131. Jackfin , Osa 1/2 (ei mahtunut yhteen viestiin 
)
Jackfin on tehnyt tavallaan comebackin, sillä hän on viime aikoina aktivoitunut kivasti pitkähkön hiljaiselon jälkeen. Onneksi näin, sillä hän on erinomainen sisällöntuottaja Foorumilla.
Hänen kirjoituksiaan pysähdytään varmasti lukemaan rauhassa ja mielenkiinnolla, sillä ne ovat aina mukavasti kirjoitettuja, itsenäistä ajattelua sisältäviä ja sijoittajille lisäarvoa tuovia. Hyvää hänen teksteissään on myös se, että ne eivät sisällä turhaa “sijoitustunteilua” tai kikkailua, vaan analyyttista ja sopivan objektiivista sijoitusaiheista tekstiä.
Mukavaa on myös se, että hän on ystävällinen ja kohtelias muita foorumilaisia kohtaan. Muiden laatukirjoittajien tapaan hän selvästi käyttää aikaa ja vaivaa viesteihinsä sekä omalla toiminnallaan auttaa muita sijoittajia että nostaa Foorumin laatua ja yhteishenkeä.
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.
Olen alle kolmekymppinen kaveri Hämeestä. Maatilalla kasvanut, mutta opistot käyneiden vanhempien poika. Niinpä voisi sanoa, että olen elänyt aina kahdessa maailmassa. Edelliset vuodet olen tehnyt duunarin hommia, mutta tänäkeväänä ajattelin hakea kauppikseen.
2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.
Olen vasta tämän kevään aikana opetellut juomaan kahvia. Halusin eroon energiajuomista ja pienten kipujen jälkeen olen alkanut nauttimaan lajista. Toki suosikkini on mokkalatte joten vielä on parantamisen varaa.
Molemmat nilkkani on leikattu ja sen seurauksena tunnen suurta myötätuntoa Akhilleusta kohtaan.
Omaan todella laajan musiikkimaun. Tyylilajilla ei ole niinkään merkitystä vain sillä, että se vie mukanaan. Tänä kesänä olisi tarkoitus mennä ainakin Porijazziin, mutta lähden pyynnöstä lähes minne vain.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Käyn kuntosalilla sekä tykkään kävellä luonnossa. Se rauhoittaa mieltä sekä antaa aikaa ajatella.
Pidän historiasta sekä olen yrittänyt laajentaa tuntemustani kirjallisuuden klassikoista. Dostojevskin idiootti on lempikirjani.
Voisi kai sanoa, että olen pintapuolisesti myös kiinnostunut filosofiasta ja erilaisista ajatussuuntauksista. Tässä kohtaa on vahva linkki historian kiinnostukseen. Luen ja kuuntelen podkasteja aiheesta.
Jos minulla olisi enemmän aikaa katsoisin myös elokuvia ja sarjoja enemmän. True Detectiven ensimmäinen kausi on suosikkini kyseisestä mediamuodosta. Käsitykseni sen hahmoista tuntuu muuttuvan aina kun palaan sen ääreen muutaman vuoden välein. Se kasvaa rinnallani. Hauskana kuriositeettina omistan ekan jakson kässärin toisen päänäyttelijän Matthew McConaugheyn nimmarilla.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Aikatauluni vaihtelevat aika paljon sen mukaan onko minulla työviikko vai vapaata. Työnkuvani on siitä uniikki, että tein vielä äskettäin 6 x 13 h pituista vuoroa putkeen jonka jälkeen seurasi aina viikko vapaata. Niinpä voisi väittää, että elän kaksoiselämää. Työnkuvani on kuitenkin mallia vaatii paikalla olemisen muttei läsnäoloa. Niinpä pystyn töiden parissa kuuntelemaan paljon sijoituspuheluita ja podkasteja. Ilmeisesti työpanos ei ole pahemmin kärsinyt sillä työnantaja vitsailee vielä, että sijoittaminen tuntuu olevan itselleni se oikea työ. Vai onko se peräti vihje jostain?
