Bittium. Mitä ajatuksia?

Osakkeet
1304

Hei @PeterPan

Kiitos viestistäsi. @Juha_Kinnunen tuossa jo ansiokkaasti kysymyksiisi samasta aiheesta vastasi, mutta tässä myös meidän vastauksemme.

Lukiessani palstaa, päätin aloittaa vastaukseni avaamalla ensin hieman yleisesti meidän lääketieteen teknologiatuotteiden myynti- ja markkinointistrategiaa kohderyhmien näkökulmasta. Tärkeimmät kohderyhmät kaikille lääketieteen teknologiatuotteille ovat palveluntuottajat ja jo alalla olevat toimijat, jotka täydentävät tarjontaansa Bittiumin tuotteella tai teknologialla. Erityisesti palveluntuottajat mahdollistavat meille liiketoiminnan nopeamman skaalautumisen. Niillä markkinoilla, joilla ei ole tällaista palveluntarjoajaa, pyrimme löytämään hyviä jakelijakumppaneita, joiden kanssa yhdessä myydään ja markkinoidaan meidän tuotteitamme kyseisessä markkinassa. Luonnollisesti myymme tuotteitamme myös yksittäisille sairaaloille tai klinikoille, mutta sitä kautta liiketoiminta skaalautuu hitaammin.

Bittium Respiro on yksi pienimmistä markkinoilla olevista uniapneaa mittaavista laiteista, ellei jopa pienin. Laite on sekä tekniseltä suorituskyvyltään että fyysisiltä ominaisuuksiltaan erittäin kilpailukykyinen. Uusinta teknologiaa edustava ratkaisu tukee 12-kanavaista mittausta, mikä tekee mittauksesta erittäin laajan. Ratkaisu tukee kolmea eri konfiguraatiovaihtoehtoa, mikä on iso etu asiakkaalle. Hoitava lääkäri voi valita, millaisen mittauksen potilaalleen määrää, tarvitaanko esimerkiksi mukaan EKG-mittaus vai ei, tai riittääkö yksi vyö vai pitääkö käyttää kahta. Uniapnean mittausten korvausperusteet vaihtelevat maittain ja mahdollisuus valita eri konfiguraatiomallien välillä tukee eri maiden korvauskäytäntöjä. Käyttäjäorganisaatiot (asiakkaat) voivat valita aina kulloinkin tarvitsemansa kokonaisuuden, jotta mittaus on vakuutusyhtiön korvattavissa.

Markkinoilla olevista muista ratkaisuista Respiro erottuu edukseen Bittiumin langattomaan tiedonsiirtoteknologiaan perustuvalla HSAT Plus -palvelulla. Palvelu perustuu tiedon ajantasaisuuteen, jossa potilaan rekisteröintidata on saatavilla analysoitavaksi heti aamulla rekisteröinnin päätyttyä. Tämä mahdollistaa sen, että lääkäri voi pyytää potilasta uusimaan mittauksen ennen palaamista vastaanotolle. Tämä vähentää kustannuksia ja työn määrää epäonnistuneen rekisteröinnin yhteydessä.

Respiro-ratkaisuun olennaisena osana kuuluu ajasta ja paikasta riippumatoon pilvipohjainen analysointiohjelmisto Respiro Analyst, mikä mahdollistaa sen, että ei tarvitse asentaa erillisiä ohjelmistoja tiedon analysointia ja diagnostiikkaa varten. Analyysiohjelmiston ennalta tekemä alustava analyysi on lääkärin helposti muokattavissa, mikä nopeuttaa diagnostiikkaa. Tämä ei toki ole ainutlaatuinen palvelu, mutta suurin osa markkinoilla olevista ohjelmistoista vaatii paikallisasennuksen. Palautteen perusteella Respiro Analyst on moderni ja helppokäyttöinen analyysiohjelmisto.

33 tykkäystä
1305

Bitin ohjeistus oli uusimmassa raportissa:

Pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet

Bittium tavoittelee keskimäärin yli 10 prosentin vuotuista liikevaihdon kasvua ja 10 prosentin liikevoittotasoa ja arvioi saavuttavansa nämä tavoitteet vuonna 2024.

