Sijoittamisen psykologia

Voiko tosiaan olla niin, että Inderesin foorumilla ei ole ainoatakaan sijoittamisen psykologiaan keskittyvää ketjua? En ainakaan haulla löytänyt.

Siivotaanpas tämä foorumin häpeätahra saman tien pois ja aloitetaan suuri sijoittajapyskologia-keskustelu!

Lähden nyt kirjoittelemaan aiheesta ihan lonkalta ja katsotaan mihin päädytään. Aloitetaan vaikka määritelmästä (wikipedia):

Psykologia (vanha nimitys sielutiede) on tieteenala, joka tutkii ihmisen mielen sisäisiä tapahtumia kuten tunteita, muistia, ajattelua ja käyttäytymistä. Laajemmin psykologian harjoittamisessa on kyse mielentapahtumien ja käyttäytymisen lainalaisuuksiin liittyvän tiedon soveltamisesta ongelmanratkaisussa.

Sijoittajapsykologiasta ei löytynyt näköjään oikein mitään järkevää määritelmää. Eri lähteissä aihetta oli kyllä jotenkin koitettu määritellä – joskus hyvin, joskus vähän vähemmän hyvin – mutta määritelmät ja kirjoitukset näyttivät keskittyvän pääasiassa käyttäytymistaloustieteeseen ja erilaisiin vinoumiin. Mielestäni yksittäisiä vinoumia tarkastellen saa kyllä käsityksen yhdestä sijoittajapsykologian osa-alueesta, mutta suurin osa sijoittajapsykologian hienouksista jää käsittelemättä.

Mutta ei hätää. Kaiketi ihan hyvän määritelmän saisi jo pelkästään muokkaamalla tuota edellistä psykologian määritelmää.

Sijoittajapsykologia on ala, joka tutkii ihmisen mielen sisäisiä tapahtumia kuten tunteita, muistia, ajattelua ja käyttäytymistä sijoittamisessa.

Mennään vaikka tällä.

Voi olla, että lähden nyt sukeltamaan aiheeseen mielestäsi hieman liian kaukaa, mutta olen vakaasti sitä mieltä, että sijoittajapsykologiassakin on ensin hyvä laittaa oma pesä kuntoon. Ja omalla pesällä tarkoitan tässä yhteydessä esimerkiksi itsetuntemusta, omia psykologisia piirteitä ja ominaisuuksia sekä ylipäätään ymmärrystä psykologisten tekijöiden vaikutuksesta ihan kaikkeen.

Mennään heti esimerkkeihin, niin saadaan vähän paremmin otetta. Aloitetaan vaikkapa uskomuksista:

Millaisia uskomuksia sinulla on sijoittajana? Kenties seuraavanlaisia:

  • ”En kestäisi, jos häviäisin rahaa.”
  • ”Minä olen taitavampi sijoittaja kuin muut.”
  • ”Minulla pitää olla uusi auto.”

Mitä luulet, onko näistä esimerkkiuskomuksista hyötyä sijoittamisessa? Tunnistatko ylipäätään toimintaasi ohjaavat uskomukset? Voisitko jatkossa kenties paremmin huomata ne ja niiden vaikutukset tunteisiisi, ajatuksiisi ja käyttäytymiseesi, sekä mahdollisesti korvata ne paremmilla uskomuksilla?

Tai hei. Nyt tuli mieleen hyvä. Tapojen voima ja ihmiselle ominainen uomakipittäjyys:

Millaisia tapoja sinulla on sijoittajana? Kenties seuraavanlaisia:

  • Käytät paljon aikaa klikkiuutisten lukemiseen (vaikka voisit käyttää saman ajan esim. analyysien tai osavuosikatsausten lukemiseen)
  • Myyt voittajaosakkeesi heti kun ne ovat nousseet (vaikka voisit antaa voittojen rullata, jos kerran liiketoiminnan tulevaisuus on valoisa)
  • Menet jatkuvasti katsomaan kurssi- ja tuottokäyriä (vaikka voisit käyttää saman ajan esim. analyysien tai osavuosikatsausten lukemiseen)

Todennäköisesti sinulla on sijoittamisen lisäksi muillakin elämän osa-alueilla hyvinvointia heikentäviä tapoja. Päivitä nekin. Vähän sporttia arkeen, aikaisemmin nukkumaan ja päivittäin terveellinen päivällinen yhdessä vaimon ja lasten kanssa. Ja lopeta se kännykän räplääminen. Lue mieluummin vaikka kirjaa (juu, tiedän, kuulostaa keski-ikäiseltä ja tylsältä). Jos muuten haluaa lukea tavoista lisää, niin sekä Charles Duhiggin että James Clearin teokset ovat ihan timanttia.

