Kirurgit ovat halukkaita omaksumaan menetelmän nimenomaan siinä vaiheessa, kun tuote havaitaan kliinisessä käytössä hyväksi. Vähitellen lääketieteellisiin julkaisuihin alkaa ilmaantua kirurgien itsensä kirjoittamia potilastapausselostuksia, joissa tuotetta on käytetty onnistuneesti ja potilas on parantunut. Sen jälkeen raportoidaan jo kokonaisia potilassarjoja ja vähitellen kenties jo prospektiivisia RCT-tutkimuksia. Tällaista kokemusta ja tietämystä saadaan vasta kliinisen käyttökokemuksen kertyessä vuosien saatossa.
13 tykkäystä
Mietin tässä semmoista asiaa vielä, että kun kyse on huippuosaamiseen perustuvasta bisneksestä niin miten ydinporukka on sitoutunut yhtiöön omistamisen ja omistaja-arvon näkökulmasta.
BBS:n sivujen mukaan hallituksen jäsen (yhtiön perustajajäsen) omistaa yhtiötä 2,7 M€:lla, hallituksen puheenjohtaja sen sijaan omistaa vain 128 tuhannella eurolla ja toimitusjohtajan kohdalla ei ole mainittu mitään omistusta. Tällaisissa henkilösidonnaisissa yhtiöissä olisi hyvä, että ydinporukalla olisi omistuksia, jolloin he olisivat omistajien kanssa samassa veneessä. Pelkkä kuukausipalkka ei välttämättä ohjaa toimintaa kunnolla omistaja-arvon luomisen suuntaan.
(Vertailun vuoksi: Harvian toimitusjohtaja omistaa yhtiön osakkeita 4,7 miljoonalla eurolla, siinä on mukava lisämotivaation lähde johtaa firmaa omistaja-arvoa silmälläpitäen.)
10 tykkäystä
Ymmärtääkseni hallituksessa olevat Haloset ovat myös finha capitalissa mukana, joka siis on suurin omistaja.
2 tykkäystä
Tuo on kyllä omituista, mikäli toimitusjohtaja ei omista yhtiötä yhtään. Voiko pitää todellakin paikkaansa?
2 tykkäystä
On senverta outo juttu että kysyin asiaa yhtiöstä mutta eivät ole vielä vastanneet mitään. Kotisivuilla mainitaan optiojärjestelmästä, että joku osakkeeseen sidottu järjestelmä sentään on.
Nyt kun vielä kaivoin, niin tällainen tuli vastaan:
“BBS:n hallituksen ja toimitusjohtajan omistuksessa oli 30.6.2020 yhteensä 576 219 (543 650) osaketta mukaan lukien määräysvaltayhtiöiden kautta omistetut osakkeet, eli 8,8 % yhtiön osakekannasta.”
Tästä perustajajäsenellä on 550 tuhatta osaketta ja hallituksen puheenjohtajalla 25 tuhatta, eli siinäpä ne sitten olivatkin. Tämä myös täsmäisi kotisivuilla esitettyihin tietoihin.
Jos todella on niin, että toimitusjohtaja ei omista yhtiön osakkeita (vaan tyytyy pelkkään optiojärjestelmään) on se vähän kyllä turn off minulle. Jään odottelemaan, vastaako yhtiö mitään kysymykseeni.
4 tykkäystä
Toimitusjohtajahan aloitti pestissään vasta noin vuosi sitten ja en ainakaan itse koe ongelmallisena ettei hän riskeeraa omia rahojaan yhtiöön, joka on ratkaisevan (mahdollisesti hänestä riippumattoman) milestonen epäonnistuessa täysin arvoton. Se että toimitusjohtaja ei omista osakkeita ei tarkoita etteikö onnistumisesta palkittaisi. On mielestäni täysin varmaa olettaa että johtajasopimukseen on neuvoteltu isot bonukset, mikäli yhtiö saavuttaa strategiset tavoitteensa. Näin ollen ei välttämättä kannata tehdä johtopäätöstä ettei toimarilla olisi nyttenkin ns. “skin in the game”.
