Eilen nousi tuotanto ensimmäisen kerran yli 10 kWh päivässä paneeleista.Viiden päivän tuotanto 41,42 kWh ja kulutus 35 kWh.Tuotanto kattaa valoisan ajan pohjakulutuksen ja myyntiin näytti menneen 23,5 kWh,sieltä sitä osinkoa pikkuhiljaa irtoaa joka päivä kun hyvityshinnat kuitenkin ihan kelvolliset tähän aikaan vuodesta,eipä taida helmikuusta juuri maksettavaa kertyä vaikka ottaa siirrot ja verotkin mukaan.Reilu 2600 W on ollut teho päiväsaikaan parhaimmillaan ja kasvaa päivä päivältä sikäli kun aurinko näkyvillä,eipä tuleva OL 3 huoltoseisokki juuri pelota,saattaapi käydä niin että parantaa kivasti noita hyvityshintoja eli tulee lisäosinkoja 
10 tykkäystä
Tällä hetkellä paneeleista aika hyviä tarjouksia, itsekin jopa mietin niiden laittamista, vaikka en yhtään ylimääräistä tekniikkaa tykkääkään laittaa, koska yleensä se tarkoittaa myös enemmän kaikenlaista “säätämistä”. Mitäs foorumin asiantuntijat on mieltä, äkkiseltään tuo jo vaikuttaisi siltä, että maksaisi itsensä takaisin ihan OK-aikataululla?
6,64 kwp järjestelmä asennettuna 5700€, josta sitten kotitalousvähennystä asennuksesta noin 1100€.
Aurinkopaneeli, Trina, Full black - VertexS DE09R.05 - 415 W 16kpl
Invertteri - Growatt MOD 6000TL3-X
Paneelikiinnikkeet Orima
7 tykkäystä
Hyvä hinta kun menee asennus ostettuna jo reilusti alle 1eur/kwp 
4 tykkäystä
Olen tässä pohtinut asiaa, jonka pitäisi olla mahdollista. Saattaapi olla, että joku valmistaja jopa tarjoaa tätä jo, en tosin ole tähän vielä törmännyt. Pörssisähkön luvatussa maassa tekisi mieli halvoilla/ ilmaisilla tunneilla sulatella lumet pois katolta lämmittämällä paneeleita. Tämän pitäisi kai teknisesti olla sangen helposti toteutettavissa syöttämällä paneeleille virtaa invertterillä. Paneeleissa joutuisi varmasti tekemään joitain teknisiä muutoksia turvallisen toiminnan takaamiseksi.
Kuinka pieni tämän vaikutus lopulta olisi, ei järin suuri ilmeisesti. Toisaalta kun säätövoimasta on pula, niin ei tämä ainakaan sitä vähentäisi. Sähkön ylitarjonnan aikana lumet pois katolta ja korkean kulutuksen aikana nämä ottaisivat sen vähäisen päivänvalon talvella sähkönä talteen.
5 tykkäystä
Norskeilla on teollisen luokan ratkaisu keskikokoisille ja suurille kentille.
Jotenkin on semmonen kutina takaraivossa että Raloksella olisi joskus ollut jonkinlainen lämmitettävä paneeli tahi jotain vastaavaa, toki voi olla että olen nähnyt unta 
. Ei ainakaan ollut mikään menestys jos semmoinen oli koska ei ole yleistynyt…
3 tykkäystä
Itse olen putsannut lumet muutaman kerran Puuilosta ostamallani 6m pitkällä “kolalla”.
Ei paneelien päällä saa olla mitään, jos aikoo jotain tuottoa saada.
Ja paneelin ilmasuunta pitää olla etelä-lounas ja tämä on must juttu!
Helmikuussa oe paneeleilla rikastu mutta kaikki lasketaan.
Mutta nyt kun kohta aalkaa maaliskuu, niin putsatkaa paneelinne lumesta, jos vielä sellaista on päällä,
nimittäin empiiristen kokemusten perusteella maaliskuussa alkaa paneelit haukkua hintaansa.
