Andfjord Salmon – ESG:n hurma on kassien surma

Mikä: kalankasvatusyhtiö
Missä: Pohjois-Norjassa, Andøyan saarella
Status: startup/kasvu
Pörssi: Norja / Oslo / Merkur
Kokoluokka: n. 170 MEUR
Kurssi: 30 NOK

(Postauksen kuvat investointipresiksestä. Suosittelen lukemaan läpi.)

Lomamatka suuntautui monen muun suomalaisen tavoin Lofoottien nurkille. Andøyan saaren päätietä huristellessa silmä ei voinut välttyä pikkukylän laitamilla olevalta isolta rakennustyömaalta. ”Maalla tapahtuvaa lohenkasvatusta”, paikalliset kertoivat.

ESG darling par la excellence

Andfjord Salmon rakentaa nimensä mukaisesti lohikasvatusaltaita, jotka Norjan valtion pitkän tähtäimen näkemyksen mukaan olisivat se paras tapa kassikasvatuksen sijaan kasvattaa kalaa. Kassikalat kun karkailevat ja ovat alttiita taudeille. Kalamassojen tuottama ravinne on myös yksi ongelmista.

Vuodesta 2023 alkaen Norja on verottanut merialueella toimivia lohikasvattajia 25% ”vuonoverolla” meressä tapahtuvasta arvonlisästä. Maalla toimivat välttyvät verolta. Politiikan tuulet voivat kääntyä ja veroasteet muuttua, mutta pääomavaltaisen bisneksen trendi on sama kuin ESG-ihanteilla, piti siitä tai ei.

Vuonna 2014 perustettu yritys yrittää ratkaista yllä mainittuja ongelmia läpivirtausjärjestelmän avulla. Altaan vettä ei kierrätetä, kuten RAS-järjestelmissä yleensä, vaan altaissa käytettävä 16 kertaa vuorokaudessa vaihtuva vesi otetaan merestä kymmenien metrien syvyydestä. Levät ja kalataudit eivät viihdy syvissä vesissä, eikä lähialueilla ole muita kassikasvattamoja, jolloin riski tuhoisille kalakuolemille vähenee.

Vedellä on tasainen lämpötila ja vaikkei se ole optimaalisen lämmintä kalojen kasvun kannalta, pitäisi viileämmän veden suosia kalojen aktiivisuutta ja näkyä parempana pihan laatuna. Vesi on Golfvirran ansiosta poikkeavan lämmintä, mikä on ollut merkittävä syy sijoittaa kasvattamo kyseiselle rannikolle.

Vesi puhdistetaan ennen mereen palautusta ja kalojen tuottama jäte putsataan altaista robottien avulla. Jätteestä suunnitellaan tehtävän biokaasua ja viimeistään tässä vaiheessa ESG-rahastot tyrkyttävät rahojaan. Joten anteeksi anglismini, where’s the catch?

Ison luokan startup

Kvalnes-nimisessä kylässä rakennettiin yksi koeallas (1000 t), jolla harjoiteltiin rakennus- ja kasvatustekniikka. Vuonna 2022 kesällä aloitettiin ensimmäinen kasvatussykli ja vuoden kuluttua saldona poikasista oli hengissä 97,5%. Lähtöpaino oli n. 100 g ja teurastuspaino 1-6 kilon välillä. Merkittävintä oli teknologian osoittaminen kypsäksi kasvua varten. Sijoittajat ja pankit saatiin näillä näytöillä mukaan.

image

Kvalnesin 1000 tonnin altaasta on tarkoitus kasvaa ripeästi oman pääoman, velan ja kassavirran yhdistelmänä vaiheittain 40 000 tonniin (kalan pää katkaistuna) vuoteen 2030 mennessä (suunnitelmien arvio).

Oman pääoman osuus rakennuskuluista on CEO:n mukaan jo kasassa. Vaiheessa 1 tehtävä maanrakennus ja infrastruktuuri (altaiden pohjatyöt, satama jne) rakennetaan etupainotteisesti, joten jatkon laajentuminen on alkuvaihetta halvempaa ja rakennustöistä johtuvia tuotantokatkoja ei tule. Nyt kasvatustoiminta on keskeytetty laajan maanrakennustoiminnan vuoksi.

