta strategiaa Q3-tuloksen yhteydessä.
Rahallisesti tällä ei ole vielä ollut mitään vaikutusta, ja lisäykseni oli pieni, joten siinä mielessä asia on mitätön. En kuitenkaan pidä siitä, että teen ihan päteviä ja perusteltuja päätöksiä, mutta sitten kaiken sekoilun keskellä unohdan ne (kts. myös aiempi Nightingale-hölmöilyni).
10. Useimmiten minusta tuntuu siltä, että myynnit tehdään usein ehkä liian nopeasti ja kevyin perustein, lisäksi aina puhutaan, miten poimit osakkeesi, mutta enemmän saisi ehkä puhua osakkeiden myymisestäkin. Voisitko kertoa step by step, miten yleensä osakkeiden myyntiprosessisi menee? Käytätkö usein paljon harkintaa ja aikaa myyntiprosessissa?
Olen täysin samaa mieltä, että myymisestä pitäisi puhua enemmän ja myyminen on minullekin aihe, jossa minulla on valtavasti opittavaa.
Omassa (tämän hetken) strategiassani ei lähtökohtaisesti myydä. Tai myydään, mutta vain perustuen sellaisiin isoihin liiketoiminnallisiin ongelmiin, joiden uskon olevan joko erittäin pitkäaikaisia tai jopa pysyviä. Olen tehnyt sellaisen strategisen valinnan, että paisuneisiin arvostuskertoimiin tai heikkoon makrotilanteeseen ei reagoida myymällä. Viimeisen vuoden aikana tämä strategiavalinta on ollut tietysti ihan katastrofaalinen, mutta jälkikäteen on aina helppo viisastella ja voi olla, että valinta näyttää vaikkapa kymmenen vuoden päästä ihan järkevältä
Suurin osa myynneistäni on ollut omien hölmöilyjen siivoamista tai tilanteita, joissa olen tarvinnut rahaa esim. sijoitusasunnon hankintaan. Ne on ollut usein ihan pidemmän ajan kuluessa tehtyjä rationaalisia päätöksiä, ja kun päätös on tehty, en enää pyri myyntiä ajoittamaan. Olen onnekseni ollut aika nopea katkaisemaan tappiot, jotka ovat syntyneet jostakin strategian ulkopuolisesta hutiostoksesta.
Tällä taustalla on aika selvää, että minulta saa parhaimmillaankin hyvin keskinkertaiset step-by-step -ohjeet osakkeiden myymiseen.
Voisin kuitenkin hahmotella hieman ajatuksiani, joita olen pohtinut seuraavaan sijoitusstrategia-päivitykseeni.
Olen miettinyt, että jos ja kun otan myymisen hieman selkeämmin strategiaani, niin teen sen todennäköisesti kuitenkin varsin varoen. Säilyttäisin aiemmin mainitsemani a) liiketoiminnallisen myyntiperusteen, mutta voisin lisätä sen kylkeen hyväksyttäviksi myyntisyiksi myös b) kuplaiselta tuntuvat makro-olosuhteet (näitähän ei voi luotettavasti tunnistaa) ja c) yhtiökohtaisen arvostuksen karkaaminen (näidenkin tilanteiden tunnistaminen on toki todella vaikeaa).
Liiketoiminnallisista syistä yhtiön voi vaiheittain myydä jopa kokonaan pois. Makro- tai arvostussyistä voisi myydä esimerkiksi 10-30 prosenttia salkusta tai yksittäisistä yhtiöistä. Kuplamyynteihin voisi olla hyvä kytkeä jonkinlainen takaisinostolupaus, jottei kävisi niin, että myyminen ja käteiset tekisivät minusta karhuherran ja ostoihin tulisi rimakauhua.
Jos tällaisen strategiamuutoksen tekisin, niin luulen, että laittaisin salkun osakepainon alarajaksi silti varmaankin 70-80 prosenttia. Toinen linjanveto olisi varmaankin se, että mieluummin missaisin kuplamyynnit kuin myisin dramaattisesti liian aikaisin (ja jäisin pitkäksi ajaksi katsomoon käteisteni kanssa). Näitä minun kriteereilläni tapahtuvia myyntipaikkoja olisi mieluummin muutaman kerran vuosikymmenessä kuin joka kolmas pörssipäivä.
Varmaa on kuitenkin se, että näillä näkymin en aio alkaa aktiiviseksi myyjäksi, enkä näe myynnin ajoittamisen olevan lähitulevaisuudessa sellainen asia, jossa minulla olisi kilpailuetua.
11. Kerro kolmellakymmennellä sanalla per yhtiö, mitä mieltä olet niistä juuri nyt?
-Boreo
Rehellisesti sanottuna en tiedä Boreosta juuri mitään, joten en uskalla sitä myöskään sen kummemmin kommentoida. Olen katsonut yhden esittelyn, lukenut minimaalisesti analyysiä ja vilkaissut hätäisesti tilinpäätöstä.