Nyt moni varmaan jo miettii, että aika ohueksi katosi punainen lanka, kun mies puhuu päivällisistä ja linkkailee jotain sportti-hyvinvointi -valmentajan höpinöitä. Johtunee siitä, että olen vain itse niin tolkuttoman innoissani tästä aiheesta, että ehdin jo unohtaa teidän kanssasijoittajien toiveet. Ei se mitään, lähdetään kohta kerimään tätä takaisin sijoittamisen pariin. :blush:

Pari sanaa vielä itsetuntemuksesta ja oman arkielämän psykologiasta. Aiheesta on tehty ihan valtavasti hyviä kirjoja. Lue edes yksi. Ne tarjoavat lähes poikkeuksetta sellaisia oivalluksia, joista on hyötyä myös sijoittamisessa, jos nyt psykologian maailma ei muutoin kiinnosta. Pätevät ja asiantuntijavoimin kirjoitetut self-helpitkin ajavat usein asiansa, kunhan katsoo, ettei kenenkään puoskari-hampuusin kirjoja mene sokeasti uskomaan. Mutta psykologian parissa työskentelevät asiantuntijat ovat tuotteliasta väkeä ja esimerkiksi seuraavilla pääsee jo hyvään alkuun:

  • Mielen voima -kirjasarja - Virolaisen veljekset
  • Psyykkinen valmennus – Tossavainen & Peltonen
  • Joustava mieli & Kohti arvoistasi – Arto Pietikäinen

Kun olet käyttänyt pari-kolme vuotta psykologisten self-helppien, avoimen yliopiston psykologian perusopintojen ja psykologisten podcastien tonkimiseen, onkin aika tutustua käyttäytymistaloustieteeseen. Ja mennään nyt äkkiä sen pariin, ennen kuin joku alkaa syyttää puoskaroinnista.

Käyttäytymistaloustiede:

Otetaan alkuun taas esimerkki ja otetaan se ihan sieltä helpoimmasta päästä:

Fear of missing out ( FOMO ) is the feeling of apprehension that one is either not in the know or missing out on information, events, experiences, or life decisions that could make one’s life better. FOMO is also associated with a fear of regret, which may lead to concerns that one might miss an opportunity for social interaction, a novel experience, a memorable event, or a profitable investment.

Otetaan perään vielä elävän elämän tapahtuma, joka kuvaa mielestäni fomottamista:

Joku tunnettu foorumilainen (myöhemmin TF) tekee uraa uurtavaa analyysiä pörssiin listatusta yhtiöstä ”Turska X”. Hän saattaa päättää analyysinsä avaamalla Turska X:lle jopa oman ketjun. Hän on löytänyt tästä yhtiöstä merkittävää potentiaalia ja ostanut itse osaketta salkkuunsa. TF kirjoittaa vielä ”Ostin/myin juuri äsken” -ketjuun pienen jutun Turska X:stä ja siitä, että on tehnyt merkittävän sijoituksen yhtiöön.

Se mitä tapahtuu tämän jälkeen, kuvaa mielestäni hyvin FOMO-ilmiötä.

Ensin keskusteluun saapuvat Kari ja Jari: ”Otettu pieni avauspositio Turska X:ää.” Sen jälkeen Seppo, Tero ja Minnakin saapuvat paikalle: ”Otin myös Turska X:ää. Hyvät perustelut TF:llä”. Tässä vaiheessa fomo voi olla vielä varsin pientä ja kyse on ehkä enemmänkin tunnetun sijoittajan peesailusta (joka lienee vähintäänkin sukua fomolle).

Nyt Turska X on kuitenkin saanut jo merkittävää huomiota Ostin/myin juuri äsken -ketjussa ja paikalle saapuvatkin karmit kaulassa ja ostohousut kahisten Matias, Markku, Mirkku, Kinkku, Timo, Kari ja Kerttu. He kertovat kovaan ääneen ostaneensa myös Turska X:ää (osa jopa koko salkun varallisuudella). Kari ja Kerttu, jopa kertovat viesteissään, että fomosta johtuen oli pakko ostaa. Tämä porukka on kaikkein suurimmassa vaarassa joutua fomon uhriksi. Lopulta voidaan olla tilanteessa, jossa yhtiöön sijoitti yhden iltapäivän aikana sata foorumilaista, joista vain yksi teki analyysin.

(Ja juu, sinä et tietenkään ollut yksi fomon uhreista, vaan pitkään valmisteltu ja ostosignaalin antanut analyysisi Turska X:stä vain sattumalta valmistui juuri tuona kyseisenä iltapäivänä.)

Kokeneemmat sijoittajat harvemmin lähtevät kaiken maailman hype-juttuihin mukaan ilman omaa analyysiä. Todennäköisesti se johtuu kokemuksen tuomasta rauhallisuudesta ja viisaudesta. Jotenkin en kuitenkaan jaksa uskoa, että kaikki kokeneet sijoittajat olisivat täysin immuuneja FOMO:n kaltaisille tunteille kaikissa tilanteissa. Ehkä he vain ovat parempia tunnistamaan sellaiset tunteet ja ajatukset, joita ei ole pakko uskoa ja lähteä seuraamaan.