Rakennuslaina (825 MNOK) on neuvoteltuna (NIBOR +3,5%, 2 vuoden lyhennysvapaa) ja osakeantien myötä (06/2023 ja 05/2024) loppu on kiinni “enää” (sarkasmivaroitus) omasta suorittamisesta ja tietenkin lohimarkkinoilta saatavasta hinnasta. Kvalnesin rakentamisen (vaiheet 1-6) kokonaisbudjetti on arviolta 150 miljoonaa euroa.

Kvalnesin vaiheen 1 rakentaminen on edennyt aikataulua nopeammin ja budjetissa vaikeimpien vaiheiden ollessa takana, joten target aloittaa tuotannollinen toiminta (=kalojen istutus) on kesällä 2025 ja ensimmäinen myyntierä saadaan tästä 12-15 kk kuluttua, joten osake ei sovi hätäisille.

Turskaa tulee kuitenkin, mix tän pitäis kiinnostaa?

Kassilohikasvatukseen verrattuna maalla tapahtuva kasvatus on investointina kalliimpi, mutta Andfjordin tapauksessa isompi skaala ja pienemmät tuotantokulut tekevät sijoittamisesta tässä vaiheessa houkuttelevan. Kevään -24 suunnatussa annissa osakkeen hinta oli 33 NOK, joten nykykurssilla ale on 10% luokkaa.

Investoinipresiksen EBIT-kaavio näyttää yrityksen oman arvion herkkyydestä lohen markkinahintaan. Ala-arvolla EBIT:iä kertyisi 360 MNOK, jolloin markkina-arvo olisi nyt 5,5 x EBIT. Premium-kalalla pitäisi olla kassitloheen verrattuna parempi hinta, mutta pessimismi ja varmuuskertoimet ovat paikallaan. Yrityksen kyky hallita isompaa tuotantomäärää on testaamatta.

Pauli Lohen tekemässä Fifax-analyysissa verrokkien perinteisten kalakasvattajien EBIT-kertoimet vaihtelivat 7-11 välillä. Näistä voi hakea suuntaa sille, pitääkö nykyistä osakehintaa kalliina vai ei.

EBIT-esimerkki on naivi, eikä ota huomioon samaan aikaan tapahtuvia rakennusprojektien kuluja, muista yllättävistä menoista puhumattakaan. Yrityksen oma EBIT-arvio voi olla optimistinen, mutta se on tällä hetkellä paras mittari.

Alkuvaiheen rakennustöiden pysyminen budjetissa ja aikataulussa antaa pitoa suurimmalle kuluerälle ja kun operatiiviset kulut oletetaan kilpailijoita alhaisemmiksi, kassavirran pitäisi olla kunnossa velkavivulla tehtävälle laajentumiselle.

Laajentumistahdin vuoksi riskiä kalliin verokohtelun osingosta ei pitäisi olla vielä vuosiin, etenkin jos yrityksen suunnitelmat laajentaa toimintaa myöhemmin saman saaren Breivikiin ja Fiskenesiin kyliin toteutuvat.

Loppuklausuuli

Pitkähermoiselle odottajalle. Ostin tänään ekan satsin 30 NOK hintaan. Jos joukossamme on kalakasvatuksesta enemmän tietäviä, otan opponointia ilolla vastaan. En tosin ylläty, jos jään päivittämään ketjua satunnaisesti omin nokkineni :slight_smile:

37 tykkäystä

Arctic Securities laati pidemmän sektoriraportin norjalaisesta lohenkasvatusbisneksestä. Arcticin näkemyksen mukaan kasvattamojen ongelmat kalatautien kanssa ovat painaneet koko sektoria ja raportissa 9/10 yritystä saa lisää- tai osta-merkinnän.

Andfjord saa 54 NOK tavoitehinnan ja osta-suosituksen. En ole saanut raporttia tai sen osaa käsiini, joten tavoitehinnan päättelyketju jää arvoitukseksi.

ANDF 54 Tar opp dekning med kjøp

Toinen uutinen on huolestuttavampi. Tromssan museovirasto haluaisi pysäyttää Andfjordin vedenottotunnelin rakentamisen saamelaisasumisesta peräisin olevien jäännösten tutkimiseksi. Yritys itse kertoo ottaneensa museon näkökohdat huomioon, koska tunneli kulkee kulttuuriperintönä suojatun alueen alapuolella.

