Milaisia kokemuksia teillä on ammatillisesta kuntoutuksesta?
Itselläni on työkyky alentunut ja tämä vaihtoehto on noussut pöydälle. Työttömyys ei ole vaihtoehto, koska osinkotulot estää työttömyyskorvauksen. ja osinkotuloillani ei pysty suomessa elämään.
Onko eläkevakuutusyhtiöiden kumppaneilla millainen ansaintalogiikka?
Olen ilmaissut haluni opiskella ammatti, jossa etätöiden tekeminen olisi luontevaa ja pidän itselleni sopivana laadukasta paikallista ammattikoulua, jossa voi opiskella merkonomin perustutkinnon ja koittaa saada harjoittelujaksot johonkin yritykseen, jossa etätöiden tekeminen on luontevaa.
Eläkevakuutusyhtiön kumppani yrittää ohjata tekemään töitä paikallisiin yrityksiin, joissa etätöiden tekeminen ei ole luonnollista ja koulua pari päivää kuukaudessa jossakin epämääräisessä koulussa kaukana kotoa.
Ehkä minun on viisainta etsiä itse suomesta 3kk työnantajalle “ilmainen” työkokeilujakso paikasta, jossa etätöiden tekeminen on luonnollista ja kun/jos molempia kiinnostaa niin tehdä opinnot siinä yrityksessä eläkevakuutusyhtiön laskuun.
Moi, itse asiasta en tiedä paljoakaan, mutta takerrun tuohon kohtaan “työttömyys ei ole vaihtoehto, koska osinkotulot estää työttömyyskorvauksen” joka käsittääkseni ei Suomessa pidä paikkaansa tiettyyn rajaan saakka. Työmarkkinatukeahan saa vaikka samaan aikaan saa pääomatuloja. Oheisessa artikkelissa on tarkemmin selvitetty nuo rajat kuinka paljon pääomatuloja saa tienata.
Tietysti asia on sitten eri jos osingot menevät noista rajoista yli.
Hyvä linkki ja mahdollisesti oikeassa paikassakin. “Työttömyys ei ole vaihtoehto” lausetta voin tarkentaa siten, että se ei ole vaihtoehto suomessa. Omalla kohdallani ruotsi voi olla vaihtoehto, koska siellä ei tällaisia rajoituksia ole. Vapaaherrana oleminen maltillisemman verotuksen ja kustannustason maassa on myös vaihtoehto. Oma tilanteeni on monellakin tapaa hankala, mutta en pysty kuvailemaan sitä huonoksi. Työkykyäkin on vielä kovasti jäljellä, kun on vaan mahdollisuus sitä hyödyntää.
Sinänsä kokemusta ammatillisesta kuntoutuksesta ei ole, mutta aiemmin useampi tuntemani lähes loppuunpalanut tai selkeästi työkykyä menettänyt työntekijä kouluttautui aikuiskoulutustuella (15kk tuettua) siten että pystyivät vaihtamaan kokonaan toisenlaisiin tehtäviin.
Valitettavasti tuo mahdollisuus poistui viime vuoden puolella enkä sitä itse älynnyt / kerennyt hyödyntämään ja nyt opiskelijaksi lähteminen olisi taloudellisesti tuhoisaa.
Oma työkykyni on viime vuosien aikana selkeästi heikentynyt ja vaikka yritän pitää kunnostani huolta niin kroppa vaan hajoilee ja oireilee. Fyssarin kanssa tulee tsekattua tilannetta säännöllisesti, mutta kun suurin ongelma on hermokivut niin melko turhauttavalta tuntuu välillä.
Tuossa aiemmassa vastauksessa olikin hyvin käsitelty tilannetta miten työttömäksi joutuessa yhteiskunnan tukia mahdollisesti saa.
Itselläni tulee juuri sen verran pääomatuloja ettei ansiosidonnaisen jälkeen olisi enää järkevää edes olla työttömänä työnhakijana koska asun yksin ja muutaman kympin kuukaudessa takia byrokratian kiusattavana oleminen olisi silkkaa hulluutta. Mielenkiintoisena tietona minulle tuli että mikäli hankin (avo)vaimon niin olisin oikeutettu työmarkkinatukeen myös ansiosidonnaisen jälkeen. On kyllä melko syrjivää yksinasuvaa kohtaan.
Ansiosidonnainen kerryttää eläkettä jonkin verran eli joku vuoden helppo pienipalkkainenkin hanttihomma pohjoisessa saattaisi kiinnostaa tulevaisuudessa ja olisi mukavaa vaihtelua.
Toistaiseksi sinnittelen työelämässä mutta suunnitelmissa on irtisanoutua töistä parin vuoden tähtäimellä ja sinnitellä kunnes alkaisi nostamaan 50% OVEa.