Taas on alkanut kevään osinkokausi taivaalta.Tällä hetkellä lykää tuottoa 2400 W teholla,kun veroton hyvityshinta juuri nyt reilu 11 snt/kWh,tekee tuollaista 22 senttiä per tunti hyvää.Viime vuodelta joutui maksamaan energiasta koko vuodelta sellaisen 20 euron verran,kulutusta oli 1000 kWh:a enemmän kuin edellisvuonna,siirtoihin sun muihin toki meni yli 400 euroa mutta ei kovin paha omasta mielestä.
9 tykkäystä
Huomio sähkö-sepot… Paljonko on merkitystä/eros sillä, onko aurinkopaneelit 5metrin vai 25metrin etäisyydellä inverteristä? Hiukan inverterin sijoituspaikkaa naapurini pohdiskelee. Eli onko DC piuhassa minkä verran vastusta per metri vai onko asialla lainkaan käytännön merkitystä?
Riippuu johdon paksuudesta ja järjestelmän läpi kulkevasta virrasta. Tuosta löytyy joku ohjetaulukko kaapelin paksuudelle eri johdon pituuksilla ja virralla: https://www.lumise.fi/storage/product_files/0/Latausyksikk_-5A.pdf?name=0/Latausyksikk_-5A.pdf&srsltid=AfmBOoqkklTQE554kYaHe5OChglRQPNa_pw2Yv_l2LLUy0D1YXsDFqTV
1 tykkäys
Meillä paneelit asennettiin vuonna 2021 n. 70m päähän invertteristä. Paneelien myyjä ja asentaja molemmat kertoivat tuolloin rajan olevan n.100m, mutta toki mitä lähempänä sen parempi.
En muista johtojen paksuuksia, mutta eivät paljo 1,5mm johdoista eroa. Muistaakseni totesivat, että nykyään kun ampeereja pystyy nostamaan, niin etäisyyttä voi kasvattaa. Järjestelmä ei toki ole suuri vaan reilu 1kW.
1 tykkäys
Tai itse asiassa, kun jännite eli voltit ovat uusissa paneeleissa kasvaneet, voi saman tehon siirtää pienemmällä hävikillä johdossa, koska ampeerit ovat vastaavasti pienemmät. Teho = voltit * ampeerit eli jännite * virta
5 tykkäystä
Suuruusluokka kuulostaa ihan järkeenkäyvältä. Pienissäkin kauppakeskusten, logistiikkarakennusten yms voimaloissa löytyy aina vähintäänkin kymmeniä metrejä pitkiä DC kaapeleita.
Yleensä tehohäviöitä suurempi syy inveretereiden sijoittamiselle mahdollisimman lähelle inverteriä liittyy palo/sähköturvallisuuteen ja kustannuksiin (metrihinta kalliimpi nipulla DC kaapeita kuin AC kaapelin).
1 tykkäys
Nyt ollut hyviä päiviä paneelien omistajille, jos aurinkoa on näkynyt.
Tuolta voi käydä lukemassa tutkimustuloksia paneelien kallistuksesta ja suuntauksesta.
kun koko vuoden tuottoa halutaan maksimoida, aurinkopaneelit kannattaa asentaa katolle kaakkoon tai etelään. Toiseksi paras on idän suunta Auringon radan ansiosta, ja kolmanneksi paras on lounaan suunta
paneelit kannattaa asettaa matalaan 28°:n kulmaan perinteisen, 43–48°:n kulman sijasta
5 tykkäystä
Hieman kritisoin tätä siinä suhteessa että vuositasolla kyllä varmaan tulee enemmän kilowatteja taivaalta matalalla kulmalla mutta pörssisähköilijänä on suurin taloudellinen hyöty saavutettavissa jollain 80-88 asteen kulmalla kun sähköä tulee silloin kun sitä eniten tarvitaan ja hyvityshinta ylijäämästä korkea.Kesällä tuota sähköä ei niin kulu ja hinta pörssisähköllä kuitenkin halpa,kesäisin invertteri leikkaa tuota tuotantoa paneeleista kuitenkin ja kuumuus myös.Pystyasennuksella tuota sähköä saa mahdollisimman aikaisin keväällä ja mahdollisimman pitkään syksyllä,puhumattakaan että paneelit pysyvät lumettomina.Tässä toki ilmeisesti tutkittu maksimaalista tuotantomäärää.
