11. KALE-POSSU
Viisas ja vaatimaton… empaattinen ja avarakatseinen - näistäkin asioista on tämä possu tehty. Kalen tekstit tunnetusti luetaan suurella mielenkiinnolla oli aiheena sitten vaikkapa sijoittaminen, politiikka tai shakki.
Kalen kirjoitukset ovat hienosti kirjoitettuja, humoristia ja oivaltavia. Häntä kunnioitetaan edellä mainituista syistä, mutta myös siitä, että hänellä on sellaista syvää sydämen sivistystä jota harvemmalta löytyy. Mielestä maailma tarvitsisi kipeästi tällaisia ihmisiä.
Omien ajatusteni mukaan Kale on harkitseva ja pitkäjänteinen sijoittaja, joka ei hirveästi sekoita tunteitaan, kun tekee osakepoimintojaan eikä siten fomota tai sekoile. Hän taitaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen samalla nauttien nykyisyydestä, ainakin tällainen olo mulle tulee hänen ajatuksiaan ja kirjoituksiaan lukiessa. Miten tämän kaiken sanoisi… hieno ja hyvä ihminen.
1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
Olen 80-luvun loppupuolella syntynyt, työelämässä vaikuttava perheenisä.
2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.
- Olen asunut töiden vuoksi Norjassa. Siellä on joissakin asioissa erikoinen kulttuuri; he eivät esimerkiksi syö lounaalla lämmintä ruokaa, vaan kaikilla koululaisista pääministeriin on eväsrasia, jossa on pari leipää ja hedelmä. Päivän ainoa lämmin ateria syödään työpäivän jälkeen. En sopeutunut, halusin ruokaa lounaalla.
- Kale on lyhenne toisesta nimestäni.
- Possuilu on sattumaa. Isoveljeni Yhä musa soi otti Pipsan kuvaksi kesällä -21 kaiketi siksi, että hänen lapsensa fanitti silloin sitä. Minä en tiennyt sarjasta juuri mitään. Sittemmin meidänkin lapsemme alkoi seurata sitä, ja nykyään meillä on aika paljon fanituotteitakin. Vaimoni osti muun muassa kymmenien Pipsa-tarrojen setin, ja lapsi liimaili niitä eri paikkoihin. Sitten minulla oli esitys töissä, ja jossain vaiheessa yleisöstä huomautettiin, että minulla on hieno possu selässä. Alkoi hymyilyttää, mutta en paljastanut identiteettiäni. (Nyt lapsi on siirtymässä Pipsasta minun makuuni liian nopeatempoiseen Ryhmä Hauhun. Kale-koiraksi en muutu, se on vissi.)
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen liittyvää ei saa sanoa.
Teini-ikäisenä luin paljon tieto- ja kaunokirjallisuutta. Tietopuolelta suurimman vaikutuksen teki Max Jakobsonin vuonna 2001 ilmestynyt Pelon ja toivon aika, kaunopuolelta samana vuonna ilmestynyt W.G. Sebaldin Austerlitz. (Sebald kuoli myöhemmin samana vuonna auto-onnettomuudessa.)
Nuorena aikuisena pelailin shakkia turnauksissa, seurasin huippushakin turnauksia ja luin shakin historiasta, erityisesti kaikista maailmanmestareista ja MM-otteluista. Harrastin jonkin verran uimista ja sulkapalloa kuntoilumielessä, seurailin urheilua (erityisesti jääkiekkoa ja jalkapalloa), ja matkustelin aika paljon Euroopassa.
Viimeisten kolmen vuoden aikana kaikki nuo edellä mainitut ovat jääneet melko vähiin, harmillisimpana oma liikunta, jossa pitäisi petrata. Jäljelle ovat jääneet nuoresta asti mukana olleet maailman tapahtumien ja erityisesti politiikan seuraaminen ja analysoiminen. Tämä harrastus tuskin jää tauolle.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Tavallista, herään yleensä seitsemän jälkeen, aamuhässäkkää, sitten töitä lähi- tai etämoodissa, ja välillä katson, mitä uutisissa on tapahtunut.
