Analyytikon kommentti liittyen Betolarin teknologiaan: Betolarin metallien talteenottoteknologian kehitys otti edistysaskelia - Inderes
Tässä vielä Betolarin oma ilmoitus:
Betolar vahvistaa Suomen ja EU:n omavaraisuutta kriittisissä ja strategisissa raaka-aineissa
Betolarin kehittämä uusi innovatiivinen menetelmä yhdistää metallin erottelun jätemateriaalista sekä vihreän sementin valmistuksen*.* Menetelmä mahdollistaa arvokkaiden materiaalien, kuten kriittisten ja strategisten metallien talteenoton poikkeuksellisen korkealla saannolla metalliteollisuuden hyödyntämättömistä kuonista ja kaivosteollisuuden rikastushiekoista.
Betolar on jättänyt seitsemän uutta patenttihakemusta vahvistaakseen uuden menetelmän suojaa jo aiemmin haettujen patenttien lisäksi.
Alla on Tommin ennakkokommentit, kun Betolar julkaisee Q1-tuloksensa perjantaina. 
Odotamme liikevaihdon kasvaneen kaupallisen vaiheen edetessä, ja tappioiden kutistuneen säästötoimien myötä. Kassatilannetta vahvistaa alkuvuonna nostettu erä ilmastorahaston lainasta. Kiinnostuksemme tulospäivänä kohdistuu yhtiön kommenttien perusteella merkittävään innovaatioon avainteknologioissa.
Betolar Oyj
Yhtiötiedote
23.4.2025 klo 13:30
Betolar Oyj: Jyri Talja on nimitetty kasvujohtajaksi ja kutsuttu osaksi johtoryhmää
Betolarille yhteistyökumppani Kanadasta
Betolar laajenee Kanadan markkinalle.
Materiaaliteknologiayhtiö Betolar tiedottaa kehittävänsä sementitöntä louhostäyttöratkaisua Canadian Royalties Inc:n Nunavik Nickel -projektille.
Betolarin ratkaisu korvaa louhostäytössä tyypillisesti käytetyn sementin teollisuuden sivuvirroilla ja tarjoaa tavan vähentää hiilidioksidipäästöjä kaivostoiminnassa.
Betolarin tiedotteen mukaan yritykset tähtäävät ratkaisun kaupallistamiseen vuoden 2026 alussa teknis-kaupallisen tutkimuksen ja pilotoinnin perusteella.
Tiedotteen mukaan kumppanuus on Betolarille tärkeä, sillä se mahdollistaa yhtiön toiminnan laajentumisen Kanadan markkinalle.
Ja vielä lehdistötiedote asiasta:
Lehdistötiedote
Betolar Oyj: Betolar kehittää sementitöntä louhostäyttöratkaisua Canadian Royalties Inc:lle
Ja lisää tiedotetta pukkaa:
Betolar Oyj
Lehdistötiedote
24.4.2025 klo 14.00
Betolar Oyj: Metallien 99% saanto todennettu testeissä
Betolarin kehittämä uusi innovatiivinen menetelmä metallinerotteluun ja vihreän sementin valmistukseen on testattu pilottimittakaavassa erinomaisin tuloksin yhteistyössä pohjoismaisen yhteistyökumppanin kanssa. Metallurgisissa prosesseissa kuoniin voi jäädä merkittävä määrä arvometalleja. Betolarin menetelmän ansiosta kuonat voidaan puhdistaa arvojakeista 99 %:sti ja samalla puhdistunut jäännöskuona voidaan hyödyntää sideaineena, vihreänä sementtinä. Yhteistyökumppanin kanssa viime viikolla toteutetut kokeet onnistuivat odotetusti ja niissä päästiin esimerkiksi kromin saannossa noin 99 %:n tuloksiin.
“Pilottimittakaavan testien vahvat tulokset osoittavat selvästi teknologiamme potentiaalin. Voimme nyt edetä kaupallistamiseen ja menetelmän skaalaamiseen kohti teollista mittakaavaa,” toteaa yhtiön toimitusjohtaja Tuija Kalpala.
Tässä on Tompan kommat Betolarin Q1-tuloksesta.
Onkohan Outokumpu tämän teknologian ensimmäinen asiakas?
On kyllä hieno innovaatio. Ihan näin maallikkona voisi pähkäillä että maailmanlaajuinen liikevaihto potentiaali on aika hurja.