14 tykkäystä
Jees, näinhän se on, ettei sitä tässä tutkittu ja pörssisähkön optimointiin on varmasti eri tutkimukset.
”Mittaustuloksista selviää riippumatonta tietoa aurinkoenergian hyödyntämisen optimoimiseksi pohjoisilla alueilla. Tuloksia voidaan käyttää myös esimerkiksi kaavoituksen ja rakentamisen suunnittelussa”
Tutkimuksessa taisi olla enemmänkin kulmana se, miten päin kannattaisi kaavoittaa ym., että optimoidaan tulevien rakennusten mahdollisuudet aurinkopaneelien suhteen. Lisäksi ainutlaatuista oli tämä jokaiseen ilmansuuntaan paneelit osoittava “karuselli”, jolla saadaan dataa Oulun leveyspiirillä.
Mielestäni erittäin toivottua ja tärkeää tutkimusta pohjoisessa. Keep up the good work!
Datahan on tosin saatavilla, joten siitä voi jokainen tutkia mitä lystää. Siinä on 90 asteen ja 40 asteen kulmat.
Mutta koko vuoden ajan etelään suunnatut 28°:n kulmaan kallistetut kattopaneelit tuottivat 20 prosenttia enemmän energiaa kuin 90°:n kulman seinäpaneelit. Kesän pitkät päivät tuottivat myös piikkejä energiantuotantoon. Touko-heinäkuussa paneelit tuottivat lähes kaksi kolmasosa koko vuoden tuotannostaan.
Jos sähköautoja latailee ja latausta voi harjoittaa auringonpaisteen aikaan niin sitähän tietysti kannattaa miettiä tässä.
Se kuuluisa joku voisi ladata tuon koko datasetin ja laskea erot 40 asteen ja 90 asteen paneeleille siten, että ottaa huomioon vain “talvikuukaudet” esim. marraskuu-maaliskuu! Anyone?
3 tykkäystä
Pääsin tähän asti, ja totesin että pidemmälle analysointi on turhaa. Kesän tuotanto on 10-100 kertaista talveen nähden, joten vaikka parhaimpana talvikuukautena ero 90-asteisten paneelien hyväksi on 500-kertainen, sillä ei isoossa kuvassa ole mitään merkitystä vaikka sähkö olisi talvisin 10-kertaa kesää kalliimpaa. Absoluuttinen tuotto vaan on niin pieni, vaikka mitä tekisi marras-helmikuussa. Sivuhuomiona, tuon datan perusteella 90-asteiset paneelit tuottaa enemmän kaakkoon suunnattuna kuin suoraan etelään, siinä missä 40-asteisten paneelien tuotto oli parhaimmillaan suoraan etelään suunnattuna. Graafissa verrattuna molempien kulmien parhaat suunnat.
12 tykkäystä
Näissä hyvä muistaa myös realiteetit, erittäin harvoin kun on mahdollista asentaa paneelit mihin tahansa suuntaan ilman haittaa varjostuksista.
Mitä pystympää paneelit asentaa niin sitä enemmän varjostukset ovat ongelma. Monista kaupunginosista ei löydy varmaan yhtään omakotitaloa missä seinään asennettu paneeli ei kärsisi varjoista. Maa-asennuksena 40 astetta niin tilanne lähes yhtä hankala.
Käytännössä omakotitalossa järkevintä asennella harjakattoisissa katon suuntaisesti ja tasakatoilla 10-20 asteen kulmassa oleviin telineisiin.