Katko merkitsisi tunnelityömaalle lähes vuoden mittaista taukoa, joten negatiivisen päätöksen seuraukset Andfjordin suunnitelmille käynnistää kalankasvatus olisivat suuret. Vaikka muu alueen rakentaminen jatkuisi, on tunneli kokonaisuuden kannalta välttämätön.

Nordlandin valtuuston ja saamelaisparlamentin päätöstä odotetaan syksyn aikana.

4 tykkäystä

Andfjord Salmonin Q2-tiedot ulos. Tässä vaiheessa kaikki mielenkiinto liittyy Kvalnesin kalanviljelykompleksin rakentamiseen, kuten avausviestistä kävi toivottavasti selville.

Rakennustyöt edistyvät jiirissä aikataulun ja budjetin osalta. Esimerkiksi teknisesti haastavan vedenottotunnelin valmistumisaste kasvoi 57% → 73%, heinäkuun alun ja syyskuun 3. päivän välillä.

Tunnelista louhittava murske käytetään paikan päällä valmistettavien altaan betonielementtien tekoon, joten tunnelitöiden edistyminen varmistaa kala-altaiden aikataulua. En käy muita trackeja tarkemmin läpi, koska kalankasvatuksen aloituksen alkuun on vielä lähes vuosi aikaa ja aikataulut elävät vielä.

Raportissa ei viitattu sanallakaan aiemmassa postauksessa mainittuun museoviranomaisista johtuviin riskeihin. Jos riski olisi merkittävä, se tulisi kertoa vähintään kvartaalin jälkeisissä merkittäviä tapahtumia listaavassa kohdassa.

Löysin paikallislehden artikkelin, jossa museoviranomaisten neuvot kerrottiin otetun huomioon jo suunnitteluvaiheessa, joten sillä perusteella riski viipeille olisi pieni. Seurataan tilannetta, koska suojelupyrkimykset ja maanrakennus eivät ole bestiksiä.

3 tykkäystä

Miten tää norjalaisten viritelmä eroaa Suomen Fifaxista?

Alla oleva on tietenkin yksinkertaistus eroista, joten tarkempaa syyniä varten Fifaxin laaja rapsa esiin ja vertailemaan.

Jos ymmärrän Fifaxin prosessin oikein, kierrättää RAS samaa vettä eli kierto on lähes suljettu. (Jos jätetään haihtuminen jne pois laskuista.) Vesi lämmitetään kasvatustarpeisiin sopivaksi.

Andfjordin altaaseen otetaan vesi tunnelista 50m syvyydestä “as-is”, eli ei lämmitystä. Noin syvällä vedessä ei ole kalatauteja. Vesi vaihtuu altaissa -15 kertaa päivässä, eli tekniikkana on läpivirtaus, ei veden kierrätys.

Andfjordin käyttämä merivesi on Golf-virran lämmöstä huolimatta alhaisempi kuin RAS:ien kasvunopeuden maksimoiva lämpötila. (Fifaxin käyttämää lämpötilaa en tiedä.) Alhaisemman lämmön pitäisi vaikuttaa makuun positiivisesti, koska kalat ovat aktiivisempia. Kalasta halutaan laadukkaampi ja alhaisempaa kasvua kompensoi parempi kilohinta.

Jätän vesienputsailujen tekniikat ja niiden tuottaman sivuvirran/jätteen pois laskuista, ettei mene hifistelyn puolelle.

Ainakin laskelmissa Andfjordin isompi capex kurotaan kiinni pienemmän opexin kautta,. Skaala on tietty Fifaxiin nähden isompi, koska muuten takaisinmaksuaika capex-kuluille karkaa liikaa.

6 tykkäystä

Hei, kiitos viestiketjun avauksesta!

Minkäköhän valuaation tämä mielenkiintoinen firma saa tulevaisuudessa? Missä mennään markkina-arvon kanssa 40 000t kapasiteetilla? Entäpä pitkäaikaistavoitteen 90 000t kohdalla?

