Kommentoidaan vielä hieman komponenttiasioita kun tähän itsekkin törmännyt töiden kautta. Swegonin IV-koneissa on alkanut olla enemmissä määrin toimitusongelmia ja toimitusongelmien syy on puhaltimessa käytetty mikropiiri, mikä on kaiketi laajalti käytössä puolustusteollisuudessa Pohjois-Amerikassa. Swegon itse on ilmoittanut, että komponenttitoimittajan marssijärjestys on 1. puolustusteollisuus 2. maiden omat priorisoinnit 3. muut toimitukset. Vastaavissa tilanteissa on erittäin haastava yrityksen toimia ja mitä pienempi niin sitä vaikeammaksi homma menee. Swegon on kuitenkin pykälää isompi firma, jonka omistaa InvestmentLatour AB, mutta silti tilanne on vastaavan tyyppinen kuin Bittiumilla.
15 tykkäystä
En rehellisesti tiedä, oliko tämä vitsi ( 
) vai ajattelitko oikeasti, että 1) aiemmin on istuskeltu kädet ristissä, 2) Boston ei ole aiemmin auttanut tai yrittänyt auttaa tilanteessa ja 3) se olisi jotenkin epänormaalia tämmöisessä tilanteessa. Ja ilmeisesti moni yhtiö on pitänyt “huonoa kontaktia” virallisiin komponenttitoimittajiin viime vuosina, kun harvalla niitä on riittänyt. Nyt tilanne toki parempi yleisesti.
Komponentteja on ennenkin löydetty markkinalta ja tälläkin kertaa se oli odotettavissa - linjahan oletettiin aiemminkin saatavan käyntiin vielä Q1:llä, ellen nyt ihan väärin muista. Ei tässä nyt minusta ole mitään uutta ja ihmeellistä, mutta mukavahan se on, jos olet huomannut positiivista kehitystä 
13 tykkäystä
Nyt vähän punttia tutisuttaa omistajana: Bittiumin Vice presidentiltä Tero Savolaiselta mielestäni ajattelematon ja turha lausunto Talouselämän (8) mainosliitteen jutussa. Toivottavasti eivät markkinoi mitään 100%:n tietoturvallisena! 
Etenkään puhelinta. Ainoa sellainen lienee leikkipuhelin. Jos väität jotain 100%:n tietoturvallisena, myös olet vastuussa jos se ei sitä olekaan. Ja näissä insinöörihommissa ei lukujen pitäisi taipua markkinointijargonin alle.
6 tykkäystä
Voi sitä sanoa 100% turvalliseksi kunnes toisin todistetaan, eli hakkeroidaan jotenkin, siihen saakka se on 100% murtamaton.
1 tykkäys
No ei voi. Kyllä todistustaakka on vähän toisensuuntainen. Turvallisuus tulee osoittaa jollakin tavalla, esimerkiksi vertaamaalla sitä johonkin tunnettuun malliin tai käytäntöön. Viranomaisen (Bittiumin markkina tälle laitteelle) tieto luokitellaan eri tasoisiin turvaluokkiin, ja tämä tuote näyttää olevan suunnattu niistä kahteen yleisimpään luokkaan.
Bittium itse sanoo sivullaan, että “Designed to be certified for RESTRICTED and CONFIDENTIAL” ja “Ultra secure means that the device has been designed to meet even the highest governmental grade security requirements”. (https://toughmobile2.bittium.com/). Suomessa RESTRICTED tarkoittaa Katakri TLIV (käyttö rajoitettu) ja CONFIDENTIAL TL III (luottamuksellinen) tasoisia tieton käsittelyn turvaluokan vaatimuksia. Nämä kaksi turvaluokkaa kattaa aika hyvin mielestäni sen kommunikaatiotarpeen mitä viranomaisen tai valtiollisen toimijan mobiililaitteella ikinä tarvitsee turvaluokiteltujen asioiden osalta kommunikoida. Kovempiin turvaluokkiin tällaisia ratkaisuja tuskin koskaan tulee. (Salassa pidettävät tiedot – Wikipedia)
Tämä tarkoittaa, että tuote on alun perin suunniteltu ja toteutettu siten, että Asiakaskohtaiset em. turvaluokkien auditoinnit/sertifioinnit voidaan läpäistä ilman merkittäviä lisämuutoksia laitteeseen. Joka tapauksessa hyväksyntä on aina Asiakaskohtainen tai kansallinen.