5. Miten kuvailisit lyhyesti itseäsi sijoittajana?
Asennoidun sijoittamiseen niin, että omistan pieniä paloja yrityksistä ja toivottavasti vaurastun niiden mukana hiljalleen vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Teen tosi vähän kauppaa enkä pelaa osakkeilla. Suomessa sijoitan suoraan osakkeisiin, ulkomailla valtaosin indeksirahastojen kautta, joskin minulla on ollut aiemmin myös muutama suora osakesijoitus USA:ssa ja Ruotsissa.
Osakemarkkinoilla voi pärjätä monilla eri tyyleillä. Tämä tyyli on muovautunut viimeisen reilun vuosikymmenen aikana erinäisten vaiheiden jälkeen, ja se sopii parhaiten juuri minulle.
6. Voisitko lyhyesti kertoa, että millainen sijoitushistoria sinulla on?
Olen niin onnekas, että kun olin lapsi, vanhempani ostivat minulle joitakin osakkeita, vaikka sellainen ei tainnut olla vielä silloin kovin yleistä. Niinpä täysi-ikäistyttyäni minulla oli jo jonkinlainen osakesalkku. Pääsin tekemään ensimmäisiä ihan pieniä kauppoja itse. Tuskin niissä juuri mitään perusteluja oli, lähinnä mutulla. En kuitenkaan lähtenyt myymään salkkua, vaan kunnioitin sitä, että vanhemmat ovat tällaisen koonneet.
Seuraavina vuosina en juurikaan seurannut pörssiä ja holdailin vain salkkuani, joskus saatoin arpoa jonkin kaupan. Syksyllä 2012 kiinnostuin enemmän, koska minulla oli ensimmäistä kertaa tuntuvammin liikenevää rahaa, ja isoveli mainosti, että nyt on hänen mielestään melko hyvä aika ostaa osakkeita. Tuolloin luin Saarion ja pari muuta sijoituskirjaa, Buffettin tekstejä ja Anders Oldenburgin Phoebus-blogiarkiston. Tein ensimmäistä kertaa sijoituksia joissa oli oikeasti omia perustelujakin, ensimmäisenä Fortum vähän alle 14 eurolla. (Tätä kirjoittaessa 15,97 e, hurraa!) Seuraavana kesänä otin mukaan indeksirahastot USA:n, Euroopan ja Aasian markkinoilla, ja oma tyyli alkoi hiljalleen muovautua.
7. Mitkä ovat salkkusi kaksi suurinta omistusta? Mikä on salkkusi bumtsibumein omistus?
Salkkuni kaksi suurinta suoraa osakeomistusta ovat Sampo ja Konecranes, joita ostin reiluja määriä keväällä 2020. Ne onnistuivat erinomaisesti, ja firmat ovat laadukkaita. Bumtsibumein on jo edellä mainittu Fortum. Ihan tällaista sekoilua en olisi kymmenen vuotta sitten uumoillut.
8. Kuinka monta kauppaa olet tänä vuonna tehnyt? Mikä on tuorein hankintasi ja miksi ostit sitä?
Olen tehnyt tänä vuonna viisi kauppaa. Kaikki ovat pienehköjä ostoja, jotka ovat kuitenkin yhteensä pienentäneet sijoituksiin käytettävissä olevan käteiseni määrää 40%. Ostot ovat kohdistuneet neljään yhtiöön. Alkuvuodesta ostin Tietoevryä, kesällä Stockmannia, ja pari kuukautta sitten lisäsin Konecranesia ja Tietoevryä ja ostin Kamuxia. Kamux on siis uusin hankinta. Kykenen ymmärtämään mitä se tekee, se vaikuttaa aika terveeltä ja hyvin johdetulta firmalta jolla on kasvollinen pääomistaja, ja näyttäisi että sitä hinnoitellaan tällä hetkellä melko pessimistisillä odotuksilla.
9. Mitkä ovat tärkeimpiä kriteereitä poimiessasi osakkeita salkkuun? Mitä asioita painotat enemmän osakepoiminnassa kuin muut noin yleisesti ottaen?
