2022 tietojen pohjalta johtoryhmässä liikutaan siellä 500-700 tuhannen vuosituloissa (ansiotuloja).
8 tykkäystä
On tuo kyllä perkeleen kovaa ansiota.Tämä varainhoitohan tuntuu työntekijöille miltein kultakaivokselta. Ymmärrän, että alalla on tätä kuuluisaa ihmis ja tiimibisnestä, mutta onko se todella tuota kaikkien roolien osalta esim talousjohtaja, HR ja mitä näitä nyt on, jossa enemmän hallinnollista humppaa eikä niin kiimaista asiakastyötä?
Näillä tuloilla en kyllä ihmittele jos vaihtuvuutta ei ole ja talossa viihdytään. Mitäs sitten jos tällainen työntekijä lähtee. Onko se Capmanin prosessissa ja tasapuolisuuden kohtelun mukaisesti sitten niin, että tervetuloa taloon ja palkka on sitten tämä, koska tätähän se edellinenkin sai ja koska me nyt ollaan aina maksettu näin. Jos kulut ovat joka rapsassa tapetilla, niin eikös niille kannata jotain tehdä vai onko tämä riittävän hyvä? Kyllähän se Terveystalokin laittoi pystyyn todella onnistuneen tehostamisohjelman, jossa syynättiin löysää pois.
Hassua miettiä, että eihän tuossa tarvitse kun muutama vuosi tehdä töitä ja loppuelämä on jotakuinkin turvattu. On se vähän ihme jos jotain tällaisen tuhlailun jälkeen jää osakkeenomistajille.
Helpointa olisi varmaan vaan myydä omistukset, niin ei tarvitsisi tätäkään asiaa pohtia 
28 tykkäystä
On kyllä aivan jäätävät palkkiot henkilöstöllä, aivan sama mistä ne tulee. HR-pomon palkka on yli 4x korkeampi, kuin lähes 10x isommassa talossa. About sama kerroin pätee pienempiinkin kilpailijoihin.
Täytyy kyllä todella pohtia omaa omistusta firmassa ja sen mahdollista siirtämistä muualle.
21 tykkäystä
Hyviä pointteja! Ymmärrystä tiettyjen paikkojen palkkoihin löytyy, mutta kuulostaa tuo 600teur HR johtajalle kohtuuttomalta verrattuna yhtiön kokoon. Olisi mukava kuulla asiaan vielä toinen puoli, koska kuulostaa osakkeenomistajan osalta hyvin huolestuttavalta.
Samanaikaisesti yhtiön markkinan ollessa heikko, osinkojen leikkaamisen, osakkeiden laimentamisen ja kasvun junnatessa, olisiko aika esim. Terveystalon kaltaiselle tai jollekin vastaavalle tehostamiseen/kannattavuuden kasvattamiseen liittyvälle ratkaisulle?
Olisi tosiaan mukava kuulla asiasta CapManin suunnalta 
@Kasper_Mellas @Verneri_Pulkkinen
27 tykkäystä
Vähän huolestuin kun yhtiö ilmoitti perustavansa täysin uuden roolin. Tuolloin oli ensimmäisenä mielessä, että lisää hyväpalkkaisia ihmisiä vetämään rahoja välistä.
Itsekään en usko, että kukaan uusi työntekijä suostuu “kohtuullisella” palkalla töihin, jos vieressä samoja töitä tekevä kollega tienaa aivan poskettomia summia. Hankala viedä saavutetut edut pois, eli saada nykyinen henkilöstö pysymään ja samalla keventää kulurakennetta. Se toki onnistuisi, jos kulurakenne ei nouse yhtä nopeasti kun tulos kasvaa. Käynyt mielessä, jos vain myisi omistuksen pois ja ostaisi tilalle yhtiötä jonka johto on myös näyttää tekevänsä töitä myös omistajia ajatellen. Odottelen nyt Capmanin Roastia, josko Verneri saisi kaivettua TJ:ltä hyviä vastauksia.
Jotta viestiketju ei mene ihan täysin kulurakenteen voivotteluksi, niin pohdin miten tämä tilanne saadaan purettua. Itse oli tarkoitus äänestää yhtiökokouksessa kaikkea palkitsemista ym. vastaan. En äänestänyt koska unohdin En ajattele että se olisi muuttanut mitään, mutta pienesti ehkä signaloinut johdolle että jotain pitäisi tehdä.
