Taas on alkanut kevään osinkokausi taivaalta.Tällä hetkellä lykää tuottoa 2400 W teholla,kun veroton hyvityshinta juuri nyt reilu 11 snt/kWh,tekee tuollaista 22 senttiä per tunti hyvää.Viime vuodelta joutui maksamaan energiasta koko vuodelta sellaisen 20 euron verran,kulutusta oli 1000 kWh:a enemmän kuin edellisvuonna,siirtoihin sun muihin toki meni yli 400 euroa mutta ei kovin paha omasta mielestä.
9 tykkäystä
Huomio sähkö-sepot… Paljonko on merkitystä/eros sillä, onko aurinkopaneelit 5metrin vai 25metrin etäisyydellä inverteristä? Hiukan inverterin sijoituspaikkaa naapurini pohdiskelee. Eli onko DC piuhassa minkä verran vastusta per metri vai onko asialla lainkaan käytännön merkitystä?
Riippuu johdon paksuudesta ja järjestelmän läpi kulkevasta virrasta. Tuosta löytyy joku ohjetaulukko kaapelin paksuudelle eri johdon pituuksilla ja virralla: https://www.lumise.fi/storage/product_files/0/Latausyksikk_-5A.pdf?name=0/Latausyksikk_-5A.pdf&srsltid=AfmBOoqkklTQE554kYaHe5OChglRQPNa_pw2Yv_l2LLUy0D1YXsDFqTV
1 tykkäys
Meillä paneelit asennettiin vuonna 2021 n. 70m päähän invertteristä. Paneelien myyjä ja asentaja molemmat kertoivat tuolloin rajan olevan n.100m, mutta toki mitä lähempänä sen parempi.
En muista johtojen paksuuksia, mutta eivät paljo 1,5mm johdoista eroa. Muistaakseni totesivat, että nykyään kun ampeereja pystyy nostamaan, niin etäisyyttä voi kasvattaa. Järjestelmä ei toki ole suuri vaan reilu 1kW.
1 tykkäys
Tai itse asiassa, kun jännite eli voltit ovat uusissa paneeleissa kasvaneet, voi saman tehon siirtää pienemmällä hävikillä johdossa, koska ampeerit ovat vastaavasti pienemmät. Teho = voltit * ampeerit eli jännite * virta
5 tykkäystä
Suuruusluokka kuulostaa ihan järkeenkäyvältä. Pienissäkin kauppakeskusten, logistiikkarakennusten yms voimaloissa löytyy aina vähintäänkin kymmeniä metrejä pitkiä DC kaapeleita.
Yleensä tehohäviöitä suurempi syy inveretereiden sijoittamiselle mahdollisimman lähelle inverteriä liittyy palo/sähköturvallisuuteen ja kustannuksiin (metrihinta kalliimpi nipulla DC kaapeita kuin AC kaapelin).
1 tykkäys
Nyt ollut hyviä päiviä paneelien omistajille, jos aurinkoa on näkynyt.
Tuolta voi käydä lukemassa tutkimustuloksia paneelien kallistuksesta ja suuntauksesta.
kun koko vuoden tuottoa halutaan maksimoida, aurinkopaneelit kannattaa asentaa katolle kaakkoon tai etelään. Toiseksi paras on idän suunta Auringon radan ansiosta, ja kolmanneksi paras on lounaan suunta
paneelit kannattaa asettaa matalaan 28°:n kulmaan perinteisen, 43–48°:n kulman sijasta
5 tykkäystä
Hieman kritisoin tätä siinä suhteessa että vuositasolla kyllä varmaan tulee enemmän kilowatteja taivaalta matalalla kulmalla mutta pörssisähköilijänä on suurin taloudellinen hyöty saavutettavissa jollain 80-88 asteen kulmalla kun sähköä tulee silloin kun sitä eniten tarvitaan ja hyvityshinta ylijäämästä korkea.Kesällä tuota sähköä ei niin kulu ja hinta pörssisähköllä kuitenkin halpa,kesäisin invertteri leikkaa tuota tuotantoa paneeleista kuitenkin ja kuumuus myös.Pystyasennuksella tuota sähköä saa mahdollisimman aikaisin keväällä ja mahdollisimman pitkään syksyllä,puhumattakaan että paneelit pysyvät lumettomina.Tässä toki ilmeisesti tutkittu maksimaalista tuotantomäärää.
