MAURIN HAASTATTELU OSA 2/2
13. Mikä on vahvuutesi sijoittajana? Mitä osa-aluetta haluaisit erityisesti kehittää ja miksi?
En tiedä onko minulla varsinaisesti mitään suoraan sijoittamiseen liittyvää osaamisvahvuutta (esim. jokin toimiala, tilinpäätösanalyysi, käyttäytyminen). Olen ehkä tässä vaiheessa vielä pohtimassa ja kehittämässä mahdollisia tulevaisuuden vahvuuksiani. Uskon kuitenkin, että voin tällä hetkellä tunnistaa sellaisia osa-alueita, joista minulle voisi rakentaa mahdollisia kilpailuetuja tulevaisuuden sijoitusvuosille.
Mutta aloitan tämän kuvaamalla ensin sellaisia vahvuuksia, jotka minulla jo on, ja jotka ehkä johdattavat minut tulevaisuudessa myös keskimääräistä parempaan sijoittajaosaamiseen. Nimittäin intohimo, sisäinen motivaatio ja rakkaus sijoittamista kohtaan sekä uteliaisuus ja kiinnostus oppia uutta. Koen olevani myös riittävän nöyrä sijoittamisen edessä ja suhtaudun sijoittamiseen asiana, jonka erittäin syvällinen osaaminen vaatii vähintään pari-kolme ihmiselämää.
Luin jokunen kuukausi sitten Viitikon Ollin haastattelun Viisas Raha -lehdestä. Lopussa Olli antaa vinkin, että jos sijoittaminen ei aivan intohimoisesti kiinnosta, niin voi ostaa ETF-lappuja salkkuun ja ”vapauttaa aikaa mieluisampiin harrastuksiin”. Muistan kun jäin jutun luettuani miettimään, että mihin ihmeen ”mieluisampiin harrastuksiin”. Minähän nimenomaan haluaisin käyttää enemmän aikaa sijoittamiseen ja kaikkeen mitä siihen liittyy.
Joskus (tänä vuonna?) myös @Arimatti_Alhanko kirjoitti foorumille fantastisen kirjoituksen intohimosta osakesijoittamista kohtaan. En onnistunut löytämään kirjoitusta tähän hätään, mutta muistan, että tunnistin siitä aika hyvin itseni. Jos Arimatti, Alokas tai joku muu muistaa mistä tämän loistava kirjoitus löytyy, niin sen saa linkata tähän väliin.
Takaisin asiaan.
Nyt kun tässä kirjottaessani koitan asiaa miettiä, niin huomaan, että erilaisia vahvuuksia on yleisesti ottaen olemassa niin kovin paljon, että asian jäsentely on hankalaa. Jos teen pientä luokittelua, niin voisin ehkä löytää tulevaisuuden kilpailuetuni käyttäytymisestä (kurinalainen sitoutuminen, vinoumien tunnistaminen, tunnevaikutuksen minimointi), fundamenttianalyysistä (tilinpäätösanalyysi, yhtiöanalyysi, skenaariot), kokonaisuuksien hahmottamisesta (trendit, signaali vs. kohina) ja ahkeruudesta (aktiivinen työskentely, systemaattinen seuranta, uusien asioiden jatkuva opiskelu).
Nämä ovat kuitenkin tällaisia aika ylätason juttuja, mutta toisaalta olen luonteeltani aika generalisti, eikä minusta varmaan koskaan tule mitään rahavirtalaskelman huippuasiantuntijaa. Se ei kiinnostaisi minua riittävästi, jotta erikoistuisin vain siihen, enkä näe, että sijoittamisessa kannattaa liiaksi keskittyä pieniin lokeroihin.
”Enemmän taidetta kuin tiedettä.”
Monia kehittymistä kaipaavia osa-alueita olenkin jo muissa kysymyksissä osin sivunnut, mutta jos niitä nyt konkreettisesti listaa tähänkin, niin haluaisin kehittyä tilinpäätösanalyysissä, markkina-analyysissä, kilpailuetujen tunnistamisessa sekä makroanalyysissä hyvin monestakin eri näkökulmasta. Lisäksi olisi mukavaa oppia paremmaksi Excel-osaajaksi sijoittamiseen liittyvässä laskennassa.
