Alokas haastattelee

[Sijoittaja-alokas]

140. Arimatti Alhanko, OSA 1/2

Arimatti on kokenut ja kansainvälisestikin suuntautunut sijoittaja, jossa yhdistyy poikkeuksellisen hyvää analyyttista tarkkuutta ja myös laajempaan kokonaisvaltaista ymmärrystä osakemarkkinoista ja yhtiöistä. Hän on harvinaisen innostunut numeroista ja Excel-taulukoista, mutta ei hän jää kuitenkaan kiinni pelkkiin lukuihin – hän osaa tarkastella sijoituskohteita kokonaisvaltaisen analyyttisesti.

Arimatin kirjoituksia luetaan hyvin tarkkaan ja aika paljon tulee kuultua sekä huomattua, että Suomen sijoituspiireissä seurataan hyvin mielellään hänen ajatuksiaan ja kommenttejaan… ja miksei monet varmaan ulkomaillakin.

On niin monia syitä, miksi halusin hänet haastateltavakseni, mutta hänen osaamisensa sekä tietämyksensä että asenteensa olivat hyvin tärkeässä roolissa siinä, miksi halusin haastatella juuri häntä. Ja mitä nyt Arimatin kanssa olen privana jutellut, niin hän on harvinaisen mukava herrasmies.

1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Olen 39-vuotias Espoossa asuva kolmen lapsen isä. Vaimoni on skånelainen, ei ruotsalainen. Olen täysi sijoitus- ja urheiluhullu. Aloitin sijoittamisen 26 vuotta sitten ja 6-vuotiaana aloin kirjoittaa hiihto-, mäkihyppy-, uinti- ja tennistuloksia vihkoon. Rakastan numeroita ja Exceleitä mutta tykkään myös olla sosiaalinen.

2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat – ainakaan ”sijoitusskenessä” sinusta tietävät.

1. Joskus ihmettelen, miten oikein päädyn tällaisiin tilanteisiin elämässä. Kesäkuussa olen menossa tapaamaan Hassania Lundiin. Vaimoni kaveri tuntee hänet, ja hän oli kysynyt, kiinnostaisiko minua lukea ruotsinkielisiä uutisia hänen kanavalleen. Olen suomalainen, en edes suomenruotsalainen.
2. Jos käyn kaupassa autolla, pysäköin autoni parkkipaikalla mahdollisimman kauas. Ehkä tämä johtuu osittain siitä kun minulla todettiin Luxemburgin unilabrassa levottomat jalat syndrooma. Oikeasti pitkät lennot ovat täyttä tuskaa, käytäväpaikka on must. No, en muutenkaan ole koskaan ymmärtänyt miksi auto pitää pysäköidä oven eteen pieneen koloon jos vähän kauempana on 20 paikkaa täysin vapaana. Tietysti jos on liikuntarajoitteita, asia on eri.
3. Monet ovat kutsuneet minua diplomaatiksi ja kohteliaaksi. Äitini ajatteli pitkään että minusta tulee diplomaatti. En ole koskaan riidellyt kotona. En ymmärrä selkään puukottajia. Olen tullut aina kaikkien kollegojen kanssa toimeen. Ehkä tämä johtuu siitä kun vaarini veli Erkki Alhanko teki pitkän uran diplomaattina Kolumbiassa. Mitä tulee kohteliaisuuteen, en vain pysty mennä ovesta ensin jos joku muu on lähellä. Piiloudun vaikka oven taakse että saan pitää oven auki. Tämän sai herrasmiehet huomata myös Lontoossa.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Urheilu sekä penkkiurheilu ovat aina olleet lähellä sydäntä. Olen seurannut enemmän tai vähemmän kaikkia urheilulajeja pienestä pitäen. Pienenä kesät meni tv:n ääressä yleisurheilua, fudista, uintia, tennistä, ranskan ympäriajoa ja snookeria seuratessa. Lancen ja Ullrichin mäkietappitaisteluja on ikävä (vaikkakin molemmat tosin kärähtivät myöhemmin). Talvella puolestaan kulutin sohvaa hiihdon, ampumahiihdon, yhdistetyn, mäkihypyn ja alppihiihdon parissa. Myllylän ja Smirnovin väliaikoja miesten viideltäkympiltä löytyy vihosta. Voi niitä aikoja kun Eurosport oli vielä ilmainen En kuitenkaan itse pelannut kuin tennistä. Äitini oli kolmen lapsen yksinhuoltaja eikä meillä ollut varaa urheiluun eikä myöskään autoa. Vaarini veli maksoi tenniskertani. Iso kiitos hänelle.

Tykkään myös lukea paljon ja ylipäätään oppia uusia asioita. Uskon, että Munger eli 99-vuotiaaksi juuri siksi, koska hän halusi jatkuvasti oppia uusia asioita ja piti aivonsa jatkuvasti liikkeessä. Sama pätee 94-vuotiaaseen Buffettiin. Suosikkikirjani eri elämän osa-alueilta ovat:

1. Sijoittaminen – Peter Lynch: One Up on Wall Street
2. Sijoittaminen & elämä – Morgan Housel: Same as Ever
3. Maailman kehitys – Steven Pinker: Enlightenment Now
4. Liikunta ja hyvinvointi – Aki Hintsa: Voittamisen anatomia
5. Ravinto ja terveys – Darin Olien: Superlife

Hintsa sai minut kävelemään ja Darin syömään minut terveellisemmin.