Capmanin nimitystoimikunnan edustajat omistavat yhteensä miltei 24% yhtiöstä ja luulen että he valitsevat jäsenet osakkeenomistajien etu edellä. Vaikea uskoa että eläkeyhtiöt eivät puuttuisi ylenmääräiseen tuhlailuun, siltä osin kun siihen voi puuttua.
Jossain vanhalla videolla Joakim mainitsee, että kulut johtuvat hyvästä uusmyynnistä / tulosylityksestä. En tähän hätään löytänyt parempaa kuin tämä. Jos tuota äänenlaatua kestää, niin tj kertoo että kasvusta johtuva kulurakenne on kertaluontoinen korvaus. Joakim on useasti maininnut yrityshenkisen palkitsemisjärjestelmän, joka tarkoittanee sitä että hyvästä tuloksesta pitää jäädä työntekijälle enemmän kuin vain murusia. Sinällään minulle on ok, jos hyvästä kasvusta maksetaan työntekijälle hyvä kertaluontoinen korvaus. Capmanin tapauksessa tuntuu, että kulurivillä tulee miltei joka kerta negatiivinen yllätys, riippumatta mitä ylärivillä tapahtuu.
Kuten aiemmin @N.K totesi, ilman Dasos Capitalin ostoa hallinnoitavassa varallisuudessa ei olisi kasvua joten vaikea nähdä miksi nyt H1 aikana kulut olivat niin korkeat. Vielä kun vertailu tehdään osakekohtaisena arvona, eikä absoluuttisena arvona: Vuonna 2023 hallinnointipalkkiot olivat 24,6 snt / osake. 2024 H1 ajalta ne olivat 11,5 snt / osake mutta tätä sotkee Dasos Capitalin hankinta. Pelkästään Q2 aikana hallinnointipalkkiot ovat 7,6 snt / osake, eli ihan ok 30 snt vuositahti ja 22% kasvulla voi jo perustella miksi tekijöille kannattaa maksaa hyviä bonuksia.
Yritän tässä nyt sanoa, että jos firma jatkossakin vetää nykyisellä pääomalla 30 snt / osake vuodessa pelkkiä hallinnointipalkkioita mutta kasvun hyytyessä liiketoiminnan kannattavuus paranee huomattavasti, niin onhan tämä edelleen omistamisen arvoinen osake. Vaikea sanoa paljonko se “normaali” kulurakenne on koska kertaluontoisia bonuksia ei erotella missään. (Ping @Verneri_Pulkkinen jos tästä voisi kysyä Roastissa?)
Eikä ole tarkoitus puolustella kulurakennetta, niin kuin se ei olisi liian raskas. On se. Mutta asiaa hetken pohdittuani pystyn ajattelemaan että se on perusteltua. Pohdiskelu helpottaisi, jos kulurakenne olisi läpinäkyvämpi. Enkä tarkoita johdon palkitsemista ja palkkioita, siitä kyllä löytää tietoa (ja yllä olevien @lokomotiivi:n viestin perusteella todennäköisesti liian kallis sekin.) Minua kiinnostaisi se yksittäisten ruohonjuuritason “yrittäjähenkisten tiimien” palkitsemispolitiikka joka helpottaisi kulurakenteen arviointia: Onko se kohtuuton vai pelkästään epämiellyttävän korkea.
15 tykkäystä
Mun mielestä tähän on simppeli ratkaisu. Jos johto kokee että kaikki on kunnossa ja palkitseminen ajaa omistaja-arvoa ja kulut on ok, niin voisivatko he ohjeistaa EPSää ja osinkoa sen konfidenssin mukaisesti muutaman vuoden yli. Siinä laitettaisiin sitten oma positio likoon samalla. Minusta se olisi reilu peli. Nyt fyrkat vuotaa kuluihin perävalotakuulla.
8 tykkäystä
Capmanin työntekijät saanevat palkkaa/palkkioita Capmanilta suoraan työntekijöinä ja lisäksi muista positioista esim. hallituspalkkioina kohdeyhtiöissä toimiessaan. Pelkkä Capmanin maksama palkka yksinäänkin on tosiaan posketon. Palkkaa per työntekijä nostetaan kuukaudessa se mitä normaali ihminen tienaa vuodessa.