Alettuani lukemaan pääsykokeisiin alkukeväästä puolitin työviikon pituuden. Vapaina aamuina teen usein pari tuntia sijoitusjuttuja; katselen aamun uutiset ja pörssin avauksen läpi. Iltaan asti istunkin paikallisessa kahvilassa ja kirjastossa lukien pääsykoemateriaalia. Illalla salille, sosiaalista elämää ja jos aikaa jää yhtään yli niin tutkin jotain sijoituskeissiä. Myönnettäköön, että saatan tehdä jälkimmäistä myös päivällä muiden askareiden nojalla. En pysty hillitsemään itseäni.
5. Millainen olet sijoittajana?
Etsin arvoa - alle käyvän arvon treidaavia sijoituskohteita ympäri maailman. Pyrin hyödyntämään mahdollisimman montaa työkalua pakissa. Enimmäkseen osakkeita mutta myös velkakirjoja, raaka-aineita sekä niiden johdannaisia jos ne auttavat idean ilmaisussa. Tiedostan, että pitkällä aikavälillä parhaat tuotot saa ostamalla halvalla yhtiöitä joilla on korkea oman pääoman tuotto. Haluan kuitenkin kyetä hyödyntämään mahdollisimman paljon erilaisia tilaisuuksia.
Joskus saatan sijoittaa yhtiöön sen takia, että näen sen treidaavan halvalla suhteessa kassavirran tuottokykyyn. Joskus taas näen jonkin trendin tai teeman johon haluan ottaa osaa. Esim. utility service yhtiöt ovat hyötyneet AI-investoinneista. Saattaisiko olla joitain yksittäisiä yhtiöitä jotka eivät ole nousseet vielä sektorin mukana?
Joissain onnekkaissa tapauksissa olen sijoittanut johonkin yhtiöön koska se on halpa, mutta pian se onkin kovassa nosteessa koska se on osa jotain teemaa. Esimerkiksi Alzchem ( puolustus ) tai Applovin ( AI ).
Saatan tehdä myös nopeita liikkeitä. Esimerkiksi yhtiön antaessa huonon ohjeistuksen joka laittaa seuraavat kvartaalit sumeiksi saatan myydä kaiken pois, jos taas kuulen Saksan rajoittavan velkajarrua saatan nostaa siitä hyötyvän yhtiön 20 % painoon jota olen tutkinut puolituntia. “Invest and then investigate”. Saatan myös treidata positiota riskin hallinnan näkökulmasta. Esimerkiksi omistamani yhtiö joka on saavuttanut käyvän arvon lähtee kovan nousutrendin jälkeen laskuun → Vähennän positiota asteittain osakkeen laskiessa. Jos trendi kääntyy tai seuraava kvartaali ei aiheuta epävarmuutta saatan ostaa osakkeen takaisin jos se on edelleen halpa.
Saattaa vaikuttaa, että teen liikaa. Se on totta. Lähinnä syy siihen on se, että en ole ikinä oikein täysin varma olenko oikeassa. Kunnioitan markkinoita sen verran, että en halua taistella niitä vastaan. Edellisen vuoden aikana olen pyrkinyt myös hidastamaan ja vetämään henkeä. Sen sijaan, että pyrin puristamaan maassa lojuvasta omenasta mehut pihalle ja jatkamaan matkaa saatan katsella ympärilleni jos se olisikin peräisin kokonaisesta omenatarhasta.
6. Millainen sijoitushistoriasi on?
Kiinnostuin aiheesta noin kymmenen vuotta sitten lukiolaisena. Ymmärsin korkoa korolle efektin, mutta en oikein tiennyt mistä aloittaa. Malttamattomana ja riskille sokeana sijoitin somessa näkemäni tärpin perusteella erääseen biotekkiin. Hävisin kaiken - 600 euroa. Nuorelle miehelle erittäin suuri raha. Ilmeisesti kärsimys ei ollut riittävä ja menin sijoittamaan OP:n parhaiden ideoiden perusteella mm. Outokumpuun ja Lehtoon. Onneksi pientä onnistumisen tunnetta toi Kotipizzaan ja Marimekkoon sijoittaminen.
