Hieno kuvio että Bitti tulee pienempiä firmoja toimimalla hankkeen pää-toteuttajana, pienet firmat ei pysyt tällaisia hankkeita vetämään. Tavallaan kansallista yritystukea EU:n määräysten puitteissa. Idea ei ole hakea yksiselitteisiä tuloksia, vaan rakentaa infrastruktuuria ja osaamista konsortion osallistujissa. Saksassa Italiassa yms tällaisiin laitetaan kymmeniä miljardeja EU rahaa ja kontrolli on tarkoituksella heikko jotta raha kanavoituu avustuksena suoraan firmojen budjetteihin. Globaali kilpailu näissä avustuksissa, jenkeissä valtavia summia vastaavat. Suomessa toki ei toimita niin itsekkäästi, täytyy raportoida kaikki mutta parempi kuin ei mitään. Harmi että hankeen budjetti on näin mitättömän pieni verrattuna isompien maiden vähintään satojen miljoonien per hanke budjetteihin. Iso osa näin mitättömästä rahasta haaskaantuu pelkästään hankkeelta edellytettyyn hyvin tarkkaan raportointiin eli hallintoon. Joka tapauksessa, kotimaiset hankkeet on yleensä max muutamia satoja tuhansia joten kokonaissumma on vihdoin oikeassa perspektiivissä jotta sillä on oikeasti merkitystäkin.
"on enintään 10 miljoonaa euroa Bittiumille "
2.5 miljoonaa henkilöstön palkkoihin per vuosi neljä vuotta on iso summa, ja nimenomaan firman omaan tuotekehitykseen. Pudottaa TK-kuluja samalla summalla, eli hyvä vastahuuto palstoillakin kritisoituihin isoihin tuotekehityskuluihin.
Uusien kilpailukykyisten tuotteiden kehittäminen on elinehto Bittiumin kaltaiselle yhtiölle. Varmaan tosi hyvin pärjättäisiin jos kaupiteltaisiin vieläkin vain yhtä ja samaa Topi ykköstä.
Toivoisin, että lukisit ketjua pidemmältä aikaväliltä, että ymmärrät, mistä täällä puhutaan. Kyse ei todellakaan ole noin pinnallisesta ja suoraviivaisesta väittelystä.
En käsitä miksi tuotekehitystä pitäisi nyt supistaa, suhteellinen osuus kyllä pienenee itsestään kun liikevaihto kasvaa. Ja on itsestään selvää että keskeneräisistä projekteista ei voi eikä kannata huudella vaan niistä kuullaan sitten kun niiden aika on. Jos halajaa isojen osinkojen perään niin niitä varten on ihan muut yhtiöt, Bittiumin aika sillä saralla tulee vasta myöhemmin. Olen ollut omistaja vuodesta -15.
Täällä onkin ollut viime aikoina kitkerää ja katkeraa kommentointia. Mielestäni tämän sektorin firmalle kuuluu kehitysprojektit. Kaikesta ei tule mitään ja se kuuluu asiaan. Toisista projekteista kuten terveysteknologiata voi taas tulla jopa firmaa kannattelevaa ja jatkossa merkittävääkin toimintaa.
Ei me täällä sitä tiedetä, eikä yrityskään, mistä tulee jotain ja mistä taas ei. Innovointi on tärkeää.
Jos itse ei kestä humppaprojekteja tms, kannattaa sitten myydä laput pois ja siirtyä eri sektorin yrityksiin. Esim. pankeilla on rajattu mahdollisuus sijoittaa rahoja kehitykseen ja siksi tuloksesta jaetaan omistajille yleensä reilulla kädellä.
Yksi järjetön vaatimus omistajilta oli ns. vähemmistöosinko vuodelta 2020. Selkeästi lähitulevaisuus oli tiedossa ja osinkoa ei näkymien puolesta haluttu maksaa.
Uskon yrityksen toimintaan, mutta omistajien osalta en välttämättä ole samaa mieltä. Toki en voi yleistää tätä.
En itsekään ole tyytyväinen kurssikehitykseen ja omistan Bittiumia.
Kannattaa lukea ketjua, hpj Veikkolainen on kommentoinut ja perustellut mihin ja miksi ne 100meur käytettiin ja minkä verran niistä palautettiin omistajille.
Täälläkin on ollut keskustelua yrityksen kehityskuluista sekä investointien ja resurssien kohdentamisesta. Minusta varsin aiheestakin, koska varsinkin tämä viimeisin tiedote 29.3 herättää paljon kysymyksiä ennen kaikkea panos/tuotos -suhteesta.