Ei tietenkään nyt komponenttipulan aikana voi ihmeitä odottaa mutta juurikin tämä pidemmän aikavälin tavoite on pehmeä. Toivottavasti uuden toimarin kanssa ryhdytään nopeasti strategiatyöhön ja laaditaan merkittävästi kunnianhimoisemmat tavoitteet. Ja voisihan ne kirjata vaikka kaikille divisioonille erikseen.

6 tykkäystä
1306

Olit oikeassa. Ja onhan se aika vaatimaton tavoite nyt kun pitäisi tuotteiden elinkaaren pikku hiljaa olla suuren volyymin vaiheessa ja toisaalta pelkän inflaationkin vaikutusten kompensoiminen vaatisi lähemmäs 10 prosentin lisäystä myyntituottoihin.

2 tykkäystä
1307

Epäilemättä. Kyse on vain myös siitä, että olen vuosikaudet yhä vahvemmin kaivannut sitä, että piensijoittajien ääni alkaisi kuulua sijoitusmarkkinoilla. Yksi esimerkki voisi johdattaa asiaa myös muualla eteenpäin. Ja bitin osalta ongelma on myös siinä, että kun tässä on niin monta vuotta vain ollu tmaksumiehenä aluetyöllistäjälle, mutta samalla koko ajan vaikuttaisi siltä, että jonkinlainen takaisinmaksun aika voisi olla käsillä, niin ei sitä vaan viitsisi enää tässä vaiheessa luopuakaan toivosta.

2 tykkäystä
1308

En ole enää pitkään aikaan odottanut mitään puolikuuta taivaalta tämän suhteen, mutta jos nyt oikeasti tämä kykenisi “edes” tuohon 10 % kasvuun useamman vuoden peräkkäin (vuosikaudet olleet pelkkiä lupauksia ja nekin menneet taaksepäin, kun tuokin tavoite on siirtynyt välittömästä tavoitteesta joskus ensi vuonna toivottavasti alkavaksi), niin tästä voisi vihdoin saada edes pankkitalletusta paremman lopputuloksen. Mutta eihän tämän osalta sijoitajat tainneet kelvata kuin maksumiehen rooliin firman toiminnan eteenpäin saattamisessa. Kun ollaan päästy tähän plusmiinusnolla-tulokseen ja voidaan iloisesti vuodesta toiseen pyöritellä projekteja ja käydä kivoja messukeskusteluja pitkin maailmaa, niin niillä rahansa tähän hukanneilla ei ole enää mitään arvoa.

3 tykkäystä
1309

Tässä muutama sana komponenttitilanteesta, josta Bittiumkin kärsii. Toivon tämän avaavan hieman missä komponenttipulan kanssa mennään.

Keskitytään nyt erityisesti IC puolelle, koska passiivikomponenttien saatavuus on ollut suhteellisesti huomattavasti parempi ja hallittavissa.

Poikkeuksellinen kysyntäaalto aiheutui käytännössä kolmesta asiasta:

  • Covidin seurauksena työpaikoilta siirryttiin kotitoimistolle ja kulutuselektroniikan kysyntä kasvoi , kun aikaa vietettiin kotona. Tarvittiin näyttöjä, läppäreitä, kuulokkeita, televisioita, pelikonsoleja jne.
  • Autoteollisuus ennusti suhdannesyklien kehityksen aivan väärin. Covidin seurauksena yksityisautoilu kasvoi ja autojen kysyntä raketoi. Samaan aikaan siirtymä sähkökärryihin entisestään lisäsi komponenttien kulutusta. Kun ennusteet olivat pielessä, kapasiteettia ei varattu ja materiaaliputkia ajettiin alas. Autoteollisuus oli rakentanut toimitusketjut ilman puskureita eli kysynnän kasvaessa joustoja oletettiin tulevan kompotoimittajilta ei omistavarastoista.
  • Yleinen erinomainen talouskasvu ja vahvat investoinnit, 5G:n tulo jne. lisäsivät niin teollisuuselektroniikan kuin kulutuselektroniikan kysyntää.
    Kysyntä räjähti ja samaan aikaan tuotantoketjuissa alkoi esiintyä häiriöitä ja vajaakäyntiä Covidin takia. Esim. Kotelointitehtaita oli kiinni tai vajaakäytöllä, logistiikka sekaisin jne. Oman sotkunsa tähän varmasti on myös tuonut USA-Kiina politiikka, jonka seurauksena kiinalaiset kehitelevät omia komponenttiketjujaan ja jenkit ja muunkin vähensivät omaa Kiinaan liittyvää riskiään siirtämällä tuotantoaan ulos Kiinasta. Ja kuten tiedämme, kun markkinoilla on edessä saatavuushaasteita, alkaa myös kriisiin varautuminen, puskurointia, yliennustamista ja jopa hamstraamista.