Jos haluaa ottaa sijoittajapsykologiasta vain välttämättömät osat, kannattanee keskittyä käyttäytymistaloustieteeseen:

Käyttäytymistaloustiede tai behavioraalinen taloustiede on taloustieteen tutkimussuunta, jossa tutkitaan psykologisten, sosiaalisten, kognitiivisten sekä tunneperäisten tekijöiden vaikutusta ihmisten ja instituutioiden taloudelliseen päätöksentekoon sekä niiden seurauksia markkinoihin ja resurssien jakoon.

Behavioraalinen rahoitus (engl. Behavioral finance ) on siihen läheisesti liittyvä tutkimusala, joka pyrkii tarjoamaan psykologisia ja kognitiivisia selityksiä erilaisiin rahoitusmarkkinoilla esiintyviin anomalioihin. Behavioraalisen rahoituksen tutkimusasetelma pyrkii huomioimaan sen, ettei ihminen kykene tietokoneen tavoin toistamaan täysin rationaalista päätöksentekoa. Vastoin rahoituksen akateemisen tutkimuksen valtavirtanäkemystä, markkinoiden tehokkuuden koulukuntaa, behavioristinen rahoitus näkee, että sijoittajien järkevistä pyrkimyksistä huolimatta heidän rationaalisuutensa on parhaimmillaankin rajallista.

Käytännössä käyttäytymistaloustiede keskittyy esimerkiksi erilaisiin kognitiivisiin harhoihin ja vinoutumiin. Heitän nyt ihan lonkalta muutaman esimerkin:

Tappiokammo (loss aversion) = Tappiot sattuvat enemmän kuin voitot antavat tyydytystä. Voi johtaa esimerkiksi tappioiden ja epäonnistumisten välttelyyn, ja sitä kautta lamauttaa päätöksenteon. Voisi ajatella, että tappiokammo johtaa myös esimerkiksi defensiiviseen päätöksentekoon:

Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan. Tämän voi katsoa johtuvan siitä, että kun yksilö ei hallitse taidon suorittamista, ei hän osaa myöskään arvioida osaamistasoa.

Jos haluat perehtyä tarkemmin käyttäytymistaloustieteeseen, niin lue ainakin seuraavat:

  • Ajattelu nopeasti ja hitaasti - Kahneman
  • Väärin käyttäytyminen - Thaler
  • Signaali ja kohina - Silver
  • Riskitietoisuus - Gigerenzer
  • Petos ja itsepetos ihmiselämässä - Trivers

Erityisesti Thalerin kirjassa on esimerkkejä ihan sijoittamisestakin, mutta toisaalta kaikki tarjoavat sijoittajalle hyviä esimerkkejä. Kun vain opit kunkin vinouman logiikan, voit varsin näppärästi lähteä soveltamaan niitä sijoittamisen maailmaan, vaikka esimerkit kirjoitta olisivatkin terveydenhuollosta, vedonlyönnistä, urheilusta tai parisuhteesta.

Ylipäätään Terra Cognitan kirjat on lähes aina sairaan kovia, ja antavat hyvää ajattelemisen aihetta laajemminkin talouteen, yhteiskuntaan ja käyttäytymiseen.

Paljon jäi vielä sanomatta, mutta mennään nyt alkuun vaikka tällaisella avauksella. Ja muista, että sijoittaminen on X prosenttia sijoittamista ja Y prosenttia psykologiaa, ja Y > X. Prosentit saat päättää itse.

:slight_smile:

165 tykkäystä

Hieno aloitus ja erittäin mielenkiintoinen aihe! Toivotaan ketjulle pitkää ikää, tämän aihepiirin keskustelu tuppaa nimittäin avaamaan aina enemmän uusia ajatuksia ja kysymyksiä kuin tarjoamaan aikaisempiin vastauksia.

13 tykkäystä

Hieno avaus Maurilta. Nostan esiin yhden psykologisen ilmiön, jota kannattaa miettiä elämän osalta muutenkin.

Kävelet kadulla ja lyöt varpaasi betoniporsaaseen. Kumpi ajatus sinulla juolahtaa mieleen?

  1. Kuka hiton idiootti on laittanut betoniporsaan tähän?
  2. Olinpa idiootti, kun en nähnyt betoniporsasta! Kohta kävelen varmaan lyhtypylvääseekin, jos en vähän skarppaa.

Jos vastaus on 2, koet, että sinulla on oman elämäsi ohjakset hanskassa. Sinulla on kontrollin tunne, ja asiat tapahtuvat sinun aloitteestasi eivätkä sinulle. Olet aktiivinen etkä passiivinen. Ymmärrät, että sinä et voi hallita sitä, mihin betoniporsaat laitetaan, mutta voit hallita sitä, käveletkö niitä päin vai et.