Tietenkin myös erilaisista systemaattisista analyysin, seurannan ja dokumentoinnin menetelmistä olisi kovasti hyötyä. Niitä olisi hyvä opiskella lisää, niin säästyisi aikaa ja vaivaa olennaiseen, eikä tulisi hukattua hyvin tehtyä analyysityötä milloin foorumille, milloin ruutuvihkoon, milloin jonnekin suttuiseen Exceliin.
14. Mitä tavoitteita sinulla on sijoittamisessa ja onko sijoittaminen muuttanut elämääsi muutakin kuin viemällä muuta vapaa-aikaasi?
Minulle sijoittaminen on jo itsessään palkitsevaa ja arvokasta, joten ei olisi suuri ongelma, vaikka en sen rahallisista hedelmistä koskaan suuremmin pääsisikään nauttimaan. Sikäli kun niillä tarkoitetaan jollakin tavalla rahan kuluttamista. Olen oppinut sijoittamisen avulla todella paljon esimerkiksi yritystoiminnasta, liiketoiminnasta, psykologiasta, politiikasta, kulttuureista, yhteiskunnallisista asioista ja eri toimialoista. Lisäksi sijoittaminen on opettanut minulle paljon kirjoittamisesta, opiskelusta, taulukkolaskennasta ja vastaavista työmenetelmistä. Tuskin haittaa on myöskään pitkäjänteisyyden harjaantumisesta.
En lähtökohtaisesti sijoita rahan vuoksi, enkä usko, että raha voi toimia riittävänä motivaattorina loistavaksi sijoittajaksi tulemisessa. Miettikää vaikka jalkapalloilijaa, joka nuorena harjoittelee vain siksi, että saisi aikanaan miljoonasopimuksen tai Kultaisen pallon. Ennustaisin tällaiselle jalkapalloilijalle hyvin keskinkertaista tulevaisuutta jalkapallon parissa ja varsin korkeaa todennäköisyyttä sille, että hän itse asiassa menettää ulkoisten motivaatiotekijöiden vuoksi vähäisenkin kiinnostuksensa jalkapalloa kohtaan.
En kuitenkaan ala tässä jeesustella, etteikö rahalla ole väliä. Tottakai tavoitteena on tienata sijoittamisella rahaa. Mutta ei kuitenkaan rahan itsensä vuoksi vaan enemmän sen vuoksi mitä se itselleni edustaa. Ja minulle se ei edusta venettä, kallista puhelinta tai luxus-highlife-somepostauksia.
Olen kirjoittanut foorumille tasan kaksi vuotta sitten näin ja allekirjoitan edelleen jokaisen kohdan:
Monesti myös puhutaan, että rahoja ei saa mukaan hautaan, joten ne kannattaa käyttää nyt. Tai että mitä sitten jos oletkin hyvin sairas eläkkeellä juuri kun sinun pitäisi alkaa käyttää kertynyttä sijoitusvarallisuuttasi?
Niimpä. Mitä sitten?
Itse asiassa luulen, että jätän suurimman osan mahdollisesta sijoitusvarallisuudestani käyttämättä ennen kuolemaani joka tapauksessa. Ajatus ylisukupolvisesta perheen sijoitusvarallisuudesta on erittäin houkutteleva. Jos vain olen itse saanut sijoittaa, analysoida ja nauttia sijoittamisen yhteisöllisyydestä, niin olen jo saanut kaiken mitä halusin ja tavoittelin. Sain taloudellisen turvan, sain joustoa valintojen tekemiseen, sain taloudellisen turvan tuomaa rohkeutta, sain lisää vapaa-aikaa.
Jos tavoitteenani olisi ollut hieno vene, huoneisto Monacossa tai setelinipun heiluttaminen tunnetulla clubilla – enkä olisi koskaan todella edes nauttinut sijoittamisesta – niin sitten varmaan harmittaisi jos rahat jäisi käyttämättä.
Ajankäytön suhteen tilanne on aika hyvä. Vaikka tässä ihan tyypillistä ruuhkavuosi-isän arkea eletään, niin sijoittamiselle löytyy ihan hyviä rakoja esimerkiksi silloin kun lapset on hoidossa, kyläilemässä, harrastuksissa tai nukkumassa. Perheen ja lasten yhteisestä ajasta en ole joutunut tinkimään, enkä siitä kovin paljon olisi valmis tinkimäänkään. Usein luen myös sijoittamiseen(kin) liittyviä kirjoja samalla kun lapset leikkivät vieressä. Muistatte ehkä sen lasten kyvyn oppia matkimalla. Tämä on mielestäni ihan hyvää esimerkkiä lapsille esimerkiksi kännykän räpläämiseen verrattuna. Podcasteja kuuntelen jonkin verran lenkillä, salilla ja leikkipuistoissa, vaikka lähtökohtaisesti en pidäkään tällaista multipaskingia kovin terveellisenä toimintatapana.