Viimeisin lukemani kirja?
Alexander Stubb & Karo Hämäläinen. Ostin sen Helsinki-Vantaan lentokentältä 31.5 ja luin lähes yhdellä hengityksellä – lennolla ja Berliinissä 31.5.–1.6. Opettavainen ja viihdyttävä teos, josta huokuu aivan valtava energisyys. Kirja sai yksinkertaisesti hyvälle tuulelle. Niin hyvälle, että heti lukemisen jälkeen painelin juoksumatolle 40 minuutiksi – vaikken ihan Haile Gebrselassien 24 km/h -juoksumattovauhtiin yltänytkään. Alex, jos satut tämän näkemään: käydäänkö tunnin lenkillä?

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Lapseni ovat tehokkain unilääke, jonka tiedän. Luen tyttärelleni joko Pipsa Possua, Mikko Mallikasta tai keittokirjaa ja nukahdan hänen kanssaan kun sammutan valot. Tai sitten jos laitan pojat nukkumaan, 32-sivun Aku Ankka tekee ihmeitä. Nukun useimmiten 3x 1,5 tunnin unisyklin ja herään usein klo 02-03. Olen taistellut uneni kanssa läpi elämäni mutta 4,5h tuntuu riittävän hyvin. Ani harvoin otan vielä 30 min nokoset ennen kuin lapset heräävät. Olisi kiva jos edes joskus pystyisin nukkua 3h putkeen. Joskus nukuin kuukauden ajan 1-2h yössä ja kävelin zombiena koulun käytävillä. Ei näin. Matthew Walkerin unea käsittelevä kirja on ahdistava henkilölle, joka ei osaa nukkua. Ehkä unen vähyys on aiheuttanut sen että en muista mitään yksityiskohtia etelän matkoista vaikka kaverini muistavat. Toisaalta muistan kaikki firmoihin liittyvät asiat. Ehkä se liittyy vain kiinnostuksen kohteisiini?

Herään siis useimmiten klo 02-03. Aloitan aamuni Ehrmannin rahkalla johon laitan sekaan kourallisen pähkinöitä ja Fazerin Alku kauramuroja. Väillä myös banaanin. Talvella laitan tv:n päälle ja katson uusintana Yle Areenalta tai SVT playlta hiihtoja tai ampumahiihtoja joita en ole ehtinyt katsoa. Volyymi alhaisella tasolla koska kaikki muut nukkuvat. Kesällä luen kirjaa ja katson markkinauutisia. Ennen minulla oli Bloomberg ja aloitin päiväni sieltä. Nyt voi olla Wall Street Journal tai Financial Times tai CNBC Markets. Inderes- foorumilla tulee myös käytyä ja X:ssä. Jos jotkut mielenkiintoiset firmat ovat raportoineet Jenkkien sulkemisen jälkeen, luen läpi raportit. En kuitenkaan mene yläkertaan koneelle enkä laita lukuja Exceliin jotten herätä lapsia. Pysyn alakerrassa.

Jos vahtivuorossa on pojat niin he nukkuvat lähes aina ilman heräämistä aamuun asti. Tällöin voin käydä lyhyellä kävelyllä klo 05-06 tai välillä menen Fitness 24 Seveniin tekemään 30-45 minuutin treenin. Kesällä minut voi bongata golf rangelta klo 05. Jos vahtivuorossa on 2-vuotias tytär niin en voi oikein lähteä ulos vaikka vaimoni onkin kotona.

Aamulla sitten lapset päiväkotiin ja kouluun ja tämän jälkeen yläkertaan täyttämään Exceleitä ja kuuntelemaan webcasteja. Noin klo 10-10.30 puolen tunnin kävely, lounas klo 12 ja uusi kävely noin klo 14. Harvoin ehdin enää katsoa firmoja klo 15.40 jälkeen kun olen hakenut lapset päiväkodista. Vanhin poikani harrastaa useampaa urheilulajia ja olen yleensä se joka vie hänet treeneihin. Otan myös kaksi pienempää mukaan, ja se on tuttu näky vanhimman pojan sählytreeneissä, että pikkuveli istuu sählykypärä päässä kentän laidalla ja pikkusisko ajaa nuken vaunuja. Illalla sitten perusiltarutiinit ja nukahdan taas lasten kanssa. Tältä näyttää tavallinen arkipäiväni silloin, kun minulla ei ole päivätyötä tai toimistoa, jonne suunnata.