Verrataan Andfjordia isoimpaan Norjalaiseen kalankasvatusyhtiöön Mowiin, joka ohjeistaa 500 000t lohimäärää tälle vuodelle:

Mowi

Markkina-arvo: 94 000 MNOK
P/S: 1,5
P/E: 16,8

Leikitään pessimistisiä ja annetaan Andfjordille sama valuaatio kuin Mowilla:

500 000t = 94 000 MNOK
90 000t = 16 920 MNOK

Tällä pessimistisellä laskelmalla Andfjordin täyden kapasiteetin saavuttaminen antaisi noin 750% tuoton.

40 000t kapasiteetti antaisi noin 275% tuoton.

Laskelmassa ei otettu huomioon mm. halvempaa tuotantoketjua tai premium-kalan arvoa.

Liikevaihtoa, tulosta ja markkina-arvoa parempi lähestymistapa taitaa tän tapaisessa liiketoiminnassa olla P/B-luku. Varsinkin kasvatus altaissa vaatii paljon pääomaa niiden rakentamiseen. Kapasiteetin merkittävä kasvattaminen tulee vaatimaan rahankeruuta osakeanneilla ja sopiva taso lienee välillä 1-2. En ihmettelisi vaikka se olisi lähempänä ykköstä, jolloin tuollainen pessimistinen 750% “tuotto” syntyisi sijoittamalla vajaa 750% enemmän rahaa yhtiöön.

1 tykkäys

Sijoituspresentaation mukaan Kvalnesin rakentamiseen on oma pääoma kasassa. Viimeisin anti tapahtui toukokuussa (350 MNOK). Rakentamisen ensimmäinen vaihe on kallein, koska silloin rakennetaan Kvalnesin jaettu infra (satama, konttori, vedenottotunneli jne). Siksi Kvalnesin jälkimmäiset laajentamiset ovat halvempia.

Kaksi tämän jälkeen suunniteltua laajennusta olisivat Kvalnesia pienempiä (25 000 tonnia), enkä usko niiden yhtäaikaiseen rakentamiseen. Jos Kvalnes toimii kuten pitää ja generoi kassavirtaa, ei velkarahan saamiselle pitäisi olla ESG-kullanmurulle ongelmia.

Kvalnesin ollessa lopullisessa koossaan (40 000 tonnia), on suunnitelmien mukaan vuosi 2030, joten paljon ehtii virrata vettä Golf-virrassa, kunnes 90 000 tonnin tuotantotavoite on realismia. Rakennusaikataulua Fiskenesin ja Breivikin saiteille ei ole lyöty lukkoon. Hahmotelmien mukaan ne olisivat vuosien 2026-2027 paikkeilla, mutta aika näyttää.

En siksi tohdi arvailla valuaatiotasoja, tiedän vain sen, että jos Kvalnesin vaihe 1 menee maaliin aikataulussa ja budjetissa, on se yritykselle iso askel eteenpäin. (kirjoittajalle @Veke98 tämä)

Ensin Kvalnesin kompleksi pitää saada tietenkin toimimaan ja tuottamaan kassavirtaa. Korkeiden CAPEX-kulujen pitäisi heijastua alhaisempiin OPEX-menoihin verrattuna perinteisiin kassikasvattamoihin. Tästä syystä laajennosten rahoittaminen kassavirran ja lainan yhdistelmältä on realistinen.

Itse katson päässeeni hyvin katettuun pöytään aiempien rahoittajien kaivettua kuvettaan. En tietenkään voi olla varma, onnistuuko Kvalnes ja tuleeko vielä vastaan rakennusvaiheen ylläreitä. Sitäpä se sijoittaminen on…

ed: täsmennetty

2 tykkäystä

Netflixissä tuli vastaan torstaina julkaistava sarja.

Rahasaari (Billionaire Island) – 12. syyskuuta
Norjalaisen kalafarmin häikäilemätön omistaja suunnittelee paikallisen kilpailijansa haltuunottoa päästäkseen maailman suurimmaksi lohentuottajaksi.

Voi olla enemmän viihdettä, mutta pitäähän toi nyt katsoa, kun on tullut vähän perehdyttyä aiheeseen.