Jako ei tietenkään ole täysin binäärinen. Kaikissa meissä on kumpaakin ajattelutapaa, mutta toisissa on enemmän toista ja toisissa toista. Ajatteluaan voi kuitenkin kehittää siihen suuntaan, jonka uskoo olevan hyödyllisempi.

Tuntuu, että etenkin minun ikäpolveni ja nuoremmat ovat aina valmiita syyttämään huonoa tuuria. Vanhemmissa ihmisissä en ole törmännyt samaan “unlucky, unlucky” -ilmiöön.

62 tykkäystä

Jes! Kiitos tästä avauksesta. Olen psykologian opiskelija, mutta sijoittamisen psykologiaan en ole kuitenkaan hurjasti perehtynyt, vaikka nyt kolmisen vuotta olenkin sijoittamisen parissa häärännyt. Olen kuitenkin huomannut, että tietyt elämäntaidot pätevät myös sijoitusmaailmassa. Esimerkiksi oma käyttäytymisen, tunteiden ja ajatusten tiedostaminen on mielestäni erittäin hyödyllinen taito. Luen ihan hurjasti tätä foorumia, sillä täällä oppii paljon sekä asioista että sijoituskäyttäytymisestä. Asia mikä itseäni pohdituttaa jatkuvasti on ilmiö, jossa reaktiona on myydä kun lähtee laskuun ja ostaa kun ollaan ATH:ssa. (Itselläni tämä menee juuri päinvastoin. En mielelläni osta ison nousun jälkeen, enkä myöskään panikoi vaikka kurssi tippuu). Olet Mauri selkeästi perehtynyt aiheeseen, joten osaatko ottaa kantaa tähllaiseen käyttäytymiseen tai kertoa vaikka mistä siitä voisi lukea enemmän.

25 tykkäystä

Nyt tuli se ketjujen ”ÄITI”! Sijoittamisen aloittavalle ihan ensimmäinen opiskeltava asia olisi juurikin perehtyä edes vähän sijoittamisen psykologiaan ja kun foorumia tullut lueskeltua, niin ei olis tämän asian kertaaminen pahitteeksi kokeneemmillekin… :wink:

7 tykkäystä

Tämä on yksi lempiaiheistani sijoittamisen saralla ja viimeisten vuosien aikana olen henk.koht. pyrkinyt kehittämään erityisesti tätä puolta itsessäni. Tiedostan paremmin itseni sijoittajana ja tunnistan paremmin psykologiset haasteet omassa sijoitustoiminnassani. Tämä on auttanut soputtamaan strategiaani omalle mielelle sopivaksi. Tiedostan myös paremmin sen mitä en ainakaan ole tai mihin en ainakaan kykene psykologisessa mielessä - tällöin pysyn poissa sellaisilta alueilta (lyhyen aikavälin treidaus, toimialat, yhtiöt, maat).

Yksi lempihahmoistani on ollut Charlie Munger ja häneen liittyvät kirjat. Tässä yksi pätkä Tao of Charlie Munger kirjasta, mikä kuvaa hyvin yksittäisenä esimerkkinä psykologisen puolen merkitystä:

Mitä pidempään on sijoittanut, sitä tärkeämmäksi osaksi psykologia ja sen kehittäminen muodostuu. Tai ainakin sen tärkeyden alkaa ymmärtämään kun vuosia kertyy. Alussa näitä juttuja ei ole tullut juurikaan mietittyä vaan ennemminkin joutunut oppimaan kantapään kautta - omalla kohdalla varsinkin malttia ja odottamista.

30 tykkäystä

Tämä on kyllä mielenkiintoinen juttu.

Itse tunnistaisin, että tässä on aika paljon kyse vastuusta, vastuun ottamisesta ja vastuun kantamisesta. Ehkä raaimmillaan tällainen vastuun ottaminen näkyy esimerkiksi vakavasti sairastuneen henkilön toipumiskamppailussa tai laiminlyödyn lapsen kasvamisessa kohti hyvinvoivaa aikuisuutta. Kummassakaan tapauksessa et voi (enää) vaikuttaa siihen, mitä on tapahtunut, mutta voit ottaa vastuuta omasta toipumisestasi ja hyvinvoinnistasi. Ja itse asiassa niin sinun pitääkin tehdä, koska se ei voi olla parantamatta ennustettasi, hyvinvointiasi ja elämäsi merkityksellisyyttä.

Tällaista on tietysti helppo puhua, kun on saanut itse elää suhteellisen normaalia elämää ilman kamalimpia vastoinkäymisiä. Mutta mielestäni ajattelutapa on samankaltainen myös pienemmissä ongelmissa, vaikka niiden hyväksyminen lieneekin usein helpompaa.