5. Millainen olet sijoittajana?

Kuten moni Inderes- foorumilla on ehkä huomannut, rakastan numeroita ja Exceleitä. Tiedän monia salkunhoitajia, jotka lukevat analyysia, eivät laita firmojen numeroita ollenkaan Exceliin, ja tekevät sijoitukset analyysien ja kerttyneen kokemuksen perusteella. Itse en kuitenkaan pysty sijoittamaan mihinkään yhtiöön ennen kuin olen käynyt sen luvut läpi vuosien ajalta. Haluan ymmärtää esimerkiksi, miksi vapaa kassavirta dippasi vuonna 2018. Ilman numeroita en näe kokonaiskuvaa.

Sanoisin, että tämä on sekä vahvuus että heikkous. Vahvuus siksi, että kun minulla on yrityksen historialliset luvut Excelissä, ymmärrän todennäköisesti yhtiön liiketoimintaa syvällisemmin kuin keskivertosijoittaja. Pystyn myös seuraamaan firman kehitystä paremmin. Tästä on myös hyötyä, kun juttelen firman johdon kanssa. Olen aika usein saanut kuulla yrityksen johdolta, että tunnen firman melkein paremmin kuin he itse.

Toisaalta firmojen tutkiminen vie paljon enemmän aikaa. Jos prosessi olisi nopeampi niin ehtisin perehtyä useampaan firmaan ja sijoitusvaihtoehtoja olisi enemmän. Ennen rakensin jokaisesta firmasta DCF:n mutta tämä on lopulta aika turhaa. Kuitenkin yhden parametrin muuttaminen muuttaa firman DCF arvoa erittäinkin paljon. Välillä on kuitenkin ihan kiva katsoa millä eri parametreilla päästään firman nykyiseen arvoon.

Seuraan pääasiassa pohjoismaisia firmoja mutta myös globaaleja laatuyhtiöitä. Laatuyhtiöllä tarkoitan firmaa, joka on pystynyt osoittamaan kannattavaa kasvua jo pidemmän aikaa, ja jolla on erittäin vahva markkina-asema joka suojaa kilpailulta. Tällöin pääoman tuotot ovat jo pidemmän aikaa pysyneet hyvällä tasolla. Buffett puhuu economic moateista, jotka voivat koostua patenteista/brändistä (esim. Cokis), skaalaeduista (esim. Compass Group/Sodexo), siitä että tuote on vaikea vaihtaa toiseen (esim. Transdigm) tai ihan vain verkostovaikutuksista (esim. Amazon). Kohdassa seitsemän olen maininnut pari esimerkkiä. En ikinä pystyisi sijoittamaan esimerkiksi Outokumpuun, sillä sen tulos heittelee sinne sun tänne ja joka toinen vuosi tulos on tappiollinen. Ehkä vähän kärjistäen.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Huh, onpa laaja kysymys. Yritän pitää vastauksen niin lyhyenä kuin pystyn

Tein ensimmäisen sijoituksen 26 vuotta sitten. Olin 13-vuotias ja tiskasin astioita kreikkalaisessa ravintola Rodoksessa. Itse asiassa välillä tarjoilin ja kerran vahingossa kaadoin tomaattikeitot asiakkaan valkoiselle kauluspaidalle. Olin vielä sen verran nuori, että menin shokkiin ja poistuin vain keittiön puolelle. Olen monta kertaa jäänyt harmittelemaan etten pyytänyt asiakkaalta anteeksi. Jos kyseinen asiakas sattuu joskus lukemaan tämän: anteeksi

Joka tapauksessa, ostin kesätyörahoilla Keskon osakkeita. Vaarini oli Keskon kauppias. Minulla ei ollut sijoitusfilosofiaa enkä todellakaan laittanut lukuja Exceliin vaan tämä meni ihan vaarini vuoksi. 13-vuotiaasta asti olen tehnyt joka vuosi töitä, ja niistä rahoista osan olen sijoittanut. Tiskausta, McDonaldsia, ABC:n viikonloppuyövuoroja, Tikkurilassa maalipurkkien nostelua, tennisvalmentajan tehtäviä. En ikinä unohda sitä kokemusta, kun olin Herttoniemen Mäkin iltavuorossa yksin keittiön puolella kun pari muuta jäi pois. Jokainen sekunti piti optimoida Kaikenlaista sitä on tullut tehtyä. Osittain tämä johtui varmasti siitä, että pienenä meillä oli aina taloudellisesti tiukkaa. Muistaakseni maksoin myös äidilleni vuokraa mutta en muista minkä ikäisenä ja kuinka usein.