Johtuen suuresta kysynnästä, kapasiteettivajeesta sekä häiriöistä toimitusketjuissa syntyi poikkeuksellinen saatavuustilanne, jossa komponenttien lead time:t nousivat jopa 90 vkoon. Kompovalmistajat joutuivat poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa käytännössä wafer-puskurit (valmiit prosessoidut piikiekot) olivat loppu. Totuttua joustoa valmistuksessa ei ollut. Normaalisti wafer puskureita on useita kuukausia, puolisenkin vuotta varastoissa. On hyvä myös ymmärtää, että normaali valmistusprosessi IC piiriksi, wafer - kotelointi – lopputestaus, kestää noin 10 - 12 vkoa, joskus jopa 18 vkoa. Valmistusvaiheita ei myöskään suoriteta saman katon alla, vaan wafer voi olla tehty USA:ssa, kotelointi Malesiassa ja lopputestaus taas jossain muualla. Kapasiteettitilanteen seurauksen jokaiseen vaiheeseen syntyi pullonkauloja ja toimitukset alkoivat jumittaa. Jos oli wafereitä, niin ei ollut koteloja. Jos chippi oli jo koteloitu, saattoi se jonottaa pitkään ennen lopputestausta. Pitkillä lead timeilla ja peruutusoikeuksittomilla tilauksilla koitettiin saada tuotantoon selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Lead timet ovat edelleen pitkät ja alkavat lyhentyä vasta kun markkina on riittävän vakaa.

En käy kaikkia käänteitä ja kuvioita tässä läpi – sen voin sanoa, että turbulenssia on ollut elektroniikkateollisuudessa ihan riittävästi. Komponenttipulan taustalla ja aikana on myös luonnonilmiöitä, kuivuutta Taiwanissa, poikkeuksellinen pakkastalvi Texasissa ja onnettomia yhteensattumia, tehdaspaloja jne… perfect shit storm – mikä voi mennä pieleen, on mennyt pieleen.

Saatavuustilanne kiristyi äärimmilleen talvella 22 ja kaikkein suurimmat saatavuusongelmat hieman yrityksestä ja alasta riippuen olivat näkyvillä alkukesän tienoilla. Kun komponentteja ei saa alkuperäisestä lähteestä, niin niitä etsitään muualta. Brokermarkkinoilla hinnat kohosivat parhaimmillaan 20-30 kertaisiksi. Saattoipa jostain komponentista joutua maksamaan jopa 100 kertaisestikin. Kuitenkin lähes kaikkia komponentteja on brokereilta saanut, jos on osannut etsiä ja on ollut valmis maksamaan. Kaikkein pahiten kriisistä ovat kärsineet yritykset, joiden lopputuotteessa on hyvin ohut kate. Komponentteja ei kannata tällöin brokereilta ostaa, vaan on odotettava tilanteen laukeamista. Ja yritykset, joiden volyymit ovat merkittävät eli suuria määriä ei brokereilta yleensä löydy, kuten kulutuselektroniikka, autoteollisuus tai telecom. Näillä on kuitenkin omat keinonsa ratkoa ongelmia (ostovoima).

Komponenttien saatavuus alkoi korjaantua varsin nopeasti viime kesän jälkeen elokuun aikana, jolloin monet kulutuselektroniikkaa valmistavat yritykset leikkasivat ensimmäisen kerran kulutusennusteitaan. Q4:lle tultaessa tilanne oli jo huomattavasti parempi. Kulutuselektroniikan kysynnän lasku jatkui. Saatavuus kulutuselektroniikassa käytettävien komponenttien osalta on monelta osaa jo korjaantunut. Näillä markkinoilla itseasiassa puretaan jo varastojakin.