Pari vuotta vanha MOT-jakso Sairaaksi kasvatettu lohi | MOT | Yle Areena oli aika kriittinen vuonoissa tapahtuvaa kasvatusta kohtaan ja aika paljon on asiat muuttuneetkin lyhyessä ajassa. Lohet elävät ilmeisesti aika paljon terveempinä näissä altaissa kasvaessaan, eikä paskat päädy lähivesiin. Vuonoissa kuolleisuus on muistaakseni ollut luokkaa 15-20%, kun altaissa se on vain joitakin prosentteja.

1 tykkäys

Altaiden hyvä puoli on se, että ne ovat eristettyjä toisistaan ja kassikasvatukseen verrattuna kalataudit eivät johda koko saitin kalojen päätymiseen jätteeksi.

RAS-järjestelmisså keskeistä on saada pöpöjen putsaus vedestä toimimaan. Muuten ollaan ongelmissa, kuten Fifaxin esimerkki näytti. Kierrätyksellä halutaan maksimoida ainakin energiatehokkuus (veden lämmitys tai jäähdytys), kun optimoidaan kalan painon nopeaa nousua.

Andfjordin tapauksessa se sijainti, sijainti ja sijainti ovat syyt, jotka tekevät läpivirtausjärjestelmästä tänne parhaan valinnan. Jos Andfjord olisi RAS:ien varassa, kasseista puhumattakaan, ei se minua kiinnostaisikaan. (Tämä ei ole kritiikki RAS-tekniikalle, sillä on sijansa!)

Norjassa yleinen mielipide on muuttunut kriittiseksi kassikasvattamoihin, joista vesialueiden likaamisesta rankaistaan “shared infrastructure tax”-tyyppisellä verolla. Toisin sanoen, ohjataan teollisuutta insentiiveillä kestävämpään suuntaan.

Todennäköisempää on kassialtaiden ulosliputus Etelä-Amerikkaan, joten kunhan Norjan kassialtaiden käyttöiät ovat täynnä, ne ainakin vähenevät vuonoista. Kyse on poliittisista päätöksistä, mutta tältä meno näyttää tällä hetkellä.

Liittyen yllä olevaan keskusteluun RAS vs. läpivirtaus - on olemassa alustavaa tutkimusta eri lähestymistapojen tuottoeroista.

Salmon Evolution on yksi läpivirtaustekniikan pioneereista ja kuten artikkeli toteaa, ei tuotantotavoitteisiin ole vielä päästy.

Avainkohdat:

  • läpivirtaus- ja RAS-tekniikoissa ei tuottoeroja, ainakaan läpivirtauksen hyväksi
  • läpivirtaustekniikan optimointi ja oppiminen kesken, tehtävä suhteessa rakennetun infran rajoihin

Kalankasvatus on monimuuttujaharjoitus, jossa on mietittävä strategia kuinka paljon rahaa laitetaan alkupanoksiin (kalanpoikaset), mikä on tavoiteltu altaan täyttöaste ja pyyntikoko ja jaetaanko mahdollisesti poikasilla ylitäytetty allas jälkikasvatusaltaisiin. Otettava huomioon interventioiden aiheuttama stressi (kuolleisuus, laatu) ja seurattava markkinahintaa ja -kysyntää.

Rearing volume comes with a price, but it better to plan bigger and with higher initial CAPEX and not fail on production targets

Tutkijan lausunto tukee omaa sijoitusteesiäni. Pienellä aloituspanoksella skaalaedut jäävät saavuttamatta. (Huomiona, “pieni” olisi Suomen kokoluokassa merkittäcä investointi,) Kuten missä tahansa liiketoiminnassa, olennaista on kyky toteuttaa suunnitelmat.

Salmon Evolutionin tuotantotapa ei ole täysin verrokki Andfjordin vastaavaan. SE kontrolloi veden lämpötilaa, joten lohen kasvunopeus on luonnollisesti suurempi, samoin tuotantokustannukset. Rakennusvauhdin perusteella molempien roadmap tähyää samaan kokoluokkaan (~100 000t), mutta Andfjord näyttäisi menevän parissa vuodessa ohi Kvalnesin saitin valtavan alkupanostuksen vuoksi.

1 tykkäys

Tämä voisi olla myös kaffehuoneeseen sopivaa, mutta annoin Googlen Gemini AI:n tehdä juniorianalyytikon hommat ja vertailla Salmon Evolutionia ja Andfjord Salmonia. Pieniä mokia löytyy, kuten Andfjordin nykyinen tuotantokapasiteetti ja AI:n kuvitelma keskittymisestä vain poikasten (post smolt) kasvatukseen.