Jos yrityksen antamaa tiedotetta ja Business Finlandin sivuja oikein luen, niin kyseessä on avustus ja sen määritelmänä Business Finlandin sivuilla:
”Avustusta voidaan myöntää kriittiseen tutkimustyöhön, jolla pyritään vähintään toimialalle uuden tiedon hankkimiseen ja jolla luodaan valmiuksia myöhemmälle kehittämistyölle, mutta jonka tuloksena ei vielä synny valmista tuotetta tai palvelua.”
Saman lähteen perusteella 10 miljoonan Euron avustuksen saamiseksi on yrityksen itse investoitava 15 miljoonaa Euroa tai enemmän, jos suhde menee suunnilleen 40/60.
En tiedä voiko tästä kuitenkin syntyä yrityksen nimiin IPR:ia, mutta joku valistuneempi voisi valaista.
Yritys itse on useaan otteeseen kertonut resurssipulasta ja henkilöstökulujen noususta alalla. Voisin kuvitella, että tähän projektiin sitoutetaan hieman terävimmästä päästä olevia, laajoja kokonaisuuksia hahmottavia tekijöitä. Osallistuminen projektiin tulee siis viemään avainresursseja pois suoremmin tuottavasta tuotekehityksestä, eli sellaisesta toiminnasta, jonka tuloksena syntyy myytävä tuote tai palvelu.
Siksi kuulisin mielelläni yrityksen kannanoton seuraaviin asioihin tämän tutkimusprojektin tiimoilta:
-Mikä on tämän projektin investoinnin laskennallinen takaisinmaksuaika?
-Kuinka paljon projektin lasketaan tuottavan voittoa ja millä aikajanalla?
-Miten tämä voitto konkreettisesti tuloutuu?
Jos olen tulkinnut jotakin väärin, niin tulen mielelläni oikaistuksi.
Itse olen siinä ymmärryksessä, että Bittiumin merkittävistä T&K-panostuksista osuu tässä hyväksyttäviä investointeja ja sitä kautta kyseinen hanke ei vaadi yhtiöltä ns. uusia panostuksia.
Tässä aiempi kommenttini aiheesta, mikä lienee edelleen pääosin validi:
Jos uusia investointeja ei vaadita, vaan enemmänkin saadaan lisää resursseja, niin se muuttanee käsitystäsi asiasta ja vastannee siten osaan kysymyksistäsi. IPR-kysymykseen: muistaakseni yhtiöt saavat pitää IPR:t näissä BF:n ohjelmissa, mutta en voi varmaksi sanoa.
Bittiumilla on asiasta tietysti paras tieto, niin @Karoliina_Malmi korjannee jos olen ymmärtänyt asioita väärin.
PS. Käsittääkseni menee juuri tuon mainitsemasi 40/60-jaon mukaan, mutta tuolloin olin vielä epävarma ja käytin sitten kommentissa 40-50 %. Haarukkaan osuu kuitenkin.
Yleensä kaikilla hankkeen osallistujilla on yhtäläiset oikeudet hankkeessa syntyviin innovaatioihin, siltä osin kun ne on rahoitettu hankebudjetissa, konkreettisesti niin että patentin keksijäksi hakemukseen nimitetyn palkat budjetoitu hankkeesta. BF:lle ei synny oikeuksia niihin, eikä ulkopuolisille.
Riippuu hankkeen luonteesta, BusinessFinlandin rahoitusinstrumentista, osapuolten välisistä sopimuksista jne.
BF:n yleisissä ehdoissa on mainittu mm. periaate, että tutkimusorganisaatioiden tulisi saada oikeus T&K hankkeissa syntyviin tuloksiin, mutta käytännön hankkeet ja niihin liittyvät sopimukset on sitten eri asia. Jos hankkeessa on mukana useita yrityksiä, useinmiten jokainen saa IP-omistajuuden vain omiin osuuksiinsa ja tuotoksiin.
Lisäksi kannattaa huomioida, että yleisesti ottaen BusinessFinlandin T&K rahoitusta ei voi käyttää mihin tahansa vaan ainoastaan määriteltyihin kokonaisuuksiin ja niidenkin sisällä vain tiettyihin maturiteettivaiheisiin.
Hyvä tuotekehityskiihdytin Bittiumille joka tapauksessa.
Terveisiä Ouluun!