Muutoin sijoittaminen on vaikuttanut arkeeni siten, että olen osan edellä listatuista tavoitteista jo jossain määrin saavuttanut (sitä ei tietenkään tiedä, että ottaako markkina sen kaiken minulta vielä pois), joten koen rahastressini vähentyneen, taloudellisen turvani lisääntyneen, valintamahdollisuuksieni laajentuneen ja oppineeni aivan valtavasti uutta.
15. Saat valita kolme foorumilaista, jotka antaisivat sinulle yksityisopetusta sijoittamiseen liittyen, kenet valitsisit ja miksi + mitä toivoisit heidän opettavan?
Menen tässä nyt sen perusteella, että missä minulla olisi eniten opittavaa ja mistä opeista olisi tulevaisuudessa minulle ehkä eniten hyötyä. Foorumilla pyörii todella paljon mielenkiintoisia ja huippuosaavia tyyppejä, mutta nämä ovat myös osaamisen näkökulmasta arvostamiani foorumikollegoja:
@Arimatti_Alhanko , aiheina tilinpäätösanalyysi, yhtiöanalyysi, yhtiöseuranta, arvostuskertoimet ja analyysin systemaattinen tekeminen sekä dokumentointi. Mielestäni Arimatti tekee innostavalla ja väsymättömällä tavalla työtä sijoittamisen parissa, ja sen ansiosta hän löytää paljon sellaista tietoa, jota keskivertosijoittaja ei löydä. Hän myös koostaa löytämistään tiedon murusista hienoa analyysiä ja osaa jalostaa sen myös numeroiksi. Intohimo ja halu oppia on erittäin korkealla tasolla. Arimatin ohjauksessa saisin analyysini ja seurantani järjestykseen ja erottaisin nykyistä paremmin oleellisen epäolennaisesta.**
@musa_2 , aiheina kaikki mitä ikinä voi makroon liittyä. Musa-possun viestit erityisesti Pörssien suunta -ketjussa sisältävät niin paljon pureskeltua informaatiota, että monesti jään hämmästelemään niiden pohdintojen edessä. Niistä huokuu ihan mieletön määrä sijoittamisen parissa kertynyttä kokemusta ja ajatustyötä. Musa-possun opissa minullakin olisi mahdollisuus ymmärtää paremmin makrotalouden käänteitä, ja tämä tukisi myös aiemmin mainitsemaani suunnitelmaa huomioida makrotalous paremmin seuraavassa sijoitusstrategiassani.**
@Kale-possu , aiheina makrotalous, kuten Musa-possunkin kanssa, mutta lisäksi Kale toimisi minun yleisenä mentorina. Maailmassa on paljon älykkyyttä, nokkeluutta ja osaamista, mutta viisautta aivan ratkaisevasti vähemmän. Kale-possun viesteistä välittyy erittäin viisas suhtautuminen paitsi sijoittamiseen, myös muutoin elämään. Kale osaa tietämisen lisäksi myös hyödyntää tietoaan, ja tunnistaa myös sellaiset tilanteet, joissa hänen osaamisensa vielä kaipaa kehitystä. Hän on aina mieluummin varovaisen epävarma kuin 100-prosenttisen idioottivarma. Merkki viisaudesta. Kale-possun yleissivistys ja monipuolinen maailmankatsomus mahdollistavat syvällisen kommentoinnin niin shakin historiasta kuin Yhdysvaltain politiikan kiemuroistakin. Hänen mentoroinnissaan voitaisiin keskustella ihan mistä tahansa ja aina oppisin jotain uutta.**
16. Mikä on suurin yksittäinen hyöty, jonka saat foorumilta?
En osaa kyllä mainita vain yhtä. Hyötyjä on niin valtavasti.
Hyödynnän foorumia erityisesti sijoitusideoiden etsimiseen, makrotalouden seuraamiseen, analyytikoiden ja yhtiöedustajien kanssa keskusteluun, omien julkisten muistiinpanojen tekemiseen ja testaamiseen sekä yleiseen hupsutteluun (sijoitusmeemit). Olisi todella vaikeaa kuvitella enää elämää ilman Inderesin foorumia. Vaikka täällä toisinaan hukkuu ihan tuhottomasti tyhjänpäiväiseen pyörimiseen, niin kyllä tämän myös aikaa säästää, kun yhdessä perataan analyysejä, osavuosikatsauksia ja muuta olennaista sijoittajainformaatiota.