Lopuksi esitin knoppikysymyksen teknologian eroista ja vastaus oli parempi kuin itse olisin kirjoittanut. Aika vakuuttavaa jälkeä.

Lähdemateriaalina tuoreimmat vuosikertomukset.


Comparison of Andfjord Salmon and Salmon Evolution:

Similarities:

  • Focus on Sustainability: Both companies prioritize sustainability, emphasizing environmental responsibility, fish welfare, and responsible practices.

  • Land-based Aquaculture: Both companies are committed to land-based salmon farming, recognizing the advantages of a controlled environment and reduced environmental impact.

  • Financial Performance: Both companies emphasize their financial performance and growth trajectory, highlighting milestones achieved.

  • Growth Ambitions: Both companies have ambitious growth plans, aiming to expand their production capacity significantly in the coming years.

  • Focus on Innovation: Both companies emphasize the role of innovation in driving their success, with a focus on developing unique technologies and processes.

Differences:

  • Technology:

    • Salmon Evolution: Pioneered the hybrid flow-through system (HFS), where seawater is filtered and treated before entering tanks and around 65% of the water is reused.

    • Andfjord Salmon: Employs a natural flow-through system, relying on the Gulf Stream to provide a continuous flow of fresh, oxygen-rich seawater without requiring energy to heat, cool, or clean the water.

  • Location:

    • Salmon Evolution: Established its primary facility in Indre Harøy, Norway.

    • Andfjord Salmon: Located in Kvalnes, Andøya, Norway, where it can leverage the benefits of the Gulf Stream for a more natural flow-through system.

  • Scale:

    • Salmon Evolution: Currently has a production capacity of 100,000 tonnes, with its first facility at Indre Harøy operating at full industrial scale (7,900 tonnes).

    • Andfjord Salmon: Currently has a production capacity of 40,000 tonnes at its Kvalnes facility, with the first pool reaching 1,000 tonnes in capacity.

  • Product Focus:

    • Salmon Evolution: Focuses on producing high-quality, human-grade salmon for a global market.

    • Andfjord Salmon: Emphasizes the production of post-smolt for ocean-based fish farmers, in addition to human-grade salmon.

  • ESG Reporting:

    • Salmon Evolution: Provides a dedicated section on ESG performance, including environmental, social, and governance metrics.

    • Andfjord Salmon: Integrates sustainability reporting throughout the document, making it a core part of their communication and strategy.

Summary:

While both companies are pioneers in sustainable land-based salmon farming, their technological approaches and chosen locations reflect distinct strategies. Salmon Evolution’s focus is on large-scale, full-cycle production of human-grade salmon, while Andfjord Salmon is aiming to leverage its unique location and natural flow-through system to produce post-smolt for the broader aquaculture industry and create a more sustainable value chain. Both companies are actively pursuing growth and innovation in the land-based salmon farming sector.

  1. What makes Andfjord Salmon technology different from Salmon Evolution?

Andfjord Salmon’s technology is significantly different from Salmon Evolution’s in its reliance on a natural flow-through system. Andfjord Salmon leverages the Gulf Stream to provide a continuous flow of fresh, oxygen-rich seawater without requiring energy to heat, cool, or clean the water. This approach is designed to be more natural, energy-efficient, and less reliant on extensive filtration and treatment systems that Salmon Evolution’s hybrid flow-through system requires.

Carnegie aloittanut Andfjordin seurannan. Tavoitehinta tasaraha 40 NOK, eli nousuvaraa n. 30 pinnaa. Norskilähteestä käännettynä ydinasiat tässä:

company’s geographical location is in a sweet spot and that the throughput technology for salmon farming has a low complexity. They see more upside in the price target if Andfjord Salmon ensures more license capacity

Samat aatokset kuin itselläni. Rakennustöiden edetessä ilmeisesti suunnitelmien mukaan tai aikataulusta ja budjetista jopa edellä, olettaisin tavoitehintoja hilattavan ylöspäin vaaditun tuottovaatimuksen (suhteessa riskiin) vähentyessä.