Yhtiön omistajat haastavat uuden toimitusjohtajan vastaamaan haasteeseen, jossa tämän tulee ostaa vuosipalkkansa edestä yhtiön osakkeita omalla rahallaan mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Kyseessä enemmän tai vähemmän vakavamielinen haaste.
Itse en lähde heittämään kärrynpyöriä tämän Business Finlandin hankkeen takia, koska hanke sellaisenaan ei tule koskaan suoraan tuottamaan yhtään rahaa, mutta se saattaa tuottaa tuotteistettavia jatkokehitysaihioita. Niin tai näin, hankkeen mahdollistama hillotolppa on äkkiä arvioituna aikaisintaan 6-10 vuoden päässä, mutta jatkuu toteutuessaan pidemmän aikaa.
Minusta tämän hankkeen lopputulema jonain päivän tuoksahtaa kuitenkin pitkälti softahankkeelta, johon ei juurikaan rautatuotetta mene. Ei softahankkeessa mitään vikaa ole, mutta mahdollisia toteuttajia on paljon ja valitettavasti en usko sen olevan mikään avoimen valtakirjan miljardiluokan Apotti. Elinkaarimallilla tuloutus voisi olla ehkä jotakin suhteessa määrittely 10% (kesto 2 vuotta), toteutus ja validointi 20% (kesto 3 vuotta), elinkaaren aikainen ylläpito 70% (kesto 10-15 vuotta) ja suurimmat kulut painottuen alkuvaiheeseen. Ei siis mikään nopea jackpot, mutta varma ARR on tietysti aina tervetullutta.
Näen riskejä projektin resurssoinnissa. Muut ilmeisesti näkevät tämän rahoituksen mahdollisuutena lisäresurssien hankkimiselle, eli ajatuksena lienee, että uudet lisäresurssit tekisivät fyysisen työn ja avainresurssit ohjaavat ja voivat keskittyä myös muihin projekteihin? Itselläni pelko on, että avainresursseja ylikuormitetaan tai ovat muuten poissa nopeampien ja ”varmempien” tulolähteiden käytöstä.
Kun katsoo hankkeen laajuutta ja osallistujamäärää, niin ymmärrän kyllä, että päätös mukaan lähdöstä piti tehdä nyt, eikä aikatauluun voinut paljoa yksittäinen yritys vaikuttaa. Hanke itsessään on kyllä tärkeä ja kannatettava yleisen hyvän näkökannasta tarkasteltuna.
Summa summarum: vaikuttaa toivotaan-toivotaan hankkeelta, jonka lopputulema on epävarma. Toivon olevani oletuksineni väärässä.
kiitos täsmentävistä kysymyksistä. Aluksi täytyy todeta, että @Juha_Kinnunen on oikeassa kommentoidessaan IPR:iä koskevaan kysymykseen. Veturi-hankkeessa voidaan poikkeuksellisesti kehittää samanaikaisesti myös yrityksen omaa tuotteistoa teemaan liittyen aina tiettyyn vaiheeseen asti ja T&K-panostukset ovat myös hyväksyttäviä omarahoitusosuuteen, joten hankkeessa on lähtökohtaisesti mukana sekä tutkimuslähtöisiä että lähempänä tuotekehitystä olevia osuuksia. Näin ollen kyseisessä hankkeessa syntyvät IPR:t ovat lähtökohtaisesti yrityksen omaisuutta. Myös co-innovation-hankkeissa tyypillisesti yrityksen omat IPR:t säilyvät yrityksillä ja samalla myös yhteisesti syntyviin IPR:iin syntyy käyttöoikeus sopimuksissa määritellyillä tavoilla.
Mitä avustuksiin liittyy, se on teoreettisesti juuri niin kuin kuvasitkin, mutta kuten yllä todettu, on huomattava, että yrityksen omat TKI-panostukset (tutkimus, kehitys ja innovointi) ovat myös hyväksyttäviä omarahoitusosuuteen. Lisäksi hankkeen ekosysteemissä kehitetään teemoja, joihin liittyvät yritykset ja tutkimuslaitokset saavat myös tukea Business Finlandilta erikseen co-innovation-hankkeiden kautta. Samalla tutkijat kontribuoivat yritysten kanssa Veturissa määriteltyihin teemoihin.
