Not good. Not good at all.
Betolar Oyj:n johtoryhmän jäsen ja yhtiön operatiivinen johtaja (COO) Ilkka Iittiläinen on päättänyt siirtyä uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle. Iittiläisen työsuhde päättyy viimeistään 2.6.2023. Yhtiö aloittaa välittömästi rekrytointiprosessin uuden operatiivisen johtajan nimittämiseksi.
Mitä mietteitä tästä: VTT:n spinoff Carbonaide keräsi 1.8M rahoituksen ja rakentaa automatisoitua linjastoa Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:lle Hollolaan. Rahoittajissa mukana muun muassa Lakan Betoni ja Vantaan Energia. Ideana hiilidioksidin hyötykäyttö betonissa. Uutisiin kirjattu 5t/d hiilidioksidin käyttö ja toisessa noin 100kg sidontamäärä per kuutio betonia. Eli kapasiteettia skaalataan jo seed-rahoituksella 50m3 päivässä.
Tämä tapahtuu betonituotteiden tuotannon loppupäässä joten hiukan Betolarista eroavaa (joka alkupäässä massojen valmistuksessa).
Nämä ovat mielenkiintoisia menetelmiä. Hiilidioksidin lukitsemisessa betoniin tunnetuin taitaa olla kanadainen Carbon Cure, johon jopa Bill Gates on laittanut rahojaan. Tämä VTT spinoff ja Carbon Cure ovat näköjään keskittyneet CO2 negatiivisen betonin tuotantoon, joka voi olla Betolaria vahvempi strategia. Betolarin reseptit taitaa tulla sieltä Kannonkosken labrasta ja yleensä labrassa pienessä mittakaavassa toimivat ratkaisut eivät skaalaudu tuosta vain tuotantoon.
Juttu on harmittavasti maksullisen linkin alla ja ei nyt suoraan koske Betolaria vaan yleistä suuntausta:
Jutussa Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila kertoo, että
“Tilaajat ovat kiinnostuneita. Vähähiilinen valmisbetoni sekä elementit kiinnostavat erityisen paljon.”
Vähähiilisessä betonissa osa sementistä korvataan pienipäästöisillä seosaineilla, muun muassa lentotuhkalla, masuunikuonalla, kalkkikivijauheella ja silikalla, eli piidioksidilla.
Kiitos linkistä!
Kuten nimimerkki Impact totesinkin, teknologia vaikuttaa samantapaiselta kuin kanadalaisen Carbon Curen ratkaisu, joka perustuu betonin karbonatisoitumiseen. Jutussa itselleni uutta oli pohdinta sekoitebetonin ja hiilidioksidivarastoinnin yhdistelmästä, johon en muista muualla törmänneeni.
Tämän teknologian kilpailukykyisyyttä pohtiessani, suurimmaksi hidasteeksi arvioisin varastoitavan hiilidioksidin logistiikan. Varastoitavaa hiilidioksidia vaikuttaa olevan tarjolla, vaikka hiilidioksidin talteenoton (CCS & CCUS) käytännön ratkaisut ovat vielä lapsen kengissä.
Tässä vielä Carbon Curen havainnollistus heidän järjestelmänsä käytännön toiminnasta, mikä on käsittääkseni jäänyt toistaiseksi vaille kaupallista menestystä, ja tässä Carbonaiden havainnollistus heidän pilotistaan. Vaikka Carbonaiden pilotissa karbonatisointi tehdään vasta betonin kovettumisen jälkeen, uskoisin että hekin tähtäävät hiilidioksidin säilömiseen betonin sekoittamisen aikana, sillä käsitykseni mukaan tällöin hiilidioksidia sitoutuu betoniin enemmän.
Betonin ja sementin tuotannossa päästöjä syntyy useassa vaiheessa, joten erilaisia rinnakkaisia innovaatioita kehitetään ja on hyvin mahdollista, että ne toimivat tulevaisuudessa rinnakkain osana samaa tuotantoa. Näin ollen yhtiöiden onnistuessa kaupallistamaan ratkaisunsa, Betolarin ja Carbonaiden ratkaisut voisivat hyvin täydentää toisiaan, eivätkä yhtiöt näin ollen ole nähdäkseni suorassa kilpailussa keskenään.