1 tykkäys
Siis suurimman hyödyn paneeleista saa ja samalla hoituu lumiongelma jos suunnitteluvaiheessa panostaa asennukseen.Lyhyeksi jää tuottamaton aika kun hommaa tai tekee säädettävät telineet joissa syksyn,talven ja aikaisen kevään ajaksi paneeliston voi nostaa 90 asteen kulmaan,ei pysy lumi,tuottaa vaikka aurinko talvella matalalla eli lumen heijastus auttaa lisänä.Säädettäviä telineitä saa ostosenakin ja näppärämpi kyhää itse.Nykyään olen vankka maa-asennuksen kannattaja jos vain mahdollista,mutta kyllä katollekin säätö varmasti onnistuu,tahtoo vain olla että firmat myy rahat pois mentaliteetilla.Lisäksi kannattaa muistaa invertterin ostossa että yleensä voidaan niitä 1,5 kertaisesti ylikuormittaa eli turha panostaa liian suureen invertteriin,mieluummin enemmän paneeleita invertterin tehon mukaan eli vaikkapa 5 kW invertteriin voi liittää paneeleita 7500 W:n edestä,ainakin Froniuksella.Hinnat tulleet kyllä alaspäin ja paneelien tehot nousseet,sekin laskee hintaa jos ei tarvi kahden piirin invertteriä niin silloin sellaista on turha ostaa,yhden piirin kampe kuitenkin halvempi.Suunnitteluun kannattaa kyllä panostaa ja kokeilla ymmärtää/kysellä miten saa mahdollisimman kustannustehokkaasti tehtyä,voi muuten tulla pettymyksiä ettei näillä paskoilla mitään tee kuten monella ajatus on.
3 tykkäystä
Minulla on hyviin ilmansuuntiin 14 paneelia katolla ja 6 paneelia seinällä. Kävin harjaamassa tammikuun loppupuolella katon paneeleilta lumia pois ja sen jälkeen paneelit ovat olleet pääosin lumettomat. Helmikuun aikana tähän mennessä tuottoa tullut 217 kWh mikä erittäin hyvin verrattuna viime helmikuun 135 kWh tuottoon. Viime talvena/keväänä taisin käväistä katolla pari kertaa harjahommissa.
Paneeleideni yhteenlaskettu pinta-ala on noin 38m2, jos nämä kaikki olisi katolla ja niiden päällä olisi esim 20cm lunta niin sulatettavaa olisi 7,5m3 (20cm voisi kertyä useammastakin sulatuskerrasta esim 10+5+5cm).
Riippuen lumen tiheydestä, onko lumen lisäksi paneeleiden päällä jäätä ja siitä miten sulanut lumi pääsisi virtaamaan paneeleiden päältä pois ja siitä kuinka iso osa lämmitysenergiasta lämmitäisi lumen sijaan katon rakenteita ja sulaneista kohdista ulkoilmaa, ei välttämättä tämän kuukauden paneeleiden tuotannolla noin paljoa lunta olisi sulateltu. Jos sulattelua olisi tehnyt SPOT hinnaltaan ilmaisella sähköllä maksuun olisi mennyt kuitenkin siirtomaksu ja energiavero.
Se on vielä oma juttunsa olisiko tämä teknisesti mahdollista. Lämpeneekö paneeli riittävästi jos sen kaapeleihin tarjoaa virtaa ja jännitettä sen verran kun se maksimissaan kestää? Omat seinälle asennetut seinästä irti olevat mustat paneelit ovat kesähelteellä maksimiaurinkgonpaisteessa viileämmät kuin niiden vieressä oleva lautaseinä.
Peltikatoilla kustannustehokas tapa kevään tuottojen parantamiseksi olisi lumiesteiden poistaminen mitkä monesti hidastavat katon puhdistumista 
1 tykkäys
Pikkuhiljaa aletaan syömään ne pienetkin hyödyt entistä pienemmiksi. Eu tason homma ja Saksasta lähtöisin tämäkin idea.
Saksa on pa**a maa
1 tykkäys
Toisaalta tämä muutos on aika oikeudenmukainen niitä muita kohtaan sellaisena normipäivänä, että pilvenhattaroita taivaalla liikuskelee. Tarkoitan tällä, että jos aurinkopaneelien tuotantomuutokset ovat nopeita, niin eikö ole ihan reilua, että se näkyy rahaliikenteessäkin samalla tavalla. Muutoinhan muut sponssaisivat aurinkopaneelien omistajaa.