Kulutuselektroniikka käyttää IC:ssä uudempia teknologioita – ohuempia alle 45 nm teknologiaa, kun esim. auto ja teollisuuselektroniikka perustuu paljolti vanhempiin 90 ja 180 nm teknologiaan, joka on jo 15-20 vuotta vanhaa. Komponenttitalot luonnollisesti ovat investoineet uusiin laitoksiin ja investoivat nytkin uudempaan teknologiaan, koska joka tapauksessa kysyntä siirtyy seuraavan vuosikymmenen aikana ohuempiin kerroksiin ja pinta-alaltaan suurempiin kiekkoihin. Tästäkin johtuen kulutuselektroniikassa palattiin normaaliin marssijärjestykseen ensimmäisenä – kysyntä ja tarjonta kohtaavat, kun kapasiteettia on saatu jo syksyn aikana pystyyn ja kulutus vähentynyt.

Vanhempaan teknologiaan kapasiteettia on rakenneltu vähemmän. Kysynnän osalta autoteollisuus ja teollisuuselektroniikka vetävät edelleen, melko hyvin. Esim. autoteollisuudessa on pitkä jättämä tilauksissa ja muutos sähköautoihin pitää huolen siitä, että komponenttien kysyntä on edelleen korkealla. Komponenttien saatavuus on kuitenkin stabiloitunut, puuterivien määrä oleellisesti vähentynyt ja isoja decommitteja ja pushoutteja tapahtuu oleellisesti vähemmän. Tälläkin saralla tilanne on viime vuonna syksystä lähtien oleellisesti parantunut.

Uusia wafer foundereita eli tehtaita on avautunut useita. Uusien linjojen ramp up on jatkunut tämän vuoden puolella. Kotelointi- ja testauskapasiteettia on tullut lisää ja pullonkaulat avautuvat. Jokaisella komponenttitalolla on joitain yksittäisiä komponentteja / komponenttiperheitä, joissa haasteet jatkuvat kesään, jopa syksyyn. Ongelmat vähenevät nyt kiihtyvään tahtiin.

Kokonaisuudessaan näyttäisi siltä, että viimeistään Q3 aikana ollaan jo kutakuinkin normaalissa tilanteessa. Kesän jälkeen joitain yksittäisiä haasteita varmaan vielä on, mutta yleisesti, näissäkin piireissä on saatavuutta (mutta ei välttämättä ihan tarpeeksi kattamaan patoutunutta kysyntää).
Tilanne broker markkinoilla on jo kääntynyt. Brokereilla on viimeiset hetket tehdä rahaa. Brokermarkkinoilla komponenttien hinnat ovat jo rajussa laskutrendissä. Jos ylimääräisiä komponentteja on varastossa, ne kannattaa viimeistään nyt yrittää myydä, jos niistä aikoo saada voitot. Brokerit ovat olleet tämän kriisin todelliset voittajat ja ovat käärineet mahtavat tilit. Tavaraa alkaa löytyä paremmin myös normaali jakelijoilta hyllystä.

Oma näkemykseni on, että tämä kriisi alkaa olemaan pitkälti voiton puolella. Selvää on, että näin massiivisesta myrskystä jotain pikku laineita tulee rantaan vielä kuukausia myöhemminkin. Komponenttimarkkinat eivät koskaan ole olleet 100% stabiilit. Ei tässä nyt kovin montaa vuotta ole siitä, kun maailmasta loppuivat laminaarikeraamit ja 1 sentin kapasitaattorista maksettiin euroja.

36 tykkäystä
1310

Hei @Sereno

Kiitos kysymyksestäsi. Bittiumin henkilöstömäärä vuoden 2022 lopussa oli 625 työntekijää, joista noin 85 % on insinöörejä. Suurin osa työntekijöistä on Suomessa, joista Oulussa noin 430.

Olet oikeassa siinä, että markkinoinnillista synergiaa liiketoiminnoillamme ei luonnollisesti ole, koska kohdemarkkinat ja asiakkaat ovat kovin erilaiset. Markkinointi onkin jaettu liiketoiminnoittain siten, että kullakin liiketoiminta-alueella on oma markkinointistrategia ja henkilöt sitä toteuttamassa. Lisäksi käytämme lukuisia markkinoinnin ja viestinnän partnereita, joilla on taustalla kokemus isojen brändien maailmalle viemisestä. Medicalilla ja Connectivityllä on jonkin verran yhteisiä kohderyhmiä ja niiltä osin teemmekin markkinointiyhteistyötä yli liiketoimintayksikkörajojen. Markkinointitoimenpiteitä kohdennetaan myynnin ja liiketoiminnan kanssa yhdessä määriteltyyn kohdemarkkinaan, oli se sitten tapahtumiin osallistumista, mainoksia, uutiskirjeitä, blogeja, webinaareja jne. Markkinointia ohjaa myös kaikista markkinointitoimenpiteistä kerätty tieto, jonka perusteella uudet toimenpiteet ohjataan sinne, mistä parhaiten tulee tuloksia. Markkinoinnin kohdentaminen tavoiteltuun kohderyhmään tekee markkinoinnista tehokasta, mutta johtaa toisaalta siihen, ettei kukaan muu, kuin ennalta määrätty kohderyhmä näitä mainoksia näe.