Käytännössä laite voi olla turvallinen kun sitä käytetään siinä käytössä mihin se on tarkoitettu, mikään yleiskäyttöinen puhelin tuo ei ole.
5 tykkäystä
Hei @Maisteri1 ja @anon72509410,
Kiitos kysymyksistä. Henkilövalintojen osalta tehtävät päätökset ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä ei käytännössä voi vastustaa tekemättä vastaehdotusta. Tämä johtuu siitä, että yhtiölle on osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan valittava hallitus ja tilintarkastaja.
Jokaisella yhtiökokoukseen ilmoittautuneella ja siihen osallistuvalla osakkeenomistajalla on oikeus tehdä yhtiökokouksessa ehdotuksia kokouksen asialistalla joko yhtiökokouskutsun tai yhtiöjärjestyksen mukaan olevista asioista. Osakkeenomistajan ehdotus ei edellytä toisen osakkeenomistajan kannatusta ja ehdotuksen tekemiseen yhtiökokouksessa riittää, että osakkeenomistajalla on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä ollut vähintään yksi osake ja hän on asianmukaisesti ilmoittautunut yhtiökokoukseen.
Edellä sanotun lisäksi osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain nojalla kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Pörssiyhtiössä vaatimuksen katsotaan aina tulleen riittävän ajoissa, jos hallitukselle on ilmoitettu vaatimuksesta viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista. Tämä ei rajoita osakkeenomistajan oikeutta tehdä yhtiökokouksessa ehdotuksia sellaisissa asioissa, jotka joka tapauksessa ovat yhtiökokouksen asialistalla käsiteltävänä.
Tässä hetkessä, kun yhtiökokouskutsu on annettu, osakkeenomistajat voivat siis tehdä vastaehdotuksia yhtiökokouksessa, mikä näin tapahtuessa johtaisi äänestykseen. Valituksi tulisivat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, eikä niissä ole vastustavia ääniä. Pelkän valintaa vastustavan äänen huomioiminen ei asiakohdissa 12, 13 ja 15 ole mahdollista osana yhtiökokouksen päätöksentekoa, mikä ilmenee myös Listayhtiöiden neuvottelukunnan yhtiökokouksen menettelytapoja koskevista ohjeista. Näin ollen ennakkoäänestyslomakkeilla ei ole “Vastustan”-vaihtoehtoa kohdissa 12, 13 ja 15.
10 tykkäystä
Kiitos vastauksesta!
Toivoisin tämän lisäksi edelleen tarkempaa tietoa, että miksi T&K-kulut ovat koko ajan vain kasvussa. Onko kehityksen alla joku uusi medical-tuote, josta ei ole hiiskuttu, vai mitä?
Ihan silläkin riskillä, että taas kaikki loukkaantuvat (10 v. venäläisten kanssa touhuttuani en jaksa enää pitäytyä suomalaisessa korrektiudessa), totean taas kerran suorempaan, että kyyninen osa minua ajattelee tämän liittyvän siihen, että nuo “isot tuotekehitysprojektit” saatiin päätökseen, mutta todellisuudessa ei asiakastoimeksiantoja olla saatu riittävästi, eikä yritys ei halua lomauttaakaan (uskoessaan, että pian myyntiä riittäisi), joten on alettu joku jonkinlaiseen sekalaiseen “kehitellään sitä ja tätä, joka ehkä joskus voisi olla hyödyksi jossain”-projektiin odotellessa maksavia asiakkaita. Vaihtoehtoisesti mietin, että olemassa olevissa tuotteissa on koko ajan jotain ongelmia, jotka vaativat jatkokehitystä.
Toiveikas puoleni taas haluaa, että kyse on joko hyvin väliaikaisesta tärkeäksi koetusta korjauksesta, tai sitten jostain asiakkaan puheiden pohjalta lähteneestä uudesta ideasta.
Oli miten oli, toivoisin todella, että tämän osalta verho alkaisi avautumaan.