Finanssikriisi tuli. Opiskelin DI- tutkintoa mutta rahoitusala ja sijoittaminen kiinnosti koko ajan enemmän ja enemmän. Salkkuni arvo putosi nopeasti ja halusin ymmärtää paremmin mikä liikuttaa salkkuni omistusten arvoa. Muistan vuoden 2009 erittäin hyvin eikä se koskaan tuntunut siltä, että markkinapohja saavutettaisiin maaliskuussa 2009. Itse ainakin ajattelin, että no taas tulee vain pieni pomppu ylöspäin ja sitten taas jatketaan alas. Sijoittajasentimentti oli synkkä. Vietin paljon aikaa Kauppalehden foorumilla, ja luin jokaikisen Prudent Bearin- kirjoituksen. Muistan ikuisesti “UPM hyvä sijoitus kympillä”- ketjun. Jos olisin toiminut finanssikriisissä kuten Prudent Bear niin tuotot olisivat olleet paljon parempia Tein myös paljon todella tyhmiä sijoituksia. Jostakin bongasin muun muassa International Stem Cell Corporationin ja hetkessä kurssi pinkaisi ylös kunnes sitten tuli alas. Poltin myös näppini China Sky One Medicalissa. Enhän mä oikeasti edes ymmärtänyt mitä nämä firmat teki

Finanssikriisin jälkeen valmistuin DI:ksi, tein energiakonsultin hommia ja jatkoin KTM- tutkintoon. Osinkosijoittaminen kiinnosti jatkuvasti enemmän ja enemmän. Vietin todella paljon aikaa https://www.dividendgrowthinvestor.com/ sivustolla ja ostelin samoja firmoja kuin tämä kaveri. Firmoja jotka olivat kasvattaneet osinkoja pitkään. Salkusta löytyi Mäkkiä, Cokista, Pepsiä, Chubbia, Bectonia, Medtronia, ADP:ta ja niin edelleen. Perehdyin näihin firmoihin jollakin tasolla mutta en läheskään yhtä hyvin kuin perehdyn firmoihin tänä päivänä.

Vuonna 2013 pääsin Lontooseen treidaamaan. Pääasiassa Saksan 5-vuotista (Bobl) ja 10-vuotista (Bund) mutta myös Schatzia, Gilttiä ja Jenkkien 10-vuotista tuli seurattua. Asuin nykyisen vaimoni kanssa kesällä 2013 New Yorkissa ja mietimme mitä tehdään jatkossa. Molemmilla oli voimakas kansainvälinen tausta, ja pidimme ovet avoimina. Lähetin hakupapereita eri maihin. Lopulta minut hyväksyttiin Lontooseen treideriohjelmaan, ja vaimo lähti Ruotsiin töihin.

Pari vuotta tuli lenneltyä vuorotellen viikonloppuisin. Treidaus oli hyvin erilaista mitä olin tehnyt omalla salkulla, ja ne pari vuotta oli aika hullua aikaa. Firman partneri istui vieressä ja huusi naama punaisena, kun välillä tuli huonoja päiviä. Välillä upotti päänsä roskakoriin. Kaveri oli nelikymppinen mutta näytti paljon vanhemmalta. Rahaa oli tullut mutta työ oli vaatinut myös veronsa. Trading floorin ikkunoita ei saanut auki ettei mitään vakavaa pääsisi tapahtumaan…Meidän positiot oli yleensä max 5-10 minuuttia, ja päivät olivat hyvin stressaavia. Kovaäänisistä tuli makrouutisia ja Jenkkien Non-Farm Payrolls- luvut tulivat tutuiksi. Tällä tyylillä partnerit olivat tehneet paljon rahaa ennen finanssikriisiä mutta algot veivät koko ajan isomman ja isomman siivun. Meidän treidaus oli siis täysin manuaalista. Olin siellä parin vuoden ajan ja saavutin itse asiassa joka kuukausi positiivisen tuloksen mutta duuni ei todellakaan tuntunut sellaiselta, jota olisin jaksanut pitkään. En ikinä unohda suurinta treideriä, joka oli jo kolmeen kertaan menettänyt käytännössä koko omaisuutensa. Hänellä oli niin isot positiot että liikutti yksin koko Schatzin markkinaa. Oli muuten ikävä kaveri, kuseksi aina vessan lattialle. Ei tervehtinyt ketään. Mutta teki partnereille rahaa.

Sieltä siirryin Tukholmaan Nordea Marketsille analyytikoksi. Ei enää tarvinnut lennellä. Haastattelukierroksen viimeinen vaihe oli kahvilassa ruotsiksi ja olin harjoitellut ulkoa joitakin kysymyksiä. Vastaukset olivat lyhyitä. En osannut oikeasti ruotsia ja vaimoni kanssa kommunikointi oli 100% englanniksi. No, monen kierroksen jälkeen sain kuitenkin paikan.

Alku oli rankkaa, kun kaikki muut olivat ruotsalaisia. Eri aksentteja. Lounaspöydässä olin aika hiljainen. Päätin vaimoni kanssa yrittää vaihtaa kotikielen ruotsiksi ja siinä onnistuimme. Tein vain mielettömän pitkiä päiviä. Aamupala tarjottiin ilmaiseksi jos tulit toimistolle ennen klo 7.30. Illallisen sai, jos istui yli klo 19.30. Useimmat viikonlopuista meni toimistolla kun tein esityksiä kokeneemmille tyypeille, otin omia firmoja seurantaan ja olin mukana IPOissa. Juniorikollegani teki 13 viikonloppua putkeen ilman taukoa. Keväällä 2017 tein 85-100 tuntista viikkoa. Aamulla lähdin töihin ennen kuin vaimoni heräsi ja tulin kotiin kun vaimoni oli menossa nukkumaan. Välilä ensimmäisellä aamujunalla koska Lundinin perheen firmat oli myös listattu rapakon toisella puolen, ja raportit tuli ulos Jenkkimarkkinan sulkeutumisen jälkeen.