Veturi-hankkeissa hankkeen sitoma lisähenkilöstön määrä on pienempi kuin jos hanke olisi puhtaasti erillinen hanke, koska Veturi-hankkeessa voidaan poikkeuksellisesti kehittää samalla myös omaa tuotteistoa teemaan liittyen aina tiettyyn vaiheeseen asti. Joten tässä tapauksessa hanke ei sido paljoa “ylimääräistä” henkilöstöä.
Tutkimusprojektin investoinnin takaisinmaksuajan osalta emme voi valitettavasti antaa suoraa vastausta. Projektin voitto tulee tuloutumaan strategian mukaisten tuotteiden tai niiden ominaisuuksien portfolion laajentumisen kautta. Veturiyrityksen roolissa tulemme kertomaan hankkeesta sen edetessä hankkeelle perustettavilla nettisivuilla.
ja kiitoksia selvennyksistä myös yritykselle. Tuo IPR on positiivinen asia.
Kukaan ei voi kiistää, etteikö Bittium olisi jo tehnyt paljon tutkimusta aiheesta sekä sen ympäriltä ja sillä on varmasti paljon annettavaa hankkeelle.
Se, joka minua tässä hankkeessa vaivaa on, että mitä sillä on annettavaa Bittiumille?
Oikeastaan ainoa segmentti, jonka rajallisella tiedollani keksin liippaavan Bittiumin nykyistä ydintä, on
“Skaalattu sensorifuusion soveltaminen: Tavoitteena on määritellä ja luoda kehityspolku useiden sensoreiden tiedon ja siten sensorifuusion hyödyntämiselle esimerkiksi lääketieteellisten mittaustietojen pohjalta.”
Tuokin kuulostaa enemmän NB IOT:n sovellukselta, joita jo nyt käytetään monissa kohteissa.
Ehkä se juttu takana on spesifi data-analyysi AI. Tai operaattoririippumaton yhteys.
Tämä viesti ei odota vastausta. Kunhan ajattelen ääneen. Juhalle ja Karoliinalle kiitokset kommenteista.
Oli tarkoitus osallistua YKhon kysymyspatteriston kanssa mutta tuli ylitsepääsemätön este. Voisiko joku osallistuja ystävällisesti kysyä ainakin seuraavat asiat, jos ei tule esityksissä selvyyttä:
1 Satelliittipuolen tilanteesta: paljonko Mexicon osalta vielä odotettavissa kauppaa ja mitä muuta putkessa
2 HX hankkeen teollinen yhteistyö. B Finland sivuilta:
''Osallistuminen HX-hävittäjähankkeen teolliseen yhteistyöhön toi suomalaisille yrityksille ja tutkimusorganisaatioille uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Osallistuminen vahvisti valittujen projektikumppaneiden ja Suomen osaamista sekä valmiuksia kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisissä teknologioissa.
Osallistujilla oli mahdollisuus saada:
pitkäaikaisia kansainvälisiä kumppanuuksia ja asiakkaita
uusia markkinoita, lisenssejä ja sertifikaatteja
lisäosaamista ja koulutusta alan kansainvälisiltä huippuosaajilta
teknologioita ja ohjelmistoja teknologiasiirtona
nykyistä laajempia yhteistyöverkostoja Suomessa ja ulkomailla''
Kesto on min 10 v viimevuoden allekirjoituksesta lähtien. Siis miten Bitti on tästä hyötynyt/hyötymässä: hankkeita/kumppaneita, minkä tyyppisiä, syntyykö myös kauppaa, milloin jne??
Kiitos ja hyvää YKta.
Toivotaan, että Johan ostaisi omalla rahalla osakkeita nyt toimitusjohtajapestin alkuun asiallisen määrän. Tämä toisi uskottavuutta tj:n pestin hoitamiseen ja antaisi myös piensijoittajille signaalia että johtajakin on samassa veneessä sijoittajien kanssa. Edellinen tj ei tätä valitettavasti 7 vuoden aikana tehnyt ja tämä söi uskottavuutta. Toivottavasti viesti menee Johanille tiedoksi sinun kauttasi @Karoliina_Malmi
Hiljainen aika (30 päivää) sotkee piensijoittajan toiveita. Liiketoimintakatsaus 27.4.
Hiljaisen ajanjakson aikana johto ja muut avainhenkilöt (mukaan lukien osavuosikatsauksen tai vuositilinpäätöksen valmisteluun osallistuvat henkilöt) eivät voi käydä kauppaa Yhtiön rahoitusvälineillä Bittiumin sisäpiiriohjeen mukaisesti.
Bittium tiedonantopolitiikka.
Pidetään keskustelu aiheessa.