18 tykkäystä
1311

Kiitos @Karoliina_Malmi vastauksesta! Kyllähän tässä sijoituksen mahdollinen tuotto aika vahvasti oululaisinsinöörien käsissä on. Ei siinä mitään, mutta en panisi pahakseni myöskään mainitsemani monimuotoisuuden lisääntymistä. Kysyisin vielä, että kun tuotteidenne loppukäyttäjät ovat enimmäkseen sotilaita ja terveydenhuollon henkilöstöä, onko teillä palkkalistoilla nollaa suurempi määrä tällaisen taustan ihmisiä?

Ketjussa on ollut puhetta siitä, että Suomessakaan lääkärit eivät välttämättä tunne Bittiumin ratkaisuja. Oletteko keränneet joltakin merkittävältä markkinalta tietoa tuotteidenne tunnettuudesta potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa?

5 tykkäystä
1312

Hei @Sereno

Ja kiitos jatkokysymyksistä ja palautteesta. Erittelemättä sen tarkemmin, niin kyllä on nollaa suurempi määrä kunkin alan ihmisiä Bittiumin palkkalistoilla. Toinen hyvin tyypillinen tapa varmistaa tarpeeksi laaja asiakasymmärrys on käyttää talon ulkopuolisia asiantuntijoita. Esimerkiksi Medical-liiketoiminnan puolella meillä toimii talon ulkopuolisia lääkäreitä, joista osa julkisesti Clinical Advisory Boardissa (CAB). Boardin tehtävä on antaa palautetta ja tehdä kliinistä tutkimusta meidän tuotteillamme sekä avustaa omalla asiantuntemuksellaan meitä kehittämään entistä kilpailukykyisempiä ratkaisuja. CAB:in lääkäreitä käytetään myös tuottamaan meille asiakkaille kohdennettua markkinointimateriaalia esimerkiksi webinaareja, koulutuksia yms. Myös Defense-puolella meillä on vastaavanlaista yhteistyötä armeijan henkilöiden kanssa.

Emme ole tehneet viime aikoina tuotteidemme tunnettuuteen liittyviä kyselyitä lääketieteen markkinoilla. Ja on varmasti totta, etteivät kaikki lääkärit tunne meidän tuotteitamme myöskään täällä kotimarkkinallamme Suomessa. Suomessa on kuitenkin useita suuria sairaaloita tai klinikoita, jotka käyttävät tuotteitamme, kuten KYS, OYS, HYKS, TAYS, TYKS tai Coronaria ja Oulun Sydänkeskus, mainitakseni muutamia. Moni niin kotimainen kuin ulkomainenkin toimija voi olla hyvinkin tunnettu tekijä myös kliinikoidenkin keskuudessa, mutta yleisesti ei aina ole niin tiedostettua, että nämä palveluntarjoajat käyttävät meidän ratkaisujamme. Tällä hetkellä pienet sairaalat ja pienet myyntimäärät työllistäisivät meitä liikaa suhteessa myyntimäärään, mistä syystä strategiamme on keskittää myynnin ja markkinoinnin resurssimme tavoittelemaan palveluntarjoajia sekä tunnettuja ja luotettuja jakelijoita. Markkinoinnissa yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on tunnettuuden kasvattaminen ja teemme kohdennettuja mainoskampanjoita palveluntarjoajien lisäksi myös lääkäreille (kardiologit, neurologit, unihäiriöihin erikoistuneet). Tunnettuuden kasvattaminen vie toki aikaa ja aina voi tekemistä parantaa :slight_smile:

22 tykkäystä
1313

Suunnitelma kuulostaa oikein hyvältä.