22 tykkäystä
Hei @anon72509410 ja muutkin palstalaiset,
Täällä on tosiaan ollut paljon puhetta liittyen Bittiumin viime vuoden TK-kuluihin. On totta, että Bittiumin TK-kulut ovat merkittäviä erityisesti, kun kulut suhteutetaan liikevaihtoon. Yhtiön kilpailuetu ja tulevaisuuden kasvu perustuu kilpailukykyisiin tuotteisiin, kilpailijat kehittävät omia tuotteitaan jatkuvasti ja meidän on pysyttävä tässä kilpajuoksussa mukana menestyäksemme.
Alla olevista kaavioista näkyy, että absoluuttisesti TK-kulut ovat kasvaneet vuosina 2016-2019 ja kääntyneet laskuun vuodesta 2019 lähtien. Samansuuntainen kehitys näkyy myös kustannusten suhteellisessa osuudessa liikevaihdosta. Tästä trendistä poikkeuksena oli viime vuosi, jolloin TK-kulut kasvoivat sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, mutta ne ovat edelleen pienemmät kuin vuonna 2020. Absoluuttinen kasvu vuonna 2022 oli noin 2,5 M€, josta noin puolet tapahtui suunnitellusti ja toinen puoli oli viivästyksistä johtuvaa. Medical-liiketoiminta-alueen TK-kulut kasvattivat suhteellista osuuttaan. Tuotekehityskustannukset eivät ole siis jatkaneet kasvuaan koko ajan.
Bittiumin strategian ytimenä on vuoden 2017 palveluliiketoiminnan liikevaihdon romahtamisen jälkeen ollut tuoteliiketoiminnan kasvattaminen investoimalla erittäin voimakkaasti tuotekehitykseen. Tavoitteena on ollut tuoteliiketoiminnan kasvattaminen, jolloin tuotekehityskustannusten osuus suhteellisesti vähenee pysyen absoluuttisesti noin samalla tasolla. Olemme onnistuneet kasvattamaan tuoteliikevaihtoa vuodesta 2016 vuoteen 2021 asti - siis viisi vuotta yhtäjaksoisesti. Viime vuosi oli ensimmäinen Bittiumin historiassa, jolloin tuoteliikevaihto laski (-11%) ja palveluliiketoiminta kasvoi (5%) verrattuna edelliseen vuoteen. Epäonnistuimme liikevaihdon kasvattamisessa vuonna 2022, joten epäonnistuimme myös TK-kulujen suhteellisen osuuden pienentämisessä. Aikomuksenamme ei ole välttämättä pienentää TK-kulujen absoluuttisia määriä, ne voivat jopa jonkin verran kasvaa, mutta ei myöskään pitää niitä tarpeettomasti yllä.
Tuotekehitysinvestointien absoluuttinen taso ei todennäköisesti tule pienenemään, mutta tavoittelemamme kasvun myötä suhteellinen taso pienenee. Mitään erityistä verhoa ei ole ja avaamme tuotekehityskulut korostaen investointien painopisteitämme emme yksityiskohtaisesti projekti projektilta.
13 tykkäystä
Kiitos vastauksesta!
Kuten naapuripalstalla asia suhteutetaan, optomedin T&K menot suhteessa liikevaihtoon ovat 13 %, reveniolla 9 %, kun se bitillä on tuoteliikevaihtoon suhteutettuna n. 40 %. Tämä jopa hädin tuskin alittaa sen, mitä se on bioretecillä, joka on sentään vasta juuri odottamassa myyntilupia varsinaisiin ensimmäisiin keihäänkärkituotteisiinsa. Ja ilmiselvästi kyse on lähinnä normaalista tuotteiden ylläpitokehityksestä.
10 % liikevaihdon kasvutavoitteella menee siis 10-15 vuotta, että edes nykyisillä T&K kuluilla suhdeluku saadaan jonkin tason verrokkien luvuille ja toisaalta siis tuotekehitysmenoja aiotaan jatkossa ennemmin kasvattaa kuin karsia. Ilmiselvästi siis myöskään paveluliiketoiminnassa ei lopulta ole näköpiirissä minkäänlaista kasvua, kun tekijät ovat kiinni tuotekehityksessä.