2 tykkäystä
Tämäkin on totta, mutta itselleni henkilökohtaisesti jää silti epäluottavainen fiilis, mikäli toimistusjohtaja ei halua edes pienellä summalla omistaa tällaisen yhtiön osakkeita.
Jos CE-lupa myönnetään, niin kurssi raketoi varmasti. CE-lupa itsessään ei tuo kuitenkaan vielä yhtään liikevaihtoa tai saatika liikevoittoa. Yhtiöllä ei ole siis välttämättä mitään, millä maksaa näitä bonuksia. Ellei järjestetä sitten uutta antia, että pystytään maksamaan toimarille bonukset. Mikä olisi tyhmää sekin.
3 tykkäystä
Itse uskon enemmänkin että toimarin palkitseminen on sidottu tuotannon sekä myynti/markkinointiorganisaation ylösajoon. Näiden ylösajo taas tuo sitä kassaa millä toimitusjohtajaa voidaan palkita 
CE-lupa (oli se sitten positiivinen tai negatiivinen) on mielestäni pitkälti toimitusjohtajan vaikutuskyvyn ulkopuolella, joten siitä palkitseminen tai rankaiseminen olisi hieman erikoista.
1 tykkäys
Tässä tullaan juuri siihen mitä tarkoitin - kannustimet ovat osittain eri asioihin keskittyviä kuin osakkeenomistajan kokonaisnäkökulma. Osakkeenomistuksen kautta olisimme enemmän samassa veneessä.
Jos toimitusjohtaja ei luota yhtiöön niin paljoa, että olisi valmis sitomaan omaa rahaa siihen on se vähän huolestuttavaa - jos toimitusjohtaja ei usko täysillä yhtiöön niin on se tietty signaali osakkeenomistajille. Ei siihen nyt koko omaisuuttaan tarvitse laittaa mutta joku merkityksellinen panostus olisi hyvä olla.
4 tykkäystä
Miksi välttämättä edes omistaisi, jos optio-ohjelma on kohdillaan? Optioilla voitot tehdään, ei firman osakkeilla.
1 tykkäys
Optiojärjestelmistä ollaan montaa mieltä ja itse olen ollut hieman skeptinen niitä kohtaan, kun niistä osittain puuttuu downside-riski. Otetaan osakkeiden hyvät puolet muttei huonoja puolia (ymmärrän kyllä hyvin, itsekin mieluusti olisin tällaisessa järjestelmässä). Optio-ohjelmassakin kannustimet ovat vähän erilaiset, kuin osakkeenomistajan näkökulma.
Miksi ei optioiden lisäksi ostaisi osakkeita omalla rahalla, jos firma on lupaava ja uskoo siihen?
2 tykkäystä
Ei ole ihan noin vaan. Toki, riippuu paljon siitä, että mihin hintaan optiot on saatu ja missä vaiheessa ne vanhenevat. Turskallekin voivat mennä. Mutta sinäänsä meidän turha tästä “vääntää” 
kun ei tiedetä yksityiskohtia.
1 tykkäys
Optiot oikeuttavat merkitsemään osakkeita yhdellä eurolla ja niitä on annettu 170000 kpl avainhenkilöille. Nopeasti päivän kurssilla koko optiopotin käypä arvo (5-1 euroa) on 680 tuhatta euroa. Eli tuon kun jakaa sopivassa suhteessa avainhenkilöille niin on siinä ihan mukavasti rahaa pöydällä 
1 tykkäys
Taisi puuttua loistavasta aloitusviestistä, joten jaetaanpa tämäkin. Kattava esitelmä viime vuodelta, joka saattaa vastata moneenkin kysymykseen alkaen itse tuotteen synnystä, sinne kaupallistamiseen saakka.
4 tykkäystä
Tähän luubisnekseen liittyen Ruotsista löytyy samaa businesta tekevä Bonesupport Holding Ab. Äkkivilkasulla heidän tuotteensa Cerament näyttäisi toimivan lähes samoin kuin BBS:n tuote. Täällä varmaan asiantuntijat voisivat kommentoida, kiitos. Firma kolkuttelee jo FDA:n hyväksyntää…ja pääsyä Ameriikan markkinoille. Ja kaikki kommentit tervetulleita!