Meinasin jo aiemmin yleislääkärin näkökulmasta kommentoida, että holter tai uniapneatutkimukset ovat palveluita, jotka tuottaa sairaalan diagnostikkayksikkö tai kliinisen neurofysiologian osasto.

Minua tutkimuksen tilaajana ei kiinnosta millä laitteella itse tutkimus tehdään, kunhan se toteutuu.

Välissä on erikoistuneet lääkärit, jotka tulkitsevat laitteiden dataa ja tekevät lausunnon meille yleislääkärille.
He ovat niitä lääkäreitä, kenelle Bittium markkinointia kohdistaa, vaikkakin heidän valta hankintapäätöksissä voi olla pieni.

En siten huolestu itse, vaikka yleislääkäri-kollegat eivät Bittiumim tuotteita tunnista. :slightly_smiling_face:

19 tykkäystä
1314

Paljon kiitoksia hyvistä vastauksista.

Ei tämä minusta kuulosta firmalta, jossa propellipäät suojatyöpaikoissaan kehittelevät kaikenlaista kivaa ymmärtämättä markkinoista yhtään mitään.

Olen edelleen optimistinen Bittiumin suhteen.

6 tykkäystä
1315

Uniapneasta oli juttua Hesarissa.

13 tykkäystä
1316

Tuo selviää vasta, jos viivan alle alkaa jäämään jotain. Puheita on riittänyt. Jos pohtii itsestään, että olisi viimeiset 7 vuotta “ollut tässä optimistina” ja todennut, että kurssi on vain laskenut, niin ehkä ymmärtää, miksi osa meistä ei välttämättä enää kovin hyvällä katso tuota insinööriarmeijaa.

Tosiasia kun on, että tällä firmalla on liikevaihtoon nähden jättimäinen insinööriarmeija ja se liikevaihto piti jo monta vuotta sitten lähteä kovaan kasvuun. Tätä taustaa vasten vain se todellinen tulos siellä viivan alla voi kertoa että kyse ei ole propellihattujen osuuskunnasta.

Tähän liittyen Karoliina voisikin taas kerran koittaa hieman avoimemmin kertoa, että mitä ihmettä ne siellä tekee. Tilinpäätöstiedotteen mukaan “suuret tuotekehitysinvestoinnit saatiin päätökseen” (tarkkaa sanamuotoa en nyt muista), mutta siitä huolimatta vuoden loppua kohti t&k kulut olivat vain kasvussa, siis ei laskussa. Kyynisenä tuosta voisi ajatella monella tavalla. Mitä ihmettä siellä on alettu puuhaamaan paremman tekemisen (?) puutteessa?

Ja missä se yhtiökokouskutsu oikein viipyy?

14 tykkäystä
1317

Mutta kuten kauppalheden palstalla jo pidempään ihmetelty, niin onhan tässä jotain foliohattuiltavaa menossa:

-TJ vaihtuu
-Yhtiökokouskutsu viipyy pidempään kuin koskaan (yhtä kertaa lukuunottamatta tullut heti tilinpäätöstiedotteen yhteydessä)
-tilinpäätöstiedotteessa on vaihdettu sanamuoto yhtiökokouksesta, että “suunnitellaan pidettäväksi” aiemman “pidetään” sijaan.
-liiketoiminta-alueet juuri päätetty eriyttää.

Jotain kummallistahan tässä on meneillään. Toivottavasti se joku “kummallinen” ei ole vain sitä, että kokouksen järjestäjällä on ollut vähän pidemmät lomat tiedossa, tai että ei olla vielä saatu vastausta Erkiltä, että haluaako jatkaa hallituksessa.

edit: oliko niin Karoliina, että nuo T&K kulut ovat nyt sitten keskittyneet medicaliin? Myydäänkö defencepuoli Patrialle?

14 tykkäystä
1318

Ihan kova meriitti kun tälläiseen seuraan päässyt, jospa sitä mainetta ja näkyvyyttä tulisi. Tietenkin sen seurauksena tunnettuvuutta ja kauppoja, niitä me omistajat odotetaan.