Miten tämän teknologian hyödyntäminen onnistuisi jo toimintansa lopettaneiden kaivosten kohdalla? Suomessakin näitä kaivoksia on ja siellä isot jätealueet joihin on kertynyt vuosikymmenten aikana merkittävä määrä rikastusjätettä. Voisi olla isot määrät metalleja noista otettavissa ja loput sideaineeksi.
Saisiko tuosta miten hyvin kannattavaa kun ei ole enään kaivosta eikä rikastamoa toiminnssa ?
Edittiä pienen netti seikkailun jäljiltä.
Lampinsaaressa oleva entinen Outokummun kaivos oli toiminnassa 1954-1992. Siellä on rikastushiekan jätealue kooltaan 90 ha. Tämä on maisemoitu.
Lainaus linkin tekstistä :
“”““Malmien rikastuksesta syntyi 24,4 Mt rikastushiekkaa, josta 13,7 Mt on sijoitettu jätealueelle ja noin 10,7 Mt maanalaiseen kaivostäyttöön.””“”
Chat gpt:n mukaan vanhoissa kasoissa metallipitoisuudet ovat todennäköisesti huomattavasti suurempia kuin nykyisissä johtuen vanhojen prosessien erottelun tehottomuudesta. Mielenkiintoista olisi tosiaan tietää, että minkälaisen laitoksen Betolarin innovaatio vaatii, jos puhelun perusteella tekniikka hyödyntää lämpöä jne…
Kuka sitten vanhoilla kasoilla operoisi? Pitäisi synnyttää täysin uusi liiketoiminta ja se vaatii rahaa ja aikaa. Ympäristöluvitus voi myös olla jossain roolissa ainakin Suomessa. Betolarilla on aika ohut kassa tehdä mitään mittavaa. Oisko jokin pieni kaupallinen projekti kaivosyhtiön kanssa edessä ja sitten mennään omistajan kukkarolle, että homma saadaan skaalattua. Betolarin muulla liiketoiminnalla riittää puhelun perusteella haasteita tässä maailman tilanteessa….
@Tommi_Saarinen Jäi vähän epäselväksi keskustelusta voidaanko rikastushiekkaa hyödyntää metallin erottelun jälkeen? Poistuuko metallien mukana myös kemialliset epäpuhtaudet ( sulfidit tms)? Vai voidaanko vihreää sementtiä jalostaa vain pelkästään kuonasta metallin erottelun jälkeen?
Tommi on tehnyt uuden yhtiöraportin Betolarin Q1:n jäljiltä.
Betolarin Q1-raportti jäi odotuksistamme matalalle jääneen tilauskertymän osalta, minkä takia laskimme kuluvan vuoden ennusteitamme. Sijoitustarinan keskiöön on mielestämme noussut uusi metallinerottelumenetelmä, jonka taloudellinen potentiaali vaikuttaa merkittävältä. Tie kaupalliseksi tuotteeksi on kuitenkin vielä pitkä. Vaikka nostimme keskipitkän aikavälin ennusteitamme, emme ole nykytiedon valossa valmiita nojaamaan potentiaaliin voimakkaammin, vaan odotamme Betolarin pääomamarkkinapäivän tarkempia tietoja aiheesta. Ennustemuutoksia heijastellen nostamme tavoitehintamme 1,2 euroon ja toistamme vähennä -suosituksemme.
Moi, tässä Tekniikka & Talous - lehden tekemässä laajassa jutussa, kommentoidaan toimintaperiaatteita tarkemmin.
Tähän pohjaten: Tiettyyn kuumaan kuonaan (konvertterikuona ja senkkakuona mainittu) lisätään pelkistintä, mikä erottaa jäljellä olevan metallin kuonasta. Tämän takia valmistuksen tulee tapahtua terästehtaan yhteydessä.
Sitten jäljelle jäävään kuonaan lisätään rikastushiekkaa, jolloin kuonan pitäisi muuttua ominaisuuksiltaan masuunikuonan kaltaiseksi.
Metalli siis käsitykseni mukaan erotellaan nimenomaan kuonasta ja rikastushiekka tulisi sellaisenaan osaksi lopputuotetta.
Tässä aiheeseen liittyvää lukemista jos kiinnostaa. GTK asiantuntija kertoilee jutussa kaivosten rikastushiekasta.