Alkuvuodesta tutkalleni osui lisäksi tämä Tekniikka & Talous-lehden juttu, jossa kerrotaan alkujaan venäläisestä innovaatiosta, jota kehitetään suomalaisen rahoittajan voimin Coolbrook nimisessä yhtiössä. Tavoite on korvata teollisissa prosesseissa (mukaan lukien sementin tuotanto) fossiilisilla polttoaineilla kuumennettavat polttouunit. Innovaatio sai Financial Timesilta vaatimattoman tunnustuksen ” Koko maailman vuoden tärkeimmän teollisen keksinnön palkinto” vuosimallia 2022.
Kiitos, kattava analyysi. Aihetta tarkemmin tarkasteltuani kuitenkin osaan korjata ton CarbonCuren ja Carbonaiden teknologisen eron: VTT:n spinnoffin Carbonaiden käsittely tosiaan tapahtuu prosessin loppupäässä eli ei sekoitusvaiheessa juurikin siitä syystä että näin karbonoituminen on maksimaalista hallitumpaa. CarbonCuren ratkaisussa sitoutuvan CO2:n määrä on verrattain pieni ja ehkä pääpointtina onkin kovettumisen kiihtyminen joka toki kaiken järjen mukaan tapahtuu tuossa Carbonaidenkin jälkikäsittelyssä.
Odotan itsekin mielenkiinnolla mahtuisiko nämä toimijat yhteen. Carboncure ja Betolar ei ole yhteensopivia varmaankaan mutta jos en väärin ymmärrä niin tuo jälkikäsittelytapa voi olla hyvin monenkin kanssa.
Tää Linkedinin kautta tullut podcast kertoi aika selkeästi asian: Peggy Smedley and Tapio Vehmas, CEO, Carbonaide, talk about reducing CO2 emissions in the concrete industry.
Alalla on menossa mielenkiintoisia hankkeita ja kehityskulkuja ja ajan myötä joidenkin näiden teknologioiden konsolidoitumisessa voisi olla järkeäkin. Isoista alan yhtiöistä Heidelberg Materials ja Holcim ovat profiloituneet kiertotalouden ja digitalisaation suhteen ainakin voimakkaasti, joten on mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan markkinat ja regulaatiot kehittyvät. Betolarin konsepti tuntuu ainakin vielä aika abstraktilta konsultointibusinekseltä, joten aika näyttää mihin suuntaan Geoprime on matkalla.
Täälläpä ei vielä ollutkaan keskustelua pari viikkoa sitten julkaistusta Q1:stä.
Omia mietteitäni:
.Eikö Inderes todennut ensimmäisessä laajassa raportissaan, että yhtiö tulee hyvin todennäköisesti tarvitsemaan lisää rahaa annin muodossa ja annin hinnalla on kohtalainen vaikutus yrityksen arvoon (eli riippuu kuinka paljon omistukset liudentuu ja onko suunnattu vai yleinen anti).
Betolarin liikevaihto ennusteet ovat tosiaan aika haastavia, kun ei pidä pelkästään arvailla moni yhtiö ottaa teknologian käyttöönsä, mutta myös missä laajuudessa ja millä aikataululla ja miten eri rakennusliikkeiden asiakkaat ovat tuotteesta kiinnostuneita. Rakennusmarkkinahan on aika haastavassa suhdanteessa tällä hetkellä, en tiedä onko tämä hyvä vai huono betolarille, kun luulisi, että jos ei ole kiirettä niin jäisi aikaa tehdä pilotteja ja kehitystyötä. Toisaalta, jos nämä pilotit ja kehitystyö on jo tehty niin sittenhän odotellaan enää markkinan piristymistä.
Itse uskon tuotteen potentiaaliin pitkässä juoksussa. Kysymysmerkkinä toki missä laajuudessa saavat tätä myytyä. Erilaosten sivuvirtojen haaliminen itselle on mielestäni hyvä suuntaus, jolla voi saavuttaa kilpailuetua muihin nähden.
Olet oikeassa, kyllä sielläkin lisärahoituksen tarve on otettu lähtökohdaksi. Muotoilin yllä ehkä huolimattomasti ajatukseni, mutta tämä kassan loppuminen, lisärahoitustarve ja mahdollinen laimentuminen saa itselläni suuremman merkityksen arvonmäärityksen kannalta kuin mitä Inderesin raportti näyttäisi antavan.