9 tykkäystä
PientSaatoa: Pohjolan_Ekan viestissä asiaa pureskellaan aika hyvin. Helppokäyttöisyys ja hinta olisivat ilmeisesti BBS:n puolella. Tiedä sitten kuinka paljon Ceramentin tuotteet oikeasti maksaa.
Edit
“In Europe Cerament G and Cerament V cost around €1,800 to treat a single site, Mr Davies says, and they are reimbursed, but further evidence of their cost-effectiveness would help increase their use.”
1 tykkäys
Kiitos vinkistä! Tuo Bonesupport on itse asiassa todella mielenkiintoinen verrokkifirma. Kävin läpi heidän tuotettaan, ja päällisin puolin Ceramentilla® ja Artebonella® on paljon yhteistä. Muutamia erojakin löytyy:
Artebonen vaikutusmekanismi käy ilmi mm. edellä olevasta viedosta, jonka @Paarma postasi foorumille. Kiitos Paarmalle! Artebone-pasta sisältää sekä poron luun proteiineja että mineraaleja, mistä johtuen valmisteen luudefektien paranemista edistävä vaikutus välittyy kahdella mekanismilla: Biologisesti aktiiviset proteiinit saavat murtumaraossa aikaan osteoinduktion eli stimuloivat uudisluun muodostusta solutasolla. Mineraalit puolestaan edistävät osteokonduktiota eli toimivat “rakennustelineenä” uuden luun kasvulle.
Cerament® on synteettinen uudisluun korvike, joka sisältää mineraaleja (hydroksiapatiitti, kasiumsulfaatti). Sen luupuutoksia korjaava vaikutus välittyy siis puhtaasti osteokonduktion kautta. Cerament® Bone Void Filler ja Cerament® V ovat röntgenpositiivisia niihin lisätyn joheksolin (iohexole) ansiosta. Näin ollen pastan saa kohdennettua tarkasti murtumarakoon tarv. läpivalaisua hyödyntäen. Joheksolia sisältävä tuote on todennäköisesti vasta-aiheinen, mikäli potilaalla on jodiallergia.
Cerament® V ja Cerament® G ovat mielenkiintoisia tuotteita sikäli, että molempiin on lisätty antibioottia. Ensimmäinen sisältää vankomysiiniä ja jälkimmäinen gentamysiiniä. Kumpaakin voidaan käyttää, mikäli luudefekti tai murtuman luutumisongelma on infektion aiheuttama tai mikäli pelätään infektiokomplikaatioita. Valmistajan mukaan paikallisesti annosteltavalla antibiootilla vältetään antibioottien korkeat systeemipitoisuudet ja niihin mahdollisesti liityvät haittavaikutukset. Näin siis Cerament® V:n ja G:n käyttöindikaatiot ovat hieman erilaiset kuin Artebone®-pastan. Sen sijaan Artebonen ja Cerament® Bone Void Fillerin käyttöindikaatiot vaikuttaisivat olevan kutakuinkin samat. Koska vaikutusmekanismeissa on pieniä eroja, olisi hauska joku päivä nähdä näiden kahden vertailu RCT-asetelmassa!
Erittäin mielenkiintoisia tuotteita kaikki nämä!
15 tykkäystä
Näin lähekkäisillä tuotteilla kannattanee muistaa myös yritysostojen mahdollisuus tms. järjestelyt. Olen uumoillut alusta asti, että Artebone saatetaan ostaa toiseen leiriin. Ei ehkä kilpailijan, vaan isomman lääkealan toimijan, jonka tuotepalettiin näin yksittäinen nichetuote toisi täydennystä. Ei kai huono sekään optio BBS: n omistajille?
2 tykkäystä
Onkohan siis niin, että tuo Cerament Bone Void Filler on kliinisessä käytössä Euroopassa ja nyt odotellaan FDA:n lupaa USA:n markkinoille?
Silloinhan tämä olisi etulyöntiasemassa BBS:ään verrattuna!
3 tykkäystä
Itse ajattelen, että ison ja hyvät jakeluverkostot ja kontaktit omaavan ostajan löytyminen voisi olla paras ratkaisu BBS:lle. Sillä tavoin tuote saataisiin nopeasti laajemmalle markkinalle.
2 tykkäystä