Nyt asia alkaa ainakin olla selvä ja vänkäämisen jatkaminen on turhaa. On ilmiselvää, että yhtiön tämänhetkiset suoritukset ja tavoitteet kertovat epäonnistumisesta. T&K kulut on saatava alas, tai vaihtoehtosiesti liikevaihtotavoitteiden on syytä kasvaa merkittävästi. Mutta myyntipuoli ei selvästi tarjoa eväitä nostaa liikevaihtotavoitteita ja toisaalta yhtiön pitkäaikaisen käytännön mukaan kulupuolen karsinta ei sovi osuusk…yhtiön profiiliin, niin kauan, kun hallituksen kokoonpanosta vastaavat “En ole koskaan ymmärtänyt sitä, kun mikään ei riitä (muille)”-miljonääri(t).
Täytyy syvästi toivoa, että uusi TJ tuo liiketoimintakulttuuria taloon, mutta lienee selvää, että vain yhtiön hallituksen muutoksilla voi saada aitoa muutosta.
23 tykkäystä
Hei,
ohessa välitän hallituksen puheenjohtajamme viestin vastineeksi viestiisi:
Hyvä Jiitu,
Olet esittänyt hyvää, osittain perusteltuakin kritiikkiä yritystä kohtaan, mutta myös mielipiteitä ilman todellista faktaa. Ensiksi kuitenkin totean, että tyytymättömyys yrityksen kannattavuuteen on täysin perusteltua. Kannattavuuden on parannuttava ja merkittävästi. Tällä hetkellä en usko, että tuotekehityskulujen karsiminen on yritykselle juuri nyt se paras vaihtoehto. Strategiamme perusta on tuoteliiketoiminnan kasvun kautta tuleva kannattavuuden kasvu. Jos emme saavuta riittävää kasvua, niin karsintaa on tehtävä. Ensi vuoden kannattavuustavoitteemme on 10 prosenttia.
Sitten näitä mielipiteitä:
Ja ilmiselvästi kyse on lähinnä normaalista tuotteiden ylläpitokehityksestä. Olen eri mieltä ja tiedän että mielipiteesi ei pidä paikkaansa.
ja toisaalta siis tuotekehitysmenoja aiotaan jatkossa ennemmin kasvattaa kuin karsia . Olen eri mieltä. En näe tällä hetkellä mitään järkeviä perusteluita sille, että ennemmin kasvattaisimme tuotekehitysmenoja kuin karsisimme. En näe myöskään tällä hetkellä järkeviä perusteita oleellisesti karsia tuotekehitysmenojamme. Suhteellisesti niiden täytyy pienentyä ja olisivat viime vuonnakin tehneet niin, jos olisimme saavuttaneet tavoitellun liikevaihtotason.
Ilmiselvästi siis myöskään paveluliiketoiminnassa ei lopulta ole näköpiirissä minkäänlaista kasvua, kun tekijät ovat kiinni tuotekehityksessä . Olen eri mieltä. Viime vuoden palveluliiketoiminta kasvoi ensimmäistä kertaa sitten 2016, joskin vaatimattomasti vain viisi prosenttia. Tänä vuonna ohjeistuksemme mukaan liikevaihto kasvaa, joten voisi kuvitella kasvua myös palveluliiketoiminnassa.
Mutta myyntipuoli ei selvästi tarjoa eväitä nostaa liikevaihtotavoitteita . Jos väittämäsi perustuu täsmälleen 10% kasvutavoitteeseen, niin ei pidä paikkaansa, mutta tavoittelemme yli 10% keskimääräistä vuosittaista kasvua – siis kasvutavoitteen ylärajaa ei ole.
kulupuolen karsinta ei sovi osuusk…yhtiön profiiliin, niin kauan, kun hallituksen kokoonpanosta vastaavat “En ole koskaan ymmärtänyt sitä, kun mikään ei riitä (muille)”-miljonääri(t). Olen eri mieltä ja tiedän, että kukaan näistä kolmesta ei vastusta kulukarsintaa. Tästä on todisteita Elektrobitin ajalta, jolloin merkittävillä kulukarsinnoilla pelastettiin yhtiö.
mutta lienee selvää, että vain yhtiön hallituksen muutoksilla voi saada aitoa muutosta. Tämä on mielenkiintoinen mielipide ja väittämä. Jos kirjoittaisit sen näin ” mutta lienee selvää, että yhtiön hallituksen muutoksilla voi saada muutosta .”, niin olisin samaa mieltä. Olisitko kanssani samaa mieltä, jos kirjoittaisin ”mutta lienee selvää, että yhtiön johdon muutoksilla voi saada muutosta.”?