Koska nukuin jo muutenkin vähän niin tällöin myös osakkeet ja numerot pyörivät kaiket yöt mielessä. Välillä olin loppu. Päädyin myös sairaalaan kun istuin sohvalla vaimoni kanssa ja yhtäkkiä, sydän alkoi lyödä ympäri kehoa. Oikeasti näki paidan läpi kun iski välillä alhaalla, välillä ylhäällä. Vasen ja oikea. Tottakai vähän pelotti kun ihmettelin mikä juttu tämä on. Otin parin päivän breikin. Hyvä ruoka, lepo, ja treenaaminen. Niillä pääsee pitkälle. Mulla on ollut jo pienempänä ongelmana se että teen kaiken täysillä. Ehkä vähän liiankin. Kouluun menin vaikka olin 39 asteen kuumeessa. Otin vain buranaa aamulla. Kerran kävi tosin niin että äitini soitti koulun rehtorille ja sanoi että pojallani on korkea kuume ja hänet pitää lähettää kotiin. Olihan se noloa. Eikä myöskään reilua muita kohtaan etten tartuta. En vain halunnut jäädä mistään jälkeen. Lasten ansiosta elämäni on kuitenkin nykyään paljon paremmin balanssissa.

Nyt vastaus on jo niin pitkä että eihän tätä kukaan jaksa lukea. Tämän jälkeen olen sitten tehnyt salkunhoito- ja analyysihommia, ollut family officessa tekemässä privapuolen sijoituksia ja varmasti monet tietävät myös Coeus- tarinan. Vuosien aikana on sattunut ja tapahtunut mutta joka kerta ollaan aina yhtä kokemusta rikkaampana. Joitakin päätöksiä olisi voinut tehdä elämässä toisin mutta turha sitä on jossitella. Historiaa ei pysty muuttamaan. Tulevaisuus ratkaisee.

7. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun pitäisi nostaa kahden salkkusi osakkeen osuutta 20 prosenttiin (per yhtiö) ja sinun pitäisi holdata niitä viisi vuotta, mitkä valitsisit ja miksi?

Salkkuni koostuu suorista osakesijoituksista ja ETF:istä. Salkusta löytyy pohjoismaisia firmoja mutta myös Jenkkifirmoja. Mitä tulee ETF:iin niin perus iShares MSCI World, Eurooppa jne. Nordnetin superrahastot vai ovatko ne nykyään indeksirahastoja ovat myös jees.

Paha kysymys. Ehkä Booking Holdings ja Mastercard.

Nämä luvut tulevat päästä muistaakseni (perustuen vanhoihin elevator pitcheihin ) online travel markkina on noin 640 miljardin dollarin kokoinen. Booking on ylivoimainen johtaja markkinalla, joka on pitkään koronavuosia lukuunottamatta kasvanut yli 5% vuodessa. Booking.com sivustolla käy noin 550 miljoonaa ihmistä kuukaudessa – kolme kertaa enemmän kuin Tripadvisorin. Valuaatio on jotain 20x EV/EBIT luokkaa ja koska kassakonversio on hyvä niin EV/FCF on suunnilleen sama. Tämä tarkoittaa siis 5% kassavirtatuottoa plus kasvu siihen päälle. Vaikea nähdä, että viiden vuoden päästä joku olisi vallannut firman markkina-asemia. Ehkä nykyisessä makrotilanteessa on myös positiivista se kun Bookingin liikevaihdosta ainoastaan 13% tulee Jenkeistä kun taas Expedialla vastaava luku taitaa olla 70% luokkaa.

Jos Booking on johtava peluri online travel markkinalla niin Mastercard jakaa pitkälti Visan kanssa maksuliikennemarkkinan. Muistaakseni vuonna 2016 edelleen noin 60% kaikista maksuista suoritettiin käteisellä jos Kiinaa ei lasketa mukaan. Vuonna 2021 luku oli pudonnut 45 prosenttiin. Edelleen tämä luku putoaa prosenttiyksikön kaksi vuodessa mutta silti käteisen määrä kasvaa. Elektroninen maksaminen kasvaa vain nopeammin. Mastercardin kohdalla on myös positiivista se, että heidän value-added services segmentin ratkaisut kasvavat perusbisnestä nopeammin. Cyber & Intelligence, Data ja muut. Vapaa kassavirtatuotto taitaa tänä päivänä olla vain 3% tasoa, joka on matala omaan makuuni mutta kasvun pitäisi olla karkeasti 10% vuodessa. En näe mitään syytä miksi Mastercard ja Visa ei jakaisi markkinaa edelleen viiden vuoden päästä.