Tuonna aikana yritin perehtyä vähän paremmin fundamentteihin ja tutkimukseen, mutta minulle olivat valitettavasti siunaantuneet ne kaikista vaikeaselkoisimmat sijoituskirjat ja asiaan perehtyminen ei oikein ikinä edennyt. Näihin aikoihin olin kuitenkin jo työelämässä ja säästöjä alkoi kerääntymään aika hienosti ja minulle oli siunaantunut ihan järkevä ajatus, että kannattaa sijoittaa se kaikki seuraavassa pörssiromahduksessa. Kauaa ei tarvinnutkaan odottaa kun vuosi kääntyi 2020:n. Tuota vuotta pidän ensimmäisenä aitona sijoitusvuotenani sijoitetun pääoman määrän takia.
Niinkuin lähestulkoon jokainen tein tuonna vuonna jäätävät tuotot. Pian pääkopassani alkoi kuitenkin kolkuttamaan, että tästä kaikesta olisi hyvä ymmärtääkin jotain. Alkoi kova perehtyminen fundamentteihin, mutta myös alan historiaan Inderesin, Saarion ja Keskivälin kirjallisuuden parissa. Keskivälille minun pitää olla varsinkin kiitollinen siitä, että opin etsimään yhtiöitä ulkomailta mutta myös käyttämään erilaisia palveluita ideoiden seulontaan.
Seuraavat pari vuotta olivat vielä sellaista opettelua. Noita vuosia leimasi se, että tietoa kerääntyi toki paljon, mutta en oikein lähestynyt sijoittamista oikealla tavalla. Näin riskejä jokaisen nurkan takana ja olin liian lyhytjänteinen. Odottelin suuren käteispainon kanssa maailmanloppua kun olisi pitänyt etsiä tapoja hyötyä siitä. Niinpä näen nyt kaikki riskit ja tapahtumat maailmassa mahdollisuuksina. Aina on jokin instrumentti joka hyötyy siitä.
-24 ja -25 ovat olleet tuon jälkimmäisen idean kehitystä. Pyrin olemaan objektiivinen ja pysymään niissä toimintatavoissa jotka olen todennut toimiviksi. Jos taas näen, että jokin lähestymistavoistani ei enää toimi niin tarkastelen mikä on mennyt vikaan ja sopeudun vallitsevaan ympäristöön.
7. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun olisi pakko nostaa kahden salkkusi osakkeen osuuden salkustasi 20 prosenttiin (20 % per yhtiö) ja holdata kolme vuotta, mitkä valitsisit ja miksi?
Salkkuni on suhteellisen keskittynyt, mutta saatan vaihtaa nopeastikin painoa jos saan tietooni jonkin uutisen jota markkina ei vielä ole ehtinyt hinnoittelemaan. Se kuinka suuri osuus salkusta on jossain ideassa perustuu ei järjestyksessä:
- Kuinka paljon näen nousuvaraa osakkeella.
- Kuinka paljon näen riskejä näköpiirissä.
- Minkälaisen kurssireaktion huono uutinen aiheuttaisi ja kuinka helposti saisin position myytyä ( onko float matala? ).
- Tekninen näkökulma, onko osake laskussa vai nousussa?
- Kuinka pian uskon osakkeen lähtevän nousuun?
Kaksi osaketta:
1. Sandstorm Gold
Arvometallien rojaltiyhtiö. Yritys on siitä kiinnostavassa vaiheessa, että aikovat tästä lähtien allokoida kaiken vapaan kassavirran omien osakkeiden ostoon. Olettaen, että kullan hinta ja osake eivät nousisi niin edessä olisi vajaan 10 % tuotto per vuosi. Tuota jatkettaisiin niin kauan kunnes yhtiön kasvuprojektit - Glencoren ja SSR:n kaivoksien rakentaminen alkaisi. Siitä hetkestä eteenpäin osakkeeseen alettaisiin hinnoittelemaan kasvua sisään ja näkemys ylivelkaisesta ja paikallaan polkevasta rojaltiyhtiöstä muuttuisi.
Hävettää myöntää, mutta olen alkanut tämän vuoden aikana myös näkemään perusteltuina kultahärkien ajatuksia. Lähinnä se, että keskuspankit yrittävät lisätä jatkuvasti epävarmemmassa maailmassa jotain fyysistä mihin valuutan arvo perustuu + mahdollinen kullan uudelleen arvostaminen Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön taseessa. Varsinkin jälkimmäinen on vähän tuollainen huru-ukon ajatus mutta otan sen mielelläni optiona vastaan.