Lisäksi haluaisin nostaa esille sen, että yksi yrityksen tiedottamisen lähtökohdista on, että emme lähtökohtaisesti kommentoi huhuja, väittämiä tai muuta vastaavaa, varsinkaan jos niillä ei ole materiaalista pohjaa ja ne perustuvat mielipiteeseen.
Annoin yllä olevan lupauksen, kun aloimme kirjoittaa tälle palstalle. Pyydän anteeksi, että rikoin lupaukseni tämän kerran. Halusin tällä väliintulolla ainakin yrittää vaikuttaa siihen, että yksittäiset mielipiteeseen perustuvat väittämät eivät välttämättä muuttuisi totuuksiksi, jos niitä jatkuvasti toistetaan.
Kaikkea hyvää sinulle ja lukijoille
Erkki Veikkolainen
Ps. Tervetuloa esittämään kysymyksiä, kritiikkiä ja evästyksiä yhtiökokouksen jälkeen järjestettävään uuden toimitusjohtajan tutustumistilaisuuteen.
58 tykkäystä
Pakko nostaa hattua hpj:n provosoitumattomille vastauksille. Niistä kuultaa läpi vahva usko siihen, että muutosta on tulossa.
Koirat haukkukoot, karavaani kulkee.
Yhtiökokouksessa nähdään!
27 tykkäystä
Ehdin jo kirjoittaa, että asia näyttäisi nyt olevan sillä tolalla, että vänkäämiseni jatkaminen ei tuo lisäarvoa, mutta koska viesteihini vastattiin nyt vielä näinkin pitkästi, niin kirjoitan kuitenkin vielä tämän.
Ymmärrän, että varsin voimakaskin kritiikkini saattaa tuntua kohtuuttomalta, mutta itseni kannalta tilanne on taas toisenlainen: Näkisin, että näiden ikuisten uskon ja odotusten vuosien jälkeen voisi tarjota muutakin kuin lisää uskoa ja toivoa, eli aitoa tietoa.
Kirjotat, että “En näe tällä hetkellä mitään järkeviä perusteluita sille, että ennemmin kasvattaisimme tuotekehitysmenoja kuin karsisimme”.
Koko viimeaikaisten viestieni ydin oli se, että ne T&K-kulut ovat kaikesta aiemmasta ja tästä puheesta huolimatta nimenomaan kasvaneet sen jälkeen, kun “suuret tuotekehitysprojektit” saatiin päätökseen. Eli todellisuus on yksinkertaisesti ristiriidassa uskon, toivon ja puheen kanssa. Siksi ainoa kysymykseni oli: miksi? Ja jos asia on niin salainen, ettei voi edes hieman avata tätä lisää tämän kaiken aiemmin perustellun keskellä, niin miksi?
13 tykkäystä
Oli vänkäämistä tai ei niin miksi yhtiö ei avaa tarkemmin mihin T&K kulut menevät, tuskin on niin salaista. Epätietoisuus ja yhtiön suunnalta annettavien jokseenkin epämääräisten kertomusten pohjalta hankala löytää ymmärrystä näinkin isoihin kuluihin varsinkin kun niitä vertaa yhtiön markkina-arvoon. T&K kulut ovat tällä kertaa monta kertaa isomman yrityksen kokoluokkaa.
Edit; Mielellään kuulisin myös miksi pääomamarkkinapäivää ei ole vieläkään järjestetty, siitä on ollut joskus muistaakseni puhetta.