8. Miten seuraat sinun jo salkussasi olevia yhtiötä?

Yritän vastata tähän lyhyemmin. Osavuosikatsausten yhteydessä luen raportin, päivitän Excelin, kuuntelen webcastin ja kirjoitan tärkeimmät kommentit ylös. Aiemmin minulla oli pääsy kaikkien isojen poikien analyysiin kuten Morgan Stanley, Goldman Sachs, UBS, Kepler jne, ja tällöin tuli myös luettua heidän analyysia. Lisäksi Blommalta tuli seurattua tarkemmin firma- ja toimialakohtaista uutisvirtaa. Jos minulle tulee mieleen joitain kysymyksiä niin yritän olla firmaan yhteydessä. Aika usein kuitenkin isojen globaalien yhtiöiden tapauksessa minulla on ainoastaan access IR:ään eikä rehellisesti sanottuna niistä keskusteluista ole mitään iloa. Välillä tietysti keskustelen myös muiden omistajien kanssa firmoista. TIKRistä löytyy paljon seurantalistoja. Alla esimerkki:

9. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?

Ennen kun minulla oli Blomma käytössä, olin rakentanut Excelit niin, että pelkkä tickerin vaihtaminen toi sekunneissa haluamani firman historiadatan näkyviin. Tai no kaikkea dataa ei löydy Blommalta mutta tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman tärkeimmät erät. Tämä auttoi omasta mielestäni aika paljon screenauksessa ja jätin suosiolla pois firmat, joiden tulos on ailahdellut voimakkaasti vuosien saatossa. Kun luin jostain firmasta, sain nopeasti näkyviin koko historiadatan ja pystyin muodostamaan ensivaikutelman lukujen valossa melkein heti. Nykyään tämä prosessi on hitaampi.

Tällä hetkellä, jos jokin firma vaikuttaa mielenkiintoiselta, aloitan lukemalla viimeisimmän osavuosikatsauksen ja vuosikertomuksen. Jos kiinnostus säilyy, lataan kaikki vanhat raportit koneelle ja alan syöttää lukuja Exceliin. Käytän esimerkiksi TIKRiä, jossa on paljon historiadataa mutta kyllä firmasta saa ihan eri käsityksen, kun lukee mistä komponenteista kasvu koostuu ja mitkä segmentit kasvavat nopeiten ja minkä vuoksi. Esimerkiksi jos tarkastelisin Ferrarin lukuja pelkästään Blomman tai TIKRin kautta, en saisi kunnollista käsitystä siitä, tuleeko kasvu volyymin tai keskimääräisen hinnan nousun kautta.

Kun historialliset luvut on syötetty Exceliin niin käyn läpi webcastit. En itse kuuntele tässä tapauksessa vanhoja webcasteja vaan nopeutan prosessia ja luen transcriptit TIKRistä. Tämä vie ehkä kolmasosan siitä ajasta, joka kuluisi webcastissa. Kirjoitan samalla tärkeimmät kommentit Wordiin. Kun firmasta on lukenut esimerkiksi viimeisen 10 vuoden raportit ja lukenut transcriptit niin siitä saa aika hyvän käsityksen ja ymmärtää mitä historiassa on tapahtunut, ja miten firma on kehittynyt sellaiseksi kuin se tänä päivänä on. Jos minulla on kysymyksiä niin laitan firmalle viestiä. Jos firmalta löytyy verrokkeja niin syötän samalla tavalla verrokkien/kilpailijoiden luvut Exceliin. Esimerkiksi Lindexin tapauksessa seuraan myös muita vaatefirmoja, päivitän niiden lukuja ja kuuntelen johdon kommentteja. Jos toimiala on vaikeampi ymmärtää kuten esimerkiksi Arcamin keississä oli niin lensin Saksaan ja vietin viikon siellä. Puhuin toimialaosaajien, asiakkaiden ja kilpailijoiden kanssa. Eipä tämä ole lopulta rakettitiedettä

10. Kerro kahdellasadalla sanalla, mikä on STOCKBRAIN247 (https://stockbrain247.com/)?

Hyvä kysymys. En ole varma, tiedänkö itsekään!

Laitoin sivuston pystyyn ajatuksella että, maailmalla on varmasti sijoittajia, joilla ei ole pääsyä isojen poikien osaketutkimukseen, mutta joita kiinnostavat firmojen historialliset luvut. Tavoitteena on siis auttaa käyttäjiä ymmärtämään yritysten liiketoimintaa syvällisemmin ja tekemään parempia sijoituspäätöksiä. Ajattelin, että monet sijoittajat eivät jaksa lukea pitkiä PDF:iä, joten päätin tehdä firmoista videoanalyysejä ja tiivistää tarinat somekanaviin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että kotisivuiltani löytyisi kymmeniä firmoja koskevia lyhyitä PDF-tiedostoja ja Excel-malleja. Olen muuten tehnyt kaikki editoinnit itse (tai no ehkä sen huomaa ) Opiskelin editointijuttuja helmi-maaliskuussa varmasti yli 100 tuntia. Taas yksi uusi asia, josta en tiennyt aiemmin mitään.