Palkan maksaa osakkeenomistaja viime kädessä. Toisaalta ilman työntekijöitä ei ole firmaa edes olemassa. Saavutetuista eduista ei juuri kukaan suostu luopumaan. Asiasta voi kysyä, mutta vastaus on sama kuin yksityisellä hammaslääkärillä kun kysyt, että miksi tämä 45 min käynti maksoi 358 euroa? Vastapuoli hymyilee sinulle ja kertoo jotain ympäripyöreitä selityksiä, jotka pysyvät suunnilleen samoina vuodesta toiseen.
Eläkeyhtiöt ei lähde varmaan haastamaan palkkatasoja. Siihen tarvitaan joku omilla rahoillaan pelaava Kyösti Kakkonen ja hänenkään sanaansa ei näemmä kuunnella, ei näytä olevan vaikutusta juurikaan.
Pomojen palkkojen annetaan nousta tähtitieteelliseksi. Sen jälkeen alla olevat tiimit voi perustellusti vaatia itselleen palkankorotusta “kyllä me nyt vähintään 200 000 euroa tarvitaan per työntekijä palkkaa kun pomo tienaa 400 000 e”. Tästä lähtee himmeli käyntiin ja vuorotellen nostetaan kaikkien palkkoja ja osakkeenomistajat katsovat vierestä voimattomina. Näin kärjistettynä esimerkkinä.
12 tykkäystä
@Verneri_Pulkkinen Roastiin kysymyksiä/ideaa
Kuinka CapMan näkee onnistuneensa omistaja-arvon luonnissa? Kurssi n. 7-vuoden tasolla.
Osakkeen lukumäärä vain nousee kun taas eps ja osinko
sen mukana laskee.
Yhtiö sijoittaa omistajien rahojansa omiin rahastoihinsa - maksetaanko niistäkin kaikenmailman palkkiot rahaston hoitajille?
Tietääkö johto/hallitus firman arvon? Miksei omienosakkeiden ostoja ole pääomanpalautusten ‘työkalupakissa’?
29 tykkäystä
Mielenkiintoinen kysymys olisi myös se, että jos arvonluonti on hyvässä vauhdissa ja tulevaisuus näyttää kirkkaalta, niin miksei sisäpiiri ole nyt ostoksilla? Kurssi on nyt samalla tasolla kuin koronamontussa. Tässä kaivattaisiin hieman sitä “skin in the game” mentaliteettia
13 tykkäystä
Sellainen näkökulma muutamassakin pörssiyhtiössä duunia tehneenä, että johtoryhmillä saattaa olla myös hankekohtaisia sisäpiirejä, jotka estävät osakekauppaa. Aika usein järjestelyt ajoittuvat hankalampiin aikoihin, kun kurssi samaan aikaan laskee. Itseänikin joskus harmittanut, kun olisi ollut mukavaa ostaa oman työnantajan osakkeita, mutta sisäpiirihanke on estänyt. Capman on tainnut lähes jokaisessa osarihaastattelussa todeta, että mielenkiintoa järjestelyihin on, joten saattaa olla myös hankekohtaisia sisäpiirejä, joista osa laajojakin. Nykyinen toimarihan osti ihan merkittävän määrän osakkeita tullessaan toimariksi ja muistaakseni tämän vuoden helmikuussa vielä lisää. Molemmat ostokset selkeästi nykykurssia korkeammalla tasolla.
Itsehän ostin taas lisää, kun kurssi on laskenut. Taustalla on vahva uskomus siihen, että yhtiössä rakennetaan pitkää peliä, ja toisaalta omakohtaista muistijälkeä firman ammattitaidosta Harvian ajoilta. Tämä nyt ei mikään analyysi ole, mutta en voi välttyä ajatukselta, että Capmania kehitetään samalla logiikalla kuin kohdeyhtiötäkin. Eli luodaan arvoa ja rakennetaan kokonaisuutta, joka pitkällä aikajänteellä realisoituu osakkeenomistajan tuotoksi. Uskon että ovat miettineet, miltä toimiala ja siinä asemoituminen näyttää pitkällä aikajänteellä, ja sinne johtavia valintoja ollaan toteuttamassa. Välillä tuntuu, että kaikki sijoittajat eivät tiedosta, miten aikaa vievää yhtiöiden rakentaminen on, ja uuden markkinan, segmentin tai bisnesaihion kehittäminen kannattavaksi voi kestää helposti 5-10 vuotta (tästä oli rahastostrategioiden osalta hyviä kelmuja parin vuoden takaisessa CMD-materiaalissa).