7 tykkäystä
Täällä ei tainnut olla vielä linkkiä vuosikertomukseen 2022 tai poimintoja siitä. Ihan mielenkiintoisen oloinen lärpäke, joskaan en vielä ehtinyt lukemaan kovin tarkkaan:
Mukana myös ihan hyviä ytimekkäitä kuvauksia tuotetarjoomasta ja muutamia kuviakin:
Bittium-eksperteille varmasti tuttua juttua, mutta meille muille vuosikertomus tarjoaa varmaan jonkin verran ihan uuttakin tietoa tai ainakin taas asteen verran syvällisempää ymmärrystä jo aiemmin tutuista asioista.
12 tykkäystä
Taseeseen painettujen R&D kulujen määrä jatkoi kasvuaan. Nyt 48,8 MEUR. Eikö suurimmat tuotekehitys-investoinnit pitänyt olla jo takanapäin?
3 tykkäystä
Terveisiä Oulun suuntaan ja kiitoksia hpj:n vastauksista.
En mahda itselleni mitään, mutta pakko kommentoida. Mielestäni vastaukset aiheuttavat entistä suurempaa skandaalinomaista paniikkia. Meillä on aivan järkyttävät T&K-kulut, eikä kukaan tiedä mitä niillä tehdään tai mihin ne suunnataan. Medicaliin? Onko meillä tulossa uusi tuote? Vaatiiko parikymmentä milj. liikevaihtoa tekevä Faros uudet 20milj. tuotekehityskuluja?
Mitä tapahtuu?
Ihan oikeasti, nyt on vaan pakko avata osakkeenomistajille mitä siellä tehdään?
Se, että yhtiöstä pyörii ympäripyöreitä huhuja johtuu mielestäni siitä, ettei yhtiö anna mitään muuta vaihtoehtoa, kuin antaa huhujen myllätä. Rahaa palaa valtavat määrät, eikä kukaan tiedä mihin se menee.
Toisaalta näin leikinomaisesti voisi ajatella, että kuka tahansa meistä on vapaa perustamaan yhtiön, jossa kehitellään niin huippusalaisia projekteja, ettei niistä voi puhua kenellekkään. Nostaa sieltä palkat ja menee konkurssiin ajallaan. Luottamuksellahan tässä leikitään. Yhtiön kurssi heijastelee, ettei se ole kovin korkea.
Juu en ajatellut myydä lappuja pois, koska kyllä tässä hyvät aihiot on tekeillä, mutta voisiko tämä yhtään olla enemmän #osakkeenomistajaystävällinenyhtiö
PS. Miksei kukaan ole aikaisemmin maininnut mistää uuden TJ:n tutustumistilaisuudesta?
Nimimerkillä: 7 vuotta omistajana
18 tykkäystä
Jättilista paljastaa: Nämä ovat pörssin huonoimmat osakkeet
Pörssin alisuorittajat erottuvat sijoittajan helmistä yhä selvemmin, ja näitä yrityksiä on kymmeniä. Moni lupaava yritys on myös viidessä vuodessa osoittautunut ikuiseksi paikallaan tallaajaksi, kertoo Talouselämän selvitys.
Artikkeli on maksumuurin takana, mutta kuvaa kertoo:
“Pörssiyhtiöissä on kymmenittäin alisuorittajia. Kuvassa ylärivissä vasemmalta SRV:n Saku Sipola, Telian Allison Kirkby, Finnairin Topi Manner, Savosolarin Jari Varjotie, Terveystalon Ville Iho, Verkkokauppa.comin Panu Porkka, Nokian Renkaiden Jukka Moisio ja alarivissä vasemmalta Raision Pekka Kuusniemi, Lassila&Tikanojan Eero Hautaniemi ja Bittiumin Hannu Huttunen.”