Luen juuri Jordan Petersonin uusinta kirjaa ja siellä eteen tuli eilen kappale vastuun ottamisesta:

Ohje 4: Huomaa, että siellä missä vastuusta on luistettu, piilee mahdollisuus

“On todennäköistä, väistämätöntä, että elämän seikkailu turhauttaa, ravistaa ja tuottaa pettymyksiä, kun noudatat omantunnon kutsua, kannat vastuusi, pyrit panemaan itsesi ja maailman kuntoon. Mutta juuri siitä löytyy syvä merkitys, joka näyttää suunnan ja tarjoaa suunnan.”

Ohje 7: Työskentele ainakin yhden asian parissa niin uutterasti kuin pystyt ja katso mitä tapahtuu

“Kuumuus ja paine muuttavat hiilen kiteisen täydelliseksi, havinaisen arvokkaaksi timantiksi. Samaa voi sanoa ihmisestä. Me tiedämme, että ihmissielun moninaiset voimat eivät useinkaan ole sopusoinnussa. Me teemme asioita, joita emme haluaisi tehdä, ja jätämme tekemättä asioita, jotka pitäisi tehdä. Me haluamme olla laihoja, mutta mutustamme silti herkkuja sohvalla. Meiltä puuttuu suunta, olemme hämmentyneitä ja päättämättömyyden jähmettämiä. Houkutus kiskoo meitä joka suuntaan, vaikka olisimme sanoneet tahtovamme mitä, ja me tuhlaamme aikaa, vitkastelemme, sitten ahdistumme siitä emmekä silti muutu.”

Jos tämä teema kiinnostaa, niin Sarasvuon Jarin Areenassa möllöttävät monologit on tätä kamaa parhaimmillaan. Sieltä löytyy jokunen sata tuntia erinomaista puhetta vaikka automatkoille.

18 tykkäystä

Mikäli haluat tietää miten reagoit laskumarkkinoihin niin Ei tälllöin tutustuminen sijoittamisen psykologiaan auta, kuten ei myöskään mitkään virtuaalisalkut. Tämä on niitä harvoja asioita, jotka selviävät vain kokeilemalla

Ehkä vähän negatiivinen kuva, mutta ihmisillä on noin keskimäärin varsin herkkä suhtautuminen tienaaminsa euroihin.

17 tykkäystä

Olen osittain samaa ja osittain eri mieltä.

Varmaankin on niin, että lopullinen totuus laskumarkkinaan regoimiseesi saadaan selville vain elämällä tuo laskumarkkina.

Mutta kyllä siihen silti voi varautua psykologisia taitoja harjoittamalla ja lisäämällä tietoisuutta psykologisista ilmiöistä, kuten ajatusvinoumista. Tällöin on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa käyttäytymiseen, kun tunteet tai ajatukset meinaavat ottaa vallan. Ja kyllä, voi olla, että käytös menee ripulille siitä huolimatta, mutta uskoisin onnistumistodennäköisyyden kuitenkin paranevan.

Asiantuntijat tuppaavat sanoa joskus head (tieto), heart (tunne), hand (käytös) ja joskus taas hand, heart, head. Mielestäni useimmat alan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että looppi voi mennä missä järjestyksessä tahansa, joka siis puoltaisi sitä, että tiedolla tai ymmärryksellä voi vaikuttaa käyttäytymiseen, eikä kokemus ole ainoa tie viisauteen edes pörssiromahduksissa.

Edit:

Nostan tähän kuitenkin yhden pointin, jota ehkä tuossa myös ajoit takaa. Virtuaalisalkut tai muukaan “näennäistekeminen” ei aina motivoi oppimaan yhtä hyvin kuin ns. oikea tekeminen. Tällöin vika lienee useimmiten siinä, että kun homma on näennäistä, niin laiminlyöt myös oppimisen ja suhtaudut opiskeluun, itsesi kehittämiseen ja reflektointiinkin näennäisesti.

Eli vaikka tekisit ihan samoja asioita molemmissa tapauksissa, niin todennäköisesti oma nahka pelissä (kannattaa muuten lukea myös Nassim Talebia) saa sinut uurastamaan kovemmin, keskittymään lujemmin ja pohtimaan uutterammin, että mitä voisit vielä tehdä paremmin. Jos siis oletetaan, että paine ei nouse niin kovaksi, että oma nahka pelissä alkaa heikentää kykyäsi ajatella, tehdä päätöksiä ja keskittyä.

26 tykkäystä

Todella mielenkiintoinen aihe. Olen itse huomannut juurikin saman, että mitä enemmän kokemusta sijoittamisesta kertyy, sitä merkityksellisemmäksi nimenomaan psykologinen puoli osoittautuu. Olen hyväksynyt sen, etten ikinä pysty voittamaan numeroiden murskaamisessa alan ammattilaisia, itseäni fiksumpia, taitavampia ja kokeneempia tekijöitä, joilla on aikaa ja kiinnostusta laittaa päivittäin ~12 tuntia siihen hommaan. Sen sijaan psykologisella puolella pystyn kilpailemaan lähes ketä tahansa vastaan.