2 tykkäystä
Suurin hyötyjä tässä on siirtoyhtiö ja valtio verotulojen muodossa. Nämä hienot innovaatiot tekevät investoinnit turhiksi ja epähoukutteleviksi kun maksuajat paneeleissa venyvät entistä pidemmiksi. Miksi ei sitten samointein minuutti tai sekuntinetotusta? Nämä ovat vaan sellaisia asioita isossa kuvassa että jos valtio haluaa yksityisten osallistuvan omalla kustannuksellaan viherhumppaan ja vihreään siirtymään niin ei noita kannustimia auta hirveästi enää vähentää.
7 tykkäystä
Ei tästä ole montaakaan vuotta kun vielä suurimmalla osalla verkkoyhtiöistä oli sekunttinetotus eikä ollut vaihenetotusta. Eli jos normaalilla 3-vaiheinverterillä tuli jonain hetkenä 1kw tuottoa eli 333W vaihe ja ainoa kulutus oli esim 1kw kahvinkeitin niin samaan aikaa joutui ostamaa 666W siirtoineen ja myymään 666W.
7 tykkäystä
Tosin pitää muistaa, että järjestelmän hinnat ovat tulleet vuoden 2023 aikana alas melko merkittäviä prosentteja. Tässä katsauksessa ihan hyvää dataa hintakehityksestä:
7 tykkäystä
Hesarin uutinen on kyllä kulmaltaan outo. Uutinen koskee pörssisähkön varttinetotukseen siirtymistä, ja kulmaksi otettu miten se väitetysti vaikuttaa paneelien tuottavuuteen. Tätä perusteltu antamalla yksi esimerkki kuvitteellisesta tilanteesta. Lisäksi paneelien hintojen nousupaine on jo kääntynyt laskuksi toisin kuin artikkelissa väitetään.
Talouselämän asiaa lähelle liippaava artikkeli avaa asiaa mielestäni paremmin. Maksumuuri mutta pointit:
-kysyntä normalisoitunut
-hinnat järjestelmille tasoittuneet laskun jälkeen, komponentteja saatavilla
-aurinkovoiman kapasiteetti nousee teollisten puistojen myötä (oma mielipide että tämä vaikuttaa eniten paneelin omistajien sähkön myyntihintaan lähivuosina)
-netotusmuutosta varttihintaan ei nähdä merkittävänä heikennyksenä
4 tykkäystä
Vähän tosiaan Hesari dramatisoi tuota neljännestuntinetotusta. Ei voi tietää onko kyse oletettavasti journalistin asiaosaamisesta, vai maksavia(kin) asiakkaita halveksivasta klikkiotsikoinnista.
Mutta, täällä Caruna Espoon alueella on
-2021 ennen omaa paneeliaikaa tullut käyttöön se suuri uudistus, eli tuntinetotus
-2023 toukokuun aikana tullut tuo 15 min netotus
Käytännössä tuo varttinetotus - karkeasti katsottuna - näyttäisi olleen omalta osalta seuraavan kaltaiselta:
-ei vaikutusta paneelien tuotantoon (tietenkään)
-oma käyttö (=hyvitys netotuksen johdosta) pieneni luokka 60 kWh/kk → 20 kWh/kk. Eli noin 40 kWh vaihtui omasta käytöstä kombinaatioksi 40 kWh osto / 40 kWh myynti
-pörssisähkön ostossa ja myynnissä energian hintaeroa ei ole, mutta
-
- ostosta joutuu maksamaan preemiota 0,38 c/kWh, samoin päiväsiirrosta hintaa 3,0 c/kWh ja sähköverosta 2,79 c/kWh
-
- ja 2024 alkaen myynnistäkin rokotetaan maksua, eli 0,3 c/kWh
→ kustannusero luokkaa: (60-20) x (0,38+3,0+2,79) + (60-20) x 0,3 = 246,8+12=258,8 c, eli 2,6 EUR kuukaudessa, eli sesongissa vajaat 20 EUR, tms
- ja 2024 alkaen myynnistäkin rokotetaan maksua, eli 0,3 c/kWh
Sanotaan, että parempi nuokin roposet olisivat itse pitää ihan periaattellisistakin syistä, ja koska paneelit eivät erityisen hyvin tuottavia ole.
Toisaalta, ei tuo aivan valtavalta game changeriltä vaikuta jos oikein olen arvioinut
4 tykkäystä
Tsekkasin tän, hyvää ja yksityiskohtaista dataa alan sisältä!