Yksi ote jutusta :
“”““Sen lisäksi, että jätemäärä kasvaa toiminnassa olevilla kaivoksilla, sitä on suljetuilla kaivoksilla. GTK:n parin vuoden takaisen selvityksen mukaan 35 suljetun kaivoksen jätealueille on sijoitettu yhteensä noin 98 miljoonaa tonnia rikastushiekkaa ja 29 miljoonaa tonnia sivukiveä.””“”"
Paljon olisi rahaa säästettävissä että myös mahdollisuus tienata noilla jätekasoilla. Luulisi myös Suomen valtiota kiinnostavan tämä asia . Ensinnäkin että toimivat kaivokset eivät enään kerryttäisi jätettä ja toiseksi että vanhat jätealueet voitaisiin poistaa ja alueet ennallistaa luonnontilaan . Tätä voisi myös valtio osaltaan tukea.
Toimitusjohtaja Tuija Kalpala oli Tommin haastattelussa yhtiön pääomamarkkinapäivillä.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:13 Betolarin kehityskaari
03:24 Yhtiön merkittävimmät saavutukset
04:38 Mitä olisi voitu tehdä toisin?
05:32 Innovaatio metallien erotteluun strategian keskiössä
07:18 Seuraavat askeleet teknologian kaupallistamiseen
08:40 Asiakaskenttä
10:05 Betolar Optimize-ratkaisu
12:27 Aikataulu kaupallisiin edistysaskeliin
Viimeaikoina on näkynyt mielenkiintoisia uutisia betonikentältä. Vaikka Betolar taisi strategiassaan hylätä betonituotteet, onkohan kellään tuntumaa vanhoihin uutisointeihin mihin mittakaavaan Betolarin ratkaisua on päästy soveltamaan teollisesti? Muistan ainakin jonkin valmistajan Belgiasta, ehkä Suomestakin jotka julkaisi geopolyymerien käytöstä taannoin.
Peilipintana esimerkiksi Lakan Betonin tuore teknologiavalinta hiilidioksidin hyöytykäytöstä jossa julkistuksessa mittakaavaksi on kerrottu alkuvaiheessa 1000 tonnia CO2:ta. Kun tutkailin teknologian toimittajan, Carbonaiden tietoja niin tuo määrä riittäisi 100kgCO2/m3 betonia noin 10.000 kuution tuotantoon. Pihakivituotteina määrä vastaa noin 120.000-200.000m2 tuotteita. Oliko betonituotteet kuitenkaan niin toivoton markkina Betolarillekaan jos vajaa 3v vanha yritys pääsee jo tähän vauhtiin?
Mielenkiintoista oli myös tiedotteen loppupuolelta löytyvä “Lisäksi karbonointi mahdollistaa kokonaan uusien sidosaineiden käytön. Esimerkiksi ruostumattoman teräksen valmistuksessa syntyvää kuonaa voidaan hyödyntää sementin korvikkeena.”. Eikö juuri tämä sideaine ollut Betolarinkin fokuksessa vielä tänäkin päivänä?
Viimeisimpiä uutisia tän pohjalta googlaillessa löysin myös Elematicin kanssa solmitun yhteistyön jossa taitaa olla fokuksena kauemmat markkinat kuten Betolarillakin jossain vaiheessa. Ontelolaattoja ei Betolar ole hylännyt ainakaan mediamaterialien perusteella.
Bauman innovaatiokilpailussa taisi ottaa tunnustuksen myös toinen CO2-käsittelyteknologia Rotho, jonka leipälajia on kovetustilat valmistajille. Myös Heidelbergiin liittyen löytyy samaa CO2-käsittelyviitettä ainakin tutkimustasoisesti:
“Lithonplus is currently working with its parent company, HeidelbergMaterials, on a research project, in collaboration with the Friedrich-Alexander University of Erlangen-Nuremberg and the Technical University of Munich, among others, aimed at developing CO2-neutral concrete. During the curing process, CO2 is introduced into the concrete through carbonation and permanently bound there.”
Nämä kaikki on betonin esivalmisteisiin viittaavaa, mutta ilmeisen kovassa nosteessa. Onkohan Betolarilla tähän hiilidioksidiaiheeseen näkynyt aloitteita tai onko aihe uhka geopolymeerireitille?