Nojuu, ei tietenkään kaikkialta katoilta/paneeleilta ole vielä lumet lähteneet (ja Suomi on pitkä maa niin sijainti vaikuttaa isosti) mutta etenkin monelta tummemmalta katolta lähtee kyllä aika vikkelään lähipäivinä jos aurinko osuu koko päivän. Päätarkoitus viestilläni oli että ei tässä montaa aurinkoista päivää putkeen enää vaadita ja lumet on veks. Se pieni tuotto mikä jää lumen takia saamatta on niin mitätön että ei maksa monelle vaivaa puhdistella käsipelillä. Mutta jos haluaa puuhastella niin mikäs siinä.
1 tykkäys
No sehän on juuri näin, ei todellakaan maksa vaivaa. Minkäs sille voi, kun pieni skotti asuu pään sisällä ja tuottoja haluaisi jo nyt.
2 tykkäystä
Maatelineillä ja 45 asteen kulmassa (suuntina etelä-kaakko ja etelä-lounas) on tullut tuottoa nyt parina päivänä jo n. puolet viime kesän huippupäivistä 
Enkä ole jaksanut pihan perälle putsailemaan, vaan yleensä ovat itsestään puhtaana jo ennen parhaimpia tunteja. Paneelit Kotkassa, ja pihassa edelleen yli metrin kinokset. Mukavaa huvia muuten tuo lumen valumisen seuraaminen aamukahvia juodessa 
Toki helmikuussa aurinkoa on vielä sen verran vähän, että kokonaistuotto menee vain jonkin verran yli 100kwh:n, kun kesä- & heinäkuu tuottivat sen reilut 700kwh molemmat (6kw systeemi).
7 tykkäystä
Eilen lykäs paneelit 12,45 kWh edestä tuottoa,enemmän mitä päivässä kuluu koko talossa sähköä vuorokaudessa.
9 tykkäystä
Jos sopii niin laitan tämänm myös tänne.
Suomen suurin aurinkovoimala koostuu 22.000paneelista.
On Atrialla elitarviketehtaan kupeessa Nurmossa, valmistunut syksyllä-22
Ehkä näitä teollisia kohteita nousee nyt lisää, koska taitaa sähkön hinta olla “pysyvästi” koholla.
Ja koska vihreä siirtymä!
1 tykkäys
Miten pitkään tuottaa 45 kulmassa yli 1 kW ?
Normi seinä 6,4 kWp lähes etelä (+1h) tuottaa yli 1 kW n. 8-19 eli 11h
siis yht 50 kWh auringosta.
1 tykkäys
Ei oo maksullista versiota Froniuksesta, niin en nyt näe viime kesän päiväkohtaisia tilastoja. Mutta melkoisia kyllä nuo sun tuotot, meillä paras päivä tähän mennessä lienee 32kwh:n luokkaa. Ja nyt tosiaan viime päivinä n. puolet siitä. Tällä hetkellä tulee yli 1kw n. klo 9-15 välillä (eli kesäaikaa 10-16), joten voisi olettaa tuohon tulevan tunti-pari lisää molempiin päihin kun nyt kesään päästään.
Meillä paneelit on pihan perällä, joten oma sekä naapuritalot luovat jonkin verran esteitä (kesällä myös pensaat ja omenapuu). Näin ollen tuo pystyasennus ei varmaan olisi kaikkein tehokkain meille. Mutta näyttää toimivan erinomaisesti esteettömässä paikassa 
Miten sulla @Munakas on nyt helmikuussa tullut?
1 tykkäys
Helmikuussa -23 215 kWh -22 200 kWh huippu 29 kWh /pv
Paiste tulee vasta maaliskuussa >700.
Keväällä ja syksyllä on varjostusta alussa ja lopussa nyt 10-16.
Kesäpäivänseisauksen aikaan auringon rata on tietty korkein.
Froniuksen historiasta pitäisi löytyä tuotto. Oma kulutus tulee mittarista (PM).
Joo Ideresin premium olisi parempi sijoitus.
1 tykkäys
Katselin tuossa paneelien sähkön tuottoja ja totesin että lokakuun 24.päivään asti ja helmikuun 24 päivän jälkeen on paneelien tuotanto enemmän kuin vuorokauden sähkön kulutus eli neljä kuukautta on heikompaa.Toki tuossa on molemmissa päissä vielä hyviä yksittäisiä päiviä mutta marraskuun puolivälistä tammikuun loppuun on melko hiljaista.Pystyyn jos saisi paneelit niin tuoltakin väliltä kyllä tulisi varmaan aurinkoisina päivinä useampi kWh,mutta täytyy olla tyytyväinen tähänkin.Tämä reilu 5 kW järjestelmästä.
8 tykkäystä
Vasta harkitsen paneelien asennusta. Saisin ne katolle itään ja länteen, kaltevuus 1/3? Onko millainen mahdollisuus?