Jos on hyvä asennuspaikka niin eteläsuomessa 90 asteisella voi saada paremmat taloudelliset tuotot kuin esim 20 asteella. Tämä riippuu voimalan mitoituksesta, sähkönkulutusprofiilista, varjostuksista, spot hinnasta jne
2 tykkäystä
EU-projektina tehtyyn PVGIS simulointi- ja mitoitusjärjestelmään on tullut uusi päivitys joka korjaa joitain aiempia epätarkkuuksia. Tämä on hyvä työkalu aurinkovoimalan hankkimista suunnittelevalle. PVGIS mahdollistaa tuoton simuloinnin erilaisilla panelimäärillä ja asennustavoilla:
Miten te muut toteutatte aurinkovoimalanne tuoton korkoa korolle periaatteen toteutumisen?
Yksittäisten panelien lisääminen kerran vuodessa on vähän kömpelöä, joten itse valitsen joka vuosi panelien säästöllä (+aiempien vuosien osakkeiden osingoilla) ostettavan vuoden osakkeen, jonka ostan myös oikeasti salkkuuni pitoon ja seuraan sekä panelien että niiden säästöllä ostettujen osakkeiden osinkojen vuosituottoa.
1 tykkäys
Sama havainto käytännössä muutaman vuoden kokemuksella. Tämän vuoden helmikuun tuotanto oli poikkeuksellisen suuri, koska lunta oli vähän ja harjasin panelit kokeeksi muutaman lumisateen jälkeen.
Ahkeruuteni palkittiin, koska onnistuin kasvattamaan helmikuun tuotannon uuteen ennätykseen ja 2025 helmikuun tuotanto ylittääkin 2023 ja 2024 helmikuun tuotannon yhteensä!
Se tyypillisen 50 kWh tuplaaminen hieman yli 100 kWh ei vaan ihmeitä tee 6500 - 7000 kWh vuosituotannossa, joten tämän havainnon perusteella en lähde säätelemään panelien kulmia. Jos jotain haluaisi tehdä, kannattaisi mieluummin ostaa lisää paneleita tai sähköauto, johon voisi laittaa oman ylituotannon kesän aikana.
4 tykkäystä
Aurinkopaneelien kannattavuudessa on niin monta muuttujaa että yksinkertaista kaavaa joka ottaisi kaiken huomioon ei taida hevin löytyä.Hyötyyn vaikuttaa asennuskulma,paneelien tyyppi ja invertteri,asennushinta,asennuspaikka,siirto-ja energian hinta,sähkösopimuksen tyyppi,eli kiinteä vai mahdollistavatko paneelit pörssisopimuksen,halvan hinnan aikainen käyttö eli voitko ladata lämpönä kattilaan tai sähköautoon.Itsellä ei vielä ole sähköautoa,harkinnassa kyllä.Tällä hetkellä 59 senttiä maksetaan kilometrikorvausta työajoista eli polttoaine olisi lähes ilmaista ja tuo tulisi hyödyksi melkein kokonaan,sähköauton hankintahinta käytettynäkin kuitenkin johonkin pienikulutteiseen bensa-autoon kalliimpi eli hyöty lienee henkisellä tasolla.Joillekin paneelit on oikeasti taloudellisesti järkevä hankinta,joillekin taas ei,jokainen laskekoon omalla kohdallaan kuinka on.Omista paneeleista menee aina myyntiin kun hyvityshinta riittävä,varaajaan lykään kun hinta halpa,ehkä tulevaisuudessa sähköauton akkuun,pörssisähkössä silti pysyn.
3 tykkäystä
Olet oikeassa, laskelma ei ole aivan triviaali, mutta kaikki mainitsemasi yksityiskohdat on kyllä selvitettävissä. Julkisuudessa näkyy paljon erilaisia keskiarvoja, ja niille on yhteistä että ne ovat karkeita keskimääräistyksiä joiden pätevyydestä omassa kotiosoitteessa ei ole mitään takeita. Syy merkittäviin paikkakuntaeroihin ei ole geometriassa vaan säässä.