Kyseessä tuntuu olevan kunnianhimoista tulevaisuutta rakentava sarjayhdistelijä. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että tavoitteiden asetannassa on hyvin sijoittajamainen ote ROIC-lukuineen, compounder-mainintoineen ja omistaja-arvo -puheineen.
Aion perehtyä Boreoon paremmin ehtiessäni, kuitenkin viimeistään ennen kevään ROASTia.
-Incap
Superkannattava superkasvaja toimialallaan. Ratsastaa useilla megatrendeillä, kuten ikääntyminen, vihreä siirtymä, EMS-ulkoistukset, 5G/IoT, puolustusteollisuus, sähköajoneuvot jne. Voi olla yksi energiakriisin voittajia. Omaa myös järkeviä epäorgaanisia kasvumahdollisuuksia (erityisesti USA). Todella hyvä ja selkeäsanainen johto (Pukk & Pynnönen), joka on panostanut merkittävästi sijoittajaviestintään.
Asiakasriski kuitenkin huolestuttava ja tiivistettynä voinee sanoa, että nykyinen Incap elää ja kuolee Victron Energyn kanssa. Toivottavasti asiakasrakennetta saataisiin hajautettua orgaanisesti ja yritysostoin. Omistan ja olen lisännyt tämän vuoden notkoissa.
-Talenom
Erittäin hieno kannattava kasvutarina konservatiivisella toimialalla. Muistan edelleen, kun tein ensimmäisen Talenom oston Juhan analyyseistä innostuneena samalla kun odotin työpäivän jälkeistä pizzaa paikallisessa pubissa 2016.
Pidin erityisen paljon siitä Talenomista, joka teki kovaa orgaanista kasvua kotimaassa. Ei nykyinen epäorgaaninen kasvu ja KV-strategiakaan huono ole, mutta selvästi riskisempi kuitenkin. Talenom voi olla merkittävästi nykyistä isompi yritys 5-10 kymmenen vuoden aikajänteellä, mutta pelkään, että kannattavuuden uhraaminen uudella strategiakaudella painaa arvostusta lähivuosina. Painin tällä hetkellä sen kanssa, että keventäisinkö Talenom-omistustani hieman. Hieno laatuyhtiö joka tapauksessa.
12. Analysoi analyytikko kolmellakymmenellä sanalla per analyytikko.
Sympaattinen, hyväkäytöksinen ja ahkera nuori mies.
Yhden ensiluokkaisen Qt Groupin Q&A-session jälkeen lähetin kaikille Qt-analyytikoille kiitosviestin, koska analyytikoiden kysymykset olivat loistavia ja ne olivat kuin yksissä tuumin laadittuja. Tämä oli hienoa erityisesti siksi, että Qt:n tulostilaisuuksissa ei oteta netin kuulijakysymyksiä.
Vaikka en vastauksia viestiini odottanutkaan, niin mieleen jäi, että Antti oli ainoa palautteesta kiittänyt, ja päälle hän vielä lupasi, että tasoa yritetään ylläpitää myös jatkossa (toivottavasti Antti ei pahastu tällaisesta myönteisestä kirjesalaisuuden rikkomisesta).
Sanomattakin selvää, että hyvä käytös on analyysitaitoja tärkeämpää. Antilla on molemmat kunnossa.
Tämä Iso-Antti on niin ikään todella sympaattinen suomalainen maalaisjölli (en tosin tiedä onko oikeasti maalta :D), jossa arvostan erittäin paljon rauhallisuutta ja kykyä hahmottaa signaalit kohinasta. Antti ei lähde mihinkään bumtsibum-sekoiluihin, vaikka aseella uhattaisiin.
Ottanut hienosti roolia Inderesin listautumisen jälkeen ja istunut esim. podeihin aivan täydellisesti (kuunnelkaa vaikka toissaviikkoinen Pörssipäivä Areenasta).
Petrin kanssa ei ole ollut yhteisiä yhtiöitä (pl. Neste takavuosina), mutta minulle on tullut Petristä kuva takuuvarmana analyysityön diesel-veturina. Tuottaa laatuvarmistettua ja konstailematonta perusanalyysiä, josta ei turhia kohuja saa revittyä. Selkeäsanainen ja analyyttinen podeissa sekä foorumikeskusteluissa.
. CNBC:n puhuvia päitä (ei Crameria!) tuli katseltua youtubesta paljon 2020-2021 ja Nordnetin Trader’s Clubia, mutta nykyään ehdin niin vähän seuraamaan makroa, että lähinnä luotan siihen, että foorumilla ihmiset nostaa tärkeimmät asiat minulle nopeasti kulutettavaan muotoon. Erityismaininta Pörssien Suunta -ketjulle, Vernerin vartille ja Mariannen makropäivityksille keskuspankkien toimista. HS Visiossa on välillä ihan hyviä talous-/makroaiheisia juttuja.
.
Jospa niidenkin aika vielä tulisi.
Inderesin sijoitusmeemiketju 