13 tykkäystä
Jees, näinhän se on, ettei sitä tässä tutkittu ja pörssisähkön optimointiin on varmasti eri tutkimukset.
”Mittaustuloksista selviää riippumatonta tietoa aurinkoenergian hyödyntämisen optimoimiseksi pohjoisilla alueilla. Tuloksia voidaan käyttää myös esimerkiksi kaavoituksen ja rakentamisen suunnittelussa”
Tutkimuksessa taisi olla enemmänkin kulmana se, miten päin kannattaisi kaavoittaa ym., että optimoidaan tulevien rakennusten mahdollisuudet aurinkopaneelien suhteen. Lisäksi ainutlaatuista oli tämä jokaiseen ilmansuuntaan paneelit osoittava “karuselli”, jolla saadaan dataa Oulun leveyspiirillä.
Mielestäni erittäin toivottua ja tärkeää tutkimusta pohjoisessa. Keep up the good work!
Datahan on tosin saatavilla, joten siitä voi jokainen tutkia mitä lystää. Siinä on 90 asteen ja 40 asteen kulmat.
Mutta koko vuoden ajan etelään suunnatut 28°:n kulmaan kallistetut kattopaneelit tuottivat 20 prosenttia enemmän energiaa kuin 90°:n kulman seinäpaneelit. Kesän pitkät päivät tuottivat myös piikkejä energiantuotantoon. Touko-heinäkuussa paneelit tuottivat lähes kaksi kolmasosa koko vuoden tuotannostaan.
Jos sähköautoja latailee ja latausta voi harjoittaa auringonpaisteen aikaan niin sitähän tietysti kannattaa miettiä tässä.
Se kuuluisa joku voisi ladata tuon koko datasetin ja laskea erot 40 asteen ja 90 asteen paneeleille siten, että ottaa huomioon vain “talvikuukaudet” esim. marraskuu-maaliskuu! Anyone?
3 tykkäystä
Pääsin tähän asti, ja totesin että pidemmälle analysointi on turhaa. Kesän tuotanto on 10-100 kertaista talveen nähden, joten vaikka parhaimpana talvikuukautena ero 90-asteisten paneelien hyväksi on 500-kertainen, sillä ei isoossa kuvassa ole mitään merkitystä vaikka sähkö olisi talvisin 10-kertaa kesää kalliimpaa. Absoluuttinen tuotto vaan on niin pieni, vaikka mitä tekisi marras-helmikuussa. Sivuhuomiona, tuon datan perusteella 90-asteiset paneelit tuottaa enemmän kaakkoon suunnattuna kuin suoraan etelään, siinä missä 40-asteisten paneelien tuotto oli parhaimmillaan suoraan etelään suunnattuna. Graafissa verrattuna molempien kulmien parhaat suunnat.
11 tykkäystä
Näissä hyvä muistaa myös realiteetit, erittäin harvoin kun on mahdollista asentaa paneelit mihin tahansa suuntaan ilman haittaa varjostuksista.
Mitä pystympää paneelit asentaa niin sitä enemmän varjostukset ovat ongelma. Monista kaupunginosista ei löydy varmaan yhtään omakotitaloa missä seinään asennettu paneeli ei kärsisi varjoista. Maa-asennuksena 40 astetta niin tilanne lähes yhtä hankala.
Käytännössä omakotitalossa järkevintä asennella harjakattoisissa katon suuntaisesti ja tasakatoilla 10-20 asteen kulmassa oleviin telineisiin.
Jos on hyvä asennuspaikka niin eteläsuomessa 90 asteisella voi saada paremmat taloudelliset tuotot kuin esim 20 asteella. Tämä riippuu voimalan mitoituksesta, sähkönkulutusprofiilista, varjostuksista, spot hinnasta jne
2 tykkäystä