Tärkeimpänä oppina äkkirikastumisesta haaveilemisen sijaan korkoa korolle -ilmiön aito sisäistäminen. Usealla itseäni paremmin tienaavalla lähipiiriin kuuluvalla on tämän kanssa ongelmia, eivätkä he esimerkiksi ole koskaan edes aloittaneet sijoittamista koska “Ei jaksa juosta minkään 10% vuosituottojen perässä”. Sen sijaan näillä samoilla ihmisillä on jatkuvasti mielessä jotain uusia virityksiä, joilla tällä kertaa uskovat äkkirikastuvansa. Kaikkia myös yhdistää sokea luottamus, tietty ylimielisyys omiin kykyihinsä sen sijaan, että tiedostaisivat kuinka ihmiset eivät anna arvoa sille mitä eivät tiedä. Tästä taas usein muodostuu niin kutsuttu riski. Varsinkin kun usein tätä tiedostamatonta, puuttuvaa “aluetta” täydennetään omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuvilla uskomuksilla, jotka sattuvat sopimaan narratiiviin ja vahvistavat omaa mielipidettä.

Lisäksi myös oman rajallisuuden myöntäminen ja siitä aiheutuva kriittinen ajattelu. Mikäli saan jonkun idean, pyrin ajattelemaan asiaa mieluummin usealta eri näkökulmalta ja miettimään miksi alan (oli kyseessä sitten mikä asia tahansa) asiantuntijat olisivat eri mieltä. Sillä oman kokemukseni mukaan aliarvioimme niitä asioita ja niiden asioiden määrää, joita emme tiedä. Pelkästään siitä syystä ettemme tiedä niitä. Tiedämme jonkin verran asiasta X ja kuvittelemme, että siinä on kaikki mitä aiheesta voi tietää, loput täydennämme tiedostamattamme itse, kukin itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Tarinat ovat aina houkuttelevampia kuin faktat ja niihin on helpompi lähteä mukaan kun ne tukevat omaa mielipidettä. Tästä syystä en jaksa seurata mm. koronakeskustelua lainkaan. Kolmatta vuotta putkeen rokotekriitikot ja muut hörhöt jaksavat harata omalla mutullaan alan asiantuntijoita vastaan.

Kolmas vahvuuteni on pitkäjänteisyys, joka on seurausta korkoa korolle -ilmiön sisäistämisestä. Moni tuntuu myyvän kurssikäyrän perusteella. Myynnin peruste on suurelle osalle “Hyvin noussut kurssi”, “Mörnivä (aikaväli usein olematon) kurssi” tai “Laskenut kurssi”. Itse pidän nousseita, pidän “mörniviä” (itse asiassa inhoan koko sanaa, sillä sitä tunnutaan käyttävän nykyisin tilanteissa, joissa jonkun hype-osakkeen kurssi ei ole noussut 10% edellisellä viikolla) sekä tarkkailen laskevia. Tänä vuonna en ole tehnyt ensimmäistäkään osakekauppaa, pos lukien osinko-ostot, sillä en ole nähnyt niille tarvetta. Seuraan yhtiöiden liiketoimintaa, nimenomaan datan, faktojen ja numeroiden valossa ja teen liikkeitä jos tässä edetään keskipitkällä aikavälillä vastoin haluamaani suuntaa. Yhden tai kahdenkaan kvartaalin pehmeys ei ole itselleni peruste myyntiin. Monelle tuntuu olevan, todennäköisesti vielä numeroita väärin tulkiten tai jopa numeroita tulkitsematta, jonkun isossa kuvassa epäolennaisen kohinan perusteella. “Luottamus yhtiöön X meni, koska kurssi mörnii ja tapahtui asia Y”.

Olen tällä hetkellä lukemassa Morgan Houselin Psychology of Money -kirjaa, joka on mennyt omalla listallani kaikkien aikojen ykköseksi, mitä sijoituskirjallisuuteen tulee. Olen leikilläni sanonut omassa tuttavapiirissäni, että tämän kirjan tulisi olla ensimmäinen kirja heti Aapisen jälkeen, mikä lapsille luetaan. Eikä se loppujen lopuksi ole edes kaukana totuudesta. Ajattomia viisauksia useisiin eri elämäntilanteisiin. Jokainen lause on kuin suoraan omasta kynästäni (mikäli osaisin kirjoittaa), huomaan vain lukiessani hyväksyvästi nyökytteleväni vähän väliä ja rinnastellen kirjan tekstiä omassa elämässäni kokemiin tilanteisiin.