Haluan tietysti parhaan riski/tuotto suhteen idean ilmaisuun. Paras olisi GDX hajautuksen kannalta, mutta yksittäisissä nimissä on enemmän vipua. Vaikka kaivosyhtiöt nousisivatkin kullan mukana niin lopulta ne aina munaavat jonkin projektin taikka todella pääomaraskas liiketoiminta kärsii inflaation takia. Rojaltiyhtiöt ovat taas rakenteellisesti paljon parempaa liiketoimintaa - aivan päinvastaiset tekijät kuin kaivosyhtiöillä. Niinpä parhaassa tapauksessa yhtiö jatkaa arvon luomista syklin joskus päättyessäkin.
2. Vossloh
Yritys huoltaa ja valmistaa komponentteja rautateille. Jos yhtiön ohjeistusta katsotaan ja uusin yritysosto olisi koko vuoden -25 yhtiön numeroissa näkisin yhtiön tekevän tulosta reilut 90 miljoonaa euroa. Se tarkoittaisi, että yhtiö treidaa P/E 13-14. Arvostus on edelleen viiden vuoden pohjissa - riski pääoman menettämiselle tuntuu vähäiseltä.
Pidän alasta koska investointeja ajavat talouskasvu, kaupungistuminen sekä sen kestävyys. Vahvoja trendejä, mutta ne eivät ole se syy miksi näen yhtiön kiinnostavana sijoituskohteena.
Paljon foorumillakin käsitellyn Saksan infrapaketin suurin yksittäinen kohde on saksalaisen rautatieverkoston laajennus sekä korjaus. Vossloh tulee hyötymään tästä sillä DB on Vosslohin asiakas. Kysymys vain kuuluu kuinka paljon.
Rautatien budjetti oli vuonna -24 oli 17 miljardia. Luin vähän aikaa sitten arvion, että infrapaketin johdosta budjetti tulee olemaan vuositasolla tuplat - 35 miljardin paikkeilla. Vuonna -24 Saksan osuus Vosslohin liikevaihdosta oli yllättävän pieni - 14 %. Paljonko sen osuus tulee kasvamaan jatkossa? Maalaisjärjellä budjetin tuplatessa ainakin 1 % ( ennen 1 % nyt toiset 1 %) budjetista eli 170 milj menisi yhtiölle. Se tarkoittaisi 10 % liikevaihdon kasvua ja vähän reilumpaa tuloskasvua. Mutta mitä jos se on enemmän? Positiivisille yllätyksille on tilaa.
Toki saan sotkettua tähänkin kyllä jonkin teeman. Tällä hetkellä rahaa pakenee Yhdysvaltojen markkinoilta nykyisen hallituksen ajaman talouspolitiikan johdosta. Jos olisin rahaston hoitaja ja miettisin missä maassa on tällä hetkellä parhaat taloudelliset voimavarat sekä toimiva poliittinen järjestelmä painottaisin Saksaa. Niinpä paikalliset osakkeet - tarkkaan ottaen niiden arvostukset voisivat hyötyä kysynnän kasvusta. Matalamman kasvun ympäristössä yhtiöistä mitkä kasvavat maksetaan todennäköisesti myös mielellään.
8. Millainen osakepoimintaprosessi sinulla on askel askeleelta?
Löydän uusia ideoita kolmella tavalla. Saattaa olla, että kohtaan sattumalta jotain kiinnostavaa tai etsin jotain tietynlaista - tapaa hyötyä jostain tapahtumasta. Ensin, käymällä läpi erilaisia sijoitusideoita esittäviä palveluja. Parhaita ovat mielestäni:
Value investors club
Substack
Seeking alpha. Laatu on heikentynyt aika paljon joten en enää käytä palvelua.
Inderes
Toiseksi sosiaalinen media:
Twitter sekä Spotify. Twitteri oli vielä vuosi sitten paras kaikista työkaluista. Sen lisäksi, että siellä pääsee keskustelemaan ja lukemaan aloista joista on kiinnostunut niin algorytmi syötti minulle toistolla todella kiinnostavia pitchejä joita alkaa tutkia. Valitettavasti algorytmi on alkanut muuttumaan edellisen vuoden aikana ja välissä tulee kaikenlaista mädätystä.