1 tykkäys

Lohi-investoinnin taantuminen turskaksi askeleen kauempana. Rakennusprojektin osa-alueet etenevät edelleen hyvin.

  • The progress on all workstreams is so far in line with or better than the original schedule.
  • this means that the tunnel construction at Kvalnes has already reached 85 percent completion, up from 73 percent in early September.
  • The harbour area workstream has reached 58 percent completion, up from 42
    percent in early September.
  • The concrete pools workstream has reached 45 percent completion, up from 12
    percent in early September.

Suomeksi: riskitaso laskee merkittävästi. Lähestyvä talvi ei poraukseen vaikuta, mutta kala-altaiden rakentaminen vähintään hidastuu pohjoisen olosuhteiden vuoksi. Tavoite aloittaa kalakasvatus ensi kesänä on hyvinkin realismia.

EDIT: Täydennetty paremmalla ajalla lainaukset

Lisäys: Jos jotain kiinnostaa lukea tarkemmin kiviainesten mittauksista, alla linkki Andfjord Salmoniin liittyvää dataa. Minä en numeroista ymmärrä, mutta osoittaa, ettei porauksia tehdä hutaisten. Kutsuivat erikoisirman elokuussa paikalle tutkimaan outlet-tunnelia. Kiviaines oli höttöisempää kun oli oletus, mutta työt ovat edenneet heikommasta porailupaikasta huolimatta aikataulussa ja budjetissa.

3 tykkäystä

Sisäaltaassa tapahtuva lohenkasvatus on kompleksimpi bisines kuin keskiverto osakesäästötilin kuluttaja kuvittelisi. Kaiva monttu, pumppaa vettä sekaan, ruoki fisut ja putsaa jätteet pois. Perkuulaudan kautta pankkiin - mikä voi olla niin vaikeata?

Norjalaisten raha ei haise -mentaliteetti näyttää vaihtuvan ympäristötietoisuuden suuntaan. Nordlandin lääninhallitus on linjaamassa maalla tapahtuvaan kalakasvatukseen sisään otettavan veden osalta IR-suodatuspakkoa loisten hävittämiseksi. Kallista touhua, etenkin jos olisi tarkoitus käyttää läpivirtaustekniikkaa veden kierrätyksen asemesta. Kyseessä on vasta lääninhallituksen hahmotelma, mutta suuntaa antava se joka tapauksessa on-

Andfjord Salmonia aihe ei tällä erää kosketa, koska esitetty vaatimus koskisi vain uusia kalankasvattamoja. Lupaehtojen kiristyessä AS:n pitäisi olla muutenkin turvassa, koska kuten olen jankuttanut, vedenottotunnelin pään 50 metrin syvyydessä pöpöjä ei pitäisi olla. Tosin, viranomaisten pykäläintoa ei pitäisi silti aliarvioida, oli määräyksestä hyötyä tai ei.

Tällä hetkellä lupaehtojen debatti ja keskeneräisyys pitää uusinvestoinnit jäissä ja kilpailijat eivät pääse - ainakaan Nordlandin alueella - aloittamaan omia projektejaan.

Isossa kuvassa kehitys parantaa Andfjord Salmonin suhteellista asemaa entisestään. Andfjordin esimerkki voi ajaa muitakin läpivirtaustekniikkaa käyttäviä kohti syvänteitä vedenottolähteinä, Kun miettii, millainen urakka on löytää sopiva paikka, varmistaa tontit, hommata luvat ja rahoitus, on nollasta lähtevillä pitkä tie päästä rakennusvaiheeseen.

Sisäaltaiden kalankasvatus on muuttumassa entistä enemmän kaivostoiminnan suuntaan, jossa lokaation merkitys ja skaalausmahdollisuus korostuu. En ylläty, jos moni norjalaiskasvattaja siirtää altaansa muihin maihin.

4 tykkäystä

Marraskuun alun ilmoitus kertoi jo oleellinen ja kolmessa viikossa eteneminen ei numeroiden valossa ole suurta. Q3 on First North -listan yritykselle kevyemmin raportoitava jakso, joten luvut presentaatiosta:

  • Kokonaisprojekti edelleen aikataulussa (tai siitä edellä)
  • vesitunnelit 85% - 90%
  • satama 58 → 61%
  • altaat 45 → 51%
  • tekniset asennukset 9%

Altaiden liitokset ja valutyöt vesitunneleihin on tehty, joten altaiden rakentaminen ripeytyy tulevina viikkoina.