EU-projektina rakennettu PVGIS on hyvä mitoitustyökalu, jolla voi simuloida mahdollista aurinkovoimalan asennusta omalla katollaan. Sillä voi myös mallintaa mitoitusta, kuinka monta panelia ja mihin suuntaan kannattaa asentaa. PVGIS’n etu on, että se ei ole vain geometristen kulmien laskin vaan se ottaa huomioon kunkin paikkakunnan säähavainnot vuosien varrelta.
Oma aurinkovoimala on nyt osunut kolmena vuotena kohtuullisella tarkkuudella aiemman PVGIS version ennusteeseen, tosin rannikolla odotusarvon joka vuosi hieman ylittäen.
Kommenttiasi pörssisähkön käyttömahdollisuudesta en ymmärtänyt? Voitko avata sitä enemmän?
Tänään taitaa olla tämän vuoden paras osinkopäivä tähän mennessä aurinkopaneelien suhteen.Eilen tuli paneeleista reilu 30 kWh ja lähes pilvettömältä näyttää taivas tällä hetkellä.Itelle kyllä passaa tähän aikaan vuodesta tällaiset pörssihinnat niin hyvityshintakin paneelien tuotosta kohdillaan.Vähän samanlaista vuoristorataa tämän sähköpörssin ja normi pörssin kanssa,vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisaa.
4 tykkäystä
Joo nyt raksuttaa paneelit, hiukan on harmikseni ohutta yläpilveä meillä.
Huhtikuu oli 25% parempi kuin viime vuonna, kun ei ollut paneelit lumen peitossa.
Kyllä maaliskuulla kun kevät alkaa kannattaa lumityöt tehdä paneeleista jos eivät ole kovin vaikeassa paikassa. Pitkävartinen kola Puuilosta ja paneelit pääsevät töihin.
2 tykkäystä
Niin ja just maksoin sähkönsiirron ja sähköverolaskun Q1 ja maksoi 7,54snt/Kwh.
Masku on huima kun 365vek pörssisähkön hinta on 4,91snt/kwh.
Kaikesta siitä mitä itse käyttää paneelien tuottosta, ei mene tätä törkeää maksua.
Eli pyri keskitä sähkönkäyttö siihen aikaan kun paneelit potkivat!
2 tykkäystä
Päärakennusta matalamman autotallisiiven katolla olevat panelit harjaan muutaman kerran talvessa helmikuun lopulta alkaen kun yletyn räystästä vasten nostetuilta tikkailta katolle nousematta. Alkuvuodesta ei tule mitään merkittävää tehoa vaikka panelit olisivat puhtaana.
“Kola” kuulostaa pelottavalta? Ethän naarmuta pintaa millään kovalla esineellä?
Itse olen käyttänyt autotarvikeliikkeestä saatavaa teleskooppivarrellista autonpesuharjaa. Pehmeä harja on ainakin turvallinen.
Meillä paneelien tuottoa heikentää edullinen siirtohinta, veroineen 5.7 c/kWh. Tämä on vain yksi ilmentymä aurinkovoimalan tuoton ja sähkön hinnan negatiivisesta korrelaatiosta. Paneelit tuottavat parhaiten sähkön ollessa kalleimnillaan. Jos taas sähkö on halpaa, kyllä sähkötalossa asuva senkin kestää.
Oman tietoisen kodinkoneiden käytön lisäksi kannattaa taloautomaatio ohjelmoida hyödyntämään aurinkotunteja, ellei sitä ole tehty jo. Vesivaraajan ja lattialämmitysten siirto oman sähkön tunneille tai jatkuvalämmitteisten lattioiden ohjaus edes väistämään aamun ja illan kalleimmat tunnit laskee ostosähkön keskihintaa ja nostaa oman kulutuksen osuutta jos paneeleissa on ylikapasiteettia.
Sähköauto on ollut ostoslistalla jo pitkään, mutta juuri nyt ei kiinnosta likvidoida auton kokoista erää tuottavista sijoituksista.
1 tykkäys