Kehitettävää itselläni löytyy vielä reilustikin, tunsin piston sydämessäni lukiessani @Mauri avausviestiä. Huomaan usein ahdistuvani jonkun asian tekemättömyydestä, mutta en silti tee mitään asian eteen. Räplään ihan liikaa ja ennen kaikkea turhaan puhelinta, luen klikkiuutisia, laiminlyön liikuntaa, luen liian vähän ja keskityn ylipäätään huonosti. Tiedostan tämän kaiken, mutta silti en joko tee asialle mitään tai sitten lykkään tätä aina eteenpäin. Tässäpä onkin hyvä uudenvuodenlupaus itselleni.

Hyvää uutta vuotta tasapuolisesti jokaiselle!

61 tykkäystä

Hyvä aihe ja kuten @Bondi tuolla jo hienosti totesi, ehkä suurin anti on uusien ajatusten ja kysymysten herääminen.

Muutama kirja jo aiemmin mainittujen lisäksi, jotka katsovat asiaa lyhyemmän kaupankäynnin vinkkelistä:

The new trading for a living : psychology, discipline, trading tools and systems, risk control, trade management / Alexander Elder.

The psychology of trading : tools and techniques for minding the markets / Brett N. Steenbarger

Paljon samoja asioita mitä Kahneman, Taleb yms käsittelevät kirjoissaan.

Ehkä se oleellisin pointti mitä noissa nostetaan esille, on se omien toimien ja vaikuttimien arviointi ja siinä päiväkirja voi olla suureksi avuksi (ja tähän liittyy se että muistimme ei ole stabiili vaan muokkautuu tapahtumien mukaan, eli jälkikäteen miellämme asiat eri tavalla kuin juuri hetkessä).

6 tykkäystä

Ylivoimaisesti lempiaiheeni sijoittamisessa, jota tuleva sijoituskirjanikin käsittelee erittäin laajasti - kunhan nyt saisin sen käsikirjoituksen eka viimeisteltyä! Samalla tavalla, kun Inderesistä puuttui keskustelu aiheeseen liittyen, tajusin, ettei Suomessakaan ole yhtään suomalaisten kirjoittamaa kirjaa tästä aiheesta, joten pitihän se asia korjata :slight_smile:

Itselle, varmaan kuten monelle muullekin, Kahneman oli ensikosketus asiaan, mutta toinen yhtä hyvä on Dan Arielyn Predictably Irrational. Olen täysin samaa mieltä @nunogomes nunogomesin kanssa siitä, että sijoitus- sekä rahan psykologia on siitä niin uskomattoman mielenkiintoista, koska se ei kuitenkaan rajoitu pelkästään sijoittamiseen, vaan koko elämäämme. Tavat, tunteet, biasit, kaikki kuitenkin tekevät meistä sen ihmisen, jota olemme ja vaikka tietäisimme jokaisen näistä asioista, silti teemme virheitä niistä johtuen - mikä on omasta mielestäni äärimmäisen mielenkiintoista.

Voisin jatkaa ikuisesti, mutta kun olen jo yli 300 sivua aiheesta jo kirjoittanut, toivottavasti pääsen sen kaikkien kanssa jakamaan jo jossain kohtaa ensi vuotta (vaikka sinne kuuluisille joulumarkkinoille, heh). Ja @CapuK Kuulostaa vahvasti viimeaikaisuusharhan, FOMON sekä tietenkin ankkuroitumisesta johtuvalta käytöksestä. Molemmat Kahnemann ja Ariely avaavat näitä hyvin monella eri tutkimuksella, jos kiinnostaa lukea enemmän.

32 tykkäystä

Itseasiassa tuohon laskumarkkinan ahdistavuuteen liittyy vielä sellainen aspekti kuin sijoitettu varallisuus.

Pieni varallisuus, jonka isotkin kk-tappiot on ainakin isolta osin paikattavissa palkkatuloista, ovat juurikin niitä ostopaikkoja, joissa jo tuhannella eurolla voidaan tehdä salkun kannalta merkityksellisiä tuloja. Esim 20k salkku ei välttämättä koronakuopassa haitannut, jos sai vaikka 500€ uutta rahaa per kk lapioitua osakkeisiin. Pudotuksessa vahinko oli absoluuttisesti pieni, mutta suhteelliset tuotot ostoille varsin mukavat

Keskikokoisella salkulla alkaa olla valtaa omaan elämään. Voit maksaa lainat pois, ostaa auton, Rolexin jne. Toisaalta kk-säästö alkaa olla varsin mitättömällä tasolla salkun kokooon nähden ,ja salkku voikin heilua moninkertaisesti säästettyihin summiin nähden. Esim 200k salkulla koronamonttuun ajaessa saattoi hävitä jopa kolmen suomalaisen keskivuosipalkka. Kynnys laittaa uutta rahaa nousee.