17. Miten olet tai miten aiot opettaa lapsillesi talouden hallinnasta ja säästämisestä?
En oikein koe kuuluvani siihen porukkaan, joka pitäisi lasten raha- ja talouspuhetta jotenkin poikkeuksellisen tärkeänä. Siinä on - ainakin uutisten ja somen perusteella - minun makuuni vähän liian elitistinen ja tärkeilevä ote. Tämä kokemus varmaan toki kertoo enemmän minusta kuin näistä rahapuhetta markkinoivista kasvattajista.
Lapset ovat kokemukseni perusteella surkeita oppimaan kuuntelemalla, mutta loistavia oppimaan matkimalla. Yritän näyttää esimerkkiä. Luotan siihen, että jos lapset muuten saavat kasvaa turvallisessa ja rakastavassa ympäristössä, niin ehkä meidän perheessä lopulta oppii myös talousasiat ihan riittävän hyvin. Toki jos innostusta esimerkiksi sijoittamista kohtaan myöhemmin ilmenee, niin olen kyllä valmiudessa ja annan tarvittaessa pari napakkaa syöttöä suoraan lapaan.
Matkimisesta ja esimerkistä puheenollen. Pyrin itse olemaan säästäväinen ja kuluttamaan vastuullisesti. Lapsetkin saavat lelutoiveita esittäessään opetella lykättyä tarpeen tyydytystä. Raha ei kasva puussa, vaan se on aina tavalla tai toisella ansaittu. Nyt päiväkoti-ikäisenä lapset maksavat jo toisinaan ihan sujuvasti kaupassa itse ostoksiaan syntymäpäivänä saaduilla lahjarahoilla. Jos ostaa tätä, niin sitten ei saa enää tuota. Jos käytän rahat nyt, niin sitten ei ole enää rahaa siellä seuraavassa kioskissa. Ehkä siinä joku ymmärrys tulee rahankäyttöön liittyen.
18. Miten sinä olet opiskellut sijoituspsykologiaa ja miten suosittelisit “keskivertofoorumilaisen” perehtymään aiheeseen?
Voi sentään. Tästä voisin kirjoittaa vaikka kirjan, mutta yritetään nyt joku vastaus pitää vähän tiiviimpänäkin.
Omaan kiinnostusta yleisesti psykologiaa kohtaan ja olen joskus harkinnut alan opiskeluakin puolitosissani. Näin ollen olen lukenut vuosien saatossa paljon sellaisia psykologiaan keskittyviä kirjoja, joilla ei keskimääräisen lukijan näkökulmasta ole pienintäkään kytköstä sijoittamiseen. Siis näitä psykologien, neurologien, aivotutkijoiden ja muiden vastaavien teoksia. Heitetään täkyvä vaikkapa populaarimmasta päästä Jonathan Haidt, Carol Dweck, Brene Brown, Martin Seligman, Sonja Lyubomirsky, Paul Gilbert jne. Joskus luin myös joitakin yliopiston psykologian perusopintoihin kuuluvia kirjoja, mutta niitä en lähtisi ihan kenelle tahansa suosittelemaan.
Sijoittamisen kannalta kannattaa keskittyä ehkäpä ensisijaisesti seuraaviin:
- Omien ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen ymmärtämiseen (em. kirjailijat voivat antaa hyviä eväitä tähän, mutta suomalaistenkin psykologian asiantuntijoiden kirjoja löytyy, esim. Arto Pietikäinen)
- Käyttäytymistaloustieteen perusteet
Käyttäytymistaloustieteeseen upposin ehkä ensimmäisen kerran 2012-2013 kun löysin kirjastosta Kahnemanin Ajattelu nopeasti ja hitaasti -kirjan. Se on fantastinen kuvaus ajattelun vinoumista, jotka aiheuttavat epärationaalista käytöstä. Useimmat kirjan esimerkit on sovellettavissa myös sijoittamiseen. Tykkäsin Kahnemaniakin enemmän Thalerin Väärin käyttäytyminen -kirjasto, mutta Kahnemanin teos on jonkin verran kokonaisvaltaisempi. Ylipäätään Terra Cognita -niminen julkaisija/kustantamo on suomentanut monta erinomaista käyttäytymistaloustieteeseen liittyvää kirjaa.