Nyt tuoreessa yhtiöraportissa näitä asioita käsitellään todella sivumennen, eivätkä ne saa arvonmäärityksessä oikeastaan mitään painoarvoa. Tuodaan esiin ennemminkin klausuulina muodossa: “sijoittajien on syytä tiedostaa, että osakemäärään todennäköinen kasvupaine johtuen lisärahoitustarpeesta ja optio-ohjelmista ei ole mallissa mukana”.
Hetken radiohiljaisuuden jälkeekin saatiin yhtiöltä tiedotekin, kun Intiassa asiakas on lanseeraamassa tuotteita. Linkki on täällä. Mstään erityisen merkittävästä uutuudesta tai valtavasta tasohypystä ei tietenkään ole kyse, mutta pieniä ja toistuvia askelia eteenpäinhän tässä on ensisijaisesti odoteltukin.
Ihan joka raportissa ei riitä juurta jaksain tila kertaamaan kaikkia yksityiskohtia. Lisärahoituksen todennäköinen tarve on mainittu heti seurannan aloituksesta alkaen ja ajankohta osuu todennäköisesti vuoteen 2024. Näin ollen esimerkiksi lisärahoitusmallilla tai sen ehdoilla spekulointi varsinkin arvonmääritystarkoituksissa on mielestäni varsin ennenaikaista tässä vaiheessa. Suosituksen muodostumisessa asia on toki huomioitu alusta asti. Tavoitehinta (ja sen taustalla käypä arvo) on Betolarin kaltaisten yhtiöiden tapauksessa sellainen taiteen laji, että toivottavasti kovin moni ei sille kauhean isoa painoa anna.
Onpa tylsän hiljaista Betolarilla. Ei ole juuri Q1 julkaisun jälkeen uutta tietoa yhtiöstä tihkunut. Q2:n uutiset taidetaan kuulla sitten lomien jälkeen elokuussa.
Ei hyvää päivää, onko tämä muuttunut akkuteknologia yritykseksi. Odottelisin mieluummin tiedotteita uusista kaupoista.
No, tulihan sieltä kuin tilauksesta uutinen. Ei kuitenkaan tämän hetken businekseen vaikutusta, eikä muutenkaan taida olla lähellä yhtiön tämän hetken avainliiketoimintaa.
”Sähköjännitettä koskevalla patentilla ei arvioida olevan välitöntä vaikutusta Betolarin liiketoiminnalliseen tulokseen lyhyellä aikavälillä.”
@Tommi_Saarinen on antanut kommenttinsa Betolarin ja Consolis Parman yhteistyön tuloksista.
Betolar ja Consolis Parma kehittivät yhteistyössä ontelolaatan, jonka tuotannossa aiheutuu parhaimmillaan 75 % vähemmän hiilidioksidia verrattuna vakiovalmisteisiin ontelolaattoihin. Avaus on tärkeä Betolarin tavoitellessa Geoprime-ratkaisun käytön laajentamista pienbetonituotteista kohti suuremman volyymin rakenteellisia ratkaisuja. Onnistunut ontelolaatan tuotekehitys vahvistaa luottoamme Geoprimen toimivuutta kohtaan uusissa tuotesegmenteissä, muttei vaikuta näkemykseemme osakkeesta.
Mietin miten kantava Betolarin strategia mahtaa pitkällä tähtäimellä olla. Kun alaa tutkii, niin aika paljon löytyy yrityksiä, jotka kehittävät täysin vihreää sementtiä perinteisen portland-sementin rinnalle. Ruotsin puolelta löytyy esimerkiksi Cemvision-niminen yritys, joka tekee hiilivapaata sementtiä, joka mennee suoraan perinteisen sementin tilalle. Energia-ala taas on vihertymässä tosi kovaa vauhtia aurinko-, tuuli- ja vetyvoiman takia, joka vähentänee lentotuhkan ja ehkä masuunikuonankin saatavuutta. Jotenkin tuntuu että Betolarin geopolymeeriratkaisu, joka ei sinänsä ole ainutlaatuinen, jää välivaiheeksi kunnes normisementti saadaan hiilivapaaksi.