Spotifyissa on paljon podkasteja jotka käsittelevät erilaisia aihealueita sijoittamisen ympärillä, mutta vain muutamia joissa käsitellään ideoita joita voi laittaa käytäntöön.
Yet Another Value on erään rahastonhoitajan luotsaama ideoiden esittely podi. 9/10 pommeja, mutta joukossa timantteja.
Toinen on Value Hive jossa esitellään silloin tällöin myös yksittäisiä ideoita.
Vielä on mainittava Macro trading floor jossa käsitellään nimenomaan makrotalouden tapahtumista juontuvia treidejä. Jos taloudessa on tapahtumassa suuria liikkeitä niin täällä todennäköisesti keskustellaan miten siitä voisi hyötyä.
Kolmanneksi screenerit. Käytän kahta erilaista työkalua. Yahoo financea sekä Koyfiniä. Vaikka niihin laittaisi samat parametrit niin ne näyttävät vähän erilaisia tuloksia. Pidän Koyfinin käyttöliittymästä enemmän. Viimeaikoina olen alkanut käyttämään myös tekoälyä hyväkseni. Chat gpt tarjoaa tunnetumpia yhtiöitä, mutta GoThematicin työkalu näyttää myös pienyhtiöitä.
Jos saan tulokseksi joukon yhtiöitä niin alan käymään niitä pintapuolisesti läpi nopealla syötöllä. katson yahoo financesta ensin selityksen mitä yhtiö tekee, sitten marginaalit ja kassavirran tuoton. Katson nimenomaan nettotuloksen + poistot ja arvonalentumiset - capex. Käytän capexin arvona edellisen 5 vuoden keskiarvoa. Tästä saan FCF:n, vapaan kassavirran. Mielestäni tämä on paras työkalu kuvaamaan yhtiön kassavirran tuottokykyä. Jos katsoo P/E tai tai päinvastoin käyttökatteen näkökulmasta niin saa usein väärän kuvan. Jos yhtiön pitää rakentaa jokin tehdas uusiksi lähivuosina niin saan sen ottamalla huomioon kurottua E:n, EBITDA:n ja FCF:n välisen kuilun umpeen. Todettakoon, että tuon lähestymistavan takia finanssiyhtiöt ovat poissa osaamisalueestani.
Seuraavaksi katson EV/FCF. Jos kyseessä on tappiollinen kasvuyhtiö käytän työkaluna EV/GP. Näin saan käsityksen arvostuksesta. katson myös osakkeen graafin nopeasti läpi. Jos yhtiön osake on noussut huomattavasti viimeaikoina se herättää kiinnostukseni. Silloin katson myös viimeaikaiset uutiset ja onko siellä tapahtunut jotain mitä markkina ei ole mahdollisesti ehtinyt hinnoittelemaan.
Jos kiinnostukseni on edelleen tallella alan tutkimaan tuota yksittäistä osaketta. Ensin esitykset ja sen jälkeen viimeisimmät kvartaalit. Haluan nähdä, että yhtiö kasvaa ja mielellään kiihtyvästi. En tarvitse mitään hyperkasvajia, mutta jos minun pitäisi valita yksi mantra se olisi “etsi kasvua”. Monta arvo-ansaa olisi jäänyt välistä.
Jos en ole vieläkään kääntynyt pois niin seuraavaksi katson vuosiraportit läpi sekä yhtiön taseen. Lähinnä minua kiinnostaa siellä onko yhtiöllä velkaa mitä pitää rahoittaa lähiaikoina ja paljonko velkaa on kokonaisuudessaan.
Ellei kyseessä ole syklinen yhtiö niin viimeiseksi teen yksinkertaisen diskontatun kassavirta laskelman. Olen siinä aika konservatiivinen ja tarkoitukseni on lähinnä esittää ymmärrettävään ja yksinkertaiseen muotoon mitä olen juuri lukenut. Jos näen käyvän arvon olevan korkeammalla ja liiketoimintamarkkinan olevan tasaista tai suotuisaa niin alan miettimään osakkeen ostoa. Muuten seurantalistalle.