Eli lukekaa näistä aiheista kirja tai pari, tunnistakaa omat tapanne käyttäytyä epärationaalisesti (esim. FOMO) ja koittakaa keksiä keinot estää tällaista käyttäytymistä (esim. muiden perässä karkaaviin kursseihin ostaminen) sijoitustoiminnassanne.
Sijoittamisen psykologia -ketjussa on myös paljon laadukasta luettavaa.
19. Mihin Alokkaan kannattaisi keskittyä, jotta ei jatkuvasti mokailisi?
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin olet varsinainen analyysin suurkuluttaja. Taidat lukea suurimman osan Inderesin julkaisemasta analyysistä, joten saat varmasti todella laajaa ja monipuolista tietoa eri yhtiöistä, eri toimialoista ja heidän ajankohtaisista tilanteistaan. Tämä on tietysti hyvä juttu ja tällä tavalla pysyy varmasti erinomaisesti sijoitusmarkkinan pulssilla.
On todella tärkeää miettiä millaiseen informaatioon kiinnittää huomionsa, mutta ehkä kuitenkin vielä tärkeämpää on valita, että mihin huomiotaan ei kiinnitä. Mitä jättää tietoisuutensa ulkopuolelle.
Tarkoitan tällä sitä, että kun käytettävissä olevan ajan lisäksi kykymme käsitellä tietoa on todella rajallinen, niin kannattaa valita hyödyllisin ja motivoivin tapa harjoittaa sijoittamista. Uskon, että tykkäät paljon analyysin ja sijoitusjuttujen lukemisesta, joten se tulee varmasti luonnostaan ja tuntuu innostavalta. Voisit kuitenkin kokeilla myös muutamaa muunlaista lähestymistapaa, ja sen jälkeen pohtia, että antoiko ne mitään uutta näkökulmaa.
Joten tässä kaksi vinkkiäni räätälöitynä Alokkaalle:
19.1. Printtikirjojen lukeminen
Sinulla taisi olla pieniä haasteita keskittymisen ja tarkkaavaisuuden kanssa. En tiedä miten hyvin painetun kirjan pitkäjänteinen lukeminen onnistuu, mutta jos mahdollista, niin siinä voisi olla hyötyä paitsi sijoittamisessa niin myös keskittymiskyvyn elvyttämisessä. Jos vaikka harjoittelisit parikymmentä minuuttia päivittäin tai muutaman kerran viikossa, niin menisikö joululomalla jo tunnin lukusessio putkeen ilman keskeytyksiä. Puhelin lentotilaan toiseen huoneeseen, kaukosäädin käden ulottumattomiin ja lukemaan. Eiköhän veljet Sippola tai Pulkkinen voi päivystää foorumilla sillä välin. Tässä muutama helpohko, joilla voi aloittaa harjoittelun ja joista on takuuvarmasti apua sijoittamisessa.
Tarinalliset:
- Puustinen: Sijoittaja – Mitä Hannes Kulvik oppi ahneudesta ja miten sinäkin voit vaurastua levottomilla osakemarkkinoilla.
- Hämäläinen & Oksaharju: Sijoita kuin guru
Opettavaiset helppolukuiset osakesijoituskirjat:
- Keskiväli: Tähtäimessä osakkeet
- Elo & Saarhelo: Osakesijoittajan maailmanvalloitus
- Saario: Näin sijoitan pörssiosakkeisiin
Muut aiheeseen liittyvät:
- Thaler: Väärin käyttäytyminen
- Kallunki: Tilinpäätösanalyysi
Pitää korostaa, että minulla ei ole pienintäkään ammattitaitoa oikeisiin keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöihin liittyen, joten ota Alokas nämä korkeintaan yli-innokkaan lukija-ystävän tungetteluina. En halua syytettä puoskaroinnista. 
19.2. Tilinpäätösanalyysin tekeminen Excelissä
Toinen vinkki voisi olla, että keräät yhdestä tai vaikka kahdestakin yhtiöstä tilinpäätöstiedot (tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma, osaketiedot) Exceliin esimerkiksi viiden vuoden ajalta. Yksi sarake per vuosi ja sinne liikevaihto, kaikki kulut, verot, varojen rivit, oma pääoma, velkojen rivit, kaikki rahavirrat jne. tilinpäätöksessä olevassa järjestyksessä.
