“Carbon nanotubes (CNTs) easily conform to fill empty space and easily conduct heat, making them ideal for TIMs in things like transistors and resistor.”
ilmeisesti, se joka osaa kasvattaa CNT-tukit ja pinota, voittaa valtavat markkinat
Long and aligned carbon nanotubes (CNTs) are considered the best
because they maximize the unique properties of carbon nanotubes in
ways that short or randomly oriented ones cannot.
Ei millään pahalla, mutta tuot jatkuvasti esille virheellisiä näkökulmia Canatun teknologiasta ja lisäksi ilmeisen karhuisesti(?).
Jos joku haluaa tehdä through-silicon vioja tai muita eri kerrosten välisiä conductoreja semiconducter chippeihin, niin silloin tietysti tavoite on saada kasvatettua tuollainen “metsä” CNT:tä. Mutta tuollainen CNT-metsä absorboi kaiken valon (ns. black silicon verrattava materiaali), ja siten sellaista ei voi käyttää esimerkiksi pellikkeleissä. Tuo mistä puhut, on ns. CNT-yarn (https://www.nisenet.org/catalog/scientific-image-multiwalled-carbon-nanotube-yarn)
Pellikkeleissä halutaan mahdollisimman ohut ja EUV-läpinäkyvä kalvo, mikä on myös mekaanisesti kestävä ja säilyy toimintakuntoisena laitteen toimintaympäristössä.
Olen työskennellyt nanoteknologian parissa ja ymmärrän ainakin itse Canatun tuotteen vs. wet processilla tehdyn CNT-filmin eron. Suomalaisen teknologian maailmalle viemisen suhteen olisin enemmän huolissani siitä, että Canatu myy reaktoreita ja niiden vastaanottajat päätyisivät tekemään ne korkean katteen tuotteet. Eli jälleen Suomessa olisi tehty maailmaa mullistava teknologia, mutta Suomi jää raaka-aine valmistajaksi.
Jos ei ymmärrä tekniikan perään kunnolla, niin kannattaa jättää siihen liittyvät kommentit kirjoittamatta. Ja tekoälykään ei näitä asioita ymmärrä, ellei osaa promptata kunnolla teknisestä näkökulmasta.
Oletko alalla työskentelevänä ja sitä tuntevana törmännyt mahdollisesti Canatun tai sen kilpailijoiden tuotteisiin? Millaisia ajatuksia sen suhteen on herännyt?
En ota kantaa Canatun vs. mahdollisten kilpailijoiden tuotteiden vertailuun.
Voin vain kommentoida, että Canatun julkiset dokumentit pitävät paikkansa (kuten niiden täytyykin pitää koska kyseessä on oikea yritys, oikealla liiketoiminnalla, ja oikealla teknologialla). Eli kyseessä ei tosiaan ole mikään huijaus. Canatun materiaali on myös laajalti verifioitu akatemiakirjallisuudessa.
Uniikki tuote kuitenkin kyseessä, että pystyvät tekemään tuossa skaalassa korkealaatuista hiilinanoputkiverkkoa kustannustehokkaasti. Mutta valuaatiokin toki on myös sen mukainen.
kun on foorumilla erittäin hyvää osaamista, voiko joko sanoa, miten menetelmässä hallitaan hiilen nanoputkien kasvu, siis CNT-metsän kasvua suoraan, myöhemmin ilmeisesti ei niitä mäntyrunkoja voi enää oikaista
CNT-metsä on hiilinanoputkien alueella yleisesti käytetty termi
Hiilinanoputket (CNT:t) ovat pääosin suunnattuja yhteen suuntaan, mutta muodostavat edelleen verkkorakenteen – ne ovat yhteydessä toisiinsa van der Waals -voimien tai liitospisteiden kautta sen sijaan, että ne olisi kierretty langaksi.
Tiheys – matala tiheys läpinäkyville johteille, korkea tiheys johtaville kalvoille.
Suorat, pitkät hiilinanoputket rinnakkain:
Hiilinanoputket (CNT) kiinnittyvät toisiinsa vahvoilla van der Waals -vuorovaikutuksilla etenkin kun:
CNT:t ovat suoria, pitkiä ja rinnakkain
Ei ole kemiallista hajottavaa ympäristöä (esim. liuottimia tai ultraääntä, joissa CNT hajoavat)
→ saadaan valmistettua ehkä maailman parhaat esim. free-standing films, tullut valmistettua aikoinaan itse aikamoisia pinoja free-standing films ja analysoitua ne esim. murtolujuus, XRPD ja SEM
Esim. Li et al., Dry Electrophoretic Deposition of Carbon Nanotubes for Flexible Electronics, ACS Appl. Mater. Interfaces, 2013.