Isolla salkulla, kuten yli miljoona, taas tilanne helpottuu. Useimmiten laskuja on jo alla ja sijoitusvarallisuus on vain osa kokonaisvarallisuutta. Esimerkiksi osingot saattavat kattaa pakolliset elinkustannukset osakkeiden laskusta huolimatta.

Itseasiassa nämä vaiheet noudattelevat varsin tarkasti Maurin ketjussa aiemmin julkaisemaa itseluottamusgraafia.

33 tykkäystä

Mahtavaa saada tämä kirja aikanaan hyllyyn. Onko kirja yleisesti sijoittamisesta sisältäen myös sijoittamisen psykologiaa vai oliko nimenomaan niin, että koko 300-sivuinen teos keskittyy juuri tähän psykologiseen puoleen?

Tämä on sellainen aihe josta itsekin kirjoittaisin jos jonkinlaista sijoituskirjoittamista harjoittaisin.

Tämä oli itselleni ihan uusi tuttavuus. Pitää laittaakin tilaukseen.

Tämän tilaamista olen ollut tekemässä pariin otteeseen. Viimeksi piti tilata itselleni joululahjaksi, mutta koska ei olisi ehtinyt aatoksi perille, niin jätin tilaamatta. Ehkä pitää laittaa nyt tilaukseen tämäkin.

6 tykkäystä

Hyvä ketjuavaus @Mauri

“Loss aversioniin” liittyen muistin viime vuonna, eli sijoitusurani alkutaipaleilla keskenäni tehdyn empiirisen tutkimuksen (n=1) :face_with_hand_over_mouth: Pääsin 50e tappiosta yli vasta, kun muut osakkeet olivat nousseet 500e. Lisäksi oli mielenkiintoista huomata, että uuden osakkeen laskeminen oston jälkeen -5% tappiolle harmittaa, mutta kun aiemmin ostettu osake oli kasvanut ensin 20%, ja sitten laskenut 10%, se ei juurikaan herättänyt tunteita.

Valitsin juuri maaliskuulle “Behavioraalinen ja psykologinen taloustiede”-kurssin ja sitä silmällä pitäen kuuntelen Behavioral Economics: The Basics (Corr, Plagnol) äänikirjana (kesto noin 8h, löytyy mm. Nextorysta). Pinnan raapaisun tasolla vasta teemassa kiinni, mutta ketju menee heti seurantaan :+1:

12 tykkäystä

Yksi hyvä mittari mitata tunnepuolen hallitsevuutta sijoittajan päätöksen teossa on kysyä hänen sijoitustensa lainoitusastetta. Käytännössä kaikki lainat, asunto ja opinto yms. lainat voi maksaa takaisin milloin haluaa. Tarkoitta sitä että jos henkilö ostaa osakkeita, ja hänellä on saman aikaisesti mitä tahansa lainaa, hän päättää olla lyhentämättä lainaa ja laittaakin rahat osakkeisiin, lopputulos on puhdas fakta että hän on samalla ottanut lainaa sijoituksiin. Eli jos henkilö sijoittaa vaikka osakkeisiin 20 000euroa, ja hänellä on asuntolainaa sitä enemmän, on hänen salkkuna vivutettu 100% velkavivulla.

99% sijoittajista joilla on asuntolainaa väittää velan käytön sijoituksiin olevan 0%. Kyseiset henkilöt huijaavat itseään, ja perustavat sijoitustoiminnan päätöksenteon puhtaasti kokonaan tunteisiin.
Kumpaan ryhmään sinä kuulut, tunne vai järkisijoittajiin edellisen perusteella?

4 tykkäystä

Eikös samalla logiikalla jokainen vuokralla asuva ole IFRS 16 -standardin mukaisesti velkaa loppuelämänsä vuokrat ellei aio välissä asua sillan alla? Eli 100 pinnan vipu!

10 tykkäystä

Sijoittamisen psykologiaan liittyvistä kirjoista löytyy tiivistelmävideoita The Swedish Investorin Youtube-kanavalta. Kannatta katsoa ne ainakin jos ei saa kirjoja käsiinsä. Esimerkiksi:

17 tykkäystä

Ei ihan mennyt minulla jakeluun yhteys…

En itsekään oikein ymmärtänyt mitä hait takaa tuolla asuntolainaesimerkillä. Jos sinulla on asuntolainaa, lyhennät sitä suunnitelman mukaisesti ja käytät rahaa sijoituksiin niin huijaat itseäsi mikäli et pidä salkkuasi 100 pinnaa vivutettuna. Anteeksi, mutta eihän tuossa ole mitään järkeä

Heitin vain sijoitustermin mukaan. Vuokratiloja käyttävillä firmoilla voi olla huimat velkasitoumukset. Näinhän on asian laita myös vuokralla asuvilla

4 tykkäystä