En osaa antaa mitään numeerista todennäköisyyttä, mutta tietysti sitä pitää pystyä jonkinlaisella tarkkuudella arvioimaan. Lyhyesti sanottuna, pidän antia nykytiedon valossa epätodennäköisempänä kuin että se jouduttaisiin tekemään. Mutta ei sen mahdollisuutta voi poissulkea etenkään kun paremmasta suhdannetilanteesta ei ole vielä juuri muuta kuin perusteltuja oletuksia.
Boreolla oli Q3:n lopussa 34,9 MEUR nettovelkaa, mikä vastaa 3,3x edellisen 12 kuukauden käyttökatetta (tässä huom. nettovelka ei sisällä hybridejä joita on nyt 24 MEUR). Yhtiö ei ole avannut kovenanttien tarkkoja tasoja, mutta kommenttien perusteella niihin on vielä matkaa tuolta tasolta. Jos kovenantti olisi 3,5-4x maastossa niin niiden osalta olisi liikkumavaraa jotain kahdesta seitsemään miljoonaan. En kuitenkaan usko, että nettovelkaa lähtökohtaisesti lähdetään kasvattamaan investointien kautta vaan enemmän kysymys on siitä miten tulos kehittyy. Toki tällä nyt on myös linkki kassavirran kautta nettovelan kehitykseen, mutta ennusteissa odotamme, että liiketoiminnan tuottama kassavirta myös tässä heikossa suhdanteessa kattaa tarvittavat investoinnit. Lisäkauppahintojakaan ei voi merkittävästi realisoitua, kun yritysostoja ei ole hetkeen tehty ja niitä liittyy vuoden 2024 tuloksen osalta ymmärtääkseni enää vain FNB ja Filterit ostoihin.
Jos taas mietitään tulostason kautta niin vajaan 9 MEUR:n käyttökatteella kolkuteltaisiin 4x kovenanttia, jos yksinkertaistettuna velkatasoksi oletetaan sama vajaa 35 MEUR. Nyt edellisen 12 kuukauden käyttökate on ollut 10,6 MEUR, joten tuloksen pitäisi aika merkittävästi vielä heikentyä, että tuolle tasolle mennään. Toki jos kovenantti on alle 4x niin ero on kapeampi.
Kassassa Boreolla oli Q3-lopussa 5,5 MEUR ja iso osa korollisesta velasta erääntyy 2027, jolloin myös tämä tuoreempi 20 MEUR:n hybridi erääntyy. Ensi vuoden alussa on ekan hybridin jäljellä olevan 4 MEUR:n tarkistuspäivä, jolloin korko nousee jos sitä ei makseta pois. Pakkohan sitä ei ole maksaa, joten siinä on kassan hallinnan näkökulmasta pelivaraa. Mutta likviditeetin ei pitäisi muodostua ongelmaksi ja velkojen erääntymiseen on vielä hyvän matkaa.
Tätä taustaa ja oletettavasti ensi vuonna piristyvää kysyntää heijastellen uskon, että yhtiö pystyy porhaltamaan tästä korkean velkaantuneisuuden ja heikon tulostason jaksosta läpi ilman antia. On muistettava, että myöskään rahoittajan intresseissä ei ole ajaa yhtiötä nurkkaan, eikä varsinaisesti kovenantin rikkoutuminen ole maailmanloppu. Aiempien pörssissä nähtyjen esimerkkien perusteella niistä tupataan päästä ekalla kerralla neuvottelulla ja jos tilanne ei lähde oikenemaan niin sitten myöhemmin rahoittaja saattaa vaatia korjaavia toimenpiteitä (kuten opon keräämistä). Jotta tähän mentäisiin niin se vaatisi kyllä melkosen synkkää ja nykyistä yleistä konsensusta heikompaa suhdannetilannetta ainakin pitkälti koko ensi vuodeksi. Pitää myös muistaa, että reilu vuosi sitten aloitetuista tehostustoimenpiteistä vasta osa on realisoitunut tänä vuonna ja ensi vuonna niiden tulisi vahvistaa tulosta (ja kassavirtaa) vielä tuntuvasti. Yksi muuttuja on myös se, minkä verran yhtiö onnistuu puristamaan vielä nettokäyttöpääomaa alas. Olen ymmärtänyt, että täällä on vähän pelivaraa edelleen.
Se mikä voi muuttaa todennäköisyyksiä on kysynnän kehitys - meillä on ennusteissa oletus, että kysyntä ja sitä kautta liikevaihto kääntyy ensi vuonna kasvuun. Tämän ja tehostustoimien myötä odotetaan myös hieman tuloskasvua ensi vuonna. Jos tämä kokonaiskuva muuttuu olennaisesti heikommaksi, niin sitten muuttuu myös todennäköisyydet. Korkokehityksen (rahoituskulut) ja suhdanteen myötä kassavirran osalta pahimman jakson pitäisi olla takanapäin tuossa H1’25 aikana, mutta seurataan tätä. Parin kuukauden päästä tulee Q4-raportti ja sen perusteella ollaan taas viisaampia.