Viime aikoina olen kuitenkin panostanut seuraajamäärän kasvattamiseen X:ssä. Lisäksi olen erään haastatteluprosessin yhdeksännellä kierroksella, mikä on vienyt paljon aikaa ja energiaa. Miettii että MIT Endowmentin kanssa tuli oltua joskus seitsemännellä kierroksella kunnes CIO Seth Alexander teki kielteisen päätöksen

11. Olet työskennellyt useissa Euroopan finanssikeskuksissa, kuten Lontoossa, Zürichissä ja Luxemburgissa. Miten ulkomailla vietetyt vuodet ovat muovanneet tapaasi ajatella sijoittamisesta?

Erinomainen kysymys. Ensinnäkin, en jättäisi yhtään kokemusta pois. Olen päässyt vuosien aikana tapaamaan paljon henkilöitä eri kulttuureista, ja rakentamaan mukavan verkoston etenkin Keski-Euroopassa. Entinen pomo pyysi minut viimeisimpänä Zurichiin mutta harmi vain, että pankin liiketoiminta päättyi.

Ehkä tärkein oppi sijoittamisesta on ollut se, että olen saanut tavata monissa eri tilaisuuksissa kansainvälisiä sijoittajia, jotka ovat avartaneet näkökulmaani siitä, kuinka paljon loistavia bisneksiä maailmalta oikeasti löytyy. Hesuli on kuitenkin maailman mittakaavassa melko pieni, ja sieltä saa tosissaan tehdä töitä löytääkseen yhtiöitä, jotka ovat aidosti oman alansa johtajia ja onnistuneet kansainvälistymään. Tällaisia firmoja on, mutta ei kovin montaa.

Tämä on myös täysin ymmärrettävää, kun vertaa esimerkiksi Eurooppaa ja Jenkkejä. Eurooppa on iso markkina-alue, mutta siellä puhutaan monia kieliä, kulttuurit vaihtelevat ja lainsäädäntö on hajanaista eri maiden välillä. Sen sijaan, kun pääset Yhdysvalloissa johtavaksi toimijaksi, olet todennäköisesti jo merkittävä yritys, jolla on vankka kokemus kannattavasta liiketoiminnasta.

12. Mikä on ollut arvokkain oppi, jonka olet saanut ulkomailla työskennellessäsi – joko ihmisten, markkinoiden tai sijoituskulttuurin osalta?

Ehdottomasti ihmiset. On ollut mahtavaa tutustua vuosien varrella ihmisiin eri maista ja kulttuureista – ja vielä parempaa on se, että monista on tullut hyviä tuttuja ja kavereita ympäri maailmaa. Onhan se aika hienoa, kun voi vaikka poiketa Luxemburgiin ja majoittua kaverin luona ilmaiseksi. Hehe.

13. Kerro näistä yhtiöistä sijoituskohteena 100 sanaan:

- EQ

1. Toimiala on kiinnostava. Laitan alle kolme kuvaajaa. Uskon, että vaihtoehtoisten omaisuusluokkien kasvu tulee jatkumaan pitkään, ja sijoittajien allokaatio vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin tulee kasvamaan. Esimerkiksi Private Equitylla vs. public markets on näyttää kivat tuottokäppyrät. EQ on vain yksi firmoista, joka toimii alalla, ja suomen kiinteistörahastoilla on vähän liian iso paino. Kesäkuussa tutustun paremmin vaihtoehtoisiin Berliinin konferenssissa: https://informaconnect.com/superreturn-international/

2. Liiketoimintamalli on kiinnostava. Alan firmojen kassakonversio on tyypillisesti erinomaisella tasolla.
3. Joukon > 10 miljoonan osakeomistus tarkoittaa että johdon ja osakkeenomistajien intressit ovat yhtenevät. Erittäin erittäin harvoin harkitsen edes omistavani yritystä joiden johtohenkilöt eivät omista firman osakkeita tai joiden omistus on rajallinen.

- Ferrari

Ikoninen brändi, joka pitää tuotantomääränsä matalalla tasolla ja nauttii samalla vahvasta hinnoitteluvoimasta. Esimerkiksi heti tullipäätösten jälkeen Ferrari ilmoitti 10 prosentin hinnankorotuksista Yhdysvaltain markkinoilla – mitä muut listatut autonvalmistajat eivät pystyneet tekemään. Monien muiden auton valmistajien multippelit ovat alhaiset ihan syystä (alhainen pääoman tuotto, ei hinnoitteluvoimaa). Sen lisäksi että average revenue per car nousee pitkällä aikavälillä niin uskon volyymien nousevan. Tällä hetkellä Ferrari myy noin 14,000 autoa globaalisti vuodessa ja kysyntää olisi enemmän. Eihän tämä ole määrä eikä mikään. 20,000 auton myynti tuskin heikentäisi brändin eksklusiivisuutta.