Yksi asia, josta Capmanin kohdalla ei paljon puhuta, on vastuullisuus, joka on Capmanin fokuksessa. Se on suurempi megatrendi pääomamarkkinoilla kuin näitä palstoja lukemalla voisi ajatella, ja avaa mahdollisuuksia Capmanin kaltaisille toimijoille. Nyt kurssin laskiessa Dasos Capitalin ostohintakin tässä mukavasti laskee, kun maksu tapahtui pitkälti osakkeilla, eli sitäkin ostosta saa alennusmyynnissä. Dasosilla on erittäin pitkäikäistä, jopa “ikuista” AUM-kantaa, jolla on kasvupotentiaalia ja luonnonvarasijoittamisen megatrendi on varmasti vasta alussa.
Oma mielipiteeni on, että tämän yhtiön kanssa ei kannata vielä luovuttaa, vaan miettiä miltä toimiala näyttää vaikkapa vuonna 2030, ja millaisia järjestelymahdollisuuksia alalla on. Hyvä myös muistaa korkea oman pääoman tuotto, joka tämän alan yhtiöille on tyypillistä.
49 tykkäystä
Yksi Ruotsin suurimmista kuntosaliketjuista muuttaa CapManin (Capman Nordic Real Estate III Fund) tiloihin 5/2025 kymmenen vuoden sopparilla.
28 tykkäystä
Johdon sekä henkilöstön palkkaus ovat eniten kysyttyjä aiheita Capmanin ROASTissa. Nämä olivat päällimmäisiä teemoja myös Joken ROASTissa 2019, eli kauheasti asiat eivät ole muuttuneet. Tässä on katsojille hyvä taustamateriaali ROASTin kylkeen. Tuorein laaja rapsa finasektorin firmoista on tullut UB:sta, ja siellä on tällainen kooste eri verrokkien kulurakenteesta, liikevaihdosta per nuppi ja henkilöstökuluista.
Capmanilla on alan 2. parhaat palkat Suomessa pörssilistatuista firmoista, mutta liikevaihto per työntekijä on keskitasoa. Verratkaa esim. Capmanin suhdetta Evliin. eQ on omassa luokassaan palkoissa, mutta niin myös liikevaihdossa per työntekijä!
Laskeskelin myös johtoryhmän palkkoja. Johtoryhmä ex toimari tosiaan oikeasti tienasi melkein puolta miljoonaa per nuppi 2022, joskin tämä laski “vain” alle 300 teur tasolle 2023 kun palkkioita ei tullut niin paljon. Yhtä kaikki, näyttää siltä että jos jonnekin Suomen työelämässä kannattaa sijoittua niin Capmaniin.
55 tykkäystä
Palkkiojuttujen lisäksi Capmanissa kiinnostaa ainakin pari asiaa.
Yli puolet Capmanin AuM on kiinteistöissä. Siis 3 000 000 000 € !
Samaan aikaan korkokulut ovat räjähtäneet kattoon kymmenien vuosien nollakorkoajan jälkeen. Nyt kiinteistömarkkina on syväjäässä, rakennusfirmoja kaatuu oikealla ja vasemmalla. Kojamo, Citycon jne osakkeet ovat romahtaneet…
… ja Capmanin kiinteistösijoitukset vain porskuttaa paperilla, kun itse määrittävät arvon? 
Joo-o Capmanilla on jotain “value add” sijoituksia ja kehittävät niitä samalla, mutta silti! Ihanko oikeasti Capman pystyy tekemään näillä omilla toimilla arvoa samaan aikaan kun markkina on kadonnut alta, vai onko täällä joku nollakorkoajan krapulapommi odottamassa realisoitumista?
Nollakorkoaika kuitenkin jatkui toistakymmentä vuotta ja nyt kiinteistöalalla sulatellaan velkoja ja kiinteistöt eivät liiku ollenkaan. Capmaninkin pitää päästä rullaamaan pääomaa ja myymään vanhoja omistuksia ja sijoittamaan eteenpäin. Jonkin aikaa voi viivytellä ja kierrellä, mutta kuvio vaatisi tuottoja pääomalle, tuottosidonnaisia palkkioita ja hyvää suorittamista, että saadaan lisää/uudestaan asiakkaiden rahoja sijoitettavaksi.
31 tykkäystä
Nyt kun on paljon kirjoitettu Capmanin osakkeiden printtaamisesta ja palkkioista johdolle ja a-vain henkilöille.