Embedded Award -palkintoehdokkuus Bittium Cellular IoT Solution™ -ratkaisulle

https://www.bittium.com/index.php?id=3047&locate=PRM%2F2023%2F4480939

12 tykkäystä
1319

Hei @anon72509410

Kiitos aiemmista viesteistäsi. Kuten tilinpäätöstiedotteen julkaisemisen yhteydessä kerroimme, uskomme että tuotteissamme käytettyjen komponenttien osalta markkinahäiriö väistyy vielä tämän vuoden kuluessa. Asiakkaamme Boston Scientific on auttanut meitä ja olemmekin sekä itse, että osin heidän avustuksellaan saaneet komponenttieriä, joiden avulla tuotanto saadaan taas käyntiin virallisten komponenttitoimitusten pitkästä viivästymisestä huolimatta.

Kyllähän nämä viimeiset vuodet ovat olleet haastavia erinäisistä syistä - mistä täälläkin on keskusteltu. Esimerkiksi Defense & Security -liiketoiminnassa SRD-radioiden tuotekehitys pitkittyi ja luonnollisesti tavoitteisiin ei päästy tänä aikana. Koronasta johtuvat rajoitukset hidastivat taktisen viestinnän tuotteiden ja Tough Mobile -puhelinten trialeja, mikä tarkoitti suurempien tilausten ja siten myös tavoitteiden osalta vuoden-kahden siirtymää eteenpäin. Medical-puolella Respiron MDR-hyväksynnän saaminen hidasti reilulla puolella vuodella myynnin aloittamista ja komponenttipula hidasti ja hidastaa vieläkin Faroksen myyntiä. Henkilöstömme on ollut kovilla erittäin haastavien projektien tekemisessä ja on kyllä jopa loukkaavaa puhua tukityöllistämisestä näiden kiireisten huippuasiantuntijoiden yhteydessä.

Ymmärrämme hyvin turhautumisen johtuen viime vuodesta. Vuonna 2021 liikevaihtomme kuitenkin kasvoi yli 10 % edellisvuodesta, mikä oli tavoitteiden mukainen kasvu liikevaihdon osalta. Viime vuonna sen sijaan emme päässeet 10 %:n kasvutavoitteeseemme. Liiketoimintamme erityisesti Defense& Security -alueella on hidasta ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Kauppojen saaminen kestää vuosia, tarkoittaa todella vuosia, ei 1 tai 2 vaan 3-5 vuotta. Tämän aikajänteen ymmärtäminen on olennaista myös tavoitteiden osalta; koronavuodet veivät melkein 2 vuotta trial-vaihetta eteenpäin, eli ne trialit jotka aloitettiin 2019/2020 olivat lähestulkoon tauolla melkein 2 vuotta. Mutta kuten tilinpäätöstiedotteessa viimeksi sanoimme, uskomme saavuttavamme pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteemme vuonna 2024.

18 tykkäystä
1320

No niin, ilmeisesti kyse oli sitten vain siitä, että kokouskutsun laatijalla oli vain vähän pitkittynyt rasitus golf-matkan jäljiltä. Bittiumin kanssa on paljon savua ilman tulta.

Uskoa on yhtiöllä riittänyt omistajiensa malliin kädet ristissä:

“Bittium on ilmoittanut aiemmin tavoittelevansa 10 prosentin vuotuista liikevaihdon
kasvua ja pyrkivänsä saavuttamaan 10 prosentin liikevoittotavoitteen viimeistään vuoden 2017 aikana. Yhtiö uskoo tulevina vuosina pystyvänsä kasvattamaan liikevaihtoa jopa aiemmin ilmoitettua tavoitetta enemmän ja asettaa tavoitteekseen ylittää 10 prosentin vuotuisen liikevaihdon kasvutavoite.”

“Loukkaaviin” puheisiin auttaisi varmaan se, että kertoisi avoimemmin, että miksi ne T&K menot vain kasvavat, vaikka isot tuotekehityshankkeet on saatu maaliin ja jo aikaa sitten todettiin, että jatkossa työntekijöitä päästäisiin siirtämään tilaustöihin kasvavassa määrin. Aikansa voi näitä projekteja pyöritellä vähän salassa ja julkaista sitten puun takaa uusia tuotteita ilman avoimuutta, jos ne sitten myös myyvät. Mutta 7 vuoden putki pelkkää uskoa tarkoittaa, että vähän pidemmätkin lehmänhermot omaavilla alkaa tulla kaipuu tarkempaan tietoon.