- Gofore

Iso kysymys koko IT-palvelualan näkökulmasta on, onko alan yrityksillä oikeasti kestäviä kilpailuetuja? EBITA marginaali romahti yksinumeroiseksi Q1 2025. Toisaalta vaikka liikevaihto putoaa sen noin 4% kuukaudessa YoY, 6.4 millin kulusäästöillä liikevoiton pitäisi säilyä hyvällä tasolla. Kaikilla näillä firmoilla kassakonversio tuppaa olemaan hyvä, sama kuin varainhoitosektorilla. Kuitenkin kaverini, joka työskentelee alalla, on kommentoinut Goforen projektien hintatasoa – ja se kuulostaa ainakin omasta näkökulmastani huolestuttavalta. Katso alla.

- Revenio

Sun pitäisi kysyä Kinnuselta Laatuyhtiö vahvoilla kilpailueduilla. Tosin haluaisin nähdä vahvempaa orgaanista kasvua. Vuonna 2023 oltiin vain parissa prosentissa ja viime vuonna kuudessa prosentissa. Q1 2025 oltiin 12%, ja Jounin kommentit oli hyvin positiivisia. Uuden MAIA -version toimitukset tukevat kasvua. Vaikea nähdä jonkun toisen firman syövän Revenion markkinaosuuksia seuraavan 3-5 vuoden aikana.

14. Mitkä ovat mukavimpia asioita sijoittamisessa? Mainitse kolme ja perustele valintasi.

1. Maailman kehityksen ymmärtäminen

Sijoittaminen vaatii jatkuvaa kiinnostusta maailman tapahtumiin, talouteen, politiikkaan ja teknologiseen kehitykseen. Se pakottaa katsomaan isoa kuvaa: miten eri maat kehittyvät, mihin suuntaan megatrendit tai digitalisaatio ovat menossa ja miten nämä vaikuttavat eri toimialoihin. Onhan se aika palkitsevaa huomata, kuinka oma ymmärrys maailmasta kasvaa jatkuvasti. Tämä on ehkä se tärkein syy itsellä.

2. Se kun matkustaa ympäri maailmaa ja tietää tasan tarkkaan firman historian

Mun mielestä on erityisen hieno tunne, kun matkustaa uuteen maahan ja näkee jonkin firman brändin, jonka taustan tuntee läpikotaisin. Esimerkiksi kun näkee tuttuja tuotteita kaupoissa on se sitten LVMH tai Guccin laukut tai Mäkin hampurilaiset, ja tietää yrityksen liiketoimintamallin, historian ja tulevaisuuden näkymät – se tuo ihan uudenlaista syvyyttä matkustamiseen.

3. Ahaa-elämys, kun löytää erittäin houkuttelevan sijoituskohteen

Sijoittamisessa yksi parhaista fiiliksistä on se hetki, kun löytää jonkin aliarvostetun tai muuten erityisen lupaavan sijoituskohteen, jota ei ole vielä laajemmin huomattu. Näitä tulee vastaan harvoin mutta silloin kun tulee niin ei vitsi kun en malta istua tuolilla Muistan kun kävin BPC Instrumentsin konttorilla Lundissa ja firmalla ei ollut vielä lainkaan instikkaomistajia ja firman perustajat omisti lähes koko firman. Aivan mieletön tuote, kasvava toimiala ja marginaalit oli selvästi nousussa. Tällaiset ahaa-elämykset voivat syntyä omasta tutkimuksesta ja oivalluksesta tai sitten jonkun sijoitustutun vinkistä. Tutkimus pitää kuitenkin aina lopulta tehdä itse.

15. Mitkä ovat kolme tärkeintä syytä, miksi sinä käyt Inderesin Foorumilla?

1. Vastaavaa sijoitusyhteisöä ei löydy mistään muualta maailmasta. On melkein uskomatonta, että näin korkeatasoinen, aktiivinen ja sivistynyt sijoitusyhteisö on syntynyt näin pieneen maahan kuin Suomi. Foorumin henki on keskusteleva, analyyttinen ja USEIN toisia kunnioittava, mikä mahdollistaa mielekkään ja rakentavan vuorovaikutuksen.
2. Paljon osaavaa porukkaa ja paljon tietotaitoa eri sektorilta. Verneri on monesti maininnut (viimeksi CMD:ssä), että Inderes kilpailee ihmisten vapaa-ajasta esim. Netflixin kanssa. Näinhän se on. Mutta foorumin viestejä lukiessa saa usein hyvän fiiliksen ja samalla oppii uusia juttuja.
3. Win-win kaikille osapuolille. Tieto liikkuu molempiin suuntiin. Jaat tietoa muille ja muut jakavat tietoa sulle. Tämä luo aidosti rakentavan ilmapiirin, jossa kaikki voittavat. Se motivoi jakamaan havaintoja ja ajatuksia, koska tietää, että niistä voi olla hyötyä muille – ja samalla saa itse uusia näkökulmia, joita ei muuten ehkä olisi tullut ajatelleeksi. Toisaalta harmi että pienimmätkin Suomi-firmat alkavat olla niin tuttuja jo niin monille sijoittajille