Sitten saisin muutaman esim. 4kpl seinään kohti etelää, olisiko kannattavaa? Eihän nuo paneelit seinässä kovin nätit olisi…
Ei miltä tuottokäppyrät näyttäisi itä-länsi asennuksella?
Lumesta on ollut ketjussa puhetta mutta itseä huolettaa tuottamattomuuden sijaan se että voiko ne romut tulla sieltä katolta alas? Meillä on todella iso paritalon lape (ja etelään päin eli silleen olis varmaan hyvä kohde) mutta vuosien varrelta sieltä on tullut lumiesteet moneen kertaan alas vaikka aika järeilläkin ruuveilla ollut kiinni. Ihan ei ole pulteilla kattotuoleissa ollut mutta viimeksi esim remppaukko vuosikymmenien kokemuksella vakuutti että nyt ei varmasti tule alas ja naureskeli mun epäilyille. Ja niin vaan repi lumi ruuvit irti ja esteet alas.
Näkisin että investoinnin kannattavuus heikkenee aika rajusti jos ne kerrankin sieltä jotenkin irtoaa tai niitä joutuu sinne korjailemaan.
Mielipiteitä?
1 tykkäys
Jos lumiesteet tulee alas jo uudelleen, niin vaihtakaa nyt ainakin se remppaukko ja älkää päästäkö sitä laittamaan noita paneleita jos niihin päädytte. Joskus halvalla ei saa hyvää, mutta ei sitä aina korkea hintakaan takaa.
Jos lumiesteet laittaa kiinni kattotuoleihin asianmukaisesti, niin ei varmaan tule alas jos ei laita “peltiruuveilla” vaan esim läpipulteilla.
Kyllä ne paneelit siellä pysy kun ammattilainen ne sinne laittaa ohjeiden mukaisilla kiinnikkeillä. Katon kunto kannattaa aina tarkastaa ennen asennusta.
Katon suuntahan vaikuttaa optimaaliselta
5 tykkäystä
Asennushan tehdään lähelle harjaa jolloin lumikuorma ei pääse samoin “työntämään” paneeleita.
Lumiesteethän asennetaan alas jolloin niihin kohdistuu lähes koko katon lumikuorma.
En ole kuullut että lumi olisi paneeleita alas tuonut ja veikkaan että silloin menisi kattokin uusiksi.
5 tykkäystä
No juu se kaveri ei meillä mitään enää mitään ruuvaile 
Varmaan tuollaiset läpipultit vaatisi.
Erinomainen huomio.
Ehkä tyhmä kysymys, mutta kysyn kuitenkin. Jos/kun katto on 5 vuoden sisään vaihtokunnossa, niin ei varmaan kannata laittaa paneeleita nyt? Niiden irrottaminen ja uudelleenasennus kattorempan yhteysessä aiheuttaa jos ei tuplakuluja, niin jotain merkittävää kuitenkin? Vai onko niin, että kun tarvittavat kaapeloinnit, yms. on tehty niin paneelien irroitus ja asennus uudelle katolle on vaan tuntien homma?
Useamman tonnin ylimääräinen kustannus söisi pohjaa takaisinmaksulta aika pahasti.
No kannattaisko miettiä kattoremontin aikaistamista?
Jos se kuitenkin on tehtävä?
Saatte ne paneeliit tuottamaan nopeimmin.
Tuleeko samaan aikaan tehdylle rempalle jotakin
hyötyjä jopa.
Itse painin samojen kysymysten kanssa.
Moni on kauhistellut aurinkovoimalan asennuksen (työn) osuutta voimalan kokonaishinnasta. Itse ajattelen, että asennuksen osuus saakin olla mahdollisimman suuri, koska hyöty tulee kotitalousvähennyksen myötä verotuksessa. Toki voimalan kokonaishinta ratkaisee aina.
Kannattaa käyttää mainittua laskinta. On hyvää harjoitusta. Kun 1 kWp PV etelään (0) tuottaa 1000 kWh niin -+90 astetta on n -25%. Siis yhä kaikki kotiin päin.
Mutta ensin katsoisin niitä varjostuksia. Nyt keväällä yleensä pahimmillaan.
PV (alue, kenttä,ryhmä) tuottaa vain niin vähän kuin heikoin paneeli kertaa lukumäärä.
Invertteri taas kykenee hallitsemaan yleensä kahta erilaista PV:tä. Itä ja Länsi ovat kaksi eri PV:tä.
Etelän paneelit on siis ratkaistava oman tyyppisellä I:llä 3 PV:tä tai omalla esim microinvertterillä. Voi mennä säätämiseksi.
5 tykkäystä
Kiitos hyvistä ohjeista ja linkistä.
Itseasiassa itä-länsi asennus on parempi vs etelä, kun haastehan on saada sähköä pitkään ainakin oma tarve, jotta oman käytön pystyisi maksimoimaan.
Ei tässä ole kuin pari panelia molemmille lappeille lisää niin tehohäviö on kuitattuna ja siten buukkaa aamusta iltaan… 