Kritiikkini ei kohdistu oikeastaan laisinkaan insinööreihin, koska ainakin teoriassa vaikuttaa, että he tekevät tuyönsä hyvin. Ongelma on siinä myyntipuolessa ja se pakottaa tarkastelemaan henkilöstömäärää ja työn suuntaamista. Tietotaidon ja määrällisten resurssien pitäminen talossa on erittäin kannatettavaa, jos se on liiketaloudellisesti mahdollista.

Ja olen jo pitkään todennut, että jos insinöörit pääsisivät kasvavassa määrin asiakasprojekteihin laskutettavaan työhön, niin jopa nollakatteella tuo olisi jo ihan ok sillä ajatuksella, että heidät katsotaan eräänlaisiksi reserviresursseiksi tuotetaloksi pyrkivässä yhtiössä. Ainakin aiempien ilmoitusten mukaan asiakasprojekteja olisi ollut tarjolla enemmänkin kuin oli tuotekehitysprojekteilta mahdollista ottaa vastaan. Tätä taustaa vasten olen vahvasti sitä mieltä, että jatkuvasti vain kasvamassa olevat T&K menot olisi syytä pikimmiten saada nyt kuriin, tai sitten syistä tuon taustalla pitää viestiä poikkeuksellisen avoimesti. 7 vuotta uskoa, että joku noista projekteista päättyisi vihdoin siihen, että saataisiin kehittäjien palkkarahat katettua, ei saa enää riittää. Tuotekehitysprojektien sijaan pitäisi nyt keskittyä asiakastoimeksiantojen hankkimiseen ja tekemiseen siihen asti, kunnes on uskoa parempia todisteita, että niistä saadaan oikeasti riittävästi arvoa, ellei ole opoikkeuksellisen painavia syitä panostaa johonkin T&K-projektiin. Ja toistan vielä, että jos on, niin tällä taustalla siitä pitäisi jo viestiä poikkeuksellisen avoimesti. Muuten on turha loukkaantua voimakkaistakaan mielipiteen ilmaisuista.

21 tykkäystä
1321

Kävin ilmoittautumassa ja ennakkoäänestämässä.
Mutta, mistä ihmeestä johtuu se, että hallituksen jäsenmäärää ja kokoonpanoa äänestettäessä äänestyksessä ei ole ollenkaan “Vastustan” kohtaa? Ainoastaan “Kannatan” ja “Tyhjä”. Ei sillä, että välttämättä näin itse äänestäisin, mutta eikö omistajilla pitäisi olla oikeus äänestää kuten haluavat? Myös vastustaa tarvittaessa. Muissa kohdissa kyllä oli mahdollista myös vastustaa ehdotusta, mutta ei hallitukseen liittyvissä ehdotuksissa.

@Karoliina_Malmi

6 tykkäystä
1322

Noin laajemmin tähän liittyen haluaisin varmistaa, että mikä on prosessi, jossa muut omistajat voivat esittää ehdotuksensa yhtiökokoukseen? Onko kokouksessa paikan päällä mahdollista tehdä vielä vastaehdotuksia ja vaatiiko tämä tiettyä kynnysmäärää äänissä?

Vai onko ainoa tapa osakeyhtiölain mukaisesti toimittaa asia kirjallisena hallitukselle ainakin 4 viikkoa ennen tilinpäätösjulkaisua? Tällöin ilmeisesti vastaehdotuksen voi teoriassa esittää vaikka yhdellä osakkeella? Olenko ymmärtänyt oikein?

3 tykkäystä
1323

Viitaten @Juha_Kinnunen aikaisempaan keskusteluumme Faroksen komponenteista siellä @Karoliina_Malmi vahvistelikin jo tuoreeltaan jo , että komponentteja saadaankin aiemmin kun ei jääty istuskelemaan ja kädet ristissä harmittelemaan :wink: Tähän päälle kun pidettäisiin "virallisten komponenttitoimitusten " tiimoilta toimittajaan hyvää kontaktia ja ennakoitaisiin niin vaikeina aikoinakaan ei tarvitsisi selitellä mahdottomia, että edellisenä päivänä ilmoitetaan toimitusten siirtymisestä vuodella ja levitellä käsiä. Ihmiset näitä hommia tekevät. Amerikan-poika tuli näemmä tässä tapauksessa apuun. Saa nähdä tuliko kolhu luottamukseen.

2 tykkäystä