Ensimmäinen kriteeri on, että minun pitää ymmärtää firman bisnesmalli. Tykkään omistaa hyviä yhtiöitä. Kilpailuedut, vahva tase, hyvä johto ja yrityskulttuuri ovat plussaa, mutta voin tehdä kompromissejakin joidenkin kriteerien osalta. En halua ostaa hienoakaan yhtiötä hinnalla millä hyvänsä, vaan tavoittelen tilannetta, jossa se on jostain syystä tilapäisesti pois muodista. Ehkä sillä on tilapäisiä ongelmia tai se vain koetaan rumaksi ankanpojaksi. Joskus harvoin ulkomaalaiset tyhjentävät salkuista reunamarkkinoiden osakkeita kautta linjan, ne ovat mielenkiintoisia tilanteita. Tällaistahan tapahtui viimeksi maaliskuussa 2020.
Ennen kuin painan ostonappia, pysähdyn vielä miettimään, ostaisinko jos tämä firma olisi listaamaton, ja nyt olisi harvinainen ikkuna ostaa hyvin epälikvidi pala siitä tällä arvostuksella. Vastauksen pitää olla vähintään varovainen kyllä.
10. Mitkä ovat suurimmat heikkoutesi ja vahvuutesi sijoittajana?
Heikkouksia:
- En perehdy yhtiöihin kovin perusteellisesti, vähän pintapuoliseksi monesti jää. Minulla ei vain ole riittävää paloa syynätä kunnolla yhtiöiden tarjoamaa materiaalia ja murskata numeroita erinäisillä arvonmääritysmalleilla. En kävisi analyytikosta.
- Saatan langeta arvoansoihin: alhaiselta vaikuttava arvostus houkuttaa, mutta myöhemmin käy ilmi, että markkina olikin nähnyt kasvun jäävän aneemiseksi tai liiketoiminnan jopa näivettyvän. Joissakin tuoreimmissakin hankinnoissani on varmaan tällaista riskiä.
- Olen hirveän jähmeä reagoimaan, jos omistamallani yhtiöllä on osumassa kakka tuulettimeen. En välttämättä reagoi lainkaan. Hyvä esimerkki on Nokian Renkaat viime kevättalvella. Tämä kytkeytyy asennoitumiseeni omistuksiini ikään kuin listaamattomina. Kaksiteräinen miekka: monesti on hyvä, etten säikähdä vähästä, mutta joskus tulee sitten osittaisia alaskirjauksia kun pahat enteet toteutuvatkin.
Vahvuuksia:
Olen lukenut aika paljon pörssin historiasta ja miettinyt sen pohjalta pörssin psykologista puolta. Olen koittanut eläytyä menneisyyden sijoittajien nahkoihin ja pohtia, miten oma kaali olisi kestänyt erinäisissä hankalissa tilanteissa. Uskoakseni pystyn pysymään osakemarkkinoilla suurehkolla osakepainolla myös joskus eteen tulevan, oikeasti pelottavan laskumarkkinan ja siitä kumpuavien tuomionpäivän narratiivien kohdalla. Toisaalta kuplissa olen immuuni sille, että alkaisin yhtäkkiä keinotella isolla riskillä. Olen siis aina mukana, riskejä halliten ja omaa tyyliä noudattaen, jolloin voin toivoa pitkällä aikavälillä korkoa korolle -ilmiötä.
Yhteenveto: Sijoittajaprofiilini vahvuuksineen ja heikkouksineen voi hyvinkin olla lähempänä lehmänhermoista indeksisijoittajaa kuin intohimoisen aktiivista osakepoimijaa. Tykkään kuitenkin omistaa joitakin suomalaisia yhtiöitä suoraan. Tulokset siinä ovat suunnilleen mukailleet Helsingin tuottoindeksiä, vaikka en tietenkään ole indeksiä pyrkinyt mukailemaan.