Tässä kohtaa käytän yksinkertaista teknistä analyysiä. Onko osake 50 päivän liukuvan keskiarvon päällä ja onko RSI neutraali? Onko osake vaakaliidossa vai nouseva? Positiota avattaessa en tartu putoaviin puukkoihin ja olemassa olevia lisäilen erittäin maltillisesti kun näen osakkeen lähtevän laskutrendiin. Ostan mieluimmin osaketta sen noustua 10 % hyvän kvartaalin jälkeen kuin laskettua 20 % huonon jälkeen. Kaiken ytimessä on käypä arvo, mutta se, että yhtiön osake nousee hyviin uutisiin tarkoittaa, että muut markkinan osanottajat välittävät. Vain harvoin rakennan ison position kerralla. Silloin minulla pitää olla todella suuri vakaumus. Aloitus positio vaihtelee tapauksesta riippuen 2 % - 10 % välillä.
9. Kerro kolme parasta puolta itsessäsi sijoittajana, ja mikä on mielestäsi tärkein kehittämisen kohteesi sijoittajana?
Itsensä kehuminen on suomalaiselle vaikeaa, mutta yritän. Työmoraalini on aika korkea. Minulle ei ole ongelma perehtyä johonkin yhtiöön kellon ympäri. Toki siihen vaikuttaa se, että aidosti nautin lajista ja ei ole mitään parempaa kuin käydä suuri määrä toivottomalta tuntuvia keissejä läpi ja löytää se yksi jossa on potentiaalia.
Pystyn muuttamaan mielipidettäni aika nopeasti ja taistelemaan heurestiikkoja ja tunteitani vastaan. Tarkoitukseni ei ole fanittaa osaketta vaan tehdä rahaa.
Volatiteetin sietäminen. Tämä on jotain minkä olen vasta äskettäin alkanut taitamaan. Vielä vuosi sitten 5 % lasku tai nousu salkussa päivän sisään tuntui vastenmieliseltä. Nyt olen kuitenkin saanut jonkin mentaalisen jarrun pois päältä ja kykenen ottamaan suurempia positioita ja sietämään niiden mukana tulevaa volatiteettiä. Reilut pari vuotta taustalla pitämäni backtest puhuu sen puolesta, että olisin tehnyt paljon parempia tuottoja jos olisin keskittänyt enemmän.
Kehitettävää minulla on pitkäjänteisyydessä sekä käsien päällä istumisessa. Huvittavaa kyllä ne ideat joiden olen nähnyt alkavan toimimaan 2-3 vuoden päästä ovat usein tuottaneet vuoden aikajänteellä paremmin kuin ne ideat joiden olen ajatellut alkavan toimimaan vuoden sisään. Pitäisi olla ok sen kanssa että mitään ei tapahdu vähään aikaan sekä hyvissäkin keisseissä on suuriakin korjausliikkeitä vuosia kestävissä nousutrendeissä. Tuota olen pyrkinyt varsinkin kehittämään viimeaikoina.
Toinen on tosiaan tuo käsien päällä istuminen. Olen tehnyt paljon typeriä myyntejä, myös joitain typeriä ostoja mutta lähinnä myyntejä. Sen sijaan, että myisin kaiken olen nyt alkanut tekemään pienempiä liikkeitä. Esim position puolittamisella on jo huomattava vaikutus. Koska käyn aika monenlaisia yhtiöitä läpi niin aina löytyy joku kiinnostava idea. Pitäisi kuitenkin keskittyä vain niihin parhaisiin ja loppu aika olla tekemästä mitään. Tuon seurauksesta tyypillinen vuosi itselleni on se, että teen keväällä korkeat tuotot, lasken niitä keskinkertaisilla sijoituksilla ja vuoden lopussa on taas muutama hyvä jolla voitan indeksit.