Tämä tietojen kerääminen on ”vähän” tylsää ja työlästä, joten voit tarvittaessa keskittyä ensin vaikka pelkkään tuloslaskelmaan ja lyhentää tarvittaessa myös vuosien määrää. Tarkoitus ei ole nyt tehdä maksullista ja julkaisukelpoista analyysiä, vaan opetella tilinpäätösanalyysin perusteita.
Lopputulos palkitsee, kun opit lukemaan tilinpäätöksiä ja tutkimaan niitä omien laskelmien avulla. Jos Inderesin ikuisuustavoite ei toteudukaan ja kuluttaja-analyysi kuolee sukupuuttoon, niin pääset silti tekemään hyviä osakepoimintoja. Saat myös analyysistä enemmän irti, kun ymmärrät paremmin mistä siinä puhutaan.
Ota käteesi joku hyvä sijoituskirja, joista ehkä tähän harjoitukseen suosittelisin Keskivälin, Elo & Saarhelon tai Kallungin kirjoja. Tee yksinkertaisia laskelmia ja kaavioita esimerkiksi seuraavista P/S, EV/S, P/E, P/B, EV/EBIT, käyttökate-%, liikevoitto-%, vapaa kassavirta, omavaraisuusaste jne. Saat varmasti ainakin joitakin ahaa-elämyksiä, kun huomaat miten mikäkin ”tunnusluku” muodostuu, miten lukujen vuosivaihtelut vaikuttavat lopputuloksiin ja miten esim. arvostuskertoimet ovat muuttuneet suhteessa osakekurssiin.
Tässä voisi hyödyntää myös Inderesin sijoituskoulua ja muita verkko-oppaita, mutta melkein parempi jos olisi data Excelissä, ohjeet kirjassa ja nettipiuha piilotettuna. Sitä niin helposti harhautuu tekemään ihan kaikkea muuta jos koneella tekee tällaista työtä ja joku laskenta tuntuu hetkellisesti liian vaikealta. Kasvata keskeyttämisen kynnys mahdollisimman korkeaksi ja palkitse itseäsi, kun saat vaikkapa yhden hyvän P/E-graafin laadittua.
20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia?
Ihan valtavan monesta asiasta. Ensinnäkin Inderesin porukkaa tämän foorumin luomisesta ja aktiivisesta osallistumisesta keskusteluun. Olette luoneet jotakin todella ainutlaatuista ymmärtääkseni jopa ihan koko maailman mittakaavassa. Kuten sanoin, on vaikea kuvitella enää arkea ilman Inderesin palveluja ja erityisesti ilman tätä foorumia.
Sitten teitä sijoittajakollegoja kiitän sisällön tuottamisesta, laadukkaasta analyysistä, kirjoitusteni kommentoinnista ja ihan vaan innostavan ja opettavaisen ilmapiirin luomisesta. Olen paitsi oppinut paljon, saanut myös valtavan monet naurut meemejä ja muuta hyväntahtoista sekoilua lukiessani. Ja ilman sijoittajakollegoja en varmasti olisi ollut näin aktiivinen foorumilla tai Twitterissä, ja samalla olisin varmasti myös päästänyt itseni helpommalla analyysissäni. Pieni julkinen paine ja sosiaalinen kontrolli pitää kirjoittelun terävänä.
Yhtiöedustajia haluan kiittää siitä, että tulevat foorumille viestimään sijoittajien kanssa ja ottavat riskin kipakallekin kritiikille altistumisesta. Ilman teitä olisi moni kysymys jäänyt ilman vastausta ja moni asia ymmärretty pahanpäiväisesti väärin.
Pitäkäämme yhdessä taso korkealla myös jatkossa. 
Kiitos Mauri, olit todella paljon nähnyt vaivaa vastaamisessa! 
Mauri on Mauri ja sanon tämän tietysti hyvällä. Hänen vastauksissa oli todella paljon erilaisia tärkeitä asioita, mitä kukin voi pohtia. Maurin juttuja lukiessa sitä väkisin miettii, että kannattaa perehtyä asioihin hyvin ja tutkia asioita laajasti, niin eiköhän sitten väkisinkin pitkässä juoksussa pärjää. Olen myös huomannut sen, että ihmiset kuten Mauri, jotka ovat empaattisia ja mukavia, niin nauttivat elämästään enemmän ja saavat elämältään enemmän.
Leppoisaa ja mukavaa viikonloppua kaikille! 