Muuten “business as usual” ja seuraavan kvartaalipäivityksen (helmikuu -25) kohdalla katse voidaan siirtää kohti tuotantotoiminnan suunniteltua aloitusta. Samalla saadaan näkymä rakennusbudjetin pitävyyteen. Tällä hetkellä budjetti näyttää pitävän hyvin.

Osakekurssi on rallannut 35% ylös ketjun aloituksesta. Rakennustöihin liittyvän riskin vähentyminen (aikataulu, kustannukset) näkyy hinnassa. Oma osto ja ketjun aloitus on osunut lähelle lyhyen aikavälin kurssipohjaa, mutta se on osoitus enemmän tuurista kuin osaamisesta.

Minulla ei ole mitään tiedollista tai taidollista etulyöntiasemaa arvioida rakennusprojektien etenemistä, vaan oma tähtäin on ollut lyhyen aikavälin voittoja enemmän tulevissa vuosissa. Mutta kiva näinkin päin.

3 tykkäystä

Norjalaiset totesivat kuin Top Gearin Jeremy Clarkson, “more speed”. Ei voi moittia rohkeuden puutetta.

Tänään tulleen päivityksen mukaan kakkosvaiheen A-ossn rakentaminen jatkuukin välittömästi ykkösvaiheen rakentamisen viimeistelyjen ollessa vielä loppusuoralla.

Päivityksessä ykkösvaihe etenee “on schedule and on budget” ja syyksi odotettua nopeampaan laajentamiseen on kerrottu halu hyötyä rakennussaitin jo paikalla olevista koneista ja henkilöstöstä.

Construction of Phase 1 and shared operational infrastructure for all 12 pools to be finalized by Q2 2025, on time and budget
• Decision to start Phase 2a construction immediately, reaping construction synergies from continuous process across phases. Retaining personnel and equipment on-site, allowing for optimized resource usage and accelerated execution time

Yksi syy on varmasti aikataulu - kevään lähestyessä paras rakennusaika on käsillä, ja kalatuotannon häiriöt minimoidaan. Laajennusvaiheen odotetaan valmistuvan Q3/26 aikana.

Ilmoituksen mukaan kasvatus vaiheen 1 altaissa alkaa suunnitelman mukaan Q3:lla. Samalla altaiden rakenteita ja vedenkiertoa on optimoitu siten, että arvioitu tuotantomäärä per kasvatussykli kasvaa 20%. Plus varaudutaan mahdollisiin vedenkäsittelyehtojen tiukennuksiin.

Koska 2a-laajennus starttaa heti ja kassavirtaa ei vielä ole, hakee Andfjord osakkailta 600 MNOK antirahaa. Rakennusbudjetti on kasvanut edellä mainituista syistä, mutta nousseen tuotantokyvyn odotetaan kuittaavan kasvaneet kulut alle kahdessa vuodessa.

1 tykkäys

Nopeaa on toiminta. 600 MNOK kassaan muutama tunti myöhemmin. Suurimmat omistajat kuittaavat annin 35 NOK (10% alennus kurssiin) osakekohtaisella hinnalla.

Ymmärsin myös pienosakkaita muistettavan täydentävällä annilla.

Lyhyellä tähtäimellä kurssiin diluutiopainetta, mutta pidemmällä tähtäimellä kokonaisuus on reilusti plussalla. Riakinäkökulmasta on ymmärrettävää, ettei vaihe 1:n rinnalle otettu vielä laajempaa urakkaa. Nyt kun kokonaisuus alkaa hahmottua (budjetti, aikataulu), voidaan haukata isompi pala myös rahoittajien mielestä.

Kokonaissummasta iso osa on edelleen pankkilainaa, eli operaatio ei ole pelkkää omistajien taskulla käymistä.

Noussut tuotantomäärä kompensoi kustannusten nousun nopeasti ja jos Fiskenesin uusi saitti menee luvituksesta läpi, on Kvalnesin tuoma kassavirta vahvempaa ja korkoa korolle -efekti pääsee paremmin vauhtiin.

2 tykkäystä