10. Mitkä ovat sinusta kolme aliarvostetuinta arvostuskerrointa? Perustele valintasi.
1. EV/FCF mainitsemistani syistä, mutta myös siksi, että se kertoo kuinka lähellä kassavirrat ovat. Olen kuullut useamman idean kuinka jokin pääomaraskas yhtiö on käyttökatteen perusteella edullinen, mutta kun katson kassavirtalaskelmaa niin vuodesta toiseen kaikki kassavirta on mennyt investointeihin. Laittamalla keskimääräisen vuosittaisen kassavirran tuottokyvyn DCF:n EV/EBITDA 8 kemikaaliyhtiö saattaa olla yhtä kallis tai kalliimpi kuin EV/EBITDA 18 treidaava softa yhtiö kun katsot ihan vain kassavirran tuottokykyä. Mielestäni tuo on eräs asia missä vanhan ajan arvo-sijoittajat menevät nykyisin pahasti pieleen.
2. P/FCF. Fuskaanko tällä? Ehkä vähän. Vapaan kassavirran tuottokyvyn suhteuttaminen markkina-arvoon nähdään se, että paljonko yhtälössä markkina-arvo +/- velat annetaan arvoa omalle pääomalle. Se on erinomainen työkalu velkaisten yhtiöiden tarkasteluun.
Oletaan, että yhtiön EV - yritysarvo koostuu 10 € markkina-arvosta sekä 20 € velasta. Eli EV on 10 € + 20 € =30€. Yhtiö tekee vapaata kassavirtaa 2 € per vuosi. Siis P/FCF 5, mutta EV/FCF 15.
Velan määrä pelottaa sijoittajia. Sinulla on kuitenkin näkemys, että jokin tulee muuttumaan. Ehkä korot laskevat tai yhtiön tulos kasvaa. yhtiö tekeekin nyt 5 € kassavirtaa ja maksaa seuraavan neljän vuoden aikana kaiken velkansa pois. EV ei muutu mihinkään mutta markkin-arvo täyttää velan ennen pitämän paikan. Niinpä osake on siis noussut 500 %, mutta koska näkemys velkaisesta yhtiöstä on poistunut ja tulos on kasvanut yhtiö treidaakin jatkossa myös korkeammalla kertoimella… Riski/tuotto suhde on korkea molempiin suuntiin.
Olen todennut, että kyseinen lähestymisapa sopii vakaisiin liiketoimintoihin jotka ovat ottaneet sijoittajien mielestä liikaa velkaa. Esimerkiksi hautaustoimistoihin tai rojaltiyhtiöihin.
3. EV/GP koska kertoimella löytää myös tappiolliset yhtiöt. Hyvä työkalu korkean myyntikatteen omaavien yhtiöiden seulontaan.
11. Olet kirjoitellut viime aikoina paljon saksalaisosakkeista, mikä sinua tällä hetkellä erityisesti niissä kiinnostaa? Jos sinun pitäisi valita kolme tietolähdettä saksalaisosakkeiden tutkimiseen, mitkä valitsisit ja miksi?
Maaliskuun alussa Saksan hallitus ilmoitti infra-paketin ja velkajarrun heivaamisen muodossa, että he aikovat heittää valituille sektoreille aivan jäätävän määrän rahaa. On helppoa alkaa tekemään tutkimusta yhtiöistä kun valtio ilmoittaa, että näillä osa-alueilla tulee olemaan kasvua. Koska saksalaiset osakkeet ovat olleet arvoansoja edelliset vuodet arvostukset eivät olleet pahat vaikka moni osake olikin noussut pohjista jo 20-50 %.
Tarkentaisin kysymystä ehkä sen verran, että olen kiinnostunut enimmäkseen infrapaketista hyötyvistä osakkeista. Sen puolesta vetoa lyöminen tuntuu paljon helpommalta kuin talouden piristymisestä. Toisaalta elvyttävä finanssipolitiikka vaikuttaa aika nopeasti tukien kuluttajaluottamusta ja aktiviteettiä, mutta toisaalta tulleilla ja Yhdysvaltojen kiristävällä finanssipolitiikalla saattaa olla vastakkainen vaikutus.
Valitettavasti vastaukseni koskien saksalaisia tietolähteitä on aika huono. Käytin yhtiöiden tutkimiseen samaa lähestymistapaa kuin yleisesti ottaen. Ekstra paljon manuaalista työtä sekä kahvia kylläkin.