Kysyisin seuraavaa:
Kuuluuko Capmanin työkalupakkiin omien osakkeiden ostot + niiden mitätöinti?
Ja dissaus otsikon laatijan “kunniaksi”.
Capman - Onko varoja mistä jakaa?
Erinomainen ROAST, kiitos!
11 tykkäystä
Kuuntelin Capmanin roastin lenkillä. Hyvä keskustelu!
Tarkasti sanansa valitsevalta toimitusjohtajalta mielestäni varsin selkeä viesti roastin lopussa kysymykseen, miksi Capmaniin kannattaisi sijoittaa: “kova kasvu, mutta sen päälle vielä nopeammin kasvava kannattavuus… ja täytyy sanoa, että tällä hetkellä myöskin todella houkutteleva arvostustaso, millä tulla sisään”. Harvoin kuulee näin selkeää kannanottoa yhtiön valuaatioon. Tosin olen Pia Kållin kanssa tästä täysin samaa mieltä.
29 tykkäystä
Olemme tottuneet Investor AB:n vuosikertomuksissa (myös kvartaaliraporteissa) näkemään
alla olevan kaltaiset palkit osakkeen kokonaistuotosta (keskimääräinen vuosittainen tuotto kyseisellä ajanjaksolla). Capmanilla riittää pörssihistoriaa yli 20 vuotta, joten vastaava kuva olisi hyvä lisä Capmanin vuosikertomukseen. Capman vuosikertomuksessa seikkaperäisesti kerrotaan, kuinka he tekevät maailmasta paremman paikan, mutta osakkeenomistajan kostuminen tästä kaikesta jää vähän arvoitukseksi.
22 tykkäystä
Saimme Roastissa kuulla, että johto sitoutetaan palkkiojärjestelmällä mikä perustuu osakkeen kokonaistuottoon ja maksu perustuu pari vuotta vanhaan tilikauteen. Eli vuonna 2024 maksettiin vuoden 2022 loppuun saakka syntyneistä tuotoista määritelty palkkio. Kai tämän voisi siis kääntää niin, että seuraavina parina vuotena ei ole kovin avokätistä palkkiota tulossa johdolle kun kurssikehitys on ollut tällaista. Tai ainakin sitten toimitusjohtajan pitää keksiä uudet selitykset sille, miksi johto tienaa niin hyvin.
43 tykkäystä
Oli tosiaan oikein mielenkiintoinen keskustelu @Verneri_Pulkkinen. Sinulla oli hyvin aseteltuja kysymyksiä ja mielestäni Pialta selkeitä ja loogisia vastauksia. Pidän kyllä Kållin positiivisesta kommunikaatiotavasta, toivottavasti positiivisuus tarttuu ja näkyy myös pitkällä aikavälillä tuotoissa 
Päällimmäisenä mieleen jäi muutama asia eli jään odottamaan mainostettua liiketoiminnan skaalautumista, Capmanin jatkuvaa ja avointa viestintää rahastojen tuottotasoista sekä (reilua tai ei) tulen jatkamaan AUMin vuosikasvun vertailua isomman luokan globaaleihin toimijoihin eli Brookfield, Blackstone, Carlyle, Apollo, KKR ja EQT. Mielestäni riskit Capmanissa ovat suurempia ja lisäksi Capmanin tulisi pienempänä pystyä kasvamaan suhteellisesti enemmän, joten pidän tätä ihan kohtuullisena vaatimuksena.
26 tykkäystä
Hyvä oli Vernerin roasti. Vaikka Kåll onkin varsin sujuvasanainen, korkeista palkkioista ja palkoista kysyttäessä puheissa oli selittelyn makua.
Epäilemättä me kaikki nykyiset Capmanin osakkeenomistajat haluaisimme olla samaa mieltä Kållin arviosta Capmanista sijoituskohteena. Capmanin arvo sijoituskohteena ei kuitenkaan synny siitä, mikä on toimarin näkemys yhtiön markkina-arvosta, vaan hänen ja hänen tiiminsä teoista tuon valuaation kasvattamiseksi. Nähtäväksi jää, miten luvattu kova kasvu ja kannattavuus sekä “ajan kuluessa kasvava varojenjako” toteutuvat. Sen verran monta pykälää osinkohyppyrin lähtölavaa laskettiin jo viime vuonna, että ainakin tuo viimeksi mainittu lienee nyt helpommin saavutettavissa. Sitä odotellessa.
12 tykkäystä