He kuvasivat menetelmän, jossa hiilinanoputket saostuvat sähkökentän avulla suoraan joustavalle alustalle ilman nestefaasia. Näin chatGPT:een mukaan.
Tämähän on tunnettua, ok, miten nämä hiilinanoputket ovat muodostuneet, onkos ne leijailemassa sikin sokin vai saatu myös hallintaan jollakin kentällä, käytännössä fundamentaalisin on taas sähkökenttä.
Tämän perusta on sanottu 2001
Electric field and CVD was already shown in 2001.
Electric-field-directed growth of aligned single-walled carbon
nanotubes, Zhang et al. Appl. Phys. Lett. 79, 3155–3157 (2001),
Stanford University
It was applied an external electric field during the chemical vapor
deposition (CVD) process to influence the orientation of SWCNTs.
The applied electric field helped overcome randomizing factors such as
thermal fluctuations and gas flows, leading to the formation of
uniformly aligned nanotube arrays. Siis ylikävelee nämä muut,
toki pitää osata tehdä se sähkökenttä.
@Real
Anna jo olla. Viestisi ovat faktuaalisesti virheellisiä, joten mustamaalaat Canatun tekniikkaa ihan turhaan.
Tuollainen valheisiin/jatkuvasti virheellisiin pointteihin perustuva yrityksen ”arvostelu” saattaa jopa olla lain harmaalla rajalla.
Kun et selvästikään ymmärrä sitä mitä tänne copy pasteet tekoälyn tuottamana, kannattaa jättää se kokonaan kirjoittamatta.
Vastataan nyt kuitenkin. Se, että joku on akatemia-artikkelissaa joskus 2001 tehnyt orientoitua CNT-kalvoja on aika kaukana sen tuotteistuksesta. Oliko CNT:t suunnattu sataprosenttisesti, vai vain 55% oli orientoitu? Oliko orientaatio saatu tehtyä vain 1-100 um matkalta, vai esimerkiksi 30x30 cm tai isommassakin ”macro” skaalassa? Entä kauanko orientoimiseen meni ja oliko kaupallisesti edes kannattavaa?
Jos pelkästään pienessä mittakaavassa tehty niin varmasti johonkin transistoreihin voisi käydä, mutta ei Canatun käyttökohteisiin.
Sitten taas se patenttisuojaus. Canatu omistaa patentin tuolle Dry Deposition prosessille, mikä on hyvälaatuisen CNT-filmin kustannustehokkaan valmistuksen kannalta tarpeellinen. Ja omistaahan Canatu valtavan kasan myös muita patentteja (Patents Assigned to Canatu Oy - Justia Patents Search), missä esimerkiksi pellikkeleiden valmistus HARM-rakenteilla on suojattu. Tuossa toi ylin näyttäisi olevan kriittinen, ettei filmi ala taipumaan
Jos jaksaisit lukea Canatun CNT-materiaalilla tehdyt vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit läpi ajatuksella, et päätyisi vastaaviin väittämiin.
Voisit myös hyötyä fysiikan, kemian, puolijohdetekniikan, nanoteknologian, sekä sähkökemian osaamisesta.
Ps. En edes itse omista Canatua vaan seuraan tätä mielenkiinnolla. Arvostus on itselle liian hapokas tällä hetkellä.
keskustelin viime viikolla PE-CVD -menetelmän valmistajan kanssa asiantuntijakokouksessa, PE-CVD (Plasma-Enhanced Chemical Vapor Deposition) menetelmässähän käytetään sähkökenttää, mutta plasmalla on omat haasteensa, joten kiinnostus on FC-CVD, jossa käytetään sähkökenttää hiilen nanoputkien kasvun hallinnassa, tai oikeammin ei pelkkä kiinnostus
Kannattaa se PE unohtaa Canatun tapauksessa. Jos plasma otetaan mukaan niin volyymit ja koko on aika rajattu. Sen plasman vaikutuskenttä on aika rajallinen, koska plasman uniformity(tasaisuus) pitää hallita hyvin. Mitä isompi kammio sitä enemmän ongelmaa uniformityn kanssa.
Canatu on valinnut FC menetelmän ja sillä mennään. Näistä on turha enää vääntää, tuntuu muutenkin, että keskustelu junnaa paikallaan. Moderaattorit voisi vaikka tsekata tuoko yllä mainitut tekstit lisäarvoa keskusteluun.