10 tykkäystä
Bittium lanseeraa Seamless and Secure Connectivity -hankkeen (saumaton ja tietoturvallinen liitettävyys), jonka tarkoitus on mahdollistaa erilaisilla toiminta-alueilla päästä-päähän ulottuvien yhteyksien luotettavat, tietoturvalliset ja häiriösietoiset liitettävyysarkkitehtuurit ja tuotteet, mukaan lukien tuotteiden ja ratkaisujen elinkaaripalvelut. Business Finland on myöntänyt hankkeelle veturiyritysten haastajakilpailussa 10 miljoonan euron kehitysrahoituksen sekä 20 miljoonan euron rahoituksen hanketta ympäröiville ekosysteemiyrityksille ja tutkimuskumppaneille. Bittiumin johtama nelivuotinen hanke kestää vuoteen 2026 saakka. Rahoituksen tulouttaminen on sidottu hankkeen tavoitteisiin ja on enintään 10 miljoonaa euroa Bittiumille ja enintään 20 miljoonaa euroa ekosysteemiyrityksille jakaantuen neljän vuoden ajanjaksolle. Hanke ei muuta Bittiumin vuoden 2022 tilinpäätöstiedotteessa annettua vuotta 2023 koskevaa taloudellista ohjausta.
13 tykkäystä
Hei @Takamettien_mekataht, @Jiitu ja muutkin palstalaiset
kiitos kaikille palautteesta. Kävin läpi pörssilistattujen teknologiayritysten viestintää tuotekehitysinvestointeihin liittyen; kuinka paljon laajemmin tai syvemmin muut teknologiayritykset avaavat tuotekehitysinvestointiensa sisältöä. En löytänyt merkittävää eroa tapaan ja laajuuteen nähden.
Olemme kertoneet tuotekehitysinvestoinneistamme säännöllisesti, lähes tuotekohtaisesti nimeämällä tuotteet taloudellisissa raporteissamme. Kovin tarkasti emme tuotekehitystämme pysty kilpailuteknisistä syistä johtuen avaamaan. Toimimme kilpailukentässä paljon meitä suurempien yritysten joukossa ja jotta voimme pärjätä, ovat tuotekehitys ja investoinnit tuotekehitykseen avainasemassa. Strategiamme ydin on investoida voimakkaasti tuotekehitykseen, eikä meillä ole aikomuksena oleellisesti karsia tuotekehitysinvestointeja.
Me emme tällä palstalla voi kertoa sellaisia merkittäviä asioita, mitä emme ole julkisesti aiemmin kertoneet. Pörssiyhtiöiden viestintä täytyy hoitaa sääntelyn mukaisesti. Mutta otamme palautteen vastaan ja lupaamme pyrkiä parantamaan viestintää ja katsoa, mitä ja miten voimme jatkossa avata tuotekehitysinvestointeja paremmin ja kuinka paljon.
Uuden toimitusjohtajan tutustumistilaisuus järjestetään yhtiökokouksessa varsinaisen kokouksen päätteeksi. Tästä tiedotimme yhtiökokouskutsussa. Ja pääomamarkkinapäivä tullaan järjestämään syksyllä puolivuosiraportin julkaisun jälkeen, arviolta syyskuussa.
37 tykkäystä
Varmaan harva noista tarkastelemistasi verrokeista on toisaalta käyttänyt T&K menoihin suurin piirtein nykyisen markkina-arvonsa verran rahaa viimeisen 7 v aikana käyttäen siihen periaatteessa suoraan omistajien valmiista rahaa kassasta.
Mielestäni pienen yrityksen fokus pitäisi suurten tuotekehitysmenojen sijaan olla nimenomaan niiden tehokas käyttö. Strategian ydin pitäisi olla niiden vähien tuotteiden myynti, ei jatkuvasti uusien kehittely vain sen takia, että halutaan kehittää uutta. Vain suurilla yrityksillä on vaaraa panostaa tuotekehitykseen tuotekehityksen vuoksi ja uskoa, että joskus joku tuote alkaa menestyä.
Jälleen sanamuoto paljasti ehkä enemmän kuin halusittekaan ja sen, mikä on tämän kritiikin pohja: tuotekehityksessä määrä on itseisarvo. Valittuna on selvästi ajatus, että mieluummin kehitetään ja toivotaan kuin katsotaan nykytuotteilla ja karsitaan menoja.
Näiden vuoksi poikkeuksellinen avoimuus olisi nyt ainoa keino palauttaa luottamus merkittävän myynninkasvun lisäksi.
Mutta tämä ei nyt edelleenkään johda pidemmälle tämä keskustelu. Eri tahojen, yhtiön kuin omistajienkin täytyy nyt pohtia tykönään, mitä asian kanssa voisi tehdä.
16 tykkäystä