11. Kerro kolmellakymmennellä sanalla per yhtiö, mitä mieltä olet niistä juuri nyt?
Fortum: Pörssi ei tykkää valtio-omisteisista firmoista – nähtävästi hyvästä syystä. Hyvää riskikorjattua tuottoa takaavat sähkön jakeluverkot pois, tilalle Uniperia käsittämättömällä riskinhallinnalla. Varmaan taas kerran edullinen puhtaasti osien summalla laskien, mutta se kulttuuri…
Harvia: En ole koskaan omistanut, mutta arvostan. Viime vuosien listautujien ehdotonta eliittiä. Kurssi sukelsi vuodessa maniasta depressioon, nyt kimmonnut ylöspäin. Pohjalla hyviä fundamentteja. Kenestä korvaaja Pajuharjulle?
Nokian Renkaat: Laatuyhtiö oli juuri kiihdyttänyt vaihteeksi osaavan toimarin ohjaamana täyteen vauhtiin Nokian moottoritiellä, kun musta joutsen rysähti tuulilasista läpi. Salkkkuni pahin epäonnistuminen turskalukemalla -42%. Joskus kauhuskenaariot realisoituvat.
12. Ymmärrät, mitä maailmalla tapahtuu ja tiedät myös “makroasioista”, niin osaatko hyödyntää tai hyödynnätkö jotenkin makro-osaamista sijoitustoiminnassasi? Yritätkö ajoittaa markkinoita?
En lyö isoja makrovetoja. Lynchin kommentti siitä, että enemmän rahaa on hävitty romahduksia ennakoidessa kuin romahduksissa, on oivaltava. Pienehkössä haarukassa voin säätää osakepainoa, jos näen paljon merkkejä siitä että jotain merkillistä on tekeillä. Alkuvuodesta 2021 näin USA:ssa niin isoja varoitusmerkkejä, että myin sinne sijoittavan indeksirahastoni. Se oli minulle ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kerta, kun myin mitään indeksirahastoa. Otin makronäkemystä, mutta en rajusti koko salkun mittakaavassa. (Enkä ole ostanut takaisin!)
13. Mitkä ovat tärkeimpiä tietolähteitäsi sijoittamisessa ja miksi ne ovat sinulle niin tärkeitä? Mainitse ainakin neljä.
Viimeisten parin vuoden aikana tämä foorumi on ilman muuta ollut yksi tärkeimmistä. Luen myös Inderesin analyytikoiden kommentteja, mutta tavoitehinnat jätän omaan arvoonsa, koska olen kiinnostunut firmojen todellisista arvoista. Twitterissä on joskus mielenkiintoisia ketjuja, esimerkiksi Heikki Keskiväli ja Mikko Mäkinen ovat hyviä. Joskus isoveli lähettää whatsappilla minulle tuntemattomien amerikkalaisten hyviä ketjuja. Oldenburgin blogin luen aina. Sijoitustietoa luen vähintään viikoittain, ainakin Pyysingin blogi ja keskustelujen nopeahko skannaus. Kauppalehteäkin luen, joskin minun on ollut jo vuosia vaikeaa sietää niitä klikkiotsikoita. HS Visiossa on joskus mielenkiintoisia pörssijuttuja. Lopuksi voisin hienostella, että luen nykyään myös Wall Street Journalia, mutta se ei liity sijoittamiseen vaan pakkomielteeseeni seurata, miten Fox Corpin konservatiiviset lehdet käsittelevät republikaanien ja erityisesti Trumpin asetelmia.
14. Mitkä ovat pääsyitä, miksi sinä sijoitat? Onko sinulla sijoittamisessa jotain esimerkiksi euromääräisiä tavoitteita tai taloudelliseen vapauteen liittyviä haaveita?*
Sijoitan osakemarkkinoille, koska hyvin pitkällä aikavälillä Mister Market biittaa Mister Bondin, ellei tule jokin oikea katastrofi joka tuhoaa paikallisen osakemarkkinan (vaikka Venäjä 1917). Suomen näen pitkälle tulevaisuuteen vakaana maana, mutta haluan silti myös maantieteellistä hajautusta. Kotikentällä mietin hieman myös viihdearvoa, ja pyrin hyökkäämään aktiivisen kontrolloidusti suorilla osakkeilla. Vieraissa makaan indeksirahastoillani passiivisessa 1-4-trapissa ja raavin kliinisesti prosentteja sarjataulukkoon.
Ihan pohjatavoitteeni on puolustaa pääomaani inflaatiolta, mutta toki tavoittelen sen päälle keskimäärin muutaman prosentin reaalituottoa. Mitään tarkkoja euromääräisiä tavoitteita minulla ei ole. En yritä pakottaa markkinoilta jotain tiettyä tuottoa, sellainen kääntyy usein itseään vastaan.
15. Joudut valitsemaan neljä foorumilaista hoitamaan salkkuasi vuosikymmenen ajan, kenet valitsisit ja miksi?
Foorumilla on paljon osaavia sijoittajia, joita voisin valita ja jotka hoitaisivat hommaa paremmin kuin minä, mutta en kuitenkaan suostuisi neljään salkunhoitajaan. Se olisi liikaa, menisi jamboreeksi. Kolme salkunhoitajaa on maksimimäärä. Valitsisin siis Pohjolan Ekan, Juipin ja Maurin. Kauppoja tehtäisiin vain kun niistä olisi yksimielisyys. Eka ja Juippi ovat eksentrisiä oman tiensä kulkijoita, mikä on hyvä piirre osakesijoittajalle. Mauri tutkisi syvällisesti kasvuyhtiöitä, mutta joutuisi sitten pitchaamaan parhaat ideansa haitankissa, jossa vain ihan helmet läpäisisivät muiden seulan. Maurin tehtävänä olisi myös yrittää valvoa, etteivät Eka ja Juippi keskittäisi salkkuani liikaa.
Siinä epätodennäköisessä skenaariossa, että kolmikko olisi halukas tällaisen oikeaa possurahaa sijoittavan mallisalkun salkunhoitajiksi Inderesiltä perittävää pientä kiinteää ja tuntuvampaa tuottosidonnaista palkkiota vastaan, kokoontuisimme vielä Ruoholahteen sopimaan yksityiskohdista. Amerikkalaisissa oikeussaleissa on monesti kuvaaminen kielletty, mutta siellä on taiteilija hahmottelemassa lyijykynällä tapahtumia. Meidänkään neuvotteluissa ei saisi kuvata, mutta Alokas olisi paikalla hahmottelemassa tapauksesta meemejä.
Nostaisin aluksi esiin, että nähdäkseni salkunhoitajan potentiaali ja vastuu voi tulla kunnolla ulosmitatuksi vain, jos hänellä on oma nahka pelissä. Haluaisin siis, että tuntuva osa kolmikon omista varallisuuksista olisi myös kiinni mallisalkussa. Neuvottelisimme, millaisiin summiin kaikki olisivat tyytyväisiä. Lopulta olisimme ehkä valmiita allekirjoittamaan, mutta viime hetkellä mieleeni tulisi taas, että ei saamari, vuoden päästä salkku on kuitenkin keskitetty kolmeen firmaan. Joo, ne ovat todennäköisesti erinomaisia keissejä, mutta silti. Ehkä tällainen konservatiivisuus on eräs heikkouteni, en ole mikään nuori Munger. Ehdottaisin jonkinlaisia hajautussäöntöjä, vaikka niin että suurin saa olla korkeintaan 25% ja viisi suurinta yhteensä korkeintaan 75% salkusta. Norsupyssy ampuisi tällaisen pehmoilun alas heti. Kävisi ilmi, että mikä tahansa rajoite – liittyisi se sitten hajautukseen, toimialoihin, maantieteeseen tai luoja paratkoon ESG:hen – tappaisi heidän intohimonsa hommaan.
Pääsisimmekö lopulta sopimukseen? – Se jää arvoitukseksi. Tuskinpa.
16. Mikä sinut saa käymään aktiivisesti Inderesin Foorumilla?
Täällä on monipuolista ja laadukasta keskustelua paitsi sijoittamisesta, myös milloin mistäkin muusta aiheesta, sopivasti huumorilla höystettynä. Jos haluan tietää lisää makrosta, luen Pörssien suuntaa. Jos haluan tietää mitä sodassa tapahtuu, menen Aggressioketjuun, joka on yleensä askeleen edellä suomalaista mediaa. Jos ahdistaa, menen nauramaan Meemiketjuun. Ja tietenkin: jos haluan tietää lisää jostakin firmasta, menen kyseisen firman ketjuun, jossa analyytikkokin saattaa olla mukana. (Tosin joissakin arvomörnijäfirmojeni ketjuissa on melko hiljaista. Tähän voisi toki itse vaikuttaa.)
Oppimisen lisäksi on kiva nähdä, mitä monille tutuiksi tulleille nimimerkeille kuuluu ja mitä juttuja he ovat viime aikoina miettineet.
17. Mitä toivoisit, että foorumilaiset pohdiskelisivat enemmän sijoittamisen osa-alueella ja miksi? Onko jokin osa-alue jäänyt vähän unholaan?
Sijoittamisen kulut ei ole kiehtovin mahdollinen aihe, mutta sitä voisi pitää enemmän silmällä. Kaikkien pitäisi tietää tarkalleen, minkä suuruiset kaupankäyntikulut ovat olleet viimeisten 12 kuukauden aikana sekä absoluuttisesti että prosentuaalisesti salkun kokoon nähden. Aina kun tekee kaupan, on varmaa, että rahaa siirtyy omasta taskusta välittäjän taskuun. Jos tekee paljon kauppaa, jää heti takamatkalle suhteessa indeksiin. Voi olla todella aktiivinen, näkemystä ottava, salkullaan voimakkaasti indeksistä poikkeava osakepoimija, mutta tehdä silti vähän kauppaa. Jatkuva salkun säätäminen voi olla jopa merkki omasta epävarmuudesta.
Toki kokonaiskuluihin on laskettava myös myyntivoittoverot, mutta niistä kyllä puhutaan enemmän. Osakesalkun ”verovelan” realisoitumista kannattaa lykätä jos mahdollista. Juustotilillähän tämä toteutuu automaattisesti.
Varsinkin pienyhtiöitä veivatessa salakavaliin ”kuluihin” lukeutuvat myös spreadit.
18. Vaikutat kaverilta, jolla on malttia ja pääkoppa hyvin kasassa, onko sinulla antaa jotain ajatuksia siihen, miten voisi hallita tunteitaan paremmin kusetus_markkinoissa?
Tämänvuotinen kusetusmarkkina kannattaa ottaa hyvänä stressitestinä omalle salkulle ja pääkopalle. Totta kai laskevat varallisuusarvot vaikuttavat kaikkien mieleen, mutta jos ne alkavat läikkyä muun elämän puolelle – töihin, ihmissuhteisiin, uniin – riskiä on luultavasti turhan paljon omaan makuun, ja vasta laskumarkkina tämän paljasti. Ehkä salkku onkin omaan persoonaan nähden hieman liian keskitetty, tai ehkä velkaa on liikaa? Onko salkkua pakko heti realisoida, jos tulee isompia yllättäviä taloudellisia murheita? Onko salkussa joitakin yhtiöitä, joihin ei ole itse juurikaan perehtynyt, vaan ostanut hetken mielijohteesta muiden imussa? Muut eivät ole tilivelvollisia myöhemmistä liikkeistään, ja sitten onkin hämmennyksissä mystisen omistuksensa kanssa. Nimimerkillä kokemusta tästäkin.
Jokaisen pitää löytää itselle sopiva tapa olla markkinoilla. Tyylin olisi hyvä pohjautua pörssin realiteetteihin sekä objektiiviseen analyysiin omista vahvuuksista ja heikkouksista, ajankäytöstä, luonteesta ja taloudellisesta kokonaistilanteesta. Riskitaso pitäisi säätää sellaiseksi, ettei keilaudu taloudellisista tai psykologisista syistä ulos markkinoilta juuri silloin kun osakkeissa on tarjolla reilusti riskipreemiota. Ajoittainen raju volatiliteetti kuuluu oleellisena osana osakemarkkinoihin, ja jos ei yrityksistä huolimatta meinaa millään kestää sitä, ainahan on mahdollista siirtyä täysin automatisoituun indeksisijoittamiseen ja olla koskaan katsomatta pörssikursseja.
Mikäli haluaa pysyä aktiivisesti mukana, matkan varrella tulee väistämättä virheitä, joita pitäisi jälkikäteen tunnistaa, ja pohtia syitä niihin. Charlie Munger on todennut, että jos sijoittaja ei opi virheistään, hän on markkinoilla kuin yksijalkainen mies perseenpotkimiskisoissa.
19. Mitä Alokkaan kannattaisi pohdiskella, kun jatkuvasti tai ainakin usein hölmöilee sijoitustensa kanssa?
Sinulla on mielestäni hyvät lähtökohdat kehittyä menestyväksi osakesijoittajaksi. Sinulla on intohimoa sijoittamiseen, pohdit virheitäsi, ja haluat jatkuvasti kehittyä. Muistaakseni sinulla on sijoitusten ulkopuolella lähes tai täysin velaton asunto, mikä antaa hyvän taloudellisen selkänojan ja sopivan rentouden sietää salkun heilahteluja. Viimevuotinen aavistuksenomainen koheltaminen erään amerikkalaisen vetyalan yrityksen parissa on taakse jäänyttä elämää. Tänä vuonna olet perehtynyt yhtiöihin enemmän ja uskaltautunut esittämään niistä punnittuja näkemyksiä yhtiöketjuihin.
Ps. Älä ylene alokkaasta korkeampiin sotilasarvoihin, vaikka tietämys onkin jo vähintään vänrikkitasoa. Väinö Linna piti Rokan alikersanttina koko sodan ajan, koska se oli osa hahmoa. Ehkä Alokkaasta tulee vuosien saatossa yksi Suomen sijoitusskenen tunnetuimmista henkilöbrändeistä?
20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia?
Tänä vuonna minua on yllättänyt, miten hyvänä henki on säilynyt, vaikka monien salkut ovat ottaneet kovaakin osumaa. Huumoria ja vertaistukea on piisannut. Foorumille on juurtunut fiksu kulttuuri, jota valtaosa kirjoittajista ylläpitää. Lisäksi pitää kiittää kaikkia eri alueiden tiedontuottajia pyyteettömästä työstä ja vitsinikkareita päivien piristämisestä.
Kiitos vastauksista possuni!
“Tavallisistakin” viisaista ja hyvistä ihmisistä ja heidän ajatuksistaan voi ottaa kestäviä oppeja elämäänsä tai vaikkapa omaan sijoitustoimintaansa.
Kalen kirjoituksia lukiessa mieli rauhoittuu ja tulee hyvä mieli. Hyvää kannattaa jakaa ympärilleen, siinä ei voi kuin voittaa…
Onnellista viikonloppua kaikille! 
). Suurin osa näistä uusista poiminnoistani ei realisoidu tai niitä joutuu odottamaan vuosikaupalla kuten Rapalaa. Myyn osakkeita melko harvoin, lähinnä jos huomaan tehneeni virheen alkuperäisessä arviossa tai jos pidän osaketta selkeästi ylihinnoiteltuna.
) varastossa ekassa kesätyössäni ostin ensimmäisillä palkoilla osakkeita. Siitä eteenpäin kesäduuneista laitoin aina pörssiin osan, vaikka osa meni myös hauskaan opiskelijaelämään kuten pitää. Finanssikriisin aikaan kun rytisi, olin ehtinyt oppia itse ja kauppiksessa sen verran, että oivalsin laittaa kiinni kaiken rahan minkä jostain sain raavittua.
)
“And then one day you find, ten years have got behind you, no one told you when to run, you missed the starting gun.” 