Mielenkiinnosta, onko sähkökaapissa Shellya tms. tuottoa mittaavaa relettä, joka naksauttelee boileria tai kosteiden tilojen lattioiden lämpöjä päälle paneelien ylituotannon mukaan. (Ylituotanto = talouden muulta kulutukselta yli jäävä osuus).
Nimim. tulevan paneeliston tuoton omaa käyttöä paperilla optimoiva.
Itsellä on Shelly-releet kyllä lämminvesivaraajalle ja lattialämmöille, tosin lattialämpöjä en ole kytkenyt tällä lämmityssesongilla päälle kuin lokakuun negatiivisen sähkönhinnan päivänä. Suihkussa huusholli käy näet lähinnä toisen kylppärin suihkukaapissa, ja saunan/pesutilojen käyttö on ollut melko satunnaista ulkoporealtaan hoitaessa syvälämmityksen. 2 x ILP on tuonut 250m2 sähkölämmitysytaloon lämmön 2 x varaavan takan tukemana.
En ole Shellyn scripteihin perehtynyt, mutta kuvittelisin että aurinkoinvertteriltä saa ulos tuotannon, ja Shellyn scripteillä voisi tuotannon saavuttaessa jonkin tason kytkeä LVV:n ja muut Shelly-kohteet päälle ja pois. Samoin kuvittelen että pörssihinnan voisi myös säätää vaikuttamaan, samoin Shelly-lämpömittareilla mitattuja huonelämpötiloja. Shellyjen ulkopuolelle kuitenkin jää hybridin lataus ja tuo ulkoporeallas, sekä ILP:it.
Eli manuaalisesti olen tsekannut paneelien tuottokäyrän, ja kytkenyt Shellyjen kautta päälle LVV:n ja hybridin latauksia. Shellyt on kyllä nopea ajoitta wifi-sovellukset kautta, samoin ILP:t joissa oma wifi-sovellukset. Ohjaukset toimivat myös etänä, ja säätöä on testattua toisista maanosista asti. Eli höökiä ja lämmintä vettä päälle kotiinpalun kynnyksellä. Noita etäohjauksia tukemaan minulla on siis myös Shellyn lämpömittareita.
2 tykkäystä
Vartti netotuksen vaikutus on todennäkköisesti pelättyä pienempi.
Ainakin mututuntumalla lämmityskaudella oma sähkönkulutus on melko tasaista. Kesällä taas kun paistelee niin sähköä menee menee myyntiin joka tapauksessa paljon.
Muutaman vuoden sisään yhä useammalla aurinkopanleeita ja/tai pörssisähköä omakotitalossa käyttävällä on ohjauksia millä optimoidaan sähkön käyttöä. Näiden lisäksi yhä useammalla sähkö/plugari mitä lataillaan. Yhä useammalla tulee olemaan myös muutaman kwh akku minkä avulla pääsee itse netottelemaan pidemmälläkin aikavälillä kuin tuntitasolla.
Tänään tutkiskelin oman siirtoyhtiöni nettiportaalista omia kulutus/myynti tietoja. Vaikuttaisi siltä että netotus ei ole toiminut niinkuin pitäisi vaan minulle on kertynyt ostettua sähköä samoille tunneille kun siellä on ilmoitettu myynnin ylijäämää netotuksen jälkeen. Eihän nämä kovinkaan suuria ole nämä määrät yksittäisistä tunneilta mutta kun näyttävät alkaneen kertymään jo viime toukokuussa. Eli nyt vaikuttaisi siltä että minua ovat laskuttaneet liikaa siirtoyhtiö ja sähkön myynti firma, puolestaan sähkön ostoyhtiö on maksanut hieman liikaa jo miltei vuoden ajan. Onneksi on Suomen kallein siirtoyhtiö (ei Caruna) kyseessä niin voi luottaa että kaikki on oikein 
. Rahalle vastinetta. Nyt kuunnellaan sitten mitä sieltä tarinoidaan kunhan saavat selvityksen valmiiksi.
Kysyn vaan että miten se varttinetotus toimii ellei saada tuntinetotustakaan toimimaan kunnolla?
Maksumuurin takana mutta idea selviää kyllä, herättää luottamusta kyseiseen